Taas huonolaatuisia kelpieitä

C-lonkka menee pienellä seurakoiralla, muttei paimenkoiralla jonka kanssa tähdätään käyttöön. Onhan täällä näitäkin ""kasvattajia"", joiden mielestä kaikki lonkat käy Ö:hön asti "kun eihän ne nyt ihan 110% varmasti kaikki suoraan periydy". Ja rakenteella ei ole niin väliä kun tähdätään korkeintaan vähän näyttöön. Eikä kaikkia perinnöllisiä sairauksia tarvitse niin huomioida, kun ei niiden periytymiskaavaa aivan 100% varmasti tiedetä. C-lonkka on "melkein normaali", niin sitä sitten sopii laittaa niin paljon kuin pentutehtailun rajoilla voidaan laittaa.

Kiitos näiden periaatteita vailla olevien pennuttajien,monessa rodussa mennään terveydessä alaspäin niin että kolisee (, ne nivelrikot).

Niin C-lonkkahan menee jo nimikkeellä "lonkkavika".

kipeetäpukkaa kirjoitti:

Niin C-lonkkahan menee jo nimikkeellä "lonkkavika".

B/C-lonkka menee nimikkeellä lähes normaali/lievä, eli ei kovin pahalta vaikuta.

ei ihan niinkään kirjoitti:

B/C-lonkka menee nimikkeellä lähes normaali/lievä, eli ei kovin pahalta vaikuta.

B-lonkka tarkoittaa "rajatapausta".

C-lonkassa on jo lieviä muutoksia, esimerkiksi nivelrikkoa (= lonkkavika). Sellaisia ei monen mielestä tulisi suvaita nuorissa, lisääntymisikäisissä koirissa. Vanhat koirat ovat toki asia erikseen.

Lonkkien taso ilmaistaan aina sen huonomman mukaan, eli esimerkin tapauksessa kyse on todella C-lonkkaisista koirista.

eikä noinkaan kirjoitti:

B-lonkka tarkoittaa "rajatapausta".

C-lonkassa on jo lieviä muutoksia, esimerkiksi nivelrikkoa (= lonkkavika). Sellaisia ei monen mielestä tulisi suvaita nuorissa, lisääntymisikäisissä koirissa. Vanhat koirat ovat toki asia erikseen.

Lonkkien taso ilmaistaan aina sen huonomman mukaan, eli esimerkin tapauksessa kyse on todella C-lonkkaisista koirista.

Lue lisää

B-lonkka tarkoittaa lähes normaalia ja C-lonkka lievää. Lonkkatuloksessa ilmaistaan tulos molempien lonkkien osalta,

Eli lonkkatulos B/C ei tarkoita huonoja lonkkia.

kyllä juuri noin kirjoitti:

B-lonkka tarkoittaa lähes normaalia ja C-lonkka lievää. Lonkkatuloksessa ilmaistaan tulos molempien lonkkien osalta,

Eli lonkkatulos B/C ei tarkoita huonoja lonkkia.

Lue lisää

Niin, juuri kuten sanoit: B on lähes normaali. C-lonkka ei siis enää ole normaali.

Eli C-lonkka on sairas. Sairas tulkitaan aikasta usein huonoksi, eli C-lonkkainen koira on huonolonkkainen koira.

hkhkh kirjoitti:

Niin, juuri kuten sanoit: B on lähes normaali. C-lonkka ei siis enää ole normaali.

Eli C-lonkka on sairas. Sairas tulkitaan aikasta usein huonoksi, eli C-lonkkainen koira on huonolonkkainen koira.

Lue lisää

Aika jännä kun kuitenkin niillä roduilla, jotka Pevisaan lonkkien kohdalta kuuluvat, on yleisin raja-arvo C lonkkien kohdalla. Muutamalla rodulla B ja osalla jopa D-lonkatkin kelpaavat. Australiankelpiehän ei edes Pevisaan kuulu, joten mitään tutkimuksia ei edes tarvitsisi tehdä.

Sinun tulkintasi mukaan rotukoirien tilanne on jopa vielä huonompi, mitä julkisuudessa on esitetty.

oogjrv kirjoitti:

Aika jännä kun kuitenkin niillä roduilla, jotka Pevisaan lonkkien kohdalta kuuluvat, on yleisin raja-arvo C lonkkien kohdalla. Muutamalla rodulla B ja osalla jopa D-lonkatkin kelpaavat. Australiankelpiehän ei edes Pevisaan kuulu, joten mitään tutkimuksia ei edes tarvitsisi tehdä.

Sinun tulkintasi mukaan rotukoirien tilanne on jopa vielä huonompi, mitä julkisuudessa on esitetty.

Lue lisää

Itseasiassa: Vähän aikaa sitten luin artikkelin, jossa eläinlääkärin mukaan rotujen tilanne on huonompi kuin mitä tilastoista saa käsityksen, koska kaikki eivät testauta koiriaan, kaikki pennuttajat eivät kerro ostajalle terveystilannetta, ja varsinkaan ilmoita jalostusrekisteriin huonoja tuloksia.

Ja sitten vielä on nämä "kasvattajat" joille C on ihan normaali, D hyvää jalostusmateriaalia, huonommatkin tulokset käy.

suomutaa kirjoitti:

Itseasiassa: Vähän aikaa sitten luin artikkelin, jossa eläinlääkärin mukaan rotujen tilanne on huonompi kuin mitä tilastoista saa käsityksen, koska kaikki eivät testauta koiriaan, kaikki pennuttajat eivät kerro ostajalle terveystilannetta, ja varsinkaan ilmoita jalostusrekisteriin huonoja tuloksia.

Ja sitten vielä on nämä "kasvattajat" joille C on ihan normaali, D hyvää jalostusmateriaalia, huonommatkin tulokset käy.

Lue lisää

Olen valmis uskomaan tuon jutun... esimerkiksi "omaa rotuani" shetlanninlammaskoiraa pidetään perusterveenä koirarotuna. Tilastotieteen opiskelijana pyöräytin tänä keväänä laskelmat siitä, kuinka suurella osalla pentueista oli oikeasti terveet vanhemmat. Otantaan tuli mukaan kaikki 1 vuoden aikana rekisteröidyt pentueet.

Tuloksena oli, että alle 25% prosentilla pentueista on terveet vanhemmat. Sairaudet vaihtelivat erittäin lievistä distichiasis-ripsistä aina suurempiin silmien ja lonkkien ongelmiin. Sinälläänhän luku ei näytä pahalta - kovin moni sairauksista ei ollut laadultaan "merkittävä".

Huolestuttavaa kuitenkin on, että jalostusyksilöt ovat - tai niiden pitäisi olla - aina rotunsa parhaimmistoa. Jos rodun parhaimmistosta teetetyistä pennuista vain alle joka viides on terveistä vanhemmista, niin lirissä ollaan. Varsinkin, kun kaikki huomioidut sairaudet ovat perinnöllisiä eli ne tulevat rikastumaan koirakannassa vielä entisestään. Pikku tilastoni ei huomioinut kuin kaksi shetlanninlammaskoirien ongelmakohtaa, mutta tunnettua on, että tiettyihin rotuihin ja linjoihin on pesiytynyt erilainen määrä muita perinnöllisiä sairauksia, kuten autoimmuunisairauksia ja epilepsiaa, joita ei tutkita tai tilastoida millään tapaa.

Toinen huolestuttava piirre oli, että muutaman kymmenen koiran otannan perusteella kauan sitten kuvattujen koirien lonkkaindeksit olivat keskimäärin nousseet. Se tarkoittaa, että rodun lonkka-arvosana on keskimäärin huonompi kuin aiemmin. Vaihtoehtoja on kaksi; joko koiria kuvataan lähinnä jalostusmielessä ja jalostuskoirien laatu on laskenut, tai shetlanninlammaskoiria kuvataan ylipäätään enemmän ja rodun "todellinen tilanne" on pikkuhiljaa paljastumassa. Silloin virallisia lonkkakuvia julkistavat todennäköisimmin harrastuskoiran omistajat sekä ne, jotka ovat pettyneitä koiransa terveystilanteeseen.

Olisi mielenkiintoista lukea löytämäsi artikkeli!

oogjrv kirjoitti:

Aika jännä kun kuitenkin niillä roduilla, jotka Pevisaan lonkkien kohdalta kuuluvat, on yleisin raja-arvo C lonkkien kohdalla. Muutamalla rodulla B ja osalla jopa D-lonkatkin kelpaavat. Australiankelpiehän ei edes Pevisaan kuulu, joten mitään tutkimuksia ei edes tarvitsisi tehdä.

Sinun tulkintasi mukaan rotukoirien tilanne on jopa vielä huonompi, mitä julkisuudessa on esitetty.

Lue lisää

C-lonkka hyväksytään usein sillä reunaehdolla, että toinen vanhempi on A-lonkkainen. Toki muitakin ratkaisuja näkyy - rotukoirien määrä on kuitenkin aina rajallinen ja koiran huono luusto voi johtua perintötekijöiden lisäksi myös esimerkiksi liian vähäisestä tai huonolaatuisesta liikunnasta (tai siitä, kun koira sattui liukastumaan pentuna mummolan räsymaton laitaan ja nyrjäytti koipensa; tapaturmasta johtuvan vamman ei tulisi estää jalostuskäyttöä, ellei se tuota kipua tai varaa koiralle... kuten astumisen/kantoajan kivulloisuus huonopolvisilla tai -lonkkaisilla koirilla). Kahden huonolonkkaisen koiran yhdistäminen on kuitenkin kuin kerjäisi verta nenästään. Nartun "kotikutoista" tasoa ei edes yritetä kompensoida urosvalinnalla!

Ylipäätään huonolonkkaisten koirien käyttö jalostuksessa voi näkyä vasta useamman sukupolven kuluttua, kun ongelmialliset geenit pääsevät rikastumaan (rodut ovat suljettuja populaatioita, joten ennemmin tai myöhemmin tietyt linjat yhdistyvät keskenään). Ainoa keino estää rikastuminen on sairaiden koirien lisääntymisen estäminen - emme koskaan näe, mitä koira kantaa perimässään, vaikka sen ilmiasu olisi minkälainen. Tehokkain jalostusvalinta on olla käyttämättä jalostukseen.

Pevisaan kuulumattomuuden ei pitäisi olla mikään oikeutus rodun tasoa heikentävälle kasvatustoiminnalle. Jos koirien huonot lonkat todella johtuvat ympäristötekijöistä (kelvoton ruokinta, liikutus tai vakava tapaturma), niin kysymys kuuluu, onko koiraharrastus ylipäätään sopiva vapaa-ajan viete kyseiselle kasvattajalle.

gerdgdrg kirjoitti:

Olen valmis uskomaan tuon jutun... esimerkiksi "omaa rotuani" shetlanninlammaskoiraa pidetään perusterveenä koirarotuna. Tilastotieteen opiskelijana pyöräytin tänä keväänä laskelmat siitä, kuinka suurella osalla pentueista oli oikeasti terveet vanhemmat. Otantaan tuli mukaan kaikki 1 vuoden aikana rekisteröidyt pentueet.

Tuloksena oli, että alle 25% prosentilla pentueista on terveet vanhemmat. Sairaudet vaihtelivat erittäin lievistä distichiasis-ripsistä aina suurempiin silmien ja lonkkien ongelmiin. Sinälläänhän luku ei näytä pahalta - kovin moni sairauksista ei ollut laadultaan "merkittävä".

Huolestuttavaa kuitenkin on, että jalostusyksilöt ovat - tai niiden pitäisi olla - aina rotunsa parhaimmistoa. Jos rodun parhaimmistosta teetetyistä pennuista vain alle joka viides on terveistä vanhemmista, niin lirissä ollaan. Varsinkin, kun kaikki huomioidut sairaudet ovat perinnöllisiä eli ne tulevat rikastumaan koirakannassa vielä entisestään. Pikku tilastoni ei huomioinut kuin kaksi shetlanninlammaskoirien ongelmakohtaa, mutta tunnettua on, että tiettyihin rotuihin ja linjoihin on pesiytynyt erilainen määrä muita perinnöllisiä sairauksia, kuten autoimmuunisairauksia ja epilepsiaa, joita ei tutkita tai tilastoida millään tapaa.

Toinen huolestuttava piirre oli, että muutaman kymmenen koiran otannan perusteella kauan sitten kuvattujen koirien lonkkaindeksit olivat keskimäärin nousseet. Se tarkoittaa, että rodun lonkka-arvosana on keskimäärin huonompi kuin aiemmin. Vaihtoehtoja on kaksi; joko koiria kuvataan lähinnä jalostusmielessä ja jalostuskoirien laatu on laskenut, tai shetlanninlammaskoiria kuvataan ylipäätään enemmän ja rodun "todellinen tilanne" on pikkuhiljaa paljastumassa. Silloin virallisia lonkkakuvia julkistavat todennäköisimmin harrastuskoiran omistajat sekä ne, jotka ovat pettyneitä koiransa terveystilanteeseen.

Olisi mielenkiintoista lukea löytämäsi artikkeli!

Lue lisää

Kuvaus on parantanut rotukoirien lonkkia – katso tiedot oman koirasi rodusta
Jalostuksessa on käytetty aiempaa terveempiä rotukoiria
Kotimaa 9.8.2014 11:44 Pauliina Grönholm Helsingin Sanomat

Tuolla otsikolla saa ainakin yhden artikkelin, tuo nyt on aika pinnallinen. Mitähän tässä härvelissä nyt on kun ei anna napsia linkkejä noin vain... Niitä on ollut muitakin artikkeleita, mutten saa päähäni mistä niitä luin...
Vähän huvittava artikkeli, tulokset muka parantuneet, ja tilanne kuitenkin tilastoja huonompi. Jotain tuon tyyppistä pelkään itsekin saavani tulokseksi toisesta rodusta, kuin mitä teit omaa tutkimusta, jos todella alkaisin tutkimaan tilastoja. Ja kun pitäisi olla käyttökoiria, niin kiitos seurakoiratehtailijoiden, perinnölliset sairaudet ovat päässeet levittäytymään, huhhuh.