Tammikuussa 2015 näyttää olevan isot venemessut sekä Lontossa että Dusseldorfissa. Toiseen tekeisi mieli lähteä ihan keskitalven virkistykseksi, mutta molempiin ei ole mahdollisuutta. Kumpaa suosittelette, onko kokemuksia?
Tähtäimessä olisivat ennenkaikkea purjeveneet ja ajatuksena nähdä jotain vähän erikoisempaakin, jotain mitä ei Helsingin messuilla näe....
Lontoon vai Dusseldorfin venemessuille?
xx-yy-zz
21
293
Vastaukset
- seppomartti
Jos Helsingin messut tuntuvat liian aneemisilta niin Duesseldorf Boot tammikuussa on laajempi. Käyn vuosittain ja varaan 2 päivää. 17 hallia, n.440 näytteilleasettajaa, n.1700 venettä. Useita purjeveneuutuuksia aina. Myös isoja pursia, mitkä Hesasta ja Tukholmasta puuttuvat. Tiettävästi ainakin Euroopan suurin (ellei maailman suurin?) venemessutapahtuma. Hampurin Hanseboot 2014 on pienempi ja aikaisempi 25.10.2014>>.Siihen riittää 1 päivä jos ei halua katgsoa muuta kuin purjehtimiseen liittyvää. Kaupunkina HH on tietenkin mukavampi.
- 10+1
Lontoon messut on pienet. Dysselissä on parhaat venemessut. Sinne myös on helppo&nopea mennä kentältä.
- seppomartti
Hanseboot 2014 oli aneeminen. 7 hallia vesilläoloon liittyvää. Pursia 150. Uutuuksia muutama. Mutta surkeus on kuin automaalilmasa lainattu. Kaikki alkavat muistuttaa toisiaan: pysty keula, peräpeili laskettavana uimatasona, pikkuisen vekkiä kyljessä, kaksi rattia pikkupursissakin, sisätilat "Ikea-look" melamiiniviilulla, laipiot limattuja, saildrive volvo tai yammu jne.
- FG 37
Finngulf 331 näytillä. Ensimmäinen "uuden" veistämön tekemä. Sisustus mahonkia, ei IKEA tyyliä...
- Seppomartti
FG 37 kirjoitti:
Finngulf 331 näytillä. Ensimmäinen "uuden" veistämön tekemä. Sisustus mahonkia, ei IKEA tyyliä...
Kiinnitin huomion mainittuun Finngulf 331:een myös. Tehdään Virossa alusta loppuun. Laipiot vaneria ja laminoidut runkoon. Kohtuullisen siisti puutyö. Kansi ja runko kokonaan solidia lasikuitua ilman sandwichia. Perässä ei muistaakseni laskettavaa uimatasoa eikä muutenkaan auki. Hieman design oli kuin menneiltä vuosikymmeniltä. Monessa suhteessa kuitenkin kiva poikkeus yleisestä massasta.
- FG 37
Seppomartti kirjoitti:
Kiinnitin huomion mainittuun Finngulf 331:een myös. Tehdään Virossa alusta loppuun. Laipiot vaneria ja laminoidut runkoon. Kohtuullisen siisti puutyö. Kansi ja runko kokonaan solidia lasikuitua ilman sandwichia. Perässä ei muistaakseni laskettavaa uimatasoa eikä muutenkaan auki. Hieman design oli kuin menneiltä vuosikymmeniltä. Monessa suhteessa kuitenkin kiva poikkeus yleisestä massasta.
Oletko varma tuosta ummpilaminaatisto rungossa ja kannessa? Vanhan veistämön (Saare Paat) aikaan väliaineena oli balsa kuten vieläkin Saare veneissä. FG Suomessa taasen käytti vaahtolevyä viimeisinä vuosinaan. Eli jos näin on niin on poikettu aika paljon alkuperäisestä...
- seppomartti
FG 37 kirjoitti:
Oletko varma tuosta ummpilaminaatisto rungossa ja kannessa? Vanhan veistämön (Saare Paat) aikaan väliaineena oli balsa kuten vieläkin Saare veneissä. FG Suomessa taasen käytti vaahtolevyä viimeisinä vuosinaan. Eli jos näin on niin on poikettu aika paljon alkuperäisestä...
Tieto perustuu virolaisen esittelijän kertomukseen ja vaantomuoviverhoillun seinän koputteluun. Erikseen kysyin, että eikö tosiaan kannessakaan... Totuudesta en tiedä tarkempaa. Veistämö ei ole enää Saare Paat vaan Tallinnassa.
- (IR
Seppomartti kirjoitti:
Kiinnitin huomion mainittuun Finngulf 331:een myös. Tehdään Virossa alusta loppuun. Laipiot vaneria ja laminoidut runkoon. Kohtuullisen siisti puutyö. Kansi ja runko kokonaan solidia lasikuitua ilman sandwichia. Perässä ei muistaakseni laskettavaa uimatasoa eikä muutenkaan auki. Hieman design oli kuin menneiltä vuosikymmeniltä. Monessa suhteessa kuitenkin kiva poikkeus yleisestä massasta.
Kuulostaa kyllä erikoiselta, että uudessa FG:ssä kansi olisi umpilasikuitua. Itselläni ei ole tiedossa, että veistämöistä muu kuin Nauticat käyttäisi edelleen ko. rakennetta. En siis tarkoita, että tässä olisi jotain vikaa; päinvastoin, umpilasikuitu on veneen ikäntyessä huolettomampi rakenne ja itse soisin, että useampi venevalmistaja käyttäisi umpitavaraa myös kannessa.
- Sy Möwe
(IR kirjoitti:
Kuulostaa kyllä erikoiselta, että uudessa FG:ssä kansi olisi umpilasikuitua. Itselläni ei ole tiedossa, että veistämöistä muu kuin Nauticat käyttäisi edelleen ko. rakennetta. En siis tarkoita, että tässä olisi jotain vikaa; päinvastoin, umpilasikuitu on veneen ikäntyessä huolettomampi rakenne ja itse soisin, että useampi venevalmistaja käyttäisi umpitavaraa myös kannessa.
Siinä umpilaminaatin käytössä on eräs epämiellyttävä lisä - nimittäin paino. Kerrosrakenteilla saadaan erittäin lujia sekä jäykkiä runkoja / kansia ja samalla saadaan paino pysymään kurissa. Tietysti jos sinne pääsee vettä niin sitten ei ainakaan tuo painon säästö toteudu.
Otan tähän esimerkin ilmailun puolelta jossa painon säästämisessä on mentävä sinne toiseen äärilaitaan. Laadukkaamman helikopterin lattiassa on useimmiten honeycomb levyä joka on tehty alumiinista, siten että kahden ohuen levyn sisään on laitettu hyvin tiheää lammellia.
Tälläinen levy on uskomattoman kevyt ja jäykkä. Myös roottorin lavat ovat samantyyppistä rakennetta.
Minulla on kannessa jotain puuta siellä välissä ja tutkimusreijästä tulee mustaa vettä, joka tosin ei haise miltään. Kansi on toistaiseksi vielä jäykkä, joten en ole lähtenyt mihinkään jatkotoimiin. - (IR
Sy Möwe kirjoitti:
Siinä umpilaminaatin käytössä on eräs epämiellyttävä lisä - nimittäin paino. Kerrosrakenteilla saadaan erittäin lujia sekä jäykkiä runkoja / kansia ja samalla saadaan paino pysymään kurissa. Tietysti jos sinne pääsee vettä niin sitten ei ainakaan tuo painon säästö toteudu.
Otan tähän esimerkin ilmailun puolelta jossa painon säästämisessä on mentävä sinne toiseen äärilaitaan. Laadukkaamman helikopterin lattiassa on useimmiten honeycomb levyä joka on tehty alumiinista, siten että kahden ohuen levyn sisään on laitettu hyvin tiheää lammellia.
Tälläinen levy on uskomattoman kevyt ja jäykkä. Myös roottorin lavat ovat samantyyppistä rakennetta.
Minulla on kannessa jotain puuta siellä välissä ja tutkimusreijästä tulee mustaa vettä, joka tosin ei haise miltään. Kansi on toistaiseksi vielä jäykkä, joten en ole lähtenyt mihinkään jatkotoimiin.Olisi kiva tietää, mikä tuollaisen umpilaminaatin painonlisäys on n. 10 m veneessä verrattuna sandwichiin. Epäilen, että sillä ei ole normaalissa matkapurjehduksessa mitään merkitystä. Itse olisin sen painonlisäyksen valmis hyväksymään, jos rakenne on yksinkertaisempi ja huolettomampi pitkällä aikavälillä.
Mitä tulee sitten tuohon sandwich-kannen jäykkyyteen, niin ihan uusissakin veneissä ritisee kansi jalan alla sen verran, ettei ainakaan tuo jäykkyys vaikuta toteutuvan nykykonstruktioissa mitenkään erityisen hyvin. - FG 37
(IR kirjoitti:
Olisi kiva tietää, mikä tuollaisen umpilaminaatin painonlisäys on n. 10 m veneessä verrattuna sandwichiin. Epäilen, että sillä ei ole normaalissa matkapurjehduksessa mitään merkitystä. Itse olisin sen painonlisäyksen valmis hyväksymään, jos rakenne on yksinkertaisempi ja huolettomampi pitkällä aikavälillä.
Mitä tulee sitten tuohon sandwich-kannen jäykkyyteen, niin ihan uusissakin veneissä ritisee kansi jalan alla sen verran, ettei ainakaan tuo jäykkyys vaikuta toteutuvan nykykonstruktioissa mitenkään erityisen hyvin.Tsekkasin esittelijältä, Aivo Joaorg:ilta, ei pidä paikkaansa eli on edelleen sandwich rakenne. Ehkä tuli joku väärinkäsitys...
- (IR
FG 37 kirjoitti:
Tsekkasin esittelijältä, Aivo Joaorg:ilta, ei pidä paikkaansa eli on edelleen sandwich rakenne. Ehkä tuli joku väärinkäsitys...
Näin arvelinkin, olisi ollut erikoista että FG:n tyyppisessä C/R veneessä olisi ko. rakenne otettu käyttöön. Sinällään harmi, ehdin jo vähän innostua. Saare Paatin käyttämä balsa ei ainakaan itseäni miellytä valintana kannen väliaineeksi, vaikka hienoja veneitä ovatkin. Onkohan uudessa FG:ssä balsaa vai Divinycelliä?
- seppomartti
FG 37 kirjoitti:
Tsekkasin esittelijältä, Aivo Joaorg:ilta, ei pidä paikkaansa eli on edelleen sandwich rakenne. Ehkä tuli joku väärinkäsitys...
Jos kansi onkin sandwich eikä umpirakennetta niin ei virolaisesittelijä messuilla tuntenut tuotetta, mitä yritti myydä. Väärinkäsityksestä ei ollut kyse. Sinänsä ihan samantekevää minulle, kun vene ei sinänsä kiinnostanut. Koetin vain katsella mahdollisia poikkeamia tasaisen "harmaasta" valtavirrasta,
- 3+16
seppomartti kirjoitti:
Jos kansi onkin sandwich eikä umpirakennetta niin ei virolaisesittelijä messuilla tuntenut tuotetta, mitä yritti myydä. Väärinkäsityksestä ei ollut kyse. Sinänsä ihan samantekevää minulle, kun vene ei sinänsä kiinnostanut. Koetin vain katsella mahdollisia poikkeamia tasaisen "harmaasta" valtavirrasta,
Muutamaa lahoa väliainepaikkaa korjanneena ihmettelen, ettei väliainetta ole osastoitu. Olisi paljon pienempi vaiva korjata 30x30cm paloja kukkamultaa, kuin koko kansi.
- fågeli
3+16 kirjoitti:
Muutamaa lahoa väliainepaikkaa korjanneena ihmettelen, ettei väliainetta ole osastoitu. Olisi paljon pienempi vaiva korjata 30x30cm paloja kukkamultaa, kuin koko kansi.
Välillä täällä pullahtaa aikamoisia helmiä!!
- FG 37
seppomartti kirjoitti:
Jos kansi onkin sandwich eikä umpirakennetta niin ei virolaisesittelijä messuilla tuntenut tuotetta, mitä yritti myydä. Väärinkäsityksestä ei ollut kyse. Sinänsä ihan samantekevää minulle, kun vene ei sinänsä kiinnostanut. Koetin vain katsella mahdollisia poikkeamia tasaisen "harmaasta" valtavirrasta,
Jep, itse en käynyt messuilla mutta kysyin esittelijältä FG forumilla netissä. Vastaus tosiaan oli että on edelleen kerrosrakenteinen runko ja kansi Väliaineesta en tiedä. Ovat vasta yhden veneen tehneet uudella veistämöllä.
- palataanko teemaan
FG 37 kirjoitti:
Jep, itse en käynyt messuilla mutta kysyin esittelijältä FG forumilla netissä. Vastaus tosiaan oli että on edelleen kerrosrakenteinen runko ja kansi Väliaineesta en tiedä. Ovat vasta yhden veneen tehneet uudella veistämöllä.
Keskustelu suuntautui kansien kerrosrakenteeseen ikään kuin vettynyt väliaine olisi jokaisen sandwich-kannen ongelma. Jos kantta ei tehdä kerrosrakenteisena, sen jäykkyys on toteutettava muilla tavoin (esim. kansipalkit tai painoa lisäävät materiaalipaksuudet).
Mielestäni uusia venemalleja ei pidä vieroksua, jos niissä on kerrosrakenteinen kansi tai kerrosrakennetta vesilinjan yläpuolella. Vedenalaiset kerrosrakenteet saattavat olla eri asia.
Onko kukaan lähdössä London Boat Show -näyttelyyn tammikuussa? Aikanaan se oli itselleni niin positiivinen kokemus, että kävin useita kertoja muutaman vuoden välein. Ehkä jollain on tuoreempia kokemuksia? - seppomartti
FG 37 kirjoitti:
Jep, itse en käynyt messuilla mutta kysyin esittelijältä FG forumilla netissä. Vastaus tosiaan oli että on edelleen kerrosrakenteinen runko ja kansi Väliaineesta en tiedä. Ovat vasta yhden veneen tehneet uudella veistämöllä.
Nyt sopii epäillä tämän nettitietäjän infoa. Aika harvoin verhoillaan kaikkea kattoa ja kylkeä sisäpuolelta pehmeällä vaahtomuovikerroksella jos on sandwichia. Sen sijaan se on ollut säännönmukaista sekä englantilaisissa ja ranskalaisissa veneissä kun rakenne ei ole sandwichia. Tämä ainokainen 100% virolainen FFG331 oli näin verhoiltu ja siksi kyselin ja koputtelin.
- (IR
palataanko teemaan kirjoitti:
Keskustelu suuntautui kansien kerrosrakenteeseen ikään kuin vettynyt väliaine olisi jokaisen sandwich-kannen ongelma. Jos kantta ei tehdä kerrosrakenteisena, sen jäykkyys on toteutettava muilla tavoin (esim. kansipalkit tai painoa lisäävät materiaalipaksuudet).
Mielestäni uusia venemalleja ei pidä vieroksua, jos niissä on kerrosrakenteinen kansi tai kerrosrakennetta vesilinjan yläpuolella. Vedenalaiset kerrosrakenteet saattavat olla eri asia.
Onko kukaan lähdössä London Boat Show -näyttelyyn tammikuussa? Aikanaan se oli itselleni niin positiivinen kokemus, että kävin useita kertoja muutaman vuoden välein. Ehkä jollain on tuoreempia kokemuksia?Itse en ole käynyt LBS:ssä, mutta olen ymmärtänyt foorumikeskusteluista tapahtuman kärsineen lamasta. Ainakin YBW-foorumilla käytiin aika kriittistä keskustelua messuista.
Yleisesti näyttäisi olevan suuntauksena, että venevalmistajat keskittyvät jatkossa yhteen sisähallinäyttelyyn ja se on Dusseldorf. Muuten suositaan uivia näyttelyjä. Tämän ymmärtää, kun laskee yhteen alan taloudellisen tilan ja messuille osallistumisen kustannukset. Ehkä Variantaa ja Easy 9.7 tyyppisiä veneitä lukuunottamatta uuden purjeveneen hankinnassa puhutaan sellaisista summista, että joka tällaista vakavasti harkitsee nykyisellään, hänellä on varaa ostaa se lentolippu Saksaan. Tämän vuoksi erityisesti Premium-valmistajilla ei ole suuremmin intoa osallistua näihin "maakuntanäyttelyihin"
Mielenkiinnolla odotan, miltä Helsingin venemessujen ensi talven kattaus näyttää.
Tukholman Allt för Sjön -messuille on luvassa purjevenemerkkien yhteistyössä sovittu massapako. Tämän artikkelin lopussa on listattu kaikki venemerkit, jotka jäävät messuilta pois:
http://www.dagensbatliv.se/batmassor/alla-segelbatstillverkare-utom-najad-ratar-inomhusbatmassor-i-vinter - 15+2
(IR kirjoitti:
Itse en ole käynyt LBS:ssä, mutta olen ymmärtänyt foorumikeskusteluista tapahtuman kärsineen lamasta. Ainakin YBW-foorumilla käytiin aika kriittistä keskustelua messuista.
Yleisesti näyttäisi olevan suuntauksena, että venevalmistajat keskittyvät jatkossa yhteen sisähallinäyttelyyn ja se on Dusseldorf. Muuten suositaan uivia näyttelyjä. Tämän ymmärtää, kun laskee yhteen alan taloudellisen tilan ja messuille osallistumisen kustannukset. Ehkä Variantaa ja Easy 9.7 tyyppisiä veneitä lukuunottamatta uuden purjeveneen hankinnassa puhutaan sellaisista summista, että joka tällaista vakavasti harkitsee nykyisellään, hänellä on varaa ostaa se lentolippu Saksaan. Tämän vuoksi erityisesti Premium-valmistajilla ei ole suuremmin intoa osallistua näihin "maakuntanäyttelyihin"
Mielenkiinnolla odotan, miltä Helsingin venemessujen ensi talven kattaus näyttää.
Tukholman Allt för Sjön -messuille on luvassa purjevenemerkkien yhteistyössä sovittu massapako. Tämän artikkelin lopussa on listattu kaikki venemerkit, jotka jäävät messuilta pois:
http://www.dagensbatliv.se/batmassor/alla-segelbatstillverkare-utom-najad-ratar-inomhusbatmassor-i-vinterLontoon messut on aika pienet. Messuhalli sinällään on suuri mutta siitä on rajattu vain pieni osa venemessujen käyttöön. Pari venettä kelluu joella joihin voi myös kävellä.
- FG 37
seppomartti kirjoitti:
Nyt sopii epäillä tämän nettitietäjän infoa. Aika harvoin verhoillaan kaikkea kattoa ja kylkeä sisäpuolelta pehmeällä vaahtomuovikerroksella jos on sandwichia. Sen sijaan se on ollut säännönmukaista sekä englantilaisissa ja ranskalaisissa veneissä kun rakenne ei ole sandwichia. Tämä ainokainen 100% virolainen FFG331 oli näin verhoiltu ja siksi kyselin ja koputtelin.
Siis tämä sama herra vastasi kysymykseen joka on siellä messuilla... En tiedä tarkemmin kun en ole vielä botskia nähnyt..
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1031565
Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.781204- 881127
- 1391036
Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt580985Mika Muranen juttu tänään
Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras1967Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."
Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih8892- 20870
Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."
Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum9714Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa
On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida8670