Telakointi ja veneen tyhjennys

Minä olen tuonut akut kotiin viileään varastoon, jossa olen niitä pari kertaa talven kuluessa ladannut. Onko tämä tarpeellista vai säilyvätkö ne siellä pakkasessa mahdollisesti paremmin?

Kerään myös pari kuormaa tavaraa veneestä, sillä minulla on niille runsaasti säilytystilaa, mutta on siinä kyllä aika kova työ raahata niitä edestakaisin.
Ainoat teksttilit jotka jäävät sinne ovat ikkunaverhot, joissa en ole kyllä nähnyt mitään homeeseen viittaavaa. Vene on tosin ilmavan raskaan pressukatoksen alla.

Yhden hyvän puolen tässä veneen tyhjennyksessä voin kyllä nähdä - on helppo siivota keväällä kun ei ole tavarat tiellä. Ja toiseksi voisi mainita, että kutsumattomille vieraille ei löydy enää paljoa poisvietävää.

Vain akku ja kaasupullo jää omaan veneeseen. Kaikki muu lähtee, mukaanlukien köydet ja ankkurit. Tavaran määrä on tällä konstilla vähentynyt veneessä vuosi vuodelta, sekä säilytystilat järjestyksessä ja puhtaana.

2+4 kirjoitti:

Vain akku ja kaasupullo jää omaan veneeseen. Kaikki muu lähtee, mukaanlukien köydet ja ankkurit. Tavaran määrä on tällä konstilla vähentynyt veneessä vuosi vuodelta, sekä säilytystilat järjestyksessä ja puhtaana.

Lue lisää

Tyhjentämisrituaali varmaankin riippuu veneen koosta. Itse en näe mitään syytä siirtää esim. 30kg painoista keula-ankkuria, 16kg peräankkuria, yli 200m köysiä tai 75m ankkuriketjua yms raskasta varustusta talveksi pois veneestä. Miksi pitäisi? Tarpeellisen perusvarustuksen määrä ei vähene "vuosi vuodelta", vaikka sen kuljettaisi talveksi jonnekin (minne?).

Se on totta, että veneen kaikki säilytystilat kannattaa siivota - kuten muukin sisätila pilssiä myöten. Järjestyksen ylläpitämiseksi on hyvä tehdä varusteluettelo, jonka päivittää ennen uuden purjehduskauden alkua. Luettelosta selviää, mitä varusteita tai tarvikkeita missäkin säilytystilassa on - esim. impellerit, suodattimet, kiilahihnat, pultit mutterit, sakkelit, plokit, varapolttimot .... Tämä käytäntö on oman kokemukseni mukaan osoittautunut hyväksi paitsi pitkillä matkapurjehduksilla myös tavallisilla kesäpurjehduksilla.

Puhtaus, siisteys ja järjestys eivät edellytä jokavuotista veneen tyhjentämistä!

2+4 kirjoitti:

Vain akku ja kaasupullo jää omaan veneeseen. Kaikki muu lähtee, mukaanlukien köydet ja ankkurit. Tavaran määrä on tällä konstilla vähentynyt veneessä vuosi vuodelta, sekä säilytystilat järjestyksessä ja puhtaana.

Lue lisää

Mielenkiintoinen lähtökohta.
On varmasti totta, että aina unohtuu jotain kotiin, mutta entä jos se on tärkeä tavara?

Korjataas vähän: tietokoneet ja Playstationin vien talveksi kotiin, kun en halua pitää niitä päällä koko talvea. Jos niitä ei pidä veneessä päällä, talvella voi kondensoitua kosteutta. Vene-elektroniikalle talvi ei ole ongelma.

Sprayhuudi
Tuulisuojat
Puomipussi
Plotteri
Fendarin suojat
Kartat ja muut paperit
Nämäkin vielä olen vienyt talveksi lämpimään.

Siivoustahan tuo toki helpottaa mutta on siinä jäätävä työmaa.
Toki nuo kaikki pyykkikoneesa pestävät olen samalla pessyt.

Näköjään tapoja on yhtä monta kuin on veneilijääkin.

Kaikille hyvää rospuuttoaikaa, ei siinä taas kauan mene kun aletaan veneitä kaivamaan pressujen alta pois;)

Vien oikeastaan kaiken (en akkuja) pois ja pyyhin pinnat kloritella. Kuivauspallpallot joka hyttiin ja konetilaan. Kaapit auki. Ja voila, vene raikas kun keväällä poistan pressut.

Minulla on kosteusmittari veneessä talvella. Olen huomannut tuon edellä mainitun kosteuskehityksen. Kosteus vaihtelee 0-60% välillä josta 0 saadaan auringonpaisteessa kevät päivänä ja 60 syksyllä kosteassa. Syksyllä usein lämmitän ja kuivatan paatin sisältä ja tuoretta palloa. Keskimäärin yleensä noin 40.

gl37 kirjoitti:

Minulla on kosteusmittari veneessä talvella. Olen huomannut tuon edellä mainitun kosteuskehityksen. Kosteus vaihtelee 0-60% välillä josta 0 saadaan auringonpaisteessa kevät päivänä ja 60 syksyllä kosteassa. Syksyllä usein lämmitän ja kuivatan paatin sisältä ja tuoretta palloa. Keskimäärin yleensä noin 40.

Lue lisää

Tureita palloja? Miten paljon pitää uusia ja mimmoisia vesimääriä pallot imevät?

gl37 kirjoitti:

Minulla on kosteusmittari veneessä talvella. Olen huomannut tuon edellä mainitun kosteuskehityksen. Kosteus vaihtelee 0-60% välillä josta 0 saadaan auringonpaisteessa kevät päivänä ja 60 syksyllä kosteassa. Syksyllä usein lämmitän ja kuivatan paatin sisältä ja tuoretta palloa. Keskimäärin yleensä noin 40.

Lue lisää

Jos kosteusmittarisi näyttö joskus on 0 niin sitten voit arpoa kosteutta yhtä hyvin vaikka pelikorteilla.

"Tosimiesten miehen" talvisäilöntäresepti oli kyllä ehdoton voittaja, joskin työläähkö....

tavallisen erilainen kirjoitti:

"Tosimiesten miehen" talvisäilöntäresepti oli kyllä ehdoton voittaja, joskin työläähkö....

Yksi pallo kerää ehkä 2-3 dl. Uskomaton määrä.

gl37 kirjoitti:

Yksi pallo kerää ehkä 2-3 dl. Uskomaton määrä.

Entä sitten? Kosteina päivinä ilmassa riittää kosteutta. Eikö oleellisempi kysymys ole se, miten paljon kuivapallo alensi veneen sisätilan kosteutta ja pysyikö kosteus poissa? Mikäli venettä ei ole umpioitu ilmatiiviisti ja lämpötila on sama veneen sisä- ja ulkopuolella, eikö sisä- ja ulkoilman kosteusero pyri koko ajan tasoittumaan?

Jos kuivapallon suola on imenyt vettä 2-3 dl tai vaikka ämpärillisen, miten se osoittaa veneen mahdollisen kuivumisen? Miten usein poistatte kuivapallon keräämän veden veneen sisätiloista?

Kesämökillä käytetään seulaverkkoa hiirisuojana. Sopii veneeseenkin. Rautakaupoista ja vaikkapa Prismasta löytyy.
http://www.kodinterra.fi/market/kodinterra?a_Visit:tuote=cwvnqrlz0fsad5ox&kategoriaTunniste=AitaSeulaverkot&path=PUUTARHA JA PIHA/KoristeetVar/TelinAidatRak/AitaSeulaverkot&myymala=Kodin Terra Pori&paikkakunta=Pori&osuuskauppa=SATAKUNTA&pageName=Main

Hiiri menee sentin reijästä läpi. Omassa veneessä on hiiribaari piilotettuna lokeron taaimmaiseen nurkkaan. Jos hiiri eksyy veneeseen, niin ei ehdi sontia ihan koko venettä.

epäilen yhä kirjoitti:

Entä sitten? Kosteina päivinä ilmassa riittää kosteutta. Eikö oleellisempi kysymys ole se, miten paljon kuivapallo alensi veneen sisätilan kosteutta ja pysyikö kosteus poissa? Mikäli venettä ei ole umpioitu ilmatiiviisti ja lämpötila on sama veneen sisä- ja ulkopuolella, eikö sisä- ja ulkoilman kosteusero pyri koko ajan tasoittumaan?

Jos kuivapallon suola on imenyt vettä 2-3 dl tai vaikka ämpärillisen, miten se osoittaa veneen mahdollisen kuivumisen? Miten usein poistatte kuivapallon keräämän veden veneen sisätiloista?

Lue lisää

Ilmeisesti pitäisi teipata kaikki ilmaraot kiinni ja poistaa kosteus vaihtamalla hygroskooppista ainetta kunnes on rutikuivaa. En ole kokeillut mutta teorian tasolla voisi toimia. Jos tuuletetaan niin sitten tuskin ilman kuivaamisella on merkitystä.

4+31 kirjoitti:

Hiiri menee sentin reijästä läpi. Omassa veneessä on hiiribaari piilotettuna lokeron taaimmaiseen nurkkaan. Jos hiiri eksyy veneeseen, niin ei ehdi sontia ihan koko venettä.

Lue lisää

Siksi tuossa linkin seulaverkossa onkin 5,7 x 5,7 mm silmäkoko. Hiiri ei mene siitä.

epäilen yhä kirjoitti:

Entä sitten? Kosteina päivinä ilmassa riittää kosteutta. Eikö oleellisempi kysymys ole se, miten paljon kuivapallo alensi veneen sisätilan kosteutta ja pysyikö kosteus poissa? Mikäli venettä ei ole umpioitu ilmatiiviisti ja lämpötila on sama veneen sisä- ja ulkopuolella, eikö sisä- ja ulkoilman kosteusero pyri koko ajan tasoittumaan?

Jos kuivapallon suola on imenyt vettä 2-3 dl tai vaikka ämpärillisen, miten se osoittaa veneen mahdollisen kuivumisen? Miten usein poistatte kuivapallon keräämän veden veneen sisätiloista?

Lue lisää

Lasketaanpa hiukan. Ilmassa on kosteteutta talvilämpötiloissa 0-10 g/m3. Ainakin Etelä-Suomessa tyypillinen lämpötila on nollan paikkeilla ja kosteus lähellä 100%, jolloin ilmassa on 5 g/m3 vettä.

Asuintiloissa ilmanvaihto pitää olla vähintään 0,5 m3/h/m3. Veneen tilavuus voisi olla 10 m3 ja oletetaan aluksi, että veneessä toteutuu tuo asunnon vaatimus säilitystystilassa.

Säilytyskausi on suuruusluokkaa 1/2 vuotta eli 4500 tuntia. Vettä siis virtaa ilman mukana veneen läpi 5 * 0,5 * 10 * 4500 = 112,5 kg eli litraa. Jos tavoitteena olisi saada kosteusprosentti laskemaan vaikkapa 10% ulkoilmaan nähden, pitäisi siis vettä kerätä yli 10 litraa.

Muutaman litran tai varsinkaan desilitran kerääminen ei siis auta mitään ellei ilmanvaihtoa rajoita merkittävästi huonommaksi kuin asuntiloissa.

Lisäksi systeemi pitäisi suunnitella sellaiseksi, että se keräisi jatkuvasti vain sen ~10% sen sijaan, että se tekisi muutaman viikon äärimmäisen kuivaa ilmaa, jonka jälkeen astiat olisivat jo täynnä ja toiminta loppunut.

Joakim1 kirjoitti:

Lasketaanpa hiukan. Ilmassa on kosteteutta talvilämpötiloissa 0-10 g/m3. Ainakin Etelä-Suomessa tyypillinen lämpötila on nollan paikkeilla ja kosteus lähellä 100%, jolloin ilmassa on 5 g/m3 vettä.

Asuintiloissa ilmanvaihto pitää olla vähintään 0,5 m3/h/m3. Veneen tilavuus voisi olla 10 m3 ja oletetaan aluksi, että veneessä toteutuu tuo asunnon vaatimus säilitystystilassa.

Säilytyskausi on suuruusluokkaa 1/2 vuotta eli 4500 tuntia. Vettä siis virtaa ilman mukana veneen läpi 5 * 0,5 * 10 * 4500 = 112,5 kg eli litraa. Jos tavoitteena olisi saada kosteusprosentti laskemaan vaikkapa 10% ulkoilmaan nähden, pitäisi siis vettä kerätä yli 10 litraa.

Muutaman litran tai varsinkaan desilitran kerääminen ei siis auta mitään ellei ilmanvaihtoa rajoita merkittävästi huonommaksi kuin asuntiloissa.

Lisäksi systeemi pitäisi suunnitella sellaiseksi, että se keräisi jatkuvasti vain sen ~10% sen sijaan, että se tekisi muutaman viikon äärimmäisen kuivaa ilmaa, jonka jälkeen astiat olisivat jo täynnä ja toiminta loppunut.

Lue lisää

Kuivan veneen saisi muutamalla pallolla jos teippaa umpinaiseksi ensimmäisenä pakkaspäivänä. Mahtaako kukaan tietää miltä sisäilma tuntuu 5-6 kk:n kuluttua?

Joakim1 kirjoitti:

Lasketaanpa hiukan. Ilmassa on kosteteutta talvilämpötiloissa 0-10 g/m3. Ainakin Etelä-Suomessa tyypillinen lämpötila on nollan paikkeilla ja kosteus lähellä 100%, jolloin ilmassa on 5 g/m3 vettä.

Asuintiloissa ilmanvaihto pitää olla vähintään 0,5 m3/h/m3. Veneen tilavuus voisi olla 10 m3 ja oletetaan aluksi, että veneessä toteutuu tuo asunnon vaatimus säilitystystilassa.

Säilytyskausi on suuruusluokkaa 1/2 vuotta eli 4500 tuntia. Vettä siis virtaa ilman mukana veneen läpi 5 * 0,5 * 10 * 4500 = 112,5 kg eli litraa. Jos tavoitteena olisi saada kosteusprosentti laskemaan vaikkapa 10% ulkoilmaan nähden, pitäisi siis vettä kerätä yli 10 litraa.

Muutaman litran tai varsinkaan desilitran kerääminen ei siis auta mitään ellei ilmanvaihtoa rajoita merkittävästi huonommaksi kuin asuntiloissa.

Lisäksi systeemi pitäisi suunnitella sellaiseksi, että se keräisi jatkuvasti vain sen ~10% sen sijaan, että se tekisi muutaman viikon äärimmäisen kuivaa ilmaa, jonka jälkeen astiat olisivat jo täynnä ja toiminta loppunut.

Lue lisää

Vaihdan pallot 5 kpl (3 hyttiä, salonki, konetila) 2 kertaa talven aikana. Ainoastaan luukkujen venttiilit auki.

gl37 kirjoitti:

Vaihdan pallot 5 kpl (3 hyttiä, salonki, konetila) 2 kertaa talven aikana. Ainoastaan luukkujen venttiilit auki.

Tarkoitukseni ei missään tapauksessa ole loukata, mutta epäilen yhä. Jos luukkujen venttiilit ovat auki, sieltähän sitä ulkoilman kosteutta luulisi tulevan sisään samaa tahtia kuin suola sitä imee. Suolapallojen täyttämä vesisäiliökin seisoo kuukausia veneen sisällä. Avoin vesiastia ei taida olla kosteuden kannalta hyvä? Onkohan suolapallojen todellinen hyöty sittenkin vain suolapallojen myyjällä? Tietysti sekin on tärkeää, että veneen omistajalla on rauhallinen mieli uskoessaan veneensä sisätilojen kuivuuteen.

Eikö joku veneilylehti voisi järjestää talven kestoisen vertailutestin kosteusmittauksineen? Koejärjestely olisi esim. kolme samanlaista venettä vierekkäin, yksi tiiviiksi umpioituna kuivapallot sisällä, toinen luukut pikkasen raollaan kuivapallot sisällä ja kolmas hyvin tuuletettuna ja ilman kuivapalloja.

näyttö hyödystä? kirjoitti:

Tarkoitukseni ei missään tapauksessa ole loukata, mutta epäilen yhä. Jos luukkujen venttiilit ovat auki, sieltähän sitä ulkoilman kosteutta luulisi tulevan sisään samaa tahtia kuin suola sitä imee. Suolapallojen täyttämä vesisäiliökin seisoo kuukausia veneen sisällä. Avoin vesiastia ei taida olla kosteuden kannalta hyvä? Onkohan suolapallojen todellinen hyöty sittenkin vain suolapallojen myyjällä? Tietysti sekin on tärkeää, että veneen omistajalla on rauhallinen mieli uskoessaan veneensä sisätilojen kuivuuteen.

Eikö joku veneilylehti voisi järjestää talven kestoisen vertailutestin kosteusmittauksineen? Koejärjestely olisi esim. kolme samanlaista venettä vierekkäin, yksi tiiviiksi umpioituna kuivapallot sisällä, toinen luukut pikkasen raollaan kuivapallot sisällä ja kolmas hyvin tuuletettuna ja ilman kuivapalloja.

Lue lisää

Joakimin laskelma yllä on sikäli pielessä, että talvikuukausien pakkasilma sisältää vain vähän vettä vaikka olisi 100% suhteellinen kosteus- mitä ei useinkaan ole. Mutta tuuletetussa tilassa kuivattavaa uutta ilmaa riittää loputtomiin. Olisi ihan mielenkiintoinen koejärjestely. Kuka ehdottaa toimittajille?

näyttö hyödystä? kirjoitti:

Tarkoitukseni ei missään tapauksessa ole loukata, mutta epäilen yhä. Jos luukkujen venttiilit ovat auki, sieltähän sitä ulkoilman kosteutta luulisi tulevan sisään samaa tahtia kuin suola sitä imee. Suolapallojen täyttämä vesisäiliökin seisoo kuukausia veneen sisällä. Avoin vesiastia ei taida olla kosteuden kannalta hyvä? Onkohan suolapallojen todellinen hyöty sittenkin vain suolapallojen myyjällä? Tietysti sekin on tärkeää, että veneen omistajalla on rauhallinen mieli uskoessaan veneensä sisätilojen kuivuuteen.

Eikö joku veneilylehti voisi järjestää talven kestoisen vertailutestin kosteusmittauksineen? Koejärjestely olisi esim. kolme samanlaista venettä vierekkäin, yksi tiiviiksi umpioituna kuivapallot sisällä, toinen luukut pikkasen raollaan kuivapallot sisällä ja kolmas hyvin tuuletettuna ja ilman kuivapalloja.

Lue lisää

Hyöty on kyllä hyvä kysymys. Siis kosteana aikana pallot todellakin poistaa kosteutta, mutta tuleeko kosteus venttiileistä? Konetilasta unohdin pallon toissa talvena ja äänieristeissä oli selvästi kosteutta jota kuivasin paperilla ja laitoin pallon paikalleen. Sen jälkeen ei kosteutta ollut.

Kevät on taas sikäli hankalaa aikaa että aurinko paistaa ja saattaa lämmittää toista kylkeä melko paljon ja aiheuttaa kondenssia.

Toisaalta kuivin ilma on pakkasella ja silloin pallot jäätyvät.

Kerron tässä kokemuksia, ei kyseenalaistaminen häiritse yhtään.

seppomartti kirjoitti:

Joakimin laskelma yllä on sikäli pielessä, että talvikuukausien pakkasilma sisältää vain vähän vettä vaikka olisi 100% suhteellinen kosteus- mitä ei useinkaan ole. Mutta tuuletetussa tilassa kuivattavaa uutta ilmaa riittää loputtomiin. Olisi ihan mielenkiintoinen koejärjestely. Kuka ehdottaa toimittajille?

Lue lisää

Laskin 5 g/m3, joka ei varmasti ole väärä suuruusluokka. Talvella kosteusprosentti on tyypillisesti hyvin suuri. Vaikkapa Karjalohjalla helmikuun keskikosteusprosentti oli 93% ja -lämpötila -5,6 C, joilla arvoilla vettä on 2,9 g/m3. Tammikuussa vastaavasti 91%, 3,6C ja 5,7 g/m3. http://www.opexi.net/wd/wxhistory.php?date=201401

Kovilla pakkasilla ilmassa on hyvin vähän vettä. -20C alle 1 g/m3, mutta sellaiset ovat kovin harvinaisia Etelä-Suomessa ja suuri osa säilytyskautta on syksyä ja kevättä.

seulaverkko kirjoitti:

Kesämökillä käytetään seulaverkkoa hiirisuojana. Sopii veneeseenkin. Rautakaupoista ja vaikkapa Prismasta löytyy.
http://www.kodinterra.fi/market/kodinterra?a_Visit:tuote=cwvnqrlz0fsad5ox&kategoriaTunniste=AitaSeulaverkot&path=PUUTARHA JA PIHA/KoristeetVar/TelinAidatRak/AitaSeulaverkot&myymala=Kodin Terra Pori&paikkakunta=Pori&osuuskauppa=SATAKUNTA&pageName=Main

Lue lisää

Kiitos, jotain tälläistä ajattelin. Pallojakin tullut kokeiltua, viime talvena pallo keräsi n.5dl. Eiköhän tämä määrä korvaanutunut talven aikana vastaavalla määrällä. En usko että vene muuten on moksiskaan, kunhan tekstiilit ja kosteutta imevät huokoiset materiaalit saa kerättyä pois veneestä. Venetapetim uusin viime talvena ja uudestaan en tätä haluaisi tehdä. Tapetti lienee ainoa huokoinen aine, jota ei saa veneestä pois.

näyttö hyödystä? kirjoitti:

Tarkoitukseni ei missään tapauksessa ole loukata, mutta epäilen yhä. Jos luukkujen venttiilit ovat auki, sieltähän sitä ulkoilman kosteutta luulisi tulevan sisään samaa tahtia kuin suola sitä imee. Suolapallojen täyttämä vesisäiliökin seisoo kuukausia veneen sisällä. Avoin vesiastia ei taida olla kosteuden kannalta hyvä? Onkohan suolapallojen todellinen hyöty sittenkin vain suolapallojen myyjällä? Tietysti sekin on tärkeää, että veneen omistajalla on rauhallinen mieli uskoessaan veneensä sisätilojen kuivuuteen.

Eikö joku veneilylehti voisi järjestää talven kestoisen vertailutestin kosteusmittauksineen? Koejärjestely olisi esim. kolme samanlaista venettä vierekkäin, yksi tiiviiksi umpioituna kuivapallot sisällä, toinen luukut pikkasen raollaan kuivapallot sisällä ja kolmas hyvin tuuletettuna ja ilman kuivapalloja.

Lue lisää

Tuulettaako vai pitääkö luukut kiinni ja suolapussit roikkumassa? Tästä ei varmaankaan päästä ikinä yhteisymmärrykseen veneitten kohdalla. Olen kuitenkin huomannut, että autoilijat ovat harvinaisen yksimielisiä. Ikkunat pidetään visusti kiinni. Kaikkihan me olemme huomanneet, että kun ilmat viilenevät syksyllä, auton ikkunat ovat aamulla kondenssin takia vesimärkiä. Mutta ainoastaan ulkopuolelta, ja vain siitä syystä, että tuuletus on minimoitu. Jättäkää joskus sopivasti ikkunoita raolleen ja huomaatte, että aamulla ikkunat ovat märkiä myös sisäpuolelta.
Ajattelemisen aihetta antoi Antero Autoilija.

Öljyt kannattaa vaihtaa (ainakin) syksyllä. Puhdas öljy suojaa diesel-moottoria talven aikana.

20+20 kirjoitti:

Öljyt kannattaa vaihtaa (ainakin) syksyllä. Puhdas öljy suojaa diesel-moottoria talven aikana.

Otan veneestäni oviluukun talveksi pois ja jätän etummaisen kattoluukun raolleen.
Tuulettuu ainakin.
En tosin tiedä onko veneessä talvella lunta jos oikein pyryttää.
En ole koskaan käynyt veneellä kesken telakointikauden.

46997 kirjoitti:

Otan veneestäni oviluukun talveksi pois ja jätän etummaisen kattoluukun raolleen.
Tuulettuu ainakin.
En tosin tiedä onko veneessä talvella lunta jos oikein pyryttää.
En ole koskaan käynyt veneellä kesken telakointikauden.

Lue lisää

Muuten samoin, mutta minä olen tehnyt erilliset talvi luukut joissa on teräs ja hyttysverkko aukon päällä. Veneellä on ilmava jyrkkälappeinen lainapeite katto. Pieni lumimäärä ei haittaa mitään kun lattialevyt on nostettu pystyyn ja toisaalta ne vähäiset lumet haihtuvat pois kun ilmanvaihto on hyvä.
Joskus olen muutaman valkoisen pilkun kulkuluukun pielessä nähnyt - kerran 3-4 talveen - siis harvoin kun on syksyllä pesut jääneet tekemättä.

Miksi huolto pitäis tyehdä syksyllä tai keväällä, miksei esim, vedessä elokuun lopulla.

näin meillä kirjoitti:

Miksi huolto pitäis tyehdä syksyllä tai keväällä, miksei esim, vedessä elokuun lopulla.

Lopettakaa se pallopeli, se on ihan turhaa. Vene puhtaaksi sisältä, kaikki luukut kiinni, ja pressu tiukasti ympärille. Takaan, että keväällä vene on ihan samassa kunnossa sisältä kuin mihin se on syksyllä jätetty, siis jos siellä ei ole jo syksyllä hometta.

Uskokaa jo kirjoitti:

Lopettakaa se pallopeli, se on ihan turhaa. Vene puhtaaksi sisältä, kaikki luukut kiinni, ja pressu tiukasti ympärille. Takaan, että keväällä vene on ihan samassa kunnossa sisältä kuin mihin se on syksyllä jätetty, siis jos siellä ei ole jo syksyllä hometta.

Lue lisää

Uskallatko tehdä homeettomuustakauksestasi kirjallista takaussopimusta?

Pallopeli ei varmastikaan ole turhaa. Jos kauppa käy se merkitsee liikevaihtoa. Luulisin, että kuivapallokaupassa myydään muitakin tuotteita ja asiakas voi tehdä ns. heräteostoksia.

Toimintaehdotuksistasi vain yksi oli hyvä: vene puhtaaksi sisältä!
Ilmanvaihdon estäminen tiukalla pressulla ei ole hyvä. Miten olet sellaiseen menettelyyn päätynyt?

Kehut ponnekkaasti veneen tuuletuksen estämistä(?) ja jopa "takaat" homeettomuuden. Onko joku tervenenäinen käynyt nuuhkimassa veneitäsi? ;-)
Siinä olet oikeassa, että ainakin yksi turkkilevy kannattaa nostaa pystyyn - minun kokemukseni mukaan se, jonka alla lokin anturi on. Anturi on hyvä poistaa talveksi, koska sen aukon kautta pilssin tuuletus paranee.
Pöly ei ole pressulla peitetyn veneen ongelma, vaikka ilmanvaihto on hyvä. Eikö imurointi kuulu kevätrutiineihin joka tapauksessa? Vene pölyyntyy sisähallissakin.

Moni muukin meistä on vuosien varrella kokeillut kaikenlaista. Itselläni ollut omia veneitä 1950-luvulta lähtien ja on edelleen. Kuivapallomuotia oli ohimenevasti liikkeellä 1970-80-lukujen vaihteessa, jolloin moni osti Maritimista ruotsalaisen "Torrboll":in. Nyt näköjään kokeillaan vanhaa muotia uudelleen. Itse pidän veneen puhtautta ilmanvaihtoa talvisäilytyksen oleellisimpina asioina .

uskokoon ken tahtoo kirjoitti:

Kehut ponnekkaasti veneen tuuletuksen estämistä(?) ja jopa "takaat" homeettomuuden. Onko joku tervenenäinen käynyt nuuhkimassa veneitäsi? ;-)
Siinä olet oikeassa, että ainakin yksi turkkilevy kannattaa nostaa pystyyn - minun kokemukseni mukaan se, jonka alla lokin anturi on. Anturi on hyvä poistaa talveksi, koska sen aukon kautta pilssin tuuletus paranee.
Pöly ei ole pressulla peitetyn veneen ongelma, vaikka ilmanvaihto on hyvä. Eikö imurointi kuulu kevätrutiineihin joka tapauksessa? Vene pölyyntyy sisähallissakin.

Moni muukin meistä on vuosien varrella kokeillut kaikenlaista. Itselläni ollut omia veneitä 1950-luvulta lähtien ja on edelleen. Kuivapallomuotia oli ohimenevasti liikkeellä 1970-80-lukujen vaihteessa, jolloin moni osti Maritimista ruotsalaisen "Torrboll":in. Nyt näköjään kokeillaan vanhaa muotia uudelleen. Itse pidän veneen puhtautta ilmanvaihtoa talvisäilytyksen oleellisimpina asioina .

Lue lisää

Olennaista on tuo kosteus lämpö ja lisäksi homeilla pitää olla jotain syötävää. Tuuletus auttaa vain, jos se auttaa veneen sisätiloja pysymään kuivina. Esim. veneen syksyllä puhdistamatta jäänyt spriikeitin homehtui aivan kertakaikkiaan, vaikka oli erittäin hyvin tuulettuvassa varastossa. (=klapivarastossa) jos talvi on samanlainen kuin viime vuonna, eli lämmin ja kostea, on ihan sama paljonko tuulettaa, jos vaan homeelle otollista kasvualustaa löytyy

Homenokka kirjoitti:

Olennaista on tuo kosteus lämpö ja lisäksi homeilla pitää olla jotain syötävää. Tuuletus auttaa vain, jos se auttaa veneen sisätiloja pysymään kuivina. Esim. veneen syksyllä puhdistamatta jäänyt spriikeitin homehtui aivan kertakaikkiaan, vaikka oli erittäin hyvin tuulettuvassa varastossa. (=klapivarastossa) jos talvi on samanlainen kuin viime vuonna, eli lämmin ja kostea, on ihan sama paljonko tuulettaa, jos vaan homeelle otollista kasvualustaa löytyy

Lue lisää

Homehtuuhan ruoka kotona huonelämpötilassa ja tekee sen veneessäkin tuuletuksesta tai kuivapalloista riippumatta. Eli oikein otollinen kasvualusta homehtuu ihan missä vain. En ole veneen pintoja sen enempää etikalla kuin kloriitillakaan pyyhkinyt, vain normaali puhtaanapito, eikä tuuletettuun veneeseen ole homepilkkua tullut.

Minä olen ymmärtänyt, että se Homeskandi on nykykielen mukaan skandinaavinen koti vesillä - voin olla kyllä väärässäkin.

sweedhomeet kirjoitti:

Minä olen ymmärtänyt, että se Homeskandi on nykykielen mukaan skandinaavinen koti vesillä - voin olla kyllä väärässäkin.

Useimmat kai tietävät, miten vene pysyisi puhtaana ja homeesta vapaana…. mutta, kun ei viitti ja onhan se venekin jo niin vanha….miksei muija pese...
Ja onhan aina parempi syytellä skandinaaveja. Siksi kai ei puhuta fennoskandihomeesta tai suomihomeesta, vaikka meillä on jopa homekouluja. Täällä kosteutta ja likaa riittää...

kaikki homehtuu... kirjoitti:

Useimmat kai tietävät, miten vene pysyisi puhtaana ja homeesta vapaana…. mutta, kun ei viitti ja onhan se venekin jo niin vanha….miksei muija pese...
Ja onhan aina parempi syytellä skandinaaveja. Siksi kai ei puhuta fennoskandihomeesta tai suomihomeesta, vaikka meillä on jopa homekouluja. Täällä kosteutta ja likaa riittää...

Lue lisää

Niimpä kaikki homehtuu, vaikka mitä tekis, paitsi jos pesee veneen kunnolla sisälta, niin sitten ei homehdu, vaikka ei tekis mitään muuta.