kummassa laskuvirhe

taismennä autotalli ja talo väärin päin.

Toista kerrostaloa suunnitellaan yhtä lähelle sillan ja tien toiselle puolelle. Eikös yksi kaupunginvaltuutettu ajanu tätä suunnitelmaa väkisin "Lapuan Portiksi" ja maamerkiksi. Hyvähän se on toisen maille suunnitella, laittaas nuoki sinne karhunsillan viereen monumentiksi

Ohan se aivan hämmästyttävä taloprojekti kaiken kaikkiaan. Missähän hyvävelikerhossa se on suunniteltu kun siinä ei ole järjen häivääkään muitten kuin ehkä rakentajan kasssanhoitajan mielstä. Sääliksi käy asukkaita, jotka ovat antaneet itsensä tulla huijatuiksi katselemaan ja kuuntelemaan ikuista liikennevirtaa ikkuoittensa alla ja niitä lapsia, joiden pieni leikkipaikka on ahdettu ahtaaseeen rakoon talon ja pysäköintirakennusten väliin.

Kaava sanelee paikat, ei voi mitään

Lapualla ei ole kaavoitusta vain kokoomuslaista sekoilua. Oma kukkaro on päättäjillä lähimpänä. Jos maanomistajalla on myyntihaluja, hänen mailleen kaavoitetaan vaikka kultakaivos tai asuntoalue kiven sisään. Hinnalla ei ole väliä, kuntalaiset sen maksaa. Asuminen ja teollisuus häiritsevät toisiaan liian monella alueella. Jos myyntihaluja ei ole, purkukuntoinen rakennus saa seistä monta sukupolvea keskeisellä paikalla jioskus nurkkakivenkin avustuksella.

No ei joka paikas voi kun pellos elää. On hyvä asia että Lapuasta tehdään edes vähän kaupunkimaisempi, kerrostaloineen ja jalkakäytävineen. Keskustas tiet ja kadut saakin mennä talojen läheltä. Siitä se kaupunkimaisuus ja väentiheys syntyy. Jos joka paikkaa rakennettais maajussityyliin, niin että peltoplänttejä pitää olla joka rakennuksen välis, niin siitähän syntyis vain ylikasvanu Tiistenjoki. Kaupungis pitää olla ahdasta, jotta saatais ihmisiä tiiviimmästi. Jotta aluetta vois edes jollain tapaa kutsua tihentymäksi, eli kaupungiksi, ja turvata ne kaupungin palvelut.

Ja kyllä sitä tiheään rakentamalla saadaan tiheämmin ihmisiä. Uskokaa tai älkää. Mikäli harvakseltaan rakentamista maajussityyliin jatkettaisiin, niin Lapua hajanaistuisi entisestään. Ja alkaisi yhä enemmän muistuttaa vain Seinäjoen nukkumalähiörypästä. Lapualle pitää saada lisää tiiviyttä keskustaan, matkahuollon alue olis ensiarvoisen tärkeä kohde saada rakennettua tiiviimmin. Sitten kauppakadulle tarvittaisiin parempia liiketiloja. Esim osuuskaupan rakennus voitaisiin purkaa ja rakentaa nykyaikaisempi tilalle. Ja katuun kiinni, kuten kaupungeissa on tapana, ja vaikka sitten katolle parkkipaikka. Saataisiin sellaista kaupunkimaisuutta kauppakadulle. Olisi liikkeiden ovet heti jalkakäytävän vieressä, eikä kaukana. Myös neliötila kasvaisi, kun kaupan seinä tulisi lähemmäs kauppakatua. Myös korkeutta voisi kasvattaa, esim kahteen kerrokseen.

Lapualla olisi potentiaalia (Seinäjoen läheisyydestä huolimatta) monille liikkeille. Esim HongKong, Tokmanni, Dressmann, Gigantti, jne jne. Koko Kauhava ajaa tätä nykyä Seinäjoelle tämän tyylisiin kauppoihin, ostoksille. Kun ei omasta kunnasta löydy. Mikäli Lapualla olisi, niin Kauhava Härmineen kävisi Lapualla hakemassa "lähempää" nämä tuotteet. Lisäksi tietysti Lapualaisten ei tarvitsisi käydä Seinäjoella näiden tuotteiden perässä.

Älkääkä nyt vain sanoko, että Halpahalli ja Liiveri on jo. Joka kunnassa on omat liiverinsä yms, mutta joku iso ketjuliike tarvitaan, jotta väki tulee ulkopaikkakunnista. Kun postista tulee HongKongin esite, ja siellä on joku halpa tuote, niin ihminen ajaa sen perässä vaikka minne, kun kaverikin kehui facebookissa, kuinka halpa ja hyvä tuote oli. Monen mielestä halpahallit ja liiverit ovat vanhanaikaisia, eikä niistä saa mitään "wau" -kokemuksia. Sen sijaan Honkkarit yms Gigantit ovat sellaisia "wau" -kokemuksen omaavia paikkoja. Monelle riittää kun saa vähän jotain erilaisempaa, kuin omasta kotikunnan perushalpahallista.

Sen takia väki ramppaa Seinäjoella, juurikin näiden Honkkarien, Motonettien, sekä Giganttien perässä. Koska se on erilaista. Perusjuntin mielestä erilainen on kivaa, ja sen perässä ajetaan vaikka pidempikin matka.

Lapuan sijainti olisi mitä paras tällaiselle ns Seinäjoen etäkeskukselle. Kauhavan ja Härmän suunta tarjoaisi luonnollisesti hyvän asiakasvirran. Se porukka mikä nykyään ravaa Seinäjoella, ravaisikin Lapualla, koska se olisi lähempänä ja bensaa säästyisi. Alajärven suunta on hieman kaksijakoinen, koska sieltä käydään aika paljon Keskisellä, hakemassa sitä erikoisuutta. Seinäjoki on varmaan Alajärvisille aika vieras asiontisuunta, joskin siellä jonkin verran porukka silti käy. Mutta Lapua onkin jo sitten lähempänä kuin Keskinen, eli varmasti sieltä suunnasta tulisi paljon asiakkaita, koska Alajärvelläkään ei ole kaksisia liikkeitä.

Mun mielestä on aivan järjetöntä, kun Seinäjoelle puuhastellaan useita Cittareita ja Prismoja. Kauppa keskittyy liiaksi Seinäjoelle, siinä on kyllä jotain mätää jossain. Olisi ollut paljon järkevämpää rakentaa se Päivölän CM esim vaikkapa Lapualle. Koska Seinäjoella ON JO Joupin CM, ei siellä tarvita toista. Se on näkynyt Päivölän CM:n asiakasmäärissäkin, ei riitä asiakkaita, koska liikaa kauppoja joka puolella. Lapualla olisi riittänyt, AIVAN VARMASTI.

Kauhajokea on hankala verrata, koska pelkästään Kauhajokelaiset eivät riitä kunnolla CM:n asiakkaiksi. Tarvitaan ympäryskuntia. Mutta kun ympäryskunnat ovat pieniä Tiistenjoen kokoisia kuntia, niin ei se riitä. Lapuan pohjoispuolella on kuitenkin Härmät ja Kauhava, sekä idässä vielä Järviseutu. Siinä on äkkiseltään noin 40 000 asukkaan ostajapotentiaali. Kun Kauhajoella potentiaali on vain noin 20 000 asukkaan luokkaa. Kurikkaa kun ei lasketa, koska sieltä on Seinäjoelle suunnilleen sama matka.

Kaikki mikä on vähänkään Lapuan eteläpuolella tai Kauhajoen pohjoispuolella, suuntaa Seinäjoelle. Mutta se kunnan ns takapuoli, on Lapualla 2-kertaa suurempi kuin Kauhajoella. Siihen perustuisi juurikin Lapuan potentiaali. Juurikin siihen, että Kauhava ja Härmät ovat suurempia kuin Isojoet ja Karijoet.

Noin pitkä selostus tarvittiin sellaiseen kaupunkianalyysiin, että kaupunki on kaupunki kun se on a: tiivis ja b: täynnä wau-ostareita.