Palkat ovat liian suuret

Kun käy koulunsa ja hoitaa asiansa, kun opiskelee opintolainalla korkeakoulukoulutuksen, kun tekee vaativaa ja vastuullista työtä - ei ihan välttis ole valmis puolittamaan palkkaansa siitä hyvästä, että voidaan napata sieltä puistonpenkiltä yksi pummi tekemään puolet töistäni minun palkkani puolikkaalla. Katsos, kun se pummi ei pystyisi tekemään sitä minun työni puolikasta(kaan) ilman koulutusta.

Kannatan kun ensi saisi tuo AY-liikkeen pois hääräämästä. Ylläpitää vain palkallista lusmuaikaa ja varsinkin niille liikkeen hyvätuloisille.
Kuukausi palkat heti 2020 €/kk, josta sitten verot.
Eikä mitää kylkiäisiä: autoetuja, lehtiä, kuntosalikortteja, ateriaetuja, ilmaista lääkäri lääkeitä hammaslääkäriä. muuta vapaa-aikaan kuuluvaa kaikki verolle.
Tiemaksut voimassa oleviin ajokortteihin.

"Että palkat puolitetaan"

Aha, no kun kysyy keltä hyvänsä kauppaa pitävältä, niin semmoselta joka kauppaa jotain tavaraa ja rojua kuten paikallinen lähikauppias tai semmoselta joka kauppaa ammattiosaamistaan kuten vaikkapa yksityisvastaanottoa pitävä hammaslääkäri, että mikäs se tässä maassa oikein kiikastaa kun paikallistason elinkeinoelämä jo toista sukupolvea vain makaa maassa ja leikkii kuollutta?

Niin vastaus aina on että yleisen ostovoiman alhaisuus.

Ja mitä kummaa tapahtuisikaan yleiselle ostovoimalle jos palkat puolitetaan?

Sensijaan jospa alkaisimme madaltaa tuloeroja. Se voisi tapahtua sitten että säädettäisiin lailla että korkein maksettu palkka voisi olla maksimissaan 2,9 kertainen matalimpaan maksettuun palkkaan verrattuna ja korkein maksettu eläke voisi olla 1,9 kertainen matalimpaan eläkkeeseen verrattuna, ja näin menetellen säästyvillä rahoilla sitten nostettaisiin niitten matalimpien palkkojen ja eläkkeiden tasoja ylemmäs, jolloin yleinen ostovoima edelleen näennäisesti pysyisi samana, mutta kun se olisi levinnyt tasaisemmin kuin nyt niin tosiasiassa se olisi käytännön tasolla kasvanut.

Kuvitelkaamme. Otamme takuueläkkeellä 600 euroa kuukaudessa kitkuttelevan Siirin ja huippueläkkeellä ei-kitkuttelevan ex-pääjohtaja Matin jolla eläke 60 000 euroa kuukaudessa.

Miettikäämme kuinka monta kertaa Siiri nyt käy vuodessa hammaslääkärissä ja entäpäs vastaavasti Matti, ja voivatko kumpikin niin Siiri kuin Matti ostaa ruokakaupasta sen määrän piimää ja näkkileipää kuin mitä heillä olisi halua ja tarvetta niitä kuluttaa?.

Siis eläkket ennen tasausta 600 - 60 000. ja eläkkeet tasauksen jälkeen 900 - 1800 euroa.

hammaslääkäri : kummallakin on mahdollisuus käydä tarvittaessa, tosin Siiri voi tarvita sossun apua laskuihin yhä.
Piimä ja näkkileipä: Siirin kulutus on kasvanut Matin pysynyt ennallaan.

No päätäjät laulaa valtujen puolueiden lauluja.

Mitä tapahtui eläke uudistuksessa?

Johtajien ja muiden pääoman renkien palkkoihin sovitaan kymmeninen tuhnsien eläke vaikka työsuhde olisi muutaman vuoden.

Eläkeikä korotetiin ja kertymä prosentti "tasattiin" näin suorittavaa työtä tekevä saa eläkettään lyhyemmän aikaa eli kokonaisuuteen vähemmän "kuluja", 15-20 vuotta eläkeaikaa palaa.
http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2014/05/01/hs-johtajan-lisaelake-tulee-yhteisesta-kassasta/20146189/12?pos=luetuimmat
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288687026587.html?pos=ok-nln

Olen aikanani ollut aktiivinen työläinen ja yhteisrintamassa ajanut eläkkeitä ja muuta sosiaaliturvaa, jolla on lyhyt historia.
http://www.kela.fi/historia
Ensi meni vuosia miettiä miten työntekijän elämää turvattaisiin ja miten perheiden elämä turvataan. Lakien ja sopimusten tekeminen vaati jo työväen voimaa jopa kiristystä lakoilla.

Nykyihminen ei edes ymmärrä, ettei mikään ole Luojan lahjana, vaan joukkovoiman tuotos.

Kyllä, jokainen joka saa palkkaa, hänelle pitäisi langettaa uusi vero, jos tienaa yli 1800 ekk, hänelle 10 % työttömien avustusvero, jolla maksellaan työttömyyskorvauksiin lisä osaa.

Olisi reilua jakaa sitä hyvää mitä toisill aon ja mitä toisilla ei.
Loppuisi myös työttömien mollaus täällä

Ihanaa tyhmyyttä tämä ketju. kukaan ei tunnu ymmärtävän talouden lainalaisuuksia.

Pitää kannnustaa korkeampiin palkkoihin ja kuluttamiseen, siitä yhteiskunta saa eniten hyötyä, ei ajamalla yhteiskuntaa veroloukkuun.

Se on selvä että palkkoja tullaan leikkaamaan rajusti. Norja näyttää mallia miten duunareiden palkat tiputetaan.
http://www.taloussanomat.fi/porssi/2014/10/20/duunarille-140-000-vuosipalkka-tuleeko-talle-nyt-loppu/201414510/170

No sitten vois varmaan tiputtaa työttömien tuetkin puoleen. Käviskö sinulle?

Sittenpä sinultakin ja kaltaisiltasi tippuisi nuo tuet "noin puoleen". Siitä vasta alkaisi "mollaus ja huuto"

"No sitten vois varmaan tiputtaa työttömien tuetkin puoleen. Käviskö sinulle?"

Toki kävis, tosin se aiheuttaisi sen että työttömyysturvan varaan joutuvia olisi kohta entistä enemmän. Perusturvan varassa eklävien työttömien nykyinen jo valmiiksi turhan matala ostovoima kuitenkin osaltaan ylläpitää esim sitä että se lähivalinta juuri ja juuri pysyy kannattavuusrajan yläpuolella.

Perusturvanvarassa olevalle on sinänsä lähes sama saako tukensa työttömyystukena vaiko toimeentulotukena.

Mutta perusturvan maksajalle se ei ole aivan sama, sen osoittaa tutkittu tosiasia että monet jotka olisivat oikeutettuja muutaman kympin verran saamaan toimeentulotukea työttömyysturvansa lisäksi eivät sitä hae luultavimmin koska sen saamiseen liittyy joka kuukausittainen pankkitiliotteiden katselurumba siellä sossussa.

Jos kelan maksama perustyöttömyyskorvaus puolitetaan edellä toimeentulotukea vältelleiden mainittujen on sitten jo pakko mennä sossuun ja silloin se mitä työttömyysturvassa ollaan säästävinään se toimeentuloturvassa menetetään, ja tosiasiassa toimeentulotuen kautta maksettu sosiaaliturvamenot jopa kasvaisivat.

Lisäksi työttömyysturvan rahoitukseen osallistuu Kauniaisten isorikkaatkin silloinkin kun työttömyysturvan saaja asuu Kihniössä.
Sensijaan Kihniön köyhän saaman toimentuloturvan rahoittaa pääosin Kihniön kunnallisveronmaksajat. On Kihniön kunnallisveron kannalta parempi että mahdollisimman suuri osa kunnan köyhistä eläisi pääsääntöisesti työttömyysturvan varassa.

Toki voidaan puolittaa myös toimeentulotuki, mutta se että ihmiset joutuisivat siten yrittämään selvitä 220 euron tuloilla kuukaudesta toiseen aiheuttaisi soppajonot ennemmin tai myöhemmin, ja soppajonojen myötä tapahtuva Suomi-imagon lasku mailman metropoleissa sitten voi haitata pitkällä juoksua Pottasen siirtymistä parempaan talliin F1:ssä. (= kaikki vaikuttaa kaikkeen, eläköön Räikkönen ja Pottanen, He ovat Suomen köyhien tärlkeimmät ystävät. ilman heitä köyhien kyykky olisi syvempi.)

Köyhyysrajan tulot ovat Suomessa jotain 1175 euroa kuukaudessa. Työttömyysturva perustasolla on noin 550 euroa kuukaudessa. On hämmästyttävää että tuon 550 euron tulojen varaan pudonneita silti kadehditaan.

Mainittu kateus on hämmästyttävää jo siksi että niillä paikkakunnilla joissa työttömyysaste on jo yli 20%, ja yhä kasvussa, tuo työttömyysturvan perustason mataluus alkaa jo olla pääsyy miksi niillä paikkakunnilla ei elinkeinonharjoittamismielessä tapahdu enää käytännössä yhtään mitään. Esimerkkinä vaikka että noin 20% työttömyydestä kärsivän ja siksi köyhän pikkupitäjän kunnankeskuksessa ei edes R-kioski pysynyt hengissä, ostavia asiakkaita ei vain ollut tarpeeksi.

"Mainittu kateus on hämmästyttävää jo siksi että niillä paikkakunnilla joissa työttömyysaste on jo yli 20%, ja yhä kasvussa,..."

Voi miksi ei kirjoittanut että: "...niillä paikkakunnilla joissa työttömyysaste VIRALLISESTI on jo yli 20%, MUTTA JOISSA TODELLINEN TYÖTTÖMYYSASTE ON YLI 30%,..."

tuossa muodossa soperrus ehkä olisi ollut ymmärrettävempi.

Mutta toki jos jollain on aihetta olla eri mieltä niin ottaa ja käy kysymässä vaikkapa jonkun tuollaisen paikkakunnan keskustaajaman K- tai S-kauppiaalta, miten tämä kauppiaana ja yrittäjänä asian kokee.

Palkansaajat voisi tyytyä työttömyyskorvauksen suuruiseen palkkaan minusta 300 e olisi juuri opiva summa.

Palkalla ei tarvi saada kuin ruiokaa, muu on tarpeetonta.

Palkat samankokoisiksi kuin korvaus, kannatetaan.

Luotsi suuressa viisaudessaan poisti oman ehdotukseni win-win tilanteesta.

A) Minä teen sitä palkkatyötä johon kykenen, ja ansaitsen siitä palkkaa.

B) Sen sijaan että sinä jäisit makaamaan kotiin, tule tekemään minun kotityöni ( joita en usein oikein jaksa tehdä työpäiväni jälkeen) Ehkä sinä osaat/ jaksat siivota, kokata, hoitaa puutarhaa, kaitsea lapsia, käydä kaupassa, tehdä pieniä kodinhoitotöitä, pyykätä ja niin edelleen.

Näillä ehdoin voisin hyvinkin maksaa "työttömioen avustusveroa" sen verran että saisit vähän lisää huttua kattilaasi ja kerrankin rakennettua itsellesi ihan kivan joulun.