Jälleen yksi pitkä ja yksinäinen talvi edessä

Oli paras kesä koskaan koska sain joksikin aikaa tyttöystävän. Elämän ensimmäiset teffit/suudelmat/läheisyydet/seksit hyvännäköisen ja kivan naisen kanssa. Oli juuri niin hienoa mitä olin etukäteen odottanutkin, ja olin odottanut todella pitkään..
Ainut huono puoli vaan että kun tuli pakit niin olin/olen aika masentunut, nälkä kasvaa syödessä..

Eipä tuonut, vaikka yritin olla näkyvämpi ja liikuin enemmän.

Syksyllä ja talvella helpottaa ajatus siitä että kaikilla muillakin on kurjaa.
Syksyssä harmittaa pimeys ja sade, sekä aggregaatti-rumba toistuvien sähkökatkojen takia.
Sydäntalvesta en pidä kovien pakkasten takia, mutta helmi- maaliskuussa alkaa helpottaa, kun valoisa aika pitenee ja päivällä aurinko lämmittää.
Sitä odotellessa...

Miksi möllötät neljän seinän sisällä?

Olen sikäli onnekkaassa asemassa että on työpaikka, joka pakottaa aamulla liikkeelle.
Työ on varmaan ainoa asia joka saa mut pysymään nykyään edes jotenkin järjissäni.

Syksy toi helpotusta. Kesäkin oli ihan kiva. Nyt odotan talvea. Pidän talvesta siinä missä muistakin vuodenajoista. Toivotavasti ei tuu liikaa lunta mut pakkasta sasi olla sen verta että meri jäätyy. Pääsis suksii tai peräti pilkille.

Minua ei masenna mikään!! :) Tykkään kaikista vuodenajoista. Syksyn pimeys, sateet, auringonpaiste, sumu ja kaikki on tervetullutta. Syksyllä on ihanaa lenkkeillä raikkaassa ilmassa. Minkään vuodenajan ei tarvitse masentaa ihmistä. Masennus on sisäinen olotila, eikä se johdu säästä lainkaan (toki auringonvalon vähäisyys vaikuttaa joihinkin ihmisiin voimakkaasti).

Juuri kesät ovat kaikista pahimpia. Ehdottomasti. Talvi on tietyllä tapaa masentavaa aikaa, se ikäänkuin kuvastaa hyvin omaa mielialaa. Saavat muutkin ihmiset siitä osakseen.

Talvi on itselleni kuin pieni kuolema puolen vuoden välein. Pimeys ja kylmyys imevät viimeisetkin energian rippeet kehostani ja mielestäni, ja kiinnostus kaikkeen katoaa. Kesällä jaksaa olla kiinnostunut edes jostain, kun on valoisaa ja lämmintä ja pääsee luontoon liikkumaan. Talvella ei kiinnosta liikkua sohvalta mihinkään, paitsi pakon edessä. Olen kyllä syntynyt niin väärän ilmaston maahan, mutta omassa elämäntilanteessani ja tilassani ei oikein ulkomaille muuttokaan onnistu. Eli huhtikuuhun asti tässä taas puolikuolleena kärvistellään.

Syksy ja talvi parasta vuodenaikaa mitä voi olla. Kesä on pahin vuodenaika mitä voi olla.... Kesällä ei oo mitään tekemistä ja kesällä on liian valoisaa.

Talvessa inhottaa se, että uloslähtö on melkein tapahtuma, kun pitää häslätä vaatteiden kanssa, eikä siellä ulkona voi muutenkaan vain olla koko päivää, kun on kylmä. Kesällä vetää vain kengät jalkaan ja menee vain johonkin kulmalle seisoskelemaan, tai penkille istuskelemaan ja siellä voi vain olla pitkiäkin aikoja. Lisäksi talvella ei näy ketään missään. Tämäkin on kesäpaikkakunta, jossa on juuri kesäisin eloa, kun on paljon mökkiläisiä ja jonkunlaisia tapahtumiakin. Talveksi paikka hiljenee. Tuntuu melkein, että kesä on ainut aika, jolloin voi edes yrittää elää ja talvi on vain pelkkää kesän odottelua.

Mutta toisaalta, jälleen kerran olin toiveikas, kun oli "pitkä kuuma kesä" edessä, mutta kuten aina, mitään ei tapahtunut ja taas alkaa olla talvi. Tämä sama toistuu vuosi vuoden jälkeen, ja samaa paskaahan tämä onkin vuodenajoista riippumatta.

Kaikki lähtee sydämestä ja kun on asiat kunnossa ylöspäin ja ei tarvitse pelätä mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, kun on uudestisyntynyt niin tietää minne on menossa kuoleman jälkeen, kun Pyhä Henki todistaa sydämessä että on Jumalan lapsi.
Tässä linkissä lisää opetusta. http://www.kolumbus.fi/pentti.toikkanen

Minäkin alan sopeutua kaikkiin vuodenaikoihin, vaikka olenkin kevät - ja kesäihminen. Vaihtelua tuo erilaiset sesongit: syksykesään ja syksyyn liittyy samoileminen metsissä marjojen perässä ja niiden kanssa touhuaminen. Kotityöt jää rästiin ja kun marjanpoiminta loppuu, niin edessä on rästiin jääneet kotityöt. Nyt en ole töissä mutta touhua riittää. Metsäsensongin jälkeen alkaa joulujutut ja minulle se tarkoittaa kutomista ja pakettien keräämistä Patmoslähetyssäätiön joulunlapsi-kampanjaan. Myös Kosovoon meillä kudotaan villasukkia. On rästissä myös ystäväkäyntejä.
Siinä tämä syksy hurahtaa jouluun ja sitten alkaa jälleen päivä pitenemään ja mielessä siintää kevään odotus ja auringon paisteet. Jos en ole töissä, niin kyllä hohtavat keväthanget kiehtovat suksien päälle.
Tänään on puolenpäivän aikaan lähtö hautajaisiin. Tekemistä riittää yksinelävälle niin paljon, että empä ehdi potemaan seuran kaipuuta.

Ei masenna talvi mutta onhan se yksinäisyys masentavaa. aion veneillä ja kalastaa niin kauan kun vedet jäätyvät eli vene pois meresta joskus jouluna vasta. Talvella on myös aikaa käydä salilla ja pitää siten kuntoa yllä. Toitöä ei varmaan saa joten aika tylsää on mutta pitää keksiä jotain.

Kyllä tämä pimeys masentaa sekä työttömyys ahdistaa. Jonkinverran iloa tuovat käsityöt ja lukeminen. Onneksi en ole suruun syöjä, oikeastaan päinvastoin.

Kesä tuli, ensimmäinen oikea kesäloma opiskelujen ja muiden velvoitteiden jälkeen. Tapasin tytön, rakastuin, petyin, tulin jätetyksi. Elämäni paras ja pahin kesä. Kaverini hajaantuivat ympäriinsä, nyt lauantai-ilta. Yksin. Puhelin ei soi. Olo täysin hukassa ja rikkinäinen. Mitä nyt?

Ootteko edes jokseenki hidasta sakkia?
Olkaa yksinäiset keskenänne kavereita, ei tarvi ulista enää et on yksinäistä.
Vai onko se yksinäsyys syöny teiltä aivotkin päästä?

Talven pimeys on vähän ikävää. Jos olet normityössä, niin valoisaan aikaan pääsee ulkoilemaan lähinnä viikonloppuisin. Lisäksi myös liian kovat pakkaset ovat ikäviä. Onneksi niitä ei ole yleensä kovin pitkiä aikoja.

Viileät syyspäivät ja tieto lähestyvän talven kylmyydestä saa mut aina kaipaamaan naisen lämpöä tavallistakin enemmän. Voi kunpa te naiset tietäisitte, kuinka paljon yksi pieni halaus voi merkitä miehelle. Vaikka se olisi pelkkä kaverillinen hali, sellainen joita heteronaiset harrastaa keskenään jatkuvasti. Miehille niitä ei tietenkään jaella, mutta voisiko mulla käydä tuuri jos laittaisin peruukin päähän ja vähän huulipunaa ja ripsaria naamaan? Tissithän mulla on jo valmiina, ja olen jo tosi epätoivoinen. Onko kukaan muu kokeillut samaa?