Suomen järjestelmää

Olisi mielenkiintoista tietää millä perusteella työnantaja ei pidättänyt palkasta.

Oli se aika outoa. Ja nytkin Kuopion kaupungin laskutus takkuili pahasti alkuvuodesta. Laskutusta ei saatu toimimaan ajallaan. Laskutuksen ohella myös kaupungin perintä näyttäisi nykyisin olevan ainakin jossain määrin hakoteillä.
Kaupunkilainen sai ulosotosta maksukehotuksen hammashoitomaksuun liittyvästä perintäkulusta. Asiakas oli varma, että hän ei ollut saanut kaupungilta alkuperäistä laskua, joten hän lähti selvittämään asiaa.
Ulosottomies pyysi asiakasta tietojen saamiseksi kääntymään kaupungin puoleen, koska kaupunki vastaa velkojana perimänsä saatavan oikeellisuudesta.
Kaupunki ei osannut asiakkaan tiedusteluun vastata, vaan pyysi kääntymään perimistoimiston puoleen, jolle kaupunki oli ulkoistanut saatavien perinnän.
Perintätoimistosta puolestaan pyydettiin kääntymään postitusfirman puoleen jolle se oli ulkoistanut laskujen lähettämisen. Loppujen lopuksi asiakas jäi vaille haluamaansa selvitystä siitä, milloin ja mihin osoitteeseen alkuperäinen lasku oli lähetetty.

Laki, joka säätelee kaupungin saatavien perintää, kieltää asiamiehen käyttämisen julkisten saatavien ulosottoperinnässä. Perusteena on, että alkuperäisen velkojan on pystyttävä tarvittaessa selvittämään perittävän saatavan oikeellisuus. Edellä kerrotun perusteella Kuopion kaupunki näyttäisi jättävän lain tarkoituksen huomioimatta, eikä ota sille kuuluvaa vastuuta.
Eduskunnassa on nyt vireillä laki perintälain muuttamisesta. Samassa yhteydessä on tarkasteltu mahdollisuutta asiamiehen käyttöön julkisten saatavien ulosotossa. Kuopion kaupungin perin-tätapa osoittaa, että perusteita julkisten saatavien perinnän vapauttamiselle ei ole. Pikemminkin sääntelyä tulisi tiukentaa, jotta kansalaisten oikeusturva tulisi huomioiduksi niin kuin lainsäätäjä on tarkoittanut..Itse nyt opiskelen AMK oikeustradenomiksi, yritysjuridiikkaa, mutta haluan kysyä kuinka helpoa tai vaikea on saada virkaa, kun en ole syntynyt Suomessa,mutta Ranskassa? Vaikka olen Suomen kansalainen.Haluan kihlakunnanulosottomieheksi.

Vaikka olen Suomen kansalainen.Haluan kihlakunnanulosottomieheksi.

Kuka tuollaiseen koiranvirkaan vapaaehtoisesti haluaisi, pieni palkka-kettuilevat asiakkaat, kyttäävät esimiehet, töitä yötäpäivää, ei rauhaa edes lomilla. Ei ymmärrä !

Tiedän,olin ulosottomiehenä Ranskan Carcassonnessa ennen tulloa Suomeen 14 vuotta. Työ on täysin vapaa, työaikoja ei juuri ole, tuloja noin 6000-7000 euroa kk. Olen perheton, ja matkustin paljon pohjoismaihiin, esim., Lappiin, monesti vaikka viikoksi Sääriselälle tai Rukalle. Opiskelin suomea, ja nyt opiskelen AMK oikeustradenomiksi, yritysjuridiikkaa, että voisin saada virkaa Suomessa. Kielikokeet tehty. Nyt jo työharjoitellussa uo virastossa. Kiinnostava työ. Vähän eriläista kun Ranskassa. Nyt Suomessa julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Suomeen ollaan suunnittelemassa
ansiorekisteriä. Rekisteri pitäisi sisällään reaaliaikaista tietoa ihmisille maksetuista palkoista, eläkkeistä ja etuuksista. Tietoja voisivat hyödyntää Kela, sosiaaliviranomaiset, työttömyyskassat ja eläkelaitokset. Reaaliaikaiset tiedot helpottaisivat etuuksien oikeamääräistä maksamista ja vähentäisivät takaisinperintää.
Ansiorekisteristä olisi merkittävää hyötyä myös ulosottoviranomaiselle. Reaaliaikainen tieto velallisen tuloista tehostaisi täytäntöönpanoa ja edistäisi velkojien maksunsaantia ja siten oikeuksien toteutumista. Velallisten yhdenvertainen kohtelu ulosotossa lisääntyisi, mikä puolestaan lisäisi luottamusta täytäntöönpanon oikeudenmukaisuuteen. Velkojen maksun välttely olisi entistä vaikeampaa. Mitä paremmin varallisuus selviää reksitereistä, sen vähemmän tarvitaan myös ulosottopakon käyttöä, mikä on velallisten etu.
Toinen hyödyllinen uudistus on hallituksen esitys palkan maksamisesta vain pankkitilille. Työnantajat velvoitettaisiin maksamaan palkka tilille ja käteen maksu kiellettäisiin. Taustalla on pimeän palkan maksun estäminen osana harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa. Tämäkin uudistus helpottaisi ulosottoviranomaisen työtä. Se on erinömäista!

Yksi tapa tarkastella asiaa on ensin määrittää palvelutaso ja sitten sille hinta, minkä yhteiskunta on siitä valmis maksamaan. Tällöin pitää muistaa, että ulosotossa ei ole kyse yhteiskunnan kannalta pelkästään menoista, vaan on huomioitava myös ulosoton fiskaalinen merkitys. Ulosotto tilittää vuosittain valtiolle noin 400 miljoonaa euroa.
Valtakunnanvoudinvirasto mittaa ulosottotoimen taloudellisuutta käsitellyn asian kustannuksilla. Helsingin ulosottovirastosta on esitetty vaihtoehtoiseksi mittariksi perityn euron kustannuksia. Molemmat ovat euromääräisiä mittareita ja kyse onkin lähinnä siitä, kumpi on käyttökelpoisempi tapa kuvaamaan määrärahojen käytön tehokkuutta.
Onko ulosoton tuotos peritty euro vai käsitelty asia. Jos tuottavuutta laskettaessa käytetään käsiteltyä asiaa, on johdonmukaista käyttää taloudellisuuden laskennassa samaa. Toinen perustelu on se, että tuotannontekijän ja tuotoksen välinen riippuvuussuhde on selkeämpi tarkasteltaessa käsiteltyjä asioita kuin perityjä euroja.
Valittiin taloudellisuusmittariksi kumpi hyvänsä, on kuitenkin muistettava, että valittu mitta ri ei kerro kokonaistuloksellisuudesta yhtään mitään ilman, että samaan aikaan tarkastellaan myös tuottavuutta ja vaikuttavuutta.
Taloudellisuuden korostaminen ja kustannussäästöjen tavoittelu johtaa helposti siihen, että toiminnan vaikuttavuus jää kokonaan huomioimatta. Vaikuttavuus on julkisissa palveluissa kuitenkin ehdottoman tärkeä asia. Ilman sen tarkastelua emme pysty vastamaan kysymyksiin, teemmekö oikeita asioita ja asioita oikein.
Ulosotossa vaikuttavuustavoitteen tarkastelun lähtökohdaksi voidaan asettaa yhteiskunnan odotukset. Ulosoton tehtävänä on tarjota palvelua siten, että hakija pääsee oikeuksiinsa ja saa suorituksen saamiselleen. Tästä seuraa, että perinnässä onnistumisella on keskeinen merkitys tuloksellisuuden kannalta. Vaikuttavuuden määrittämisen osalta puhutaan tällöin ulos oton aikaansaannoksesta velkojan näkökulmasta ja sitä voidaan verratta käytettyihin resursseihin
Tilastojen perusteella voin nähdä, että virastojen välillä on eroja perinnässä onnistumisessa. Virastoissa, joissa käytetään enemmän resursseja, onnistutaan paremmin. Virastojen välillä on niin selkeitä eroja, että jos olisi mahdollista, velkojien kannattaisi valita minkä viraston palveluja käyttävät. Tästä näkökulmasta toisissa virastoissa pystytään vastaamaan palvelun tarpeeseen huomattavasti paremmin kuin toisissa. Missä määrin perintä onnistuu hakemuksen mukaisesti, on yksi ulosoton laatutekijä. Suomessa on todella hieno järjestelmää. Suomen oikeusjärjestelmää on erinömäinen, huono on ainoastaan sää Suomessa, eli pitkä ja kylmä talvi. Nyt edessä taas talvi ja lumihelvetti.

https://docs.google.com/viewer?a=v&pid=sites&srcid=ZGVmYXVsdGRvbWFpbnxpbnRydW0yMDExfGd4OjU3ZDEyMDZmNmFhZWZlMGE&pli=1

Aivan ihana artikkeli

Läheltä seuranut,kertokaa lisää!

Läheltä seuranut. Olin myös kysynnyt, ja kuulema ohjausryhmään tulee edustus jokaisesta viidestä ulosoton henkilöstöjärjestöstä sekä valtakunnanvoudinvirastosta ja oikeusministeriöstä. Ohjausryhmän lisäksi perustetaan viisi muuta työryhmää, jotka ovat ulosottomenettelyä, organisaatiota, hallintoa, lainsäädäntöä ja tietotekniikkaa käsittelevät työryhmät.
Rakenneuudistus on oikeusministeriön valtakunnanvoudinvirastolle toimeksiantama keskipitkän aikavälin projekti ja tähtäin on vuodessa 2019. Silloin pitäisi olla jotain valmista. Valtakunnanvoudinviraston on kuitenkin määrä luovuttaa oikeusministeriölle ensimmäinen raportti kehittämisvaihtoehdoista jo ensi elokuussa.
Rakenneuudistuksen yhteydessä tullaan pohtimaan muun muassa organisaation rakennetta kuten piirien määrää. Lisäksi tarkasteltavaksi otetaan tehtävät ja henkilöstöryhmien välinen työnjako eli kuka tekee ja mitä tekee sekä mahdollinen tehtävien keskittäminen. Tietojärjestelmän ja lainsäädännön kehittäminen ovat myös olennainen osa uudistushanketta.
Ulosoton rakenneuudistus on yksi oikeuslaitoksen tuottavuushanke, jolla pyritään tehostamaan toimintaa ja hakemaan kustannussäästöjä. Oikeusministeriössä on samaan aikaan valmisteilla oikeusturvaohjelma, jonka tarkoituksena etsiä tehostamiskeinoja myös muun hallinnonalan osalta kansalaisten oikeusturvaa vaarantamatta.
Ulosottolaitoksen rakenneuudistuksen ensimmäinen vaihe tulisi olla yhteisen näkemyksen, vision, luominen siitä, millainen tulevaisuuden ulosoton tulisi olla. Kun yhteisesti hyväksytty päämäärä on tiedossa, on helpompi keskittyä keinoihin sen saavuttamiseksi. Uskon et kuitenkin töitä vielä on. Läheltä seuranut,oletteko alalla? Ei tarvi julkisesti sanoa, annan minun sähköpostiosoitetta: [email protected]
Kiitoksiä paljon.

Ja Suomessa on edelleen maahanmuuttajataustaisten syrjintä.Moni hyvin koulutettu, joka tuli Suomeen esim avioliiton kautta, jää työelämän ulkopuolelle,koska täällä on mahdottonta saada töitä, julkisista virkoista puhumatakaan. Ulosotto kuuluu niihin aloihiin, jotka ovat lähes mahdottomia ei natiiveille, vaikka on koulutus, työkokemus, kansalaisus. Ja Suomi on edelleen hyvin homogeeninen.Pahoin pelkään, että voi mennä vielä vaikka 100 vuotta, että Suomen oikeuslaitokset, Valtakunnanvoudinvirasto avaavat ovet myös ei syntyperäisille.Kotimaassa "Huissier de justice", mutta Suomessa putoaa monta pykälää alas, ja se yhteiskunnallinen asema muutuu, ja ei todellakaan parempaan suuntaan. Lisäksi Suomessa on nyt syvä taloudellinen taantuma, mikä vielä enemmään vaikeuttaa maahanmuuttajien asema. Suomen Valtakunnanvoudin virasto on hyvin vanhollinen ja jäykkä laitois,ja se,milloin avaa ovi ei natiiveille,se ei tapahtu lähiaikoina. Voi kestää 100, jopa 150 vuotta,ennen kun on nimitetty ei natiivi vouti.

Tää on hyvin mielenkiintoistä.Vuoden 2013 veronpalautusten ulosmittaus aiheutti poikkeuksellisen suuren määrän kanteluita. Ulosmittauksista kanteli monta kansalaista ja yhteisenä nimittäjänä oli se, että kaikissa tapauksissa oli kyse Kelan takaisinperinnästä liittyen opintotukiin. Kelan menettelyyn apulaisoikeusasiamies on antanut ratkaisunsa jo keväällä.
Syksyllä 2013 Kela lähetti opintotukisaataviaan ulosottoon veronpalautusten ulosmittausta varten, vaikka Kelan ja maksuvelvollisten välillä oli tehty sopimus lyhennyssuunnitelmasta. Tämä aiheutti useita kanteluja Kelaa vastaan.
Ulosotossa oli oikeusministeriön ja valtakunnanvoudinviraston päätöksillä luovuttu ennakkoilmoi-tuksen ja vireilletuloilmoituksen lähettämisestä velalliselle niissä tapauksissa, kun kyse oli vain veronpalautuksen ulsomittausta varten lähetetyistä asioista.
Niille velallisille, jotka olivat tehneet lyhennyssuunnitelman Kelan kanssa ja noudattaneet sitä, veronpalautuksen ulosmittaukset tulivat yllätyksenä. Seurauksena oli myös reksiterimerkintä ulosottoreksiteriin.
Valtakunnanvoudinvirasto reagoi nopeasti ja ilmoitti, että rekisterimerkinnät poistetaan niiden osalta, jotka eivät olleet saaneet ilmoitusta. Moni velallinen ei kuitenkaan sulattanut veronpalautuksen menetystä, vaan kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Asian saaman julkisuuden ja kanteluiden seurauksena menettelytapoja on nyt muutettu. Kela ei enää lähetä ulosottoon saataviaan, joista on tehty velallisen kanssa suunnitelma takaisinmaksusta. Ulosotto ei puolestaan ulosmittaa veronpalautuksia ilman, että velalliselle, jonka osoite tiedetään, on lähetetty vireilletuloilmoitus.
Ratkaisut kuvaavat yleisiä oikeusvaltion periaatteita. Viranomaistoiminnan pitää olla avointa ja asianmukaista. Kelan osalta kiinnitettiin huomiota hyvään hallintotapaan ja valtakunnanvoudinvi-raston osalta siihen, että käytössä oleva menettelytapa ei saa vaarantaa velallisen oikeusturvaa.
Veronpalautusten ulosmittaukset vuoden 2014 osalta ovat parhaillaan käynnissä. Uudet menettely-tavat on Kelan ja valtakunnanvoudinviraston toimesta tällä kertaa tarkkaan harkittu niin, että laillisuusvalvojakin voi varmasti olla tyytyväinen. Suomessa vielä asiat hyvin, Ranskassa ei ole opintotukijärjestelmää lainkaan, ja päinvastoin yliopistossa lukukausimaksut.Niin, ja ala mua kiinnostaa Suomessakin.

Kuka moni Teistä haluaa alalle?

Itse olen Lindorffilla töissä,on yliopistollinen koulutus Toulousessa, ja nyt työn ohella opiskelen AMK oikeustradenomiksi,yritysjuridiikkaa, ja haluan alalle. Työkokemusta Ranskassa mulla on 14 vuotta, ja Suomessa perintä.alalla 4 vuotta.

Läheltä seuranut,ja Te muut: Lisäksi voin sanoa että Suomessa on syrjintää, ainoa Lindorff,Intrum,eli ne kansainvälliset yritykset ovat suvaitsevaisia ei-natiiveja kohtaan,koska harjoittavat kansainvällistä perintää.
Tilanteessa, jossa on selkeä syrjintäolettama, työnantaja voi toki jättää noteeraamatta syrjintäolettaman. Tällöin vain käy niin, että syrjintäolettama jää voimaan ja tällöin on näyttö kasassa työsyrjinnästä ja nuija kopsahtaa.

http://www.uralehti.fi/.../kenell-todistustaakka-oikeudessa

Seuraamukset työsyrjinnästä vaihtelevat "sakosta enintään kuuteen kuukauteen vankeutta".

http://www.tyosuojelu.fi/fi/yhdenvertaisuus#seuraa

Työsopimuslaissa ei ole samanlaista kohtaa kuin tasa-arvolain §10 pykälässä "10 § (19.12.2008/1023)Työnantajan velvollisuus antaa selvitys menettelystään ".

Eli jos syrjintäperuste on etninen alkuperä, työnantajalla ei ole samanlaista lähtökohtaista velvollisuutta antaa selvitystä menettelystään kuin tasa-arvolain kohdalla.

Tämä on yksi esimerkki siitä, että eri syrjintäperusteidenja lakien välillä on edelleen klaffia. Tätä tarkoitin muun muassa, kun sanoin

"käytännössä tasa-arvolakiin liittyviä asioita edistetään paitsi viranomaispuolella että työnantajien puolella huomattavasti innokkaammin kuin yhdenvertaisuuslakiin liittyviä. "

Silti tilanteessa, jossa on syrjintäolettama, niin työnantaja kuin muukin palveluntarjoaja joutuu kuitenkin antamaan selvityksen menettelystään, muutoin syrjintäolettama jää voimaan.

http://www.uralehti.fi/.../kenell-todistustaakka-oikeudessa

Käytännössä kyse on siis enempi näyttökysymyksistä kuin siitä, onko työsopimuslaissa erillinen pykälä työnantajan velvollisuudesta antaa selvitys menettelystään.

Suomessa on vaikein kieli, ja se että juuri ei noteratta Ranskan tutkintoa,kun on eri oikeusjärjestelmää, ja kaikki pitää tehdä uudelleen! Kieli on erittäin vaikea, ja vaikea on myös se, että kun sukulaiset ovat jo kuolleet, eikäole perhettä, ei lapsia,niin ei ole mitään kannustusta, ei henkistä tukea, ja ihminen jää taistelemaan yksin. Ja Suomen Valtakunnanvoudinvirasto on erittäin vanhollinen ja jäykkä laitos! Ei yksikään vouti, eikä uo mies ulkomaalla syntynyt! Tiedän, että se on psyykkistä, mutta kun ei ole mitään kannustusta, ja on yksinäinen, niin tä,ä taistellu on hyvin raskasta. J a kyse ei ole vaan voudin virkaa, muissa Suomen oikeuslaitoksissa, valtionlaitoksissa on samaa meinkinkkejä. Suomessa puhutaan koko ajan homojen syrjinnästä, vaikka maahanmuuttajien elämää in syrjinnän takia paljon raskaampi! Kun ihminen rakentaa uraa noin 20 vuotta, ja kun muuttaa , niin mennettää kaikki, se on hyvin raskasta.

Kyllä se valitettavasti on Inger niin, että kihlakunnanulosottomiehen työssä tarvitaan täydellistä suomen kielen taitoa. Siinä joutuu tekemään paljon perusteltuja päätöksiä ja eilaisia kirjelmiä, joissa kielen on oltava virheetöntä.

Minä kyllä opettelen,mutta Suomessa on järkkyttävää maahanmuuttajien työsyrjintää, ja myös korkeasti koulutettujen! Homoista jaksettaan puhua koko ajan,maahanmuuttajia eivät mistään apua saa. Tuo on niin väärin, ja tajuan,että moni jo täältä lähtee.Nykyäänhän maahanmuuttajuus tahtoo Suomessa vielä johtaa suorittavan tason töihin tai jopa työelämän ulkopuolelle, mutta entä jos osat vaihtuvat tulevaisuudessa? Aika jännä ajatus.
Ihan heti niin ei tosin käy. Selvitysten mukaan maahanmuuttajataustaiset nuoret jäävät peruskoulun jälkeen muita todennäköisemmin ilman opiskelupaikkaa. He ovat edelleen aliedustettuina lukioissa ja korkea-asteella. Ammatillisessa koulutuksessa olevista melkoinen osa keskeyttää opintonsa. Se, miksi näin käy, on koulutuspoliittinen asia - ei vain kunkin heistä yksityisasia.
Kyse on paljolti siitä, että opiskelussa tarvittavan kielitaidon saavuttaminen kerta kaikkiaan ottaa aikansa. Etenkin peruskoulun puolivälin jälkeen Suomeen muuttaneilta tahtoo loppua aika kesken, ja osa jääkin ilman tarpeitaan vastaavaa kielikoulutusta juuri kriittisellä kohtaa eli aikuisuuden kynnyksellä. Silloin tie voi nousta pystyyn. Suomessa Valtakunnanvoudinvirasto on vanhollinen ja jäykkä laitos, eikä aikomusta ottaa omiin riveihiin koleegat mualta Euroopasta. Totta on että maahanmuuttajien on osattava taistella,koska voudin virka ei tipu taivaalta. Suomessa valitettävästi suuri osa maahanmuuttajista on niin heikko aines, että eivät jaksa taistella syrjintä vastaan. Todella surullista! Pahinta on se voimattomuus,kun on yksin ilman minkäläista apua ja tukea ja kansainvälliset järjestöt eivät voi tulla avuksi,koska kysessäon Suomen valtio. Kait on täältä lähdettävä!Jaksan taistella jonkun aikaa,mutta en halua sen takia elämää ja uraa hukkaan.

Osan hyvin suomea,mutta kielioppivirheet varmasti löytyy, ja se on suuri este julkisen tehtävän saamisessä. Kaikki tehtävät, joissa on julkista päätosvaltaa, vaativat erinömäistä kielitaitoa! Syy on se, että kysessä on ihmisten oikeusturvaa! Mutta minusta kun Suomessa olisi riittävä kielioppetusta, ns, kielikylvyt, se olisi auttanut paljon. Itse menisin vaikka heti sellaisiin, vaikka minulla kokeet on jo, mutta virkaan ei riittä. Ruotsissa tilanne on parempi, ja halukas pääsee ns.kielikylpyyn, eli erittäin intensiiviseen kielikurssiin, että noin 5-6 v päästä saa niin hyvää kielitaito, että voi opiskella juuri oikiksessa.Lisäksi yliopistot paljon auttavat. Suomessa ei ole samat mahdollisuudet, varsinkin ei Pohjois Savossa,missä asun.Kielen voi opetella myös hypnoosin avulla. Olin lukenut kaikenlaisista mennetelmistä, ja nyky tiedä on jo niin kehittynyt, että tuo kielioppi voisi onnistua vaikka juuri hypnoosin avulla.

No onhan se ihan sama juttu, jos suomalainen haluaisi vaikka Ranskassa valtion virkaan. Täydellistä kielitaitoa sielläkin tarvittaisiin. On valitettavaa, että suomen kieli sattuu olemaan kieliopiltaan vaikea. Yritä lukea mahdollisimman paljon suomalaista kirjallisuutta, niin oikeat rakenteet tarttuvat. Ehkä kannattaa hakeutua kansainvälisiin tehtäviin, missä kielitaitoasi voi paremmin hyödyntää.

Minä kyllä luen. Henkisesti vaikein ei ole opiskellu,mutta se,että jää taistelemaan yksin.Suomessa ei ole kovin monta kunnaianhimoista ja taistelluhaluista maahanmuuttajia!Suurilla osalla on niin heikko kielitaito, että jo ymmärrään miksi Suomen viranomaiset syrjivät! Kun Suomeen suuri osaa maahanmuuttajista olisivat ent kotimaan korkeat virkamiehet ja hyvin mennestyneet kotimaassa, ja oppimishaluiset ja kunnainhimoiset Suomessa,niin tilanne olisi varmasti erilläinen. Nyt vaan halutaan Suomeen ns. työperäistä maahanmuuttoa, eli kusetusta, matalapalkaisiin hommiin,orjahommiin ja poljetta suomalaisten palkoja. Ja typeriä,kielitaidottomia ihmisiä,jotka eivät voi ymmärtää maan lakeja,on helpoa kusetaa- sellaista maahanmuuttoa haluaa Suomen hallitus! Pelkästään heikkojen hyväksykäyttöä, eikä mikään apua! Suomessa on tasaarvo vaan papperilla, ja vallassa typerät akat kun Päivi Räsänen. Mutta se ei kuuluu aiheeseen. Tosiasia on , ettei julkisen, valtiovirkan saantti ei-natiiveille ei ole helpoa, enkä odota parannusta että hallitus tulisi vastaan! Päinvastoin, tilanne vaan kovenee, sammoin syrjintä..kysessä ei ole vaan kieli,mutta ennakkoluuloja, ja se, että Suomen Valtakunnanvoudinvirasto on edelleen hyvin vanhollinen jäykkä laitos, joka ei vaan heti kansainvällistu.Mutta niin kauan kun on elämää,on myös toivoa.

Ulosoton valtakunnallinen tietojärjestelmä Uljas otettiin käyttöön vuonna 2004. Samassa yhteydessä oli välttämätöntä tarkistaa ulosottorekisteriin tallennettavien tietojen julkisuutta koskevat säännöt. Rekisterin julkisia tietoja luovutetaan järjestelmästä saatavilla maksullisilla todistuksilla. Luonnollista henkilöä velallisena suojataan, joten velallistieto on julkinen vain UK 1.31 pykälässä mainitussa todistuksessa.
Ulosottokaari erityislakina syrjäyttää julkisuuslain siltä osin kuin asiasta on säädetty ulosottokaaressa. Julkisuuslain 24 pykälän 1 momentin 23 kohdassa on viittaussäännös ulosottokaaren 1.30-31 §:iin. Näin ollen paperidokumenttien julkisuus ratkaistaan samojen periaatteiden mukaan kuin rekisteritietojen julkisuus. Ulosottoselvitys on erikseen säädetty salaiseksi.
Ulosmittauksen kohdetta koskeva tieto on salainen, vaikka tieto ulosmittauksesta merkitään julkiseen rekisteriin ja sitä kautta myös velallisen nimi on mahdollista saada selville. Julkisuusperiaatteen keskeisimpänä tehtävänä ulosotossa nähdään kontrollitehtävä eli ulosottomiehen toimien lainmukaisuuden valvonta. Tosiasiassa kontrollifunktio toteutuu vain asianosaisten kantelu- ja valitusmahdollisuuden kautta sekä virallisen laillisuusvalvonnan yhteydessä. Yleisöllä ei ole mahdollisuutta seurata ulosoton lainmukaisuuden noudattamista, koska julkisen todistuksen tietosisältö on niukka eikä muita päätöksiä ole mahdollista saada muiden kuin
asianosaisten. Näin on Suomessa,mutta Ranskassa ja muissakin maissa samantyyllinen ATK järjestelmä kun tuo ULJAS Suomessa.

https://www.youtube.com/watch?v=J0lB0tcWSkk&feature=youtu.be

Muuten on täysin totta, että ulkomaalla syntyneelle on ERITTÄIN vaikea saada virkaa,jotka sisältää julkista päätösvalta! Puhun korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kanssa,jotka tulivat maahaan avioliiton takia, ja on erittäin vaikea saada Suomessa koulutusta vastaava asiantuntijä tehtävä. Ihmisilla on edessä joko: jättää ura ja työelämä, tai palataa omaan kotimaahaan jatkamaan uraa,ja vaikea kaukosuhde. Kysessäei ole vaan ulosotto,mutta kaikki virkoja,jotka sisältävät julkista päätösvalta! Aivan samaa onko kysessä vouti tai vaikkappa tuomari. Suomessa on aina ENTINEN! Ja kun vieläjosku haluaa jatkaa uraa,on luultavasti edessä paluumuutto.

http://youtu.be/qawTZo-lQvQ

Ei huvitta enää vatvoa maahanmuuttoasiat.Paska mitä paska. Suomen oikeusjärjestelmä kuitenkin tunnen, ja se, mitä ihminen osaa , on aina tärkeä, eikä se,missä on syntynyt.
Nykyisin velkoja tarvitsee lähes poikkeuksetta käräjäoikeuden antaman tuomion saatavalleen, jotta kyseinen saatava olisi ulosottokelpoinen. Toisin sanoen ulosottoperusteeksi ei kelpaa yksityinen lasku, sopimus, velkakirja tai muu saatava, vaikka velallinen velkansa tunnustaisikin. Tällaiset riidattomat saatavat tulisi voida periä nopeasti ja tämän takia pyritään miettimään vaihtoehtoisia keinoja tällaisten saatavien saattamiseksi ulosottokelpoisiksi mahdollisimman helposti, halvasti ja nopeasti mutta kuitenkin velallisen oikeusturva säilyttäen.
Ulosotto 2000 –toimikunnan mietinnössä (KM 1998:2) on esitelty kolme erilaista vaihtoehtoa, joista ensimmäinen perustuisi nykyiseen käräjäoikeuskäsittelyyn, mutta menettelyä kehitettäisiin niin, että em. tavoitteisiin päästäisiin. Toisen vaihtoehdon mukaan riidattomien saatavien käsittely tapahtuisi ulosottoviranomaisen toimesta, eli täytäntöönpanoviranomainen vahvistaisi saatavan itse ulosottokelpoiseksi. Tällaisessa "Ruotsin mallissa" velallinen voisi riitauttamalla saatavan siirtää asian käsittelyn käräjäoikeuteen.
Toimikunnan esittämistä vaihtoehdoista on kuitenkin ehdottomasti mielenkiintoisin kolmas vaihtoehto, jossa saatava voitaisiin saattaa ulosottokelpoiseksi täysin yksityisessä menettelyssä ilman viranomaisten myötävaikutusta. Tällaisessa "Norjan mallissa" saatavan ulosottokelpoisuus olisi sidottu velkojan tai esim. perintätoimiston määrämuotoiseen käsittelyyn, jossa velalliselle lähetetään sisällöltään säänneltyjä maksukehotuksia, joissa on tietty säännelty maksu- ja huomautusaika. Jos velallinen ei riitauta saatavaa viimeistään ulosottomenettelyssä, on velkojalla ulosottokelpoinen saatava määrämuotoisten perintätoimien jälkeen. Tällainen menettely alentaa kustannuksia ja on huomattavasti nopeampi kuin viranomaistoimintoinen käsittely. Oikeusministeriö on heinäkuussa 2000 asettanut työryhmän, jonka yhtenä tehtävänä on tutkia, onko olemassa sellaisia riidattomia saatavia, joiden osalta velallisen oikeusturva ei edellytä oikeuskäsittelyä. Ajatuksena on siis tutkia mahdollisuutta saattaa voimaan myös Suomessa edellä kuvatun kaltainen malli ainakin joissakin saatavatyypeissä.
EU:n maksuviivedirektiivi edellyttää että velkoja voi saada saatavastaan täytäntöönpanokelpoisen tavallisesti 60 päivän kuluessa esim. haasteen jättämisestä. Vaikka Suomessa yksipuolisen tuomion saakin keskimäärin tässä ajassa, aiheuttaa vaatimus kuitenkin omalta osaltaan paineita löytää uusia, nopeutettuja keinoja, joilla velkoja voi saada riidattomasta saatavastaan täytäntöönpanokelpoisen.
Toivon kuitenkin keskustelua asiasta, eikä koko ajan maahanmuuttosta!

Kirjallinen ilmaisu. Se on kyllä totta.Siksi lähden takasin Ranskaan, ettei elämä ja ura menisi Suomessa hukkaan! Muutin puolison takia,mutta se olisi tarkoittanut urasta luoppumisesta, ja mahdollista työttömyytä. Olin kuitenkin opiskelut Toulousen yliopistossa ja yli 20 vuotta rakentanut uraa, ja Suomessa menis kaikki hukkaan.Moni muukin koulutettu ja omassa kotimaassa mennestynyt ihminen lähtee Suomesta. Parisuhde voi toimia myös etäisesti,koska muutto Suomeen tarkoittaa AINA luoppumista kaikesta.Tunnen monta tappauksia,missävaikka kuinka korkeasti koulutettu ihminen ei saanut koulutusta vastaava tehtävä, ja kun Suomessa ei ole mitään mahdollisuudet,niin palataan takaisin. Minun kokemus on hyvin vaikea, ja kun asutte Ranskassa,olisin mielulään kirjoittanut kansane yksityisesti. Minun mail on:[email protected] Itse olen jo melko vanha, ja Ranskassa vielä mennestyn.Mutta ennen kun joudun mullan alle,haluan nähdä ettäSuomessa olisi nimitetty vouti,joka ei ole native suomalainen!Halusin häntä onnitella! Niin paljon toivon tätä uraa jollekulle nuorelle siirtolaisille! Ei koske enää mua,mutta toivon että Suomessa olisi todellista TASAARVOA, eikä vaan pappereissa! Tekstin kanssa on auttanut suomalainen kaveri.Kirjoittakaa minulle, voidaan puhua ranskaa tai catala, Itse tulin Carcassonnesta, Terre d Aude, Katalonian raja. Mä voin opettaa ranska, catala,occitania, ja Te suomea. Mail: [email protected]