Alkoholisti huolehtii koirastaan

Minä kärsin aikanaan alkoholismista, enkä voinut sille mitään. Tahdoin lopettaa, mutta en pystynyt. En syytä siitä itseäni, vaan mielenterveysongelmaa (alkoholismia). Nyt olen kuin ihmeen kaupalla saanut pidettyä itseni raittiina 3 vuotta, enkä aio sairastua enää alkoholismiin, kun jälleen pääsin siitä eroon, mutta se oli ihme. Pakkomielteet ovat pakkomielteitä, sairauksia.

entinen juoppo kirjoitti:

Minä kärsin aikanaan alkoholismista, enkä voinut sille mitään. Tahdoin lopettaa, mutta en pystynyt. En syytä siitä itseäni, vaan mielenterveysongelmaa (alkoholismia). Nyt olen kuin ihmeen kaupalla saanut pidettyä itseni raittiina 3 vuotta, enkä aio sairastua enää alkoholismiin, kun jälleen pääsin siitä eroon, mutta se oli ihme. Pakkomielteet ovat pakkomielteitä, sairauksia.

Lue lisää

Ai niin. En muuten maininnut, että minulta vietiin koirakin pois (viranomaisten toimesta), kun olin aina niin humalassa. Nyt minulla on vuoden ikäinen belgianpaimenkoira groenendael, josta pystyn huolehtimaan.

entinen juoppo kirjoitti:

Ai niin. En muuten maininnut, että minulta vietiin koirakin pois (viranomaisten toimesta), kun olin aina niin humalassa. Nyt minulla on vuoden ikäinen belgianpaimenkoira groenendael, josta pystyn huolehtimaan.

Lue lisää

Hienoa, että pääsit jaloillesi, ja sait elämästä kiini.
Alkoholistit elävät usein lyhyen ja riitaisan, vaarallisen elämän.
Onnea sinulle myös jatkoon, raittiuis kertoo ihmisen vahvuudesta :)

koirasta on iloa kirjoitti:

Hienoa, että pääsit jaloillesi, ja sait elämästä kiini.
Alkoholistit elävät usein lyhyen ja riitaisan, vaarallisen elämän.
Onnea sinulle myös jatkoon, raittiuis kertoo ihmisen vahvuudesta :)

Lue lisää

koirasta myös alkoholistille, mutta eivät he kaikki elä edes lyhyttä, saati riitaisaa ja vaarallista elämää. Usein jopa päinvastoin. Ovat rauhallisia ja tunnollisia työssään vaikka illasta toiseen ottaa kaapista kupin jos toisenkin, eivätkä häiritse naapureitaan ollenkaan. Koira, jos sellainen on, kusetetaan säännöllisesti ja huolehditaan muutenkin hyvin, koira jopa saattaa syödä paremmin kuin isäntänsä/emäntänsä jolle riittää se nestemäinen ravinto. Onko yllätys että tällaisiakin alkoholisteja on? Kyllä niitä vaan on, ehkä saman verran ellei enemmän kuin noita mainitsemiasi, joille alkkomahooli ei sovi sitäkään vähää kuin muille. Ja näiden väliin mahtuu vielä monta muutakin juoppouden lajityyppiä.

Ei kaikki ole mattinykäsiä.

Olen joutunut perehtymään tähän aiheeseen työni kautta. Viimeistä askeltaan ottavat juopot eivät sovellu kuin poikkeustapauksissa koiranpitäjiksi. Aloittelevat ja keskikastin juopot eivät ole juuri sen huonompia koiranpitäjiä kuin valtaväestökään. Mutta toki mieluummin niin, että selvinpäin kuin jurrissa.

Kaverini sai aikanaan muutaman kerran vuodessa yhteydenoton eräästä kennelin pitäjästä, joka naapuruston mukaan hakkasi koiriaan, piti niitä nälässä ja teki kuulemma milloin mitäkin. Muutaman kerran hän siellä kävi ja aina oli tilanne sama; iloinen vanhempi ukko mökelteli kohtuu jurrissa iloisten, hyvätapaisten ja hyväkuntoisten koirien ympäröimänä. Puolenkymmentä vuotta sitten tämä äijä kuoli. Koirat meni jakoon ja naapurit helpottuivat; lähinnä siitä, että kylähullu kuoli, ei niinkään koirien tiimoilta.