En olisi uskonut, että ennenpitkää minäkin avaudun täällä lesbopalstalla "ihastunut työkaveriin" -aiheesta... :D No, näin nyt näyttää käyneen!
Pitkän parisuhteen ja erosta toipumisen jälkeen olen tullut vaiheeseen, jossa kaipaan elämääni jotakuta sulostuttajaa. Sellainen, ihastuksen muodossa, löytyikin niin läheltä kuin työpaikaltani. Olen ko. työpaikassa vain noin puolen vuoden työpätkällä, joka on nyt kutakuinkin puolivälissä. Työskentelen ihastukseni kanssa samassa työryhmässä, tapaamme lähes päivittäin, toisina päivinä työskentelemme tiiviimminkin yhdessä. Hän on periaatteessa ohjaavassa asemassa suhteessa minuun, sillä olen uusi työntekijä.
Huh! Ääh! Ihastus on periaattessa ihan kiva tunne. :) En edes haikaile tämän tunteen johtavan yhtään mihinkään, muun muassa siksi että ihastukseni on onnellisesti naimisissa. Olisin ihan tyytyväinen tilanteeseen, jossa saan vain myhäillä mielessäni hänen ihanuuttaan.
Mutta! Se ongelma: Kahden hänen kanssaan ollessani sekoilen ihan ääliömäisesti. :D Sekoilen sanoissani, puhun älyttömyyksiä, annan itsestäni varmaan todella typerän, oudon, ajattelemattoman ja epäammattimaisen kuvan. Sitten jään jälkeenpäin pohtimaan sanomisiani ja tekemisiäni. Pohdin myös hänen sanomisiaan ja tekemisiään, analysoin, missä määrin ääliönä hän minua mahtaakaan pitää... Perimmäinen ongelma siis taitaa olla se, että minulla on hankaluuksia olla oma (asiallinen! työ-)itseni hänen seurassaan.
Huoh. Kaiken lisäksi olen alalla uusi, joten työssä itsessäänkin riittää haastetta ja stressiä, minkä lisäksi sählään omituisuuksia tämän ihastukseni edessä. Hänen seurassaan kun minun ihastukseni lisäksi/siitä huolimatta olisi suotavaa esiintyä fiksusti ihan siitäkin syystä, että se olisi tärkeää urani jatkon kannalta...
Ja juu, en ole mikään teini enää. Olemme ihastukseni kanssa kolmenkympin molemmin puolin, hän minua muutamia vuosia vanhempi.
Tämän viestini tarkoitus oli näemmä avautuminen, kommentoidakin saa! :)
Klassikko: Ihastunut työkaveriin
5
357
Vastaukset
- sitimotel
Onnellisesti naimisissa? Siis sun mielestä.
Yritä nyt kuitenkin keskittyä työhön, eihän se enää kauaa kestä.
Näitä tarinoita täällä jatkuvasti, ei oo ihme että sinkkulesboja on niin paljon ja kaikki
valittaa yksinäisyyttään, kun vaan heterot kelpaa... lievästi ärsyttää.- Salmiakkiaa
"...kun vaan heterot kelpaa" ?
Kohdallani ei ole kyse siitä, ettäkö vain heterot "kelpaisivat". Ainakaan minä en kykene säätelemään ihastumisen tunnettani siten, että ihastun johonkuhun vasta siinä tapauksessa, että tiedän hänet ei-heteroksi. Jos ei missään homopiireissä pyöri ja tuolla elelee elämäänsä aina välillä kepeästi ihastuen, niin kyllähän se todennäköisyys ihastua heteroon on aika paljon suurempi kuin ei-heteroon. :)
Muihin kommentteihisi: Kyllä, pyrin keskittymään työhöni! :) Ja ihastukseni avioliitto vaikuttaa kyllä kaikin puolin onnelliselta niin minun silmissä kuin hänen kuvaamanaan, mieskin on mitä mainioin.
- Tee työtä ja rakasta
Minäpä ihastuin työkaveriini myöskin ja ihan aikuinen nainen olen. Sekoilin ihan samalla tavalla kas kun ihastumiseen kuuluu se suloinen tunne että sydän lepattaa ja sanat sekoaa. Tässä tapauksessa kävi niin onnellisesti, että sain sanottua tunteeni hänelle ja monien vaiheiden ja tunteiden kautta olemme nyt ihan rakastuneita toisiimme. En erittele sitä sen tarkemmin, mutta kyllä sinun on ihan sallittua olla ihastunut ja ei sinun tarvitse asiassa sen koommin edetä jos et tunne siihen tarvetta. Meillä on vain tämä yksi elämä, käytä siitä jokainen tilaisuus niin, että annat ja saat rakkautta. Rakkautta ei koskaan ole liikaa missään muodossaan.
- Salmiakkiaa
Lisättäköön nyt vielä selvennykseksi, jos joku sellaista jäi kaipaamaan, että olen siis tosiaan lesbo, mitä kukaan työpaikallani ei käsittääkseni tiedä. Olen joskus kahvipöytäkeskusteluissa maininnut "eksän" ja muuta vastaavaa sukupuolineutraalia parisuhdeläppää. Avarakatseisia ja hyväksyviä ihmisiä ovat työkaverini, joten minkäänlainen ongelma lesbouteni paljastuminen ei varmasti olisi.
- iihas-tunut
Aikuisena naisena minäkin työkaveriini ihastuin ja lopulta kunnolla rakastuin. En aluksi osannut tunnistaa tunteitani olinhan aina seurustellut miesten kanssa ja naimisissa pitkän avioliiton miehen kanssa ollut.
Rakkaus on ihanaa ei tietenkään aina helppoa ja ruusuilla tanssimista. Mutta mitään tälläistä en ole aijemmin edes osannut kuvitella olevan. Työpaikalla yhtäaikaa oleminen on oma haasteensa, joka päivä sinänsä, koska ei sitä tunteitaan voi siksi aikaa poiskaan vääntää minä en ainakaan sellaista nappulaa omista.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
eerikäinen novassa sanoi ei kukaan enää aja manuaalivaihteilla
meillä on 3 autoa talissa ja kaikissa manuaalilaatikot, on meillä vielä tämmöiset vaikka toisin puhutaan.2382491Ilo, joka nousee silmiisi saakka
kun katseemme kohtaavat. Olet energinen, aito, ihana. Välillä tuijotat suoraan silmiini - enkä hämmenny, katson takaisin691786Jokaisella on omat syntinsä
Minä olisin niin mielelläni sinun. Ehkä joskus viittasitkin siihen. Olet nainen ajatuksissani jatkuvasti ja taidat tietä881620- 561569
En oikeasti
Tiennyt että sinulla on ollut vaikeuksia ja huonoja aikoja. Olen oikeasti pahoillani, ja olisin myös toiminut eritavoin152148490-luvulla maa syöksyi lamaan, ja silloinkin oli syypäinä samat tahot kuin nyt
Laman aiheuttajat olivat demarivetoinen virheellinen finanssipolitiikka, sekä ay-liikkeen taipumattomuus tilanteessa mik1471275Vakava varoitus perussuomalaisista!
Keskustan Annika Saarikolta veret seisauttavaa tekstiä, lukekaa uutinen kokonaisuudessaan, tässä siitä maistiainen: ”Ke2561215- 1731007
Olisitko ihminen minulle. Ihan ihminen vain.
Tiedätkö, että saan kyyneleet silmiini, niin syvästi sinua kaipaan. Meidän välillä on jotain todella syvää, kaunista ja56939Mä olisin niin iloinen
Jos vielä joskus nähtäis.. Ollaanko tulkittu mies toisiamme väärin?. Kumpikin luuli ettei toinen tykkää, vaikka molemmat62847