Tyttöystävän entiset seksikumppanit

Oletko varma, että hän haluaa puolisoksesi?

Totuus vain on, että nuorilla naisilla jos ovat edes jonkin näköisiä on lähes aina paljon enemmän seksisuhteita kuin nuorilla miehillä. Tämän takia voi menettää yöunensa tai sitten ei.

Voit vaikka mennä etsimään tulevaa vaimoasi esim seurakuntanuorista.

Pitäis vaan löytää se hyvännäköinen ja kokematon.

Seksikumppanien määrä on ihan normaali erottava tekijä kahden ihmisen välillä. Miehet pääsääntöisesti hakee mahdollisimman kokemattomia naisia, naiset taas keräävät naiseuteensa vedoten määrää miettimättä sen kummemmin seuraamuksia. Heillä, kun ei ole "aikaa" kuin siitä 14-vuotiaasta 35-vuotiaaseen, kun lapset pitäisi jo olla tehty. Mies taas voi lisääntyä lähes koko ikänsä, joten miehellä ei ole "painetta" kerätä kokemuksia.

On totta, että poikkeuksetta naiset ovat määrällisesti kokeneempia kuin miehet, koska lähtökohtaisesti pillu kuin pillu kelpaa "kelle tahansa", mutta faktinen totuus on se, että aina tulee joka naisella vastaan mies, joka kysyy määrää ja valehdellaan vastaus tai ei, mies on aina "häviäjä" tässä suhteessa.

Itse vaadin kumppaniltani samaa kuin olen itse saanut eli yksi kumppani tai ei yhtään, on naisen ikä mikä tahansa omasta iästä riippumatta.

On ikävää, että naisille on "ylivalta" seksin suhteen, mutta näin se kai vain on, toki, itse en huoraa ottaisi vaikka ei rahaa ottaisikaan.

Naiset ovat miehiä seksuaalisempia, vaikka sitä ei vieläkään saisi sanoa ääneen. Itse olen nainen ja parisuhteessa juuri sen vuoksi, etten voisi elää päivääkään ilman seksiä. Mieheni on onneksi tässä suhteessa joustava, vaikka hänellä libido on heikompi. Ehkä tekin ette ole vain yhteen sopiva pari.
Suosittelen, että olisit kiitollinen siitä, että tyttöystäväsi ei ole kylmä nainen. Toisaalta jos etsit nunnaa vaimoksi, niin mieti mitä hänestä saisit irti siellä makuukammarin puolella?

Haluaisin löytää ihmisen, joka ajattelee seksistä samoin kuin itse. Tiedän/aavistan sen, että kuulun vähemmistöön. Se ei minua kiinnosta. En ole valitsemassa puolisokseni enemmistöä, vaan yhtä yksilöä. En vain osaa samaistua tilanteeseen. Vaikka olen mies, en halua paneskella ketä tahansa. En saisi sellaisesta juuri mitään irti, vaikka toinen olisikin sitten poikkeuksellisen hyvännäköinen. Enkä halua että minua yhdistetään naisiin, joista en edes ole kiinnostunut.

Todella yleinen ongelma miehillä että mistää löytää naisen joka ei ole ollut aiemmin täysi lutka.
Jotenkin huvittavaa tämä naisten tyypillinen kiertokulku että puhkinussitetaan itsensä siihen 30v asti ja sitten vasta yrittävät löytää jonkun kunnollisen miehen.

Ja siinä vaiheessa tosimies "kunnon" mies ei suostu enää edes avioon saati siittämään tälle huoralle lapsia.

Miehet haluavat kokemattoman naisen joka on loistava rakastajatar sängyssä. ;) Itse tapasin nykyisen aviomieheni niin nuorena, että en ollut ehtinyt seurustella 20 miehen kanssa. Mutta 3-kypänen peräkammarinpoika ei voi olettaa että saisi suurinpiirtein samanikäisen neitsyen vaimoksi.

Itselläni on takana ennen tätä suhdetta kaksi parisuhdetta. Ensirakkaus, lasten isä ja nyt toivottavasti loppuelämäni rakkaus. Minulla ei ole tarvetta valehdella kumppaneiden määrää, koska noista se on helppo laskea. Yhdenyön juttuja tai pikaromansseja en harrasta. Nautin seksistä ja tarvitsen seksiä useita kertoja viikossa. Silti en sinkkuna tai leskenä halunnut ketä vaan sänkyyni. Halusin myös miehen, joka ei irtosuhteita ole harrastanut ja itselleni täydellisen parin löysinkin.
Minuakin häiritsisi kumppanin aikaisempi lenuaminen, joten ymmärrän hyvin aloittajaa.
Enkä ole estoinen, ruma tai mitenkään viallinen. En vaan saa mitään nautintoa yhdenyön panoista tai pikaromansseista. Eikö jokainen saa elää tyylillään? Pitää vaan löytää se oma vastakappale.

Kiitos syysade. viestistäsi. Tuli parempi olo. Ehkä en olekaan ainut.

Mikä vika lutkissa? Jos on lutka sängyssä, estääkö se olemasta vaimo kaikkialla muualla? Itsellänihän on ollut btw yli 100 sänkykumppania, että aika vitun turhista sä ap uikutat :D

Ootko aatellut, ettei tyttöystäväsi ole välttämättä pelkästä panemisen ilosta hankkinut montaa seksikumppania? Entä jos hän on hakenut rakkautta ja hyväksyntää miehiltä seksin kautta? Ajatellut, että häntä sitten rakastetaan? Miehet osaavat puhua kauniita asioita pillun saamisen toivossa.

Toisaalta, mitä sitten vaikka kumppaneita on ollut paljon? Se kaikki on mennyttä, eikö paljon tärkeämpää ole se, missä hän on kanssasi tällä hetkellä kuin mitä hän on joskus ollut. Vai oletko itse ollut kaikin puolin nuhteeton ja virheetön?

"Ootko aatellut, ettei tyttöystäväsi ole välttämättä pelkästä panemisen ilosta hankkinut montaa seksikumppania? Entä jos hän on hakenut rakkautta ja hyväksyntää miehiltä seksin kautta? Ajatellut, että häntä sitten rakastetaan?"

Minä olin juuri tällainen nuori tyttö. Kaipasin sitä, että joku välittäisi, joku rakastaisi. Annoin itsestäni liikaa - joka kerta sinisilmäisesti uskoen ja luottaen, että toinen aidosti välittäisi. Nuoruusvuosina tuli särjettyä itsensä aika pahasti. Liian myöhään ymmärsin, että olin vain hyväksikäytettävä lelu, kerta toisensa jälkeen.

Tuntuisi julmalta, jos menneisyydestä sakotettaisiin vielä tänäkin päivänä. Itse ainakin läksyni opin, siinä sivussa itseni rikkoen. Sain pitkän parisuhteen (10 v.), se meni rankasti karikoille. Vaikka tuntuu, että olin omalla tavallaan "hempukka" nuorempana, niin kaipasin vain jotakuta, joka välittäisi. Sitten kun löysin sellaisen, tarkerruin heti ensimmäiseen ja elin tuossa huonossa suhteessa 10 vuotta.

Nyt kun 3-kymppiset kolkuttavat, olen taas yksin. Sulhoehdokas kuvioissa ja itse olen kovin varovainen. Kaipaan edelleen rakkautta, välittämistä.

Entisen seksikumppanit eivät määritä tätä hetkeä tai tulevaisuutta. Tuntuisi julmalta, jos nuoruuteni rakkaudenetsintä jonkun mielestä määrittäisi sitä, mitä olen tänä päivänä. Olen elämänkouluani käynyt ja kulkenut, oppitunteja saanut. Menneisyys oli mitä oli, se on osa elettyä elämää.

Syyt asioihin ovat yleensä monitahoisia. Ei kannata tuomita liian herkästi. Ehkä koet mustasukkaisuutta tai epävarmuutta. Mieti, onko siihen oikeasti aihetta. Tyttösi haluaa olla kanssasi ja mennyt on mennyttä. Ehkä kannattaisi arvostaa tätä hetkeä, sitä mitä teillä on, ilman menneisyyden pohtimista. Tytölläsi oli elämä ennen sinua, ei sen kummempaa.

Toivon teille kaikkea hyvää.

En tajua. Miksi mietit hänen entisiä kumppaneitaan? Nehän ovat entisiä!

Kiitos paljon viesteistänne. Kyse on juurikin tällaisesta, että hän on hakenut hyväksyntää, ei seksiä. Tiedän, että itse pahalla olollani satutan häntä pahasti. Syyllistän asiasta, joka on hänelle itselleenkin vaikea. En minä häntä tietoisesti tuomitse, mutta ikävältä tuo vain tuntuu. Ymmättän, että tämä paha olo on omaa heikkouttani ja jonkinlaista täydellisyyden tavoittelua.

Oma seksuaalihistoriani on melko nuhteeton.. en ole ollut neitsyt, mutta harrastanut sitä vakaissa ja rakastavissa parisuhteissa. Muutenkin, vaikka elämäni ei ole ollut täydellistä ja on ollut paljon vaikeitakin asioita, ajattelen, että minulla on kuitenkin ollut aika paljon rakkautta aina elämässäni. Hänellä tilanne on toinen, esim. vaikea lapsuus yms. Kamalan ristiriitaisa. Tiedän toisaalta, että kykenen antamaan hänelle juuri sen, mitä hän kaipaa: paljon rakkautta. Koska todella rakastan häntä. Ehkä minun on vain hyväksyttävä tämä, että aina elämä ei ole täydellistä. Enkä minä täydellistä kumppania etsikään.

Minkä ikäisiä olette..?

Jos olette esim siinä 20v paikkeilla/alle, ni se 20 kumppania on kieltämättä melko paljon. Jos taas olette päälle 40v, niin se 20 kumppania on melko vähän.

Eli pitää hieman suhteuttaa tätä lukua...

Mutta ei sillä loppupeleissä pitäisi olla mitään merkitystä, että olipa sitten 1 tai 100 kumppania takana jos oikeasti välität tästä naisesta.
Toki ymmärrän, että jos ei itsellä ole itsevarmuus kunnossa, niin moinen asia voi alkaa kaihertamaan.

yn ymmärrä rehentelyä seksikumppaneilla. tämäähän on puhtaasti nykyvuosikymmenten tarve tietyillä ihmisiellä. ymmärtäkö joku minua yhden naisen miestä?

Jos nainen haluaa "vain läheisyyttä" ja että joku rakastaisi, niin onko se moraalisesti oikeampi kuin että jos mies haluaa vain seksiä? Yksinäisyys voi ilmetä ihmisille eri tavoin.. usein mies alkaa yksin ollessaan kaipaamaan naisen kosketusta, seksiä. En sano, etteikö rakastettuna oleminen olisi miehille tärkeää, mutta ainakin itse kaipaan ensimmäisenä sitä seksiä. Onko se pahempi asia kuin se että nainen kaipaa että joku rakastaisi ja hyväksyisi? Yhtä lailla ne on "säätöjä" (eikä hyväksikäyttöä) naisenkin osalta, jos ei ole kyse seksiin pakottamisesta tai jos mies ei ole luvannut muuta. Jos nainen saa olla heikko, niin saa mieskin.

Olen pohdiskellut mistä paha mieli toisen seksihistoriasta johtuu. Ehkä kysy on siitä, että kokee itse jääneensä jostain paitsi? Tai jos itse ei perusta irtosuhteista, voi tuntua pahalta, että oma kumppani omaa tässä tapauksessa samoja arvoja?

Onko 20 seksikumppania verrattavissa siihen, että olisi ollut kihloissa 20 kertaa, mikäli nopealla kosimisella olisi hakenut hyväksyntää ja läheisyyttä? Onko tällainenkin toiminta menneisyyttä, ja nykyisyys nykyisyyttä?

Olisi mukavaa kuullaa niin miehiltä kuin naisiltakin mielipiteitä asiasta.

Hauskaa, että jos miehellä on 20 petikumppania, niin mies on ns. oikea mies. Mutta annas olla, jos naisella on saman verran, niin heti ollaan lutkia. :D Miesten logiikka? Mitäs jos nainenkin ymmärtää markkina-arvonsa ja haluaa käyttää sitä hyväkseen ja nauttia elämästä. :D Miksi pitää asiat ottaa niin vakavasti ja ihminen kategorioida johonkin lutkaluokkaan, jos on itse on tietoisesti vain halunnut hauskanpitoa sinkkuna ollessa (tietysti ehkäisyasiat kunnossa). Ja sitten kuulee juuri tuota miehiltä, että kun joku on ollut lahna. No ota siitä sitten vaimo, joka ei tiedä mistään mitään. Eikä välttämättä nauti edes koko hommasta.

Sitten jos on kokemusta ja tietää, mitä tekee, on mieskin helppo pitää tyytyväisenä. Ei tarvitse lähteä muualle?

Kyllä vaan ne naiset on jopa kärkkäämmin toisiaan tuomitsemassa. Ei ole yksi eikä kaksi tapausta, kun kateelliset naiset ovat tuominneet naisen, joka on ns. Hyvä jätkä ja viihtyy miesseurassa yhtenä kavereista.

Tätä on ollut sekä koulussa että työelämässä.

Jos naiset ei tuomitsisi toisiaan, niin asia olisi sama kuin miehillä, että toiset miehet ihailevat kaveria, jolla käy flaksi ja viis veisaa mitä naiset sanoo. Ja aikä monet naisetkin virhättyy ns. Pelimiehistä

Ap, olet ihan vitun idiootti. Tuomitset siis tyttöystäväsi koska hänellä on ollut vaikeita aikoja?

Että oikein 20 kumppania OLLUT... Voi hitsi voi harmi.

Voi v*tun ääliö, naisessa ei oo mitään vikaa eikä tuollaisesta asiasta kannata kynnyskysymystä tehdä. Eikä kyllä mitään muutakaan kysymystä. Ne ovat olleita ja menneitä, ainoastaan täysi idiootti ottaa puolisonsa ex-kumppaneista itselleen päänvaivan.

Minä ihmettelen ihmisten tekopyhyyttä Suomessa. Suomessa pidetään ihan tavallisena sitä, että jossain vaiheessa seurustelua tulee mukaan nuo sänkypuuhat. Yleensä miehet jopa odottavat, että nainen jossain vaiheessa suostuu. Mutta kas...kun nainen sitten jossain vaiheessa suostuu niin mies jättää...ja tämä toistuu. Jos on luonteeltaan mukautuva, niin jossain vaiheessa sitä sitten mukautuu myös miehen vaateisiin. Ja niin on varmaan käynyt sinunkin kumppanillesi. Tuskin hän halusi montaa kumppania. Hän varmaan uskoi joka kerta, että tämä se on...tuleva aviomies. Mutta naisia ei ole meidän yhteiskunnassa opetettu varjelemaan itseään...eikä kukaan varjele heitä.
Itsekin olin aika lailla eksyksissä enkä tiennyt miten toimia oikein miesten kanssa. Olin liian luottavainen ja sinisilmäinen. Lopulta tein päätöksen. Etsin miehen, joka haluaa naimisiin ilman noita sänkyhommia. Päätin suojella itseäni turhilta suhteilta avioliitolla, koska en osannut muuten suojautua. Ja löysin miehen, joka halusi avioliittoon. Arabimiehen. Hän ei vaatinut (eikä halunnut) esiaviollista seksiä. En halua lyhyitä suhteita, en halua kokemuksia. Aviomieheni on suojani. Ilman häntä olisin kovin suojaton koska olen aivan liian alistuva/mukautuva luonne. Ja mieheni, joka on hyvin uskonnollinen mies ja jonka uskonto jopa vaatii naisen olevan neitsyt, otti minut vaimokseen tietäen, että en ole ollut vahva nainen. Ja monesta asiasta hän on minua moittinut...mm. uskoni heikkoudesta...mutta ei koskaan siitä, että en ole osannut varjella itseäni...ei edes silloin kun tuskailen mennyttä hänelle. Jos eroat nyt, niin taas kumppanisi tulee huomaamaan, että on saanut vain yhden kokemuksen lisää...vaikka uskoi paljon enempään.

entä jos se on ollut valikoiva niiden miesten suhteen, tai kännipanoja mitä helvetin väliä sulla on surkea itsetunto tai arvonne ovat tod. erilaiset, etsi nainen seurakunnasta seuraavan kerran, neitsyttä vailla

Kannattaa opetella elään hetkessä. Kaikki tekee tyhmiä asioita ja niitä ei tekemättömiksi saa. Niillä on ollut tarkoituksensa ja ehkä niiden tapahtumien kautta hän on juuri löytänyt sinutkin ja tajunnut sen mitä hän haluaa. Kaikkia omia asioita ei kuitenkaan tarvitse kertoa ja suotta satuttaa toista niillä. Se mitä olette nyt ja miten käyttäydytte on tärkeintä. Monessa muussakin asiassa tulee tilanteita mis toinen on kokeneempi ja toinen osaa mitään. Mitä vitun väliä sillä on? Elämä on opettelemista puolin ja toisin.

Elämässä kannattaa keskittyä nauttimiseen eikä stressata emännän edellistä elämää ex ukkojen kanssa

Kyllähän tämä minun itsetuntooni liittyy. Toivoisin, että vastaajat eivät provosoituisi ja että kommentointi olisi fiksua tai että vähän edes yritettäisiin vastata kohteliaasti. Mielipiteitä saa toki esittää ja niitä kaipaankin.

Itsetuntoon liittyen.. koen, että en ole hänen "ensimmäinen valintansa". Existä tiedän sen verran, että ovat kyllä kovin erilaisia kuin minä. Enemmän sellaisia macho-miehiä tai jos ei sellaisia, niin kuitenkin aika itsekkäitä tai paremmin sanottuna itsevarmoja. Koen olevani itse puolestani hyvin epäitsekäs.. olen aina ollut sellainen. Joka tapauksessa tuntuu, että siltä, että hän on aikansa valinnut tuollaisia macho-miehiä, vehtaillut heidän kanssa.. kun sittemmin todennut, että parisuhde ei heidään kanssaan ole onnistunut, vaihtanut erilaiseen. Joskus sanonut avoimestikin, että on vasta hetki sitten tajunnut, millaisen miehen tarvitsee.

Tämä kaikki näyttäytyy hänelle tietysti viattomalta. Totta kai saa oppia virheistään ja "muuttaa mieltään" ja tavata erilaisia ihmisiä. Minulle ja itsetunnolleni tämä on vain vaikea paikka. Juurikin siitä syystä, että en koe olevani "ensimmäinen valinta", vaan juurikin se kahdeskymmenes tms.

Koeta nyt ymmärtää, se että et ole hänen eka petikumppaninsa, ei tarkoita sitä että olisit jotenkin huonompi valinta. Hän ei ehkä osannut nähdä näitä miesten vaarallisuuksia, vaan alitajuisesti valitsi vääriä miehiä, jotta hän oppisi sen mitä opittavissa on.

Yritä nyt päässä sen faktan yli, voin vannoa että parisuhteesi ei kestä jos jotenkin jatkat tyttöystäväsi syyllistämistä asiasta. Ei varmaankaan ollut helppoa kertoa tällaisesta asiasta ja toisekseen en usko hänen olevan ylpeä siitä. Get over it!

Täytyy nyt kysyä, että minkä ikäisiä te olette? Jos ikää on mittaroissa vasta 20v, niin ehkäpä tuo 20 seksikumppania on vähän reilusti, ja siihen saattaa syynä olla se, ettei ole nuoresta iästään tai heikosta itsetunnostaan johtuen oikein harkinnut, että kenen kanssa sänkyyn hyppää. Sekään tuskin ylitsepääsemätön asia, jos pystytte asiasta juttelemaan syyllistämättä yms.

Jos teillä on ikää 30 , niin tuo 20 kumppania on ennemminkin sääntö kuin poikkeus. Se on täysin normaalia kaikilla niillä, jotka eivät ole lakkaamatta nuoruudestaan asti olleet parisuhteessa. (Ja heilläkin kumppaneita saattaa olla useampia...)

Jos vaikka menettää neitsyytensä 15-vuotiaana ja joka vuosi on keskimäärin yksi seksikumppani, niin 35-vuotiaana niitä on 20. Normisetti. Monilla on paljon enemmän. Jos on vähemmän, niin se johtuu siitä, että on ollut koko ajan suhteessa. Silloin sen seksin määrä on varmasti isompi ollut, mutta kumppaneiden lukumäärä on pienempi.

Itse tiedät miten kypsä olet, ja pystytkö asian unohtamaa.

Minun puoliso on 42v mies. Ei tulis mieleenkään kysyä kuinka monta kumppania hänellä on ollut =D Takuulla ei ole itsekään laskenut. Minua kiinnostaa vain se, että hänellä ei ole ollut muita näiden parin vuoden aikana, kun me olemme olleet yhdessä. Sekin on hyvä tieto historiasta, että hän ei ole aina pettänyt toistuvasti kaikissa parisuhteissaan.

Älä kysy naisen kumppanien määrää, miksi siitä pitää edes keskustella?

Naiselta on typerää lähteä tarjoamaan tätä informaatiota miehelleen väkisin. Emme me halua kuulla. Jos oma historia kaduttaa ja ahistaa, niin tilitä siitä muille, älä miehellesi. Miehesi ei voi olla joku seksuaalihistoriaterapeuttisi.

Jos rakastamasi nainen sulle kerran sanoo että on nyt ymmärtänyt millaisen miehen tarvitsee.. niin yritä nyt tajuta että se olet juuri sinä se- harkinnan jälkeen parhaimmaksi valittu. Se että on ensimmäinen ei ole loppu elämässä tarkeää vaan se kuka hän on joka on se viimeinen. Usko teihin. Mutta puhukaa ja antakaa menneet anteeksi. Et voinut vaikuttaa hänen menneisyyteensä mutta yhdessä voitte vaikuttaa teidän tulevaisuuteen. Se pitäis merkata. Jos kumpikin kerran rakastaa tasapuolisesti.

Ette ole epätasapaino pari jota monesti nuo narssisti itsetunto macho miesten suhteet hyvin usein on. Ota syliin naisesi ja rakasta. Sitähän te kumpikin kaipaatte ?

Jätä se.

Ne on ollut sun likkas omia valintoja, ne ei liity suhun mitenkään. Ihminen on koko paketti, muista se kun puhutaan halusta mennä parisuhteeseen rakkaudesta.