Porvarillinen vapaus synnytti orjanomistuksen

Thomas Jeffersson luonnosteli Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen 1776. Siinä on vapaat ihmiset ym yleishyvää ja tasa-arvoa.
Washingtonissa museossa on hänen patsas ja takana seinässä lueteltu hänen omistamiensa orjien nimet. Lista on pitkä. Toisaalla museossa on kauppakirja Jeffgerssonin myymästä orjatytöstä ja josta oli saanut 50 puntaa.

Itsenäisyysjulistus, Jeffersson, Washinton ja muut puhuivat kauniisti vapaudesta ja ihmisoikeuksista ja heitä pidetään vapauden symolina ainakin lännen kulttuurissa.
Olivatko?
http://www.hs.fi/paivanlehti/ulkomaat/Thomas Jefferson pantiin orjiensa eteen Yhdysvalloissa/a1345005906503

Miksi jätit historiasi tutkielmat tuonne keskiaikaan 1500 luvulle? Olisihan niitä esimerkkejä löytynyt jo Kaksoisvirranmaasta, Faaraoiden Egyptistä ja Rooman valtakunnasta.

Tämän päivän ongelmissa ei paljoakaan hyödytä miettiä mitä tapahtui 1500 luvulle eikä edes miten asiat olivat 1900 luvun aikana. Nyt useimmat elävät jo 2000 lukua ja loppujenkin olisi aika siirtyä tähän päivään.

Vapaakauppahan on periaatteessa hyvä koska se antaa jokaiselle mahdollisuuden jos vertaamme sitä kovin tulleilla ja lisensseillä rajoitettuun kaupankäyntiin.

Vapaakaupassa on vain mietittävä miten toimitaan jotta oltaisiin kykeneviä käymään kauppaa. Kyse on lisäksi siitä miten omavarainen maa/valtio on ja meidän harmiksemme nuo öljy ja kaasulähteet ovat kiertäneet maamme kaukaa. Niitähän on ehkä Ruotsia lukuun ottamatta muilla suunnille kun Virollakin on liuskeöljynsä.

Onko sitten kilpailukyvyn säilyttäminen mielivaltaa on hyvä kysymys, se ainakaan ei ole työläisillekään eduksi, että ainoa tapa joustaa on työttömien avulla tapahtuvaa devalvaatiota. Pitäisi mieluummin säädellä työtuntien määrää työttömyysasteen mukaan jotta se pysyisi esim. 4% tienoilla korkeintaan. Se tosin vaikuttaisi tuloihin joita saamme kuukausittain mutta se myös innostaisi uskoakseni lisäämään tehokkuutta eli eurolla enemmän ulos. Siitä voisimme saada uuden keinon hyvinvoinnin säilyttämiseen tasaisemmin kuin ruokkimalla suurta työttömien armeijaa kotiin jossa heidän työkykynsä muuttuvassa maailmassa laskee parissa vuodessa aloittelijan tasolle.

Pitkäaikaistyöttömyys saattaa estää suuren kansanosan työhön palaamisen tyystin. Jopa yhteiskuntapalvelu tuon avustuksen ansaitsemiseksi parantaisi tilannetta koska kukaan ei voisi jäädä täysin syrjään maailmasta.

"Työeläkeläinen
18.10.2014 13:22

Yksi tärkeimmistä asioista eli työmarkkinoiden jäykkyys ja toisen eli työntekijäpuolen haluttomuus joustoihin on yksi pääsyy sekä työttömyyteen että yhteiskunnan lainamäärän kasvuun"

Tässä on toissapäiväinen näkemys, joka esiintyi jo 1 700 luvulla. Näkemys on muotoiltu fiksusti mutta sanoma on selvä.
Työläiset ovat järjestäytyneet liitoiksi ja saaneet voimalla aikaiseksi tessien yleissitovuuden. Yleissitovuus on hyökkäyksen kohteena, ei ammattiliitot.
Jos yleissitovuus poistetaan se on sama kuin että ammattiliitot poistetaan. Nykypäivän kokoomusta liputtava persoona vaatii siis järjestäytymisen kieltämistä ja pärstäkertoimen ottamista sekä työnantajavaltaa työehtojen määrittelyssä.
Ei niin uutta ettei tunnus olisi esitetty jo pari sataa vuotta sitten.

Vaikka täydellä syyllä voidaan arvostella ammattiliittoja lepsuudesta ja periksiantamisesta, ne edustavat kuitenkin työväenluokan voimaa ja ovat esteenä avoimelle riistokapitalismille.
Nykypäivän kokoomuslaisen libera eli vapauskäsite eli demokratiakäsite on työläisten järjestäytymisoikeuden kyseenalaistaminen.

Fyysistä orjuutta maailmalla tukee vanha kirja mutta edelleen paljon luettu ja siteerattu kristittyjen raamattu.
Vanha Testamentti pitää orjuutta luonnollisena. Siellä mainitaan hyväksyttävänä sotavankien orjuuttaminen sekä oman maan kansalaisten velkaorjuus.
Uudessa Testamentissa Paavali vaatii kristittyjä palauttamaan karanneet orjat isännilleen. Ei siis vain hyväksytä vaan vaaditaan toimia orjien pysymisessä orjina.
Raamattu ei kyseenalaista orjuutta.
Raamattu hyväksyy orjuuden palkkatyön muotona. Kirjasta sitä ei saa pois. Se on siellä ja pysyy.
Porvarillinen ideologia pitää raamattua moraalin, demokratian ja sivistyksen perusehtona. Tosin vastaväittäjiä on paljon ja lisää näyttää tulevan.

Kirjoitus ei ole tarkoitettu uskovien vakaumusta vastaan. Monetkaan eivät tunne raamatun orjamyönteisyyttä.

Eräs kommentti nousevan kapitalismin alkuajoilta.
Bernard de Mandeville (1670 - 1733) Hollannista, kirjailija ja moraalifilosofi lausui näin:
"Jotta yhteiskunta voidaan saada onnelliseksi, valtaenemmistön on välttämättä pysyttävä sekä sivistymättömänä että köyhänä, sillä varmin vauraus koostuu työteliäiden köyhien massasta."

Selvä taloudellinen kannanotto. Rahvaan tulee pysyä tyhmänä ja köyhänä, jotta jotkut voisivat nauttia ylellisyydestä. Tätä perusteemaa puolletaan tänä päivänä monin erilaisin verukkein.
Nykyaikaisen kapitalismin on pakko antaa tietty perussivistys tuotannollisten ehtojen takia. Vähin välttämätön. Sekin riittää. Rahvas voi tutkia taloutta, politiikkaa ja ympäristöä ja ajatella itsekin.
Kanta sisältää kapitalismin perusolemuksen. Harvojen oikeudet edellyttävät monien oikeuksien polkemista.

Marx asetti kysymyksen toisin. Yhteiskunnan tulee antaa jäsenilleen mahdollisimman korkean koulutuksen ja että tulee lakkauttaa yksien onni tuhansien kustannuksella.

Orjiahan on ollut joi muinaisessa Egyptissa ja Roomassa, Babyloniin vietiin aikoinaan myös orjia joten niillä ja jollain kapitalismilla ei ole mitään tekemistä keskenään.

Taidat olla s.p salanimellä kun samaa jaskaa työnnät ulos mitä hänkin on tehnyt. Vai opetetaanko tämä ihan Moskovan trollikoulussa?

Valistusaika 1600 ja 1700 luvulla antoi paljon myönteistä. Aikakausi asettuu murrosajankohtaan. Nousevan porvarisluokan ideologit nousivat aateliston ja pappissäädyn valtaa vastaan ja kehittelivät utopiaa omistamisen vapauden valtakuntaa kapitalismia. Edellä on sivuttu maineikkaita ihmisoikeuksien julistuksia ja jotka olivat täydellisessä ristiriidassa feodalismin suhteen.
Tarkastelu onkin keskittynyt, miten porvariston puolustajat käsittivät sanomistensa sisältöä. Voidaan helposti havaita, että tämänpäivän porvarifilosofia ei kovinkaan paljon poikkea menneestä. Se mikä valistusaikana vei kehitystä eteenpäin feodalismikritiikillä, muuttuu nykypäivinä taantumuksen puolusteluksi.


John Locke (1632 - 1704), etupäässä filosofi kehitteli yksilönoikeuksia kuten myös John Stuartt Mill (1806 - 1873) ja joka eniten tunnetaan talousoppineena ja oli valistusaatteiteen tukija.
Molemmat kannattivat avointa orjuutta ja joka syntyi siivittämään kapitalismin kehitystä suurimittaisena Afrikasta hankittujen orjien myymisellä ja käytöllä Amerikassa ja läntisessä Euroopassa. Orjakauppa oli suuri rikastumisen lähde.

Osaksi orjuuden hyväksymisen myötä syntyi yksilönoikeuteen teoria omistamisen oikeudesta yksilönoikeutena. Kansalaisella oli oikeus omistaa orjia, ehdoton yksilönvapausoikeus ja yksilö on vapaa tekemään omistukselleen tahtonsa mukaan.
Sama koski vapaisiin palkkatyöläisiin, työkäsiin. Kun työvoiman omistaja myy työvoimansa määräajaksi, se on omistajan omaa. Omistusten synnyttämä tulonlisäys vastaavasti kuuluu omistajalle eikä suinkaan sen tuottajalle. Sekä palkkatyöläisen että orjan työn tulos kuului omistajalle ja omistaja saattoi hyvää tahtoaan antaa heille välttämättömät elämisentarvikkeet oman näkemyksensä mukaan. Ero orjan ja alkuaikojen palkkatyöläisen välillä on marginaalinen. Orjalla ei ollut henkilökohtaista vapautta, palkkatyöläinen ei voinut pysyä hengissä muutoin kuin antamalla työvoimansa toisen hallittavaksi siinä tai tässä tehtaassa.

Palstallakin porvarinäkemyksiä puoltavat puhuvat aika lailla palkkatyöläisen oikeuksista samaan malliin kuin esi-ideologinsa 1600 luvulla.
Yksilönvapaus yhdistetään omistamisen vapauteen ja sillä perustellaan palkkatyön tekijöiden epävapautta.
Palstalla nimimerkki "Työeläkeläinen" toistaa hämmästyttävän paljon jopa John Locken moraalifilosofiaa. Locke kiisti yleisen sosiaaliturvan omistajien oikeuksien vastaisena, jokainen tulkoon toimeen omillaan ja ansaitkoon omistustensa kautta paikkansa. Se mikä aikanaan oli vielä olematonta tai kehittymässä. niin nykyisin sen olemassaolo yritetään poistaa vetoamalla vanhoihin aatteisiin tilanteessa, jossa yhteisturva olisi taloudenkin kehitystä edistävä.

Marx muutti yksilönvapauskäsitteen omistuksen perusteesta työn perusteeksi, jossa jokaisella on oikeus työnsä tuloksiin. Ajatus yleiskäsitteenä, jota tässä ei enemmän ruodita.

Benjamin Franklin (1706 - 1790) tunnetaan sähkötutkimuksesta. Hän oli myös mukana Itsenäisyysjulistuksen laatimisessa.
Hänen elinaikanaan oli jo menossa alkuperäiskansojen maiden anastus. Intiaanit eivät mahtaneet siirtolaisten tuliaseille mitään. He eivät myöskään kyenneet hahmottamaan yhteiskunnallisen kehityksen suuntaviivoja eikä sotastrategiaa. Intiaanien maidern anastus ja kohtalo oli karmea. Se tunnetaan historiasta.

Franklin kirjoitti muistelmissaan että intiaanien maiden anastus oli jumalallisen inspiraation sanelema rotuhygieeninen ohjelma ja jolla oli tarkoitus päästä eroon paholaista palvovista villeistä.
Hyvät ihmissuhteet ja humanismi tarkoittivat valkoisten ja sielläkin parempiosaisten keskinäinäisiä suhteita.

Samaan aikaan voimassa oli orjuus ja jotka olivat pääasiassa Afrikasta tuotuja. Orjanomistuksen aiheuttamat ristiriidat olivat muhimassa demokraattisesta perustuslaista huolimatta, jossa kaikki ihmiset luokiteltiin tasa-arvoisiksi mutta ei koskenut tummaihoisia.
Franklinin lausunto on jo puhtaasti rotuoppia kauan ennen natsismia ja fasismia.

Afrikan väestön metsästystä orjiksi tai orjuuttamista alueillaan perusteltiin yleisesti alkuasukkaiden, epäihmisten, sivistämisellä samaan aikaan kun valistusfilosofit kehittelivät siveysoppeja ja hyvän käytöksen kirjoja. Ristiriita ihmisyyden suhteen on kammottava.
Mutta nousevan porvariston kaksinaismoraali ei pysähtynyt ulkomaalaisiin, siis muihin kuin valkoisiin eurooppalaisiin. Se kohdistui omiinkin kansoihin.
Pieni näyte.

Irlantilainen valistusfilosofi Francis Hutcheson (1694 - 1746) oli varmaan kiltti koti-isä.
Hän näki irtolaisten ja kerjäläisten olevan joutilas ja toivoton rahvaan osa. Heille orjuus olisi hyödyllinen rangaistus. Orjuus olisi sovelias laiskoille kulkureille, jotka eivät kykene pitämään huolta itsestään ja perheistään. Tavallinen raipparangaistus ei riitä.

Palstalla eräs vakioporvari toistaa samankaltaista ideologiaa laiskoista tolloista samalla kun tukee kokoomuslaista sosiaaliturvan leikkauspolitiikkaa.
Perussuomalaisten piiristä väläytellään "kurjille" erityisiä ghettoja asuinalueeksi.
Kapitalismin suurkaupunkien liepeillä asuu miljoonittain hökkelikylissä ns. liikaväestöä.
Useilta tahoilta monet nykyiset porvarilliset moraalipolitiikot esittävät erilaisten elämisentukien poistamista ja edistäisivät täten uuskerjäläisten luokan syntymistä ja jotka joutuisivat oman onnensa nojaan.

Nousevan kapitalismin ideologien opit eivät ole kovinkaan kaukana kuolevan kapitalismin moraalista. Jopa suurta yhteneväisyyttä on havaittavissa.
Vapaus, libera, käsitetään usein oikeudeksi kiroilla mutta ei teoiksi huolehtia kaikista yhteisön jäsenistä ja pitää kaikkia erivärisiä yhdenvertaisina.

Hutcheson esitti sosiaaliturvan korvikkeeksi pakkotyötä ja se esiintyikin kapitalismin alkuaikoina yleisesti. Työttömiä, työssä vammautuneita, tiloiltaan karkoitettuja talonpoikia pakotettiin yrityksille tai valtion työpajoille vellikupista työhön.
Eräät nykysuomen kansanedustajat ovat rohjenneet esitellä samantyyppistä työllistämistä nimikkeellä vastikkeellinen sosiaaliturva.
Ei mitään uutta auringon alla. Sama paketti uudessa käärepaperissa. Todellista työllistämispolitiikkaa ei pohdita juuri lainkaan.

Hollantilainen Hugo Grotius (1583 - 1645), liberaali ajattelija ja oikeusfilosofi.
Fasismin teroreettisia juuria.
Hugo esitti luonnostaan olevan ihmisiä orjiksi sopivina ja kansoja, jotka sopivat paremmin hallitsijoiksi ja toiset hallittaviksi.
Teesillä puolustettiin siirtomaiden oikeutusta sekä orjuutta. Yhtä lailla ihmisten/kansojen alisteisuuden oppi kävi sellaisenaan fasismin teoreettiseksi perustaksi.

Nykysuomessa ja maailmalla oppi esiintyy rasismina ja saa ilmauksensa maahanmuuton kieltämisenä. Piiru oikealle ja ollaan fasismissa.

Ei pidä luulla, etteikö Grotius & kumpp olisi olleet pelkästään hyödyttömiä. Grotius kehitteli mm. kansainvälisen merenkulun sääntöjä yleisistä merialueista ja aluevesistä. Laajentuva kapitalismi ja kauppa kehitteli normistoa kapitalistien keskinäisistä suhteista ja joista monet suuntautuivat suoraan feodaalista järjestelmää vastaan.
Porvaristo oli pienilukuinen ja koulutettu. Sillä oli mahdollisuus kouluttaa lapsensa ja se tarvitsi pienen joukon koulutettua työvoimaa. Manufaktuurien ja muun tuotannon kasvavat työläisjoukot olivat uhka kapitalistille. Siksi valistusajan moraalifilosofian puolella vaatimukset suurten massojen pitämisestä tietämättömänä ja jopa luokittelu perustyöläisestä luonnostaan ali-ihmisenä syntyivät siksi, että kovat otteet kasvavaa työväestöä kohtaan olisivat laillisia ja moraalin kannalta hyväksyttäviä.
Hyvin usein tämänsuuntaiset perustelut tulevat Suomessakin tänään esille korkeasti koulutettujenkin taholta. Valitettavasti.

Mielenkiintoinen dialogi.
Nousevan porvariston ideologit kehittäessään yleishumaaneja ihanteita vapaudesta ja veljeydestä vaativat kasvavaa työväenluokkaa köyhyyden ja tietämättömyyden suohon. He vaativat myös sosiaalturvan sijasta pakkotyötä leipäpalan ja vellikupin saamiseksi. He kannattivat mysö avointa orjuutta.

Kuolevasta kapitalismista voi esittää samat lauseet. Väliin jää aikakausi, jolloin työväenluokka hankki joukkovoimalla tiettyjä oikeuksia.

Nimimerkki "Työeläkeläinen" liputtaa selvimmin jopa 1600 luvun porvarien agendaa tyhmistä, saamattomista työläisistä ja sivistyneestä tietoisesta omistajasta.
EK, Kataisen hallitus, Stubbin hallitus, Kokoomuksen agenda, monien porvarillisten oppineiden agenda, televisiossa kovasti esiintuodun Kosken (nuorisokok) agenda on sosiaaliturvan alentaminen ja ehkä jopa sen poistaminen kokonaan.
Sitä ajetaan termillä holhoamisen poistamisella, byrokratian vähentämisellä ja sääntelyn vähentämisellä. Sääntely käsitetään sosiaaliturvaksi ja työehdoiksi.

porvari
- 400 vuotta sitten - työläinen pysyköön köyhänä ja tyhmänä.
- Nykyaikana - työläinen on tyhmä, tollo ja saamaton. otettakoon siltä pois kaikki mu pois paitsi vähät vaatteet ja nukkumasoppi.
Kapitalismin synkin ideologia ei ole muuttunut.

Kouluissa, aivan oikeinkin, kerrotaan ihmisoikeuksien ym ihanteista. Se jää kertomatta, mitä niillä todellisuudessa tarkoitettiin. Ihanteiden yhdistäminen siirtomaaorjuutukseen ja suoraan orjuuteen jää tekemättä.
Uuskolonialismi on siirtomaaorjuutuksen jatkoa. Sen yhteyttä vapauteen ja ihanteisiin ei kerrota lainkaan. Natomaiden sodat mystifioidaan diktaattoreiden kaatamiseksi - peite raaka-ainelähteiden valloituksille läntisille yhtiöille. Kun esim. Lähi-itä on saatettu sekasortoon, siitä syytetään terroristeja yhdistämättä tilanteiden kulkua lainkaan terrorismin syntymisen juuriin.
Porvarillinen libera, vapauskäsite, on paperikäsite ja todellisuus täysin toinen. Siellä missä työväenluokalla on oikeuksia, se itse on niitä hankkinut.

ISIKSEN vastainen natosota.
ISIS käy sotaa Syyriaa vastaan. USA käy sotaa ISISTÄ ja Syyriaa vastaan. ISIS on USAN synnyttämä organisaatio. USAN pommit tappavat ISIKSEN varjolla yhä enemmän siviilejä. USA on tappanut Pakistanin kansalaisia miehittämättömillä lennokeilla tuhansia ilman oikeudenkäyntiä ja sodanjulistusta.
USA ja nato yhdistetään humanismiin ja ihmisoikeuksien puolustamiseen. Käytäntö on aivan toinen kuin juhlapuheet.

"Ei terve ja aktiivinen tarvitse sosiaaliturvaa.."

Ei voi olla totta että kirjoittaja ei ymmärrä asian olemusta.
Terve ja työssäkäyvä tarvitsee vakuutuksen tietyille asioille. Sosiaaliturvan palvelut eivät ole ilmaisia. Ne täytyy järjestää ja kustantaa. Työttömyyden, työtapaturman, työperäisen sairauden ja työkyvyttömyyden terveydenhuollon,vanhainhoidon, koulutusjärjestelmän, yleisen terveydenhoidon, lasten ym takia. Kaikki nämä kustannukset kerätään vakuutuksena veronkannon yhteydessä kollektiivisesti kaikilta työssäkäynnin yhteydessä.
Liikennevahinkovakuutus on pakollinen ja kollektiivinen autoilijoille.

Kustannuksia ei voi kerätä kun sairastuu. Ne kerätään ennakkoon rahastoihin. Osa palkkaa jätetään ottamatta vahingon varalle. Kaikilla ei ole lapsia, joku pärjää työelämän ilman työttömyyttä, jollekin ei koskaan tule tapaturmaa. Aivan tasan kustannukset eivät mene yksilöiden suhteen mutta järjestelmä takaa parhaiten avun sitä tarvitsevalle ja palkkatyöläinen tajuaa kollektiivisen turvan edun.
Tämä suomalainen sosiaaliturva ja sen rahoitus on tavallaan sosialismia "kaikki yhden puolesta ja jokainen kaikkien puolesta". Se on myös yhteiskunnallisesti halvin ja oikeudenmukaisin kuin jokaisen yksilön yksilöllinen vakuutus tai vailla vakuutusta.
Järjestelmä turvaa perusturvan niin sanoakseni "pakolla".

Suomalainen sotu on ristiriidassa vapaan kapitalismin kanssa, jossa jokainen olisi oman onnensa seppä eli koulutusta myöten itsekukin maksaisi kaiken omasta pussistaan.
Tämä on myönteistä sääntelyä ja lakeina velvoittava. Tämän Kokoomus ja uusliberalismi haluaa poistaa ja asettaa tilalle vahvojen susien yhteisön.
Kokoomus luultavasti tulee esittämään vaaliteemana veronkevennyksiä palkkatyöläiselle - makea namupala mutta takana on ketunhäntä. Vastaavasti puretaan yhteiskunnallista vakuutusta, siirretään mainittuja toimintoja maksullisiksi tai puretaan tykkänään yhteiskunnalliset vakuutukset. Se johtaisi paarialuokan syntymiseen, tilanteeseen jossa työväenluokka oli 1600, 1700 ja pitkälle 1900 lukua.

"Ei se, että aiempi työpaikka maksoi sinulle 3000€/kk tarkoita sitä että olet tuon verran ansainnut, ehkä 2000€/kk olisi ollut parempi jos se olisi saanut työpaikkasi pysymään pystyssä."

Hyvä ehdotus progression koventamisesta verotuksessa.
Esitys ansiotulojen ylärajaksi 2000 euroa. Kyllä tuo sopii. Loppu mikä tulee mainitun yli, valtion ja kunnan kassaan yhteisten toimintojen rahoitukseen.
Itse esittäisin korkeampaa lähtökohtaa. Tuloerot voisivat olla kymmenkertaiset ja noin ja tulokatto n. 15.000 euroa kuussa. Vastaavasti eläkekatto n. 2.500 euroa kuussa.
Sen verran varakkaimmilla tulisi joustoa olla että tulevat mukaan yhteisön rakentamiseen. Heille voisi antaa lisäksi palstatilaa lehdissä hyvästä teostaan.
Progressiivinen verotus ja tulo- että eläkekatto.

Suuret valitusajan nousevan porvariston ihanteet ja todellinen elämä sekä silloin että nykyaikana ovat ristiriitaisia keskenään.
Siirtomaasorto, orjuus, työväenluokan oikeuksien kieltäminen kulkivat käsi kädessä. Aamulla Elinkeinoelämän Keskusliiton johtaja Kokkila suvaitsi lausua lakko-oikeuden rajoittamisen puolesta.

Amerikassa intiaanien maiden anastaminen ja heimojen joukkosurmat. 1800 luvulla suuressa huudossa ollut rotuoppi, joka perustui valkoihoisen väestön erinomaisuuden todistamiseen kallonmittauksia myöten, heimojen pakkosiirrot reservaatteihin (keskitysleirit) valmistivat maaperää natsismille. Natsi-ideologia ei esittänyt mitään uutta. Se keräsi alhaisimman ihmiskäsityksen mitä porvarillinen liberalismi oli jo käytännössä toteuttanut.
Englanti rakensi siirtomaahallinnon systemaattisen alistamisen perustalle ja tarvittaessa joukkomurhille.
Natsismin, fasismin ideologinen perusta voidaan johtaa nousevan porvariston ihmiskäsityksen ja vapauskäsitteen reaalisesta toteutumisesta.
Englanti järjesti keskitysleirejä Keniassa kapinallisille (mau-mau -liike) vielä 1950 luvulla sakasalaisen fasismin kukistumisen jälkeen.

Persuissa ja muualla esiintyvä rasismi juontaa juurensa siirtomaakauden "hyvistä valkoisista- pahoista erivärisistä" opista ja jonka tarkoitus oli ikuistaa kansojen alistaminen. Siinä yhtyy ajatus herrarodusta ja ilmenee herrarotudemokratiana.
Myös kapitalistiluokan olemus hallitsevana luokkana valtion sissällä perustuu johtavan eliitin oppiin ja sisältää siemenet muiden kansojen alistamiseen.

Sosialismin aatteet, joiden luomisessa Marxilla ja Engelsillä on suuri ansio, perustuvat ihmisten yhdenvertaisuuteen. Jokainen on velvoitettu tekemään työtä kykyjensä mukaan, kapitalistit ovat ihmisinä yhdenvertaisia työläisten kanssa. Kapitalismi luokkayhteiskuntana sisältää olemuksensa kautta eriarvoisuuden hyväksymisen ja ristiriita on sovittamaton
Vapauden ja veljeyden aatteen sisällön toteuttaminen on jäänyt työväenluokan harteille ja se on sitä saanut toteutettua luokkataistelun kautta.

Kysymys ei ole toisten haukkumisesta.
Kysymys on siitä millainen kapitalismi järjestelmänä on ollut ja millaisilla opeilla sen olemassaoloa puolusteltu ja miten se on toiminut ja yhteydet nykyaikaan.
Siis historiallisten seikkojen esiintuonti nykyisyyden tilannearvion pohjaksi.
Juupa/eipäs väittely ei kasvata ketään. Faktat kertovat jotain.

Aloitus on asiallinen ja keskustelussa on tullut esiin mielenkiintoisia seikkoja virallisen julkisivun takaa.

"Meillä kehittyneissä maissa ei kapitalismikaan ole puhtaimmillaan voimassa vaan siinä on porvarillisen toiminnan tuomia sosiaalisia piirteitä jotka puhtaasta kapitalismista tyystin puuttuvat."

Analyysi osui oikeaan paitsi että kansojen enemmistö, työväenluokka on taistellut puhtaaseen, "vapaaseen", kapitalismiin sosiaaliset (sosialistiset) piirteet. Kansojen enemmistöille se on järkevämpi ja edullisempi. Osa palkkaa sijoitetaan yleisyhteisöllisiin toimintoihin.

Kapitalismin taloudellinen kehitys on ollut liberalismin ja yhteisöllisyyden keskinäistä taistelua. Vapaakaupan ja protektionismin välistä kamppailua. Molemmissa on pakko mukana.
Kapitalismi kehittyi ensin Länsi-Euroopassa. Alkuaan edellä mainitut kilpistyivät maailmankaupan kehityksen kuluessa taisteluun merten herruudesta. Meri oli kauppamerenkulun ja tavaroiden siirtelyn pääasiallinen reitti. Taitaa olla vieläkin.
Useat sodat käytiin merten herruudesta, kunnes sinne syntyi sopimukset kaikkien yhtäläisistä oikeuksista. Monien maiden kauppakomppaniat edustivat ensimmäisiä monopoleja tietyille alueille ja olivat muuta kuin vapaakauppaa.

Alkuaan sosiaalisista oikeuksista ei ollut puhettakaan kuten lainauksista on todettavissa. Työläisten ja omistajien ristiriita kasvoi. Ristiriita kulki myös kansallisten omistajien eri maiden välillä.
Saksa tuli teollisuuteen jälkijunassa. Saksan kehittyminen valtioksi oli samalla kansallisen teollisuuden kehittymistä. Jälkijunassa sen oli pakko kehittää kotimarkkinoita, vailla siirtomaita ja mitättömällä osuudella maailmankaupasta.
Kap. valtioiden ristiriita markkina-alueista kulminoitui 1914 suursodaksi markkinoiden ja siirtomaiden uudelleenjaoksi.

Maailma ei voi koskaan tulla sellaiseksi, että yksi maa tuottaa kaikki tavarat ja vie ne ympäriinsä. Vapaakauppa ei ole ehdoton ja ainoa oikea. Ei myöskään tuontikieltopoltiikka. Maailman taloudelle on edullisinta tuottaa mahdollisimman lähellä raaka-ainelähteitä, liikutella tavaroita mahdollisimman vähän ja vaihtaa ylijäämätuotteita. Vienti yksipuolisena terminä on järjetön. Se miten kansallisvaltiossa järjestellään tuotantoa ja elinehtoja, menee lähes sellaisenaan maailmantalouteen ohjeena.

Maailmantalouden järjestelyyn eivät kuulu sodat. Sodat ovat sille myrkkyä. Teknologiassa voidaan todeta suurempi vallankumous kuin koskaan teollisen kehityksen aikaisemmassa vaiheessa.
Työajan yleinen lyhentäminen on yleisesti mahdollista sotusektoria pienentämättä kieltämättä vapaaehtoista mm. eläkeiän kohottamista työssä. Eläkeläiset muutenkin tekevät aika lailla yrityksille kuuluvaa työtä omaksi huvikseen eikä se ole väärin.
Yhteisöllisyys ei kuulu vapaaseen kapitalismiin. Yhteisöllisyys tunkee väkisin läpi jokaisesta ovenraosta ja väistämättömänä tarvittaessa vallankumouksen turvin.

Yllättävän hyvin valistusajan liberalismin vapauskäsite on muutaman palstaporvarin viesteissä alituiseen mukana. Vapaus käsitetään porvarillisten puolueiden perustamisena ja muodollisen "puhu kaikkea" vapauden oikeutena. Ja siinäkin he edustavat nykyään taantumusta missä 1600 ja 1700 luvun porvarit esittivät edistystä.

Valistusajan porvarilliset ideologit olivat luokkapolitiikkoja. Heidän kritiikkinsä kärki kohdistui kuningasvaltaa, aatelistoa ja papistoa vastaan porvarissäädyn vapauden puolesta. Se taas merkitsi kauppavapautta ja pääomien omistamisen vapautta. Omistamisen vapaus haluttiin erottaa perinnöllisestä feodaalisesta omistuksesta ja säätyetuoikeuksista. Tässä he edustivat edistystä. Sen mukaisesti he loivat ajatuksen omistuksen vapaudesta yleensä ilman perinnöllisyyttä (se kulkee silti mukana) ja että massojen köyhyys on harvojen rikkaiden etuoikeus ja rikkauden lähde on juuri suurten joukkojen köyhyys.
Idea eteni. Jokaisella olisi oikeus tulla omistajaksi. Yksityisomistuksesta tehtiin jumalallinen oikeus ja kuten historiasta tunnetaan sen raakuus oli paikoin monta kertaa julmempi kuin feodaalinen säätyomistus.

Luokka-ajattelu sai ilmauksensa myös suhteessa kasvavaan työväenluokkaan. Siltä kiellettiin koulutus. Järjestäytymisoikeus kiellettiin lailla rikoksena.
Nyt korkeasti kehittyneen kapitalismin oloissa kapitalistiluokka suuntaa jälleen toimet järjestäytymisoikeutta vastaan. EK, Kokoomus, Perussuomalaiset etunenässä propagoivat sääntelyä vastaan ja sääntelyä ovat tessit, niiden yleissitovuus ja sitä kautta ammattiliitot.
Saksan natsit purkivat työläisjärjestöjen oikeudet. Suomessa johtavien porvareiden ajatukset kulkevat yhtä jalkaa natsipolitiikan kanssa. Ääneen ei sanota ammattiliittojen lakkauttamisaikeita, ei vielä, mutta sisältö johtaisi niiden likvidointiin.

Työläiset orjan asemassa.
Porvarillinen vapauskäsite syntyi yhtäältä kolmannen säädyn kamppailussa feodaalista yhteiskuntajärjestystä vastaan.
Vapauskäsite sai kaupan ja omistamisen vapauden leiman. Vapauskäsitteen mittariksi kehittyi omaisuuden määrä. Massat, palkkatyöläisten kasvava joukko katsottiin kyvyttömiksi yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Niinpä he olivat täysin irroitettu valtiollisista elimistä äänestämistä myöden.
Muun muassa Suomessa vielä 1900 luvun alussa aateliston ja papiston edustajat valtiopäivillä, muutama prosentti väestöstä, edustivat edustajista yli 90 %. Eduskuntavaaleissa äänioikeuden jälkeenkin kunnissa äänioikeus oli sidottu verotettavaan tuloon ja muuttui vasta itsenäisyyden saavuttamisen jälkeen.
Suomen tilan omalaatuisuus on siinä, että työväenliike sai toimintaoikeudet silloin kun se nousi esiin mutta 1920 - 30 luvuilla se muuttui rajoitetuksi.
Espanjassa työväenliikkeen oikeudet vallitsivat lyhyen aikaa 1930 luvulla ja olivat sitten kielletty Francon porvarillisen diktatuurin aikana aina 1970 luvun lopulle saakka.

Työväenluokan oikeudet järjestäytyä ja toimia eivät ole itsestäänselvyys porvarllisen vapauden piirissä.

Useat liberalismin oppi-isät 1600 ja 1700 luvuilla näkivät omistamisen olevan taitoa ja ne jotka eivät omistaneet olivat taitoa vailla.
Aate ei pysähtynyt kirjalliseen muotoon ja kuten monissa viesteissä on jo nähty.
Aivan pohjalle joutuneille, vammautuneille, kerjäläisille, työttömille, irtolaisille syntyi kovat lait. Pienestäkin rikkeestä pakkotyötä joko valtion laitokseen tai yksityiselle sektorille. Julkisiin työpajoihin, joiden kautta teetätettiin tuotteita yksityiselle pääoman omistajalle, pakotettiin mitättömällä korvauksella tai pelkästään muutamalla suupalalla.
Käytäntöä perusteltiin myös kurilla. Työkansa piti saattaa niin kovan kurin alaiseksi ettei se uskaltaisi kapinoida.

Vapaus ja ihmisoikeudet ovat vieläkin kysymysmerkki. Käsitteenä ne olivat toista kuin sisältönä käytännössä.


Soveltuvin osin aivan samanlaisia ehdotuksia tulee tämän vuoden korkeiden politiikkojen suusta. Aivan kuin ympyrä olisi kierretty umpeen. Poliittinen ja ammatillinen työväenliike taisteli jonkinlaisen kohtelun ihmisenä ja nyt se on vaarassa poistua.

"Sitähän voisi mieluummin miettiä miten sitä ansiota saisi alettua kokoamaan ilman että siihen niitä kamalia kapitalisteja aina tarvitaan välikädeksi. "

Aivan totta. Istua kyykyssä ja rukoilla kapitalisteja järjestämään työtä ei auta vähääkään. Pitäisi miettiä, tarvitaanko toisten niskasta eläviä lainkaan. Palkkatyöläiset ovat jo muutenkin yritysten tärkeimmissä johtotehtävissä.
Paitsi pienyrityksissä, joissa työtekevä yrittäjä on myös johtotehtävissä ei siksi että olisi erikoinen vaan siksi että oppii käytännön kautta organisoinnin. Käytännössä ammattityöläiset myös auttavat vaikka eivät erityistä palkkaa siitä saakaan.