Hyvä kotiväki!

Mehän voisimme tänään kaikki ottaa isotkin napanderit ja keskustella pienessä sievässä mitä saamme palstalle aikaan ja sitten aamulla tehdä analyysin tuotoksistamme.

Olen sitä mieltä, että et sinä muutu. Ronskina, kielitaitoisena ja aika uskaliaana snut tunnetaan. onhan tuossa ihan tarpeeksi, ainakin meille.

Herranen aika sus, sielläkö yksikses aloitat pääntyhjennyksen tähän aikaan päivästä?
Varmaan saat se tyhjäksi iltaan mennessä, mutta onhan tungosta päänupissa, jos tilaa pitää tehdä! Muuten olet varmaan samanlainen impulsiivinen kuin ennen:D

Minä tässä ihmettelin lauantaiaamuna, oltuani tupaantuliaisissa illalla, jossa tarjottiin Irish Creamea, miten päinvastoin raskaalta pää tuntui aamulla! Se kun oli niin mahdottoman hyvää ja makeaa, että kieli meinasi mennä mukana.
Kerrohan nyt sitten miten päiväsi etenee.

Mitähän ajalla on väliä, rajuhan minä olen pohjimmiltain, siis tuo " alles oder nichts".

Olet viime aikoina ollut ihan ihmisiksi, inhimillinenkin.
Mikä syynä ?

Muistakaapa, ymmärtäkääpä, ettei kukaan tiedä juuriaan, miksi on sellainen kuin on. Mieluiten olisin minäkin kuin Anna Magnani, juoksisin rakkauteni perään katua pitkin ja tulisin vaikka ammutuksi.

On taitanut sammua kuin saunalyhty jo kun niin aikkaseen aloitti. Mitähä vaikeuksia sillä nyt sitten on sukulaisissa?

Nukuin tuossa äsken unta näkemättömässä tilassa, sekin on jo eteenpäinmenoa rauhoittumisessa. Minulle ovat hyvin paljon merkinneet nämä eri kulttuuritutustumiset, jopa ehdotonta ymmärtämystä omista taustoistaan. Miten läheisiksi olen tuntenut Lähi-Idän ihmiset, mutta kuitenkin joutunut jättämään heidät. Vieläkin Jonuksen suku ja Jonus vaimoineen ovat pyytäneet luokseen.
Se aika heidän kanssaan oli hurjan merkityksellinen, enpä osaa sanoa, miksi, vieläkin rakastamme toisiamme. Mutta minä en mene enkä uutta osoitettani ole antanut.
Kaipa se on niin, että joko olen täysin tai sitten en ollenkaan. Miten oman aikansa ´täyttä´ elämää elimme yhdessä, hurja, lähes kymmenen vuotta. Se yksi sen ajan tosi aika yhdessä. Toisillemme paljon antaen ja saaden.. Samalla tämä minun oman vapauteni aika, joka piti kai kokea sekin.
Siis yli kahteen vuoteen en ole ilmoitellut Jonukselle ja Horazonille, missä asun, heidän soittamissistaan huolimatta,, miten minun pitäisi suhtautua..Totta on se Jonuksen sormuskin. Mitä sanoisitte? Eihän se niin yksinkertaista ole.

Varmaan käyn jo kohta nukkumaan, jonkinlainen tolkuttomuuden tilakin tarjoaa rauhan.

Hupsista, mie soitinkin Jonukselle, mie en heidän ystäyyttään ja läheisyyttään stitenkään jätä,. Mut hitsi kun vaan vois jättää siilleen ´ystävyyteen´. Huomenna hän kai ryntää tänne...jos mie annan luvan.

En mie tiiä,. mitä sanosin, mut nukuttaa..

Eihä se ryypiskely ainakaan minuun toiminu. Otin likööriä jonka nimeä en nyt osaa kirjoittaa. En saanut monta ryyppyä alas kun jo alkoi pelottamaan, en päässyt edes nousuhumalaan. Väärä aine, mutta nyt on hyvä, nukuin kuitenkin hyvin. Voin mennä tänään satamaan katsomaan pinnalla olevia laivoja.

Kaikilla mittareilla mitattuina alkoholista vapaat ihmiset on kehuttavampia. Tosin heistä pahimmat riivinraudatkin löytyvät mut silti. Itse en kuulu näihin.
Pitää olla puteli väkevää kaiken varalta jos paha tauti iskee.

En ole tähän mennessä tavannut tautia, joita viina ja terve ei olisi nitistänyt. Terva kapassaan, viina pötikässään ja pillerit saatavilla.

Saispas ihan tuoretta tervaa, mitenkä sitä sitten käytetään. Ainaki hyvältä tuoksuu. Voidellaanko tervalla jotkin ruumiinosat. Ja sen jälkeen savusaunaan. Eipä oo suuret minunkaan toiveet, tervaa ja savusauna. Niin no entisaikaan olis hyvinkin käynyt päinsä.
No tuli sittenki viel tää yks kuuri piettyy, voipi ollakin viimenen kerta,jos hiukankan järkee olis päässä. Mut jospa olis ihan hyväksikin. Käydä asioita läpi. Oonkohan nyt seestynyt, aika vapaa on olo.Voisinha teillekin ohjeen antaa, miten siinä kuurissa toimitaan.

Kaipa riippuu vähän viinan laadustakin, hiski eikun viski olis ainakin miulle sopivin, brandi on hiukan liian arvokas, mieluiten sitä kahvin kanssa, ja ehdottomasti yksin on suoritettava tällanen operaatio. Missähän nyt luovuuteeni viipyy, ei kyllä syntynyt yhtään käyttökelposta painoarvoista tekelettäkään.
Votka ei myöskää mulle sovi, saa sellasen agressiivisen kipinän syntntymään, liekkö sekkii jonkin geenin aikaansaamaa,. sitä slaavilaisuutta.En oo Viron jälkeen votkaa maistanut.
Ja jjoutava, elä herran jestas mittään litkuja niinku makkeita liköörejä.

Enpä oikein oo sammaa mieltä cc.......ettäkö raivoraittiit arvokkaampia ja kehuttavampia. Mikäs se sellanen ihminen olis, jos olis arvokas sen takkii, että on raitis. Eikä se järki tartte aina olla mukana.

Lapsien juomaa se likööri on ja siksi en pystyny sillä alakua pitemmälle pääsemään, koko mielentyhyjennys jä suorittamatta. Pää on täynnä turhaa sälää. Nyt on vaan turvauduttava kirjallisuuteen ja kävinkin kirjamessuilla eilen. Veljeni tytär oli siellä keskustelemassa "Taide, hyvinvointi ja ihmisoikeudet' asioista.

Voimat ei kunnolla riittäneet muuhun messuun. Kauko Röyhkän näin ja hän onkin Oulusta lähtöisin ja tiedän hänet viisaaksi mieheksi.

Munien tervausta yritettiin tehdä yhdelle kokelaalle armeijassa ja hänen luonne oli niin kiltti ettei meitä poseen asiasta saattanut vaan painoi villaisella.

Pari tuttua ajatelmaa, " Vain kesyt linnut kaipaavat, villit lähtevät...."
Kaipa tuo Diktoniuksen alunperin.

Henkilökohtainen kipukynnys on silloin tällöin koettava. Uhkapeliä elämässä.

Minäkin melkein läksin kirjamessuille, ennen kävin vuorovuosin Helsingissä ja Turussa, vieläkin melkein joka vuosi, on alennusliputkin. Turun vanhat messut olivat aidot kirjallisuuteen keskittyvät, nythän sielläkin ruoka kilpailee ja kaiken maailman muukin sälä. Tapana on ollut käydä välillä ruokamessujen puolella maistiaisilla, ja seuraamassa juomien sekoittajia. Pienellä rahalla sai ison kuohuviinilasillisen, ja taas jaksoi jatkaa kirjailijoiden ja muiden kiinnostavien kuuntelua, pienkustantajien kirjojen tutkimista ja ostosten tekoa. Antikvariaatikin ovat aina hyvin mukana messuilla olleet. Olisinpa tiennyt että JJ on Hgin messuilla, olisin laittanut kukan rintapieleen merkiksi ja koettanut etsiä.

Vain kesyt linnut kaipaavat, villit lentävät. Lähtöhän se on tärkeintä, maasta irrottautuminen, kukin sen tavallaan tekee....toivottavasti edes joskus.

Tiede. - Takaumalava. siellähän minä istuin niin kuin tatti.

Hyvä kotiväki

Kiitos rahoista hyvä, kotiväki. Pääsin niiden avulla veneen alla asumisesta talveksi mökkiini ja pois velkavankeudesta.
Alan lyhentämään 11.000 väkirupian lainaani teille. Luulen ettette huomaakaan kun teidän rupiatilinne alkaa kasvamaan.

Täällä Bumbain Intian kaakkois-slummi.
teidän c c