Jos annan toiselle lapselleni 100000 euron arvoisen asunnon lahjaksi ja teen testamentin, jossa jätän toiselle lapselle 100000 arvoisen asunnon perinnöksi, niin mitä tapahtuu:
*ovatko molemmat saanet lakiosansa?
*onko heitä kohdeltu yhdenvertaisesti?
*onko lapsille koituvissa veroseuramuksissa eroja?
Olen kuusikymppinen leski. Lasten ikäero on 13 vuotta, siksi toiselle lahjana ja toiselle perintönä. Edesmenneen puolisoni jättämä perintö on jaettu tasan lasten kesken.
Noiden kahden asunnon lisäksi minulla on jonkin verran muuta varallisuutta, jonka jätän perintönä lapsilleni, saman verran kummallekin.
toiselle lahja, toiselle perintö?
sopuleski
26
725
Vastaukset
- niin tai näin
*ovatko molemmat saanet lakiosansa?
Lakiosa tulee arvioitavaksi vain sen lapsen osalta, joka on testamentilla syrjäytetty. Ja siihen arvioon vaikuttaa paitsi se, katsotaanko hänen saamansa lahja ennakkoperinnöksi vai ei, sekä se mitä muuta perittävää pesässä on asuntojen lisäksi. Rintaperilliselle annettu lahja katsotaan lähtökohtaisesti ennakkoperinnöksi, mutta olisi tietysti hyvä todeta toisen lapsen saaman lahjan ennakkoperintöluonne myös testamentissa.
*onko heitä kohdeltu yhdenvertaisesti?*
Ks. yllä oleva vastaus. Jos asuntolahja = ennakkoperintö vastaa toiselle lapselle testamentilla tulevaa asuntoa ja jos muu perittävä ja lapsille jaettavaksi tuleva omaisuus on kutakuinkin samanveroista, niin kyllä silloin on yhdenvertaisesti kohdeltu.
*onko lapsille koituvissa veroseuramuksissa eroja?*
On. Lahjavero ja perintövero eivät ole ihan yksi yhteen, esim. lahjaveroa on maksettava jo 4000 euron lahjasta, kun taas perintöveroa vasta 20 000 euron perinnöstä.- Suosiolahja
>>Jos asuntolahja = ennakkoperintö vastaa toiselle lapselle testamentilla tulevaa asuntoa ja jos muu perittävä ja lapsille jaettavaksi tuleva omaisuus on kutakuinkin samanveroista, niin kyllä silloin on yhdenvertaisesti kohdeltu. >>
Vastaus on oikein.
Mutta jos saatua lahjaa ei pidettäisi ennakkoperintönä, lapsia olisi kohdeltu epäyhdenvertaisesti. Tämä voitaisiin kuitenkin ottaa huomioon suosiolahjaa koskevalla vaatimuksella.
Kutsutaan lahjan saanutta perillistä A:ksi ja toista B:ksi.
Perittävältä ei jää muuta omaisuutta kuin asunto, arvo 100.000 euroa, jonka hän siis testamenttaa B:lle.
B vetoaa A:n suosiolahjaan ja vaatii sen huomioon ottamista perinnönjaossa. Koska lahjalla on ilmeisesti suosittu A:ta B:n vahingoksi, lahjan arvo lisätään lakiosalaskelmaan: 100.000 100.000 = 200.000 euroa.
A:n lakiosa on silloin 100.000 euroa, minkähänen katostyaan jo saaneen perittävältä lahjana. B:n hyväksi tehty testamentti voidaan toteuttaa A:n lakiosan estämättä. B saa jäämistöön kuuluvan asunnon.
Jos suosiolahjaan ei (eikä ennakkoperintöön) vedota, jäämistö on vain 100.000 euroa, josta A:n lakiosa olisi puolet 50.000 euroa. Testamenttia ei voitaisi toteuttaa jäämistöstä ja se raukeaisi.
Jäämistö (eli asunto) jaettaisiin puoliksi A:lle ja B:lle, vaikka A onkin jo saanut toisen asunnon lahjaksi.
Tässä alkuperäisen kirjoittajan esimerkissä ei muulla jäämistöön kuuluvalla omaisuudella ole merkitystä A:n ja B:n keksinäisiin osuuksiin jäämistöstä. Muu omaisuus menee joka tapauksesa tasan, koska testamentti ei sitä koske. (Testamentissa määrättiin vain asunnosta.) Suosiolahja kirjoitti:
>>Jos asuntolahja = ennakkoperintö vastaa toiselle lapselle testamentilla tulevaa asuntoa ja jos muu perittävä ja lapsille jaettavaksi tuleva omaisuus on kutakuinkin samanveroista, niin kyllä silloin on yhdenvertaisesti kohdeltu. >>
Vastaus on oikein.
Mutta jos saatua lahjaa ei pidettäisi ennakkoperintönä, lapsia olisi kohdeltu epäyhdenvertaisesti. Tämä voitaisiin kuitenkin ottaa huomioon suosiolahjaa koskevalla vaatimuksella.
Kutsutaan lahjan saanutta perillistä A:ksi ja toista B:ksi.
Perittävältä ei jää muuta omaisuutta kuin asunto, arvo 100.000 euroa, jonka hän siis testamenttaa B:lle.
B vetoaa A:n suosiolahjaan ja vaatii sen huomioon ottamista perinnönjaossa. Koska lahjalla on ilmeisesti suosittu A:ta B:n vahingoksi, lahjan arvo lisätään lakiosalaskelmaan: 100.000 100.000 = 200.000 euroa.
A:n lakiosa on silloin 100.000 euroa, minkähänen katostyaan jo saaneen perittävältä lahjana. B:n hyväksi tehty testamentti voidaan toteuttaa A:n lakiosan estämättä. B saa jäämistöön kuuluvan asunnon.
Jos suosiolahjaan ei (eikä ennakkoperintöön) vedota, jäämistö on vain 100.000 euroa, josta A:n lakiosa olisi puolet 50.000 euroa. Testamenttia ei voitaisi toteuttaa jäämistöstä ja se raukeaisi.
Jäämistö (eli asunto) jaettaisiin puoliksi A:lle ja B:lle, vaikka A onkin jo saanut toisen asunnon lahjaksi.
Tässä alkuperäisen kirjoittajan esimerkissä ei muulla jäämistöön kuuluvalla omaisuudella ole merkitystä A:n ja B:n keksinäisiin osuuksiin jäämistöstä. Muu omaisuus menee joka tapauksesa tasan, koska testamentti ei sitä koske. (Testamentissa määrättiin vain asunnosta.)Hieman korjausta:
1) >>Koska lahjalla on ilmeisesti suosittu A:ta B:n vahingoksi, lahjan arvo lisätään lakiosalaskelmaan: 100.000 100.000 = 200.000 euroa. A:n lakiosa on silloin 100.000 euroa, minkähänen katostyaan jo saaneen perittävältä lahjana.>Jos suosiolahjaan ei (eikä ennakkoperintöön) vedota, jäämistö on vain 100.000 euroa, josta A:n lakiosa olisi puolet 50.000 euroa. Testamenttia ei voitaisi toteuttaa jäämistöstä ja se raukeaisi. Jäämistö (eli asunto) jaettaisiin puoliksi A:lle ja B:lle, vaikka A onkin jo saanut toisen asunnon lahjaksi.- Suosiolahja
nix_nax kirjoitti:
Hieman korjausta:
1) >>Koska lahjalla on ilmeisesti suosittu A:ta B:n vahingoksi, lahjan arvo lisätään lakiosalaskelmaan: 100.000 100.000 = 200.000 euroa. A:n lakiosa on silloin 100.000 euroa, minkähänen katostyaan jo saaneen perittävältä lahjana.>Jos suosiolahjaan ei (eikä ennakkoperintöön) vedota, jäämistö on vain 100.000 euroa, josta A:n lakiosa olisi puolet 50.000 euroa. Testamenttia ei voitaisi toteuttaa jäämistöstä ja se raukeaisi. Jäämistö (eli asunto) jaettaisiin puoliksi A:lle ja B:lle, vaikka A onkin jo saanut toisen asunnon lahjaksi.>>>A:n ja B:n kumpaisenkin PERINTÖOSA (ei lakiosa) on 100.000. B:n hyväksi tehty testamentti (asunto = 100.000) ei loukkaa A:n lakiosaa (joka on puolet perintöosasta eli 50.000), jonka hän on jo aiemmin saanut, joten B saa asunnon.
Juurikin näin.
>>>Tässä tapauksessa A:n LAKIOSA on 25.000 (ei 50.000, mikä on perintöosa). Jos A vaatii lakiosansa, B voi sen, siis 25.000, rahana maksaa, jolloin B saa asunnon
Aivan. A:n lakiosa on vain 25.000 euroa.
A voi maksaa lakiosan rahana suoraan lain nojalla.
>>>>Jollei B maksa, asunto jaetaan siten, että A saa 1/4:n ja B saa 3/4.
Tässä kohden korjaus on virheellinen.
Jollei B testamentinsaajana maksa lakiosaa A:lle rahana, tilanne on se, että testamenttimääräyksen mukaan B:lle tulevaa asuntoa ei voida hänelle antaa. Jäämistössä ei ole muuta omaisuutta. Tetamentti raukeaa tässä tapauksessa.
Koska testamenttia ei voida toteuttaa, jäämistö, jossa on siis ainoastaan asunto (arvoltaan 100.000), jaetaan perinnönjaossa molemmille perillisille yhtä suurin osuuksin. A saa asunnosta puolet ja B toisen puolen. Suosiolahja kirjoitti:
>>>A:n ja B:n kumpaisenkin PERINTÖOSA (ei lakiosa) on 100.000. B:n hyväksi tehty testamentti (asunto = 100.000) ei loukkaa A:n lakiosaa (joka on puolet perintöosasta eli 50.000), jonka hän on jo aiemmin saanut, joten B saa asunnon.
Juurikin näin.
>>>Tässä tapauksessa A:n LAKIOSA on 25.000 (ei 50.000, mikä on perintöosa). Jos A vaatii lakiosansa, B voi sen, siis 25.000, rahana maksaa, jolloin B saa asunnon
Aivan. A:n lakiosa on vain 25.000 euroa.
A voi maksaa lakiosan rahana suoraan lain nojalla.
>>>>Jollei B maksa, asunto jaetaan siten, että A saa 1/4:n ja B saa 3/4.
Tässä kohden korjaus on virheellinen.
Jollei B testamentinsaajana maksa lakiosaa A:lle rahana, tilanne on se, että testamenttimääräyksen mukaan B:lle tulevaa asuntoa ei voida hänelle antaa. Jäämistössä ei ole muuta omaisuutta. Tetamentti raukeaa tässä tapauksessa.
Koska testamenttia ei voida toteuttaa, jäämistö, jossa on siis ainoastaan asunto (arvoltaan 100.000), jaetaan perinnönjaossa molemmille perillisille yhtä suurin osuuksin. A saa asunnosta puolet ja B toisen puolen.Höpö höpö!
Kommentaattori, tehtyään karkeita virheitä perusasioissa ja ne myönnettyään, onkin nyt tietävinään, että joltain osin hänen päinseiniä-kommenttinsa sentään oli oikeassa eli että testamentti muka raukeaisi, jollei asuntoa voida KOKONAAN antaa B:lle. Mihinkähän tämä "viisaus" perustuu?
"Perittävältä ei jää muuta omaisuutta kuin asunto, arvo 100.000 euroa, jonka hän siis testamenttaa B:lle. Jos suosiolahjaan ei (eikä ennakkoperintöön) vedota, jäämistö on vain 100.000 euroa, josta A:n lakiosa olisi puolet 50.000 [po: neljännes 25.000] euroa. Testamenttia ei voitaisi toteuttaa jäämistöstä ja se raukeaisi."
Mistä näitä ite-tietäjiä tänne juuri nyt näin kovin sikiääkään? Itsevarmoja juntteja, jotka luulevat jotain tietävänsä, vaikka eivät perusasioitakaan hallitse.
Kun "Suosiolahja" sen kuitenkin näkyy ymmärtävän, että asunto-osakkeet voidaan jakaa suhteessa 1/2 - 1/2, niin miksi hänen on mahdotonta käsittää, että aivan yhtä hyvin jako voi tapahtua suhteessa 1/4 - 3/4. Kun siis A:n lakiosa on 1/4 jäämistön eli asunto-osakkeiden arvosta, niin lakiosanaan hän silloin saa omistukseensa 1/4:n ko. osakkeista - eikä suinkaan puolta. Todella jakomielistä jakoa tuo "Suosiolahjan jakaminen! Mutta kaikkea sitä näkee, kun elää saa.
Jos testaattori olisi testamentannut B:lle asunto-osakkeet, mutta niitä ei hänen kuollessaan pesään olisi sisältynyt, testamentti olisi tämän määräyksen osalta rauennut. Siitä nyt ei kuitenkaan ole kysymys. Lakiosa erotetaan aivan samalla tavalla jäämistöomaisuudesta, käsittipä tuo jäämistö 100.000 euron arvoiset asunto-osakkeet tai 100.000 euroa rahana.nix_nax kirjoitti:
Höpö höpö!
Kommentaattori, tehtyään karkeita virheitä perusasioissa ja ne myönnettyään, onkin nyt tietävinään, että joltain osin hänen päinseiniä-kommenttinsa sentään oli oikeassa eli että testamentti muka raukeaisi, jollei asuntoa voida KOKONAAN antaa B:lle. Mihinkähän tämä "viisaus" perustuu?
"Perittävältä ei jää muuta omaisuutta kuin asunto, arvo 100.000 euroa, jonka hän siis testamenttaa B:lle. Jos suosiolahjaan ei (eikä ennakkoperintöön) vedota, jäämistö on vain 100.000 euroa, josta A:n lakiosa olisi puolet 50.000 [po: neljännes 25.000] euroa. Testamenttia ei voitaisi toteuttaa jäämistöstä ja se raukeaisi."
Mistä näitä ite-tietäjiä tänne juuri nyt näin kovin sikiääkään? Itsevarmoja juntteja, jotka luulevat jotain tietävänsä, vaikka eivät perusasioitakaan hallitse.
Kun "Suosiolahja" sen kuitenkin näkyy ymmärtävän, että asunto-osakkeet voidaan jakaa suhteessa 1/2 - 1/2, niin miksi hänen on mahdotonta käsittää, että aivan yhtä hyvin jako voi tapahtua suhteessa 1/4 - 3/4. Kun siis A:n lakiosa on 1/4 jäämistön eli asunto-osakkeiden arvosta, niin lakiosanaan hän silloin saa omistukseensa 1/4:n ko. osakkeista - eikä suinkaan puolta. Todella jakomielistä jakoa tuo "Suosiolahjan jakaminen! Mutta kaikkea sitä näkee, kun elää saa.
Jos testaattori olisi testamentannut B:lle asunto-osakkeet, mutta niitä ei hänen kuollessaan pesään olisi sisältynyt, testamentti olisi tämän määräyksen osalta rauennut. Siitä nyt ei kuitenkaan ole kysymys. Lakiosa erotetaan aivan samalla tavalla jäämistöomaisuudesta, käsittipä tuo jäämistö 100.000 euron arvoiset asunto-osakkeet tai 100.000 euroa rahana.PK 7:5.1
"Testamentti on perillistä kohtaan tehoton -->siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa- edellinen
nix_nax kirjoitti:
Höpö höpö!
Kommentaattori, tehtyään karkeita virheitä perusasioissa ja ne myönnettyään, onkin nyt tietävinään, että joltain osin hänen päinseiniä-kommenttinsa sentään oli oikeassa eli että testamentti muka raukeaisi, jollei asuntoa voida KOKONAAN antaa B:lle. Mihinkähän tämä "viisaus" perustuu?
"Perittävältä ei jää muuta omaisuutta kuin asunto, arvo 100.000 euroa, jonka hän siis testamenttaa B:lle. Jos suosiolahjaan ei (eikä ennakkoperintöön) vedota, jäämistö on vain 100.000 euroa, josta A:n lakiosa olisi puolet 50.000 [po: neljännes 25.000] euroa. Testamenttia ei voitaisi toteuttaa jäämistöstä ja se raukeaisi."
Mistä näitä ite-tietäjiä tänne juuri nyt näin kovin sikiääkään? Itsevarmoja juntteja, jotka luulevat jotain tietävänsä, vaikka eivät perusasioitakaan hallitse.
Kun "Suosiolahja" sen kuitenkin näkyy ymmärtävän, että asunto-osakkeet voidaan jakaa suhteessa 1/2 - 1/2, niin miksi hänen on mahdotonta käsittää, että aivan yhtä hyvin jako voi tapahtua suhteessa 1/4 - 3/4. Kun siis A:n lakiosa on 1/4 jäämistön eli asunto-osakkeiden arvosta, niin lakiosanaan hän silloin saa omistukseensa 1/4:n ko. osakkeista - eikä suinkaan puolta. Todella jakomielistä jakoa tuo "Suosiolahjan jakaminen! Mutta kaikkea sitä näkee, kun elää saa.
Jos testaattori olisi testamentannut B:lle asunto-osakkeet, mutta niitä ei hänen kuollessaan pesään olisi sisältynyt, testamentti olisi tämän määräyksen osalta rauennut. Siitä nyt ei kuitenkaan ole kysymys. Lakiosa erotetaan aivan samalla tavalla jäämistöomaisuudesta, käsittipä tuo jäämistö 100.000 euron arvoiset asunto-osakkeet tai 100.000 euroa rahana.Jep. Näinhän se menee.
>>>>Itsevarmoja juntteja, jotka luulevat jotain tietävänsä, vaikka eivät perusasioitakaan hallitse.
En tiedä, missä olet tuollaisia tavannut? Voisiko olla niin, että olet itse ääliömäinen juntti, joka haukkuu ja nimittelee toisia, kun nämä erehtyvät jossakin asioissa?? edellinen kirjoitti:
Jep. Näinhän se menee.
>>>>Itsevarmoja juntteja, jotka luulevat jotain tietävänsä, vaikka eivät perusasioitakaan hallitse.
En tiedä, missä olet tuollaisia tavannut? Voisiko olla niin, että olet itse ääliömäinen juntti, joka haukkuu ja nimittelee toisia, kun nämä erehtyvät jossakin asioissa??Nyt annat väärän todistuksen.
Nimimerkille "Suosiolahja" kirjoitin varsin maltillisen korjauksen:
"Hieman korjausta: ........... "
Vasta hänen väitettyään korjaustani virheelliseksi ja annettuaan oman virheellisen korjauksensa, palautteeni oli kärjekäs. Myönnän, että liiankin kärjekäs ainakin siinä tapauksessa, ettei "Suosiolahja" olekaan uumoilemani sama tyhjää jauhava jankkaaja, joka on pari vanhaa ketjua nostanut esiin ja niissä parhaansa mukaan mellastaa.
>>onko lapsille koituvissa veroseuramuksissa eroja?
- sopuleski
Kiitos vastauksista.
On siis selvintä antaa vanhemmalle lapselle asunto ennakkoperintönä ja nuoremmalle perintönä jälkeeni.
Ennakkoperinnöstä maksettu vero otetaan sitten varmaankin huomioon lopullisessa perintövrotuksessa.
Entöpä jos kävisi niin, että perintöverotus lopetetaan tai sitä huomattavasti kevennetään - tulisiko palautusta? sopuleski kirjoitti:
Kiitos vastauksista.
On siis selvintä antaa vanhemmalle lapselle asunto ennakkoperintönä ja nuoremmalle perintönä jälkeeni.
Ennakkoperinnöstä maksettu vero otetaan sitten varmaankin huomioon lopullisessa perintövrotuksessa.
Entöpä jos kävisi niin, että perintöverotus lopetetaan tai sitä huomattavasti kevennetään - tulisiko palautusta?>>Ennakkoperinnöstä maksettu vero otetaan sitten varmaankin huomioon lopullisessa perintövrotuksessa.>Entöpä jos kävisi niin, että perintöverotus lopetetaan tai sitä huomattavasti kevennetään - tulisiko palautusta?
- Juristi1
nix_nax kirjoitti:
>>Ennakkoperinnöstä maksettu vero otetaan sitten varmaankin huomioon lopullisessa perintövrotuksessa.>Entöpä jos kävisi niin, että perintöverotus lopetetaan tai sitä huomattavasti kevennetään - tulisiko palautusta?
Korjataan vähän terminologiaa:
Perinnön ennakko on perilliselle kuolinpesän varoista perittävän kuoleman jälkeen mutta ennen perinnönjakoa maksettava suoritus. Usein perilliset saavat perinnön ennakkoa esim. perintöveroihin, ja ne otetaan huomioon sitten lopullisessa perinnönjaossa.
Ennakkoperintö ei ole siis sama kuin perinnön ennakko. - sopuleski
Juristi1 kirjoitti:
Korjataan vähän terminologiaa:
Perinnön ennakko on perilliselle kuolinpesän varoista perittävän kuoleman jälkeen mutta ennen perinnönjakoa maksettava suoritus. Usein perilliset saavat perinnön ennakkoa esim. perintöveroihin, ja ne otetaan huomioon sitten lopullisessa perinnönjaossa.
Ennakkoperintö ei ole siis sama kuin perinnön ennakko.Jos annan lapsille asunnot ennakkoperintönä, niin vero lasketaan lahjaveron mukaan, eikö niin?
Entäpä jos pidän itselläni hallintaoikeuden siihen nuorimmaiselle antamaani asuntoon? Otetaanhan tämä huomioon veroa määrättäessä? Olen 63v ja asunto-osakkeen kohdalla vuosituotoksi oletetaan 5%, joten verotusarvoksi jäisi 100000 - 45000 = 55000, vai mitä?
Vanhemman lapsen tapauksessa on kyse omistusosuudestani kiinteistöön, josta lapseni on jo perintönä saanut oman osuutensa. Hallintaoikeuden pitäminen ei taida tässä tapauksessa olla verottajan silmissä hyväksyttävää? Juristi1 kirjoitti:
Korjataan vähän terminologiaa:
Perinnön ennakko on perilliselle kuolinpesän varoista perittävän kuoleman jälkeen mutta ennen perinnönjakoa maksettava suoritus. Usein perilliset saavat perinnön ennakkoa esim. perintöveroihin, ja ne otetaan huomioon sitten lopullisessa perinnönjaossa.
Ennakkoperintö ei ole siis sama kuin perinnön ennakko.Tarkoitus oli selventää sitä, mitä ennakkoperintö antajan eläessä on: ei perintöä, vaan lahjaa, joka perinnönjaossa otetaan ennakkoperintönä huomioon. Eiköhän se perille näin mennyt.
sopuleski kirjoitti:
Jos annan lapsille asunnot ennakkoperintönä, niin vero lasketaan lahjaveron mukaan, eikö niin?
Entäpä jos pidän itselläni hallintaoikeuden siihen nuorimmaiselle antamaani asuntoon? Otetaanhan tämä huomioon veroa määrättäessä? Olen 63v ja asunto-osakkeen kohdalla vuosituotoksi oletetaan 5%, joten verotusarvoksi jäisi 100000 - 45000 = 55000, vai mitä?
Vanhemman lapsen tapauksessa on kyse omistusosuudestani kiinteistöön, josta lapseni on jo perintönä saanut oman osuutensa. Hallintaoikeuden pitäminen ei taida tässä tapauksessa olla verottajan silmissä hyväksyttävää?>>Jos annan lapsille asunnot ennakkoperintönä, niin vero lasketaan lahjaveron mukaan, eikö niin?>Entäpä jos pidän itselläni hallintaoikeuden siihen nuorimmaiselle antamaani asuntoon?> Olen 63v ja asunto-osakkeen kohdalla vuosituotoksi oletetaan 5%, joten verotusarvoksi jäisi 100000 - 45000 = 55000, vai mitä?>Vanhemman lapsen tapauksessa on kyse omistusosuudestani kiinteistöön, josta lapseni on jo perintönä saanut oman osuutensa. Hallintaoikeuden pitäminen ei taida tässä tapauksessa olla verottajan silmissä hyväksyttävää?
- sopuleski
nix_nax kirjoitti:
Tarkoitus oli selventää sitä, mitä ennakkoperintö antajan eläessä on: ei perintöä, vaan lahjaa, joka perinnönjaossa otetaan ennakkoperintönä huomioon. Eiköhän se perille näin mennyt.
Kiitos vastauksista. Perille meni.
Mitään en vielä ole kummallekaan antanut, aikamuoto oli tuossa edellisessä vähän väärin.
Kiinteistön tapauksessa osuuden saaja muuttaisi taloon perheineen ostettuaan sisaruksensa osuuden ja saatuaan minun osuuteni ennakkoperintönä. Itse muuttaisin muualle. Voisiko hallintaoikeuden pitäminen tulla myös tässä kyseeseen, vai tulkitsisiko verottaja hallintaoikeuden pelkäksi verotuskikaksi? sopuleski kirjoitti:
Kiitos vastauksista. Perille meni.
Mitään en vielä ole kummallekaan antanut, aikamuoto oli tuossa edellisessä vähän väärin.
Kiinteistön tapauksessa osuuden saaja muuttaisi taloon perheineen ostettuaan sisaruksensa osuuden ja saatuaan minun osuuteni ennakkoperintönä. Itse muuttaisin muualle. Voisiko hallintaoikeuden pitäminen tulla myös tässä kyseeseen, vai tulkitsisiko verottaja hallintaoikeuden pelkäksi verotuskikaksi?Pieni riskihän siinä olisi, että tuo katsottaisiin verotuslain 56 §:ssä tarkoitetuksi veronkierroksi - ainakin, jollet edes nimellistä vuokraa tuosta hallinnan luovuttamisesta perisi. Mutta yrittänytää ei laiteta, eipä siitä muuta seuraisi kuin se, ettei lapsesi saisi alennusta lahjaverosta.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1958/19580482#Pidp2038336
- sopuleski
Pitääpä yrittää.
Asunto-osakkeesta minulla on vielä vähän velkaa pankille ja osakekirjat ovat siis pankin hyvässä huomassa.Taitaa olla niin, että vasta velattoman kämpän voin antaa ennakkoperinnöksi , kun muuta vakuudeksi kelpaavaa ei ole.- Lakinainen
Voit toki lahjoittaa myös velkaisen asunnon. Osakkeet ovat kuitenkin lainasi vakuutena, joten lahjansaajan kannattaa miettiä, ottaako hän tuollaista lahjaa vastaan. Jos nimittäin ikävästi käy, sinä et maksakaan asuntolainaa, jolloin osakeet realisoidaan ja lapsi ei saakaan kauppahintaa kokonaan. Toki jos pidätät osakkeisiin hallintaoikeuden, hän ei maksa lahjaveroa koko käyvästä hinnasta vaan hallintaoikeuden arvon verran alennetusta.
Oletko muuten miettinyt, millä varoilla lapset maksavat lahjaverot, jos nyt teet nämä lahjoitukset? - sopuleski
Lakinainen kirjoitti:
Voit toki lahjoittaa myös velkaisen asunnon. Osakkeet ovat kuitenkin lainasi vakuutena, joten lahjansaajan kannattaa miettiä, ottaako hän tuollaista lahjaa vastaan. Jos nimittäin ikävästi käy, sinä et maksakaan asuntolainaa, jolloin osakeet realisoidaan ja lapsi ei saakaan kauppahintaa kokonaan. Toki jos pidätät osakkeisiin hallintaoikeuden, hän ei maksa lahjaveroa koko käyvästä hinnasta vaan hallintaoikeuden arvon verran alennetusta.
Oletko muuten miettinyt, millä varoilla lapset maksavat lahjaverot, jos nyt teet nämä lahjoitukset?Kiitos vastauksesta.
Mikä on velkaisen asunnon arvo lahjaverotuksessa? Miten hallintaoikeus siihen vaikuttaa? Velkahan jäisi minun nimiini, pitäisikö velan lyennykset aina kirjata lahjoiksi?
Kyllä tuota verojen maksua olen miettinyt. Juuri sen vuoksi pitäisi saada selville edullisin tapa ja hallintaoikeuden vaikutus veroihin sopuleski kirjoitti:
Kiitos vastauksesta.
Mikä on velkaisen asunnon arvo lahjaverotuksessa? Miten hallintaoikeus siihen vaikuttaa? Velkahan jäisi minun nimiini, pitäisikö velan lyennykset aina kirjata lahjoiksi?
Kyllä tuota verojen maksua olen miettinyt. Juuri sen vuoksi pitäisi saada selville edullisin tapa ja hallintaoikeuden vaikutus veroihin>>Mikä on velkaisen asunnon arvo lahjaverotuksessa?
nix_nax kirjoitti:
>>Mikä on velkaisen asunnon arvo lahjaverotuksessa?
Jos ehtisit kuolla ennen kuin ko. velka on maksettu ja asunto olisi edelleen sen panttina, sinun olisi hyvä tähän testamentissa varautua ja tehdä selväksi, että haluat velkarasituksen otettavaksi huomioon siten, että kumpaisenkin lapsesi sinulta lahjana tai testamentilla saama omaisuus on nettoarvoltaan saman suuruinen. Siis ettei ko. velka jää vain sen panttina olevien osakkeiden omistajan kannettavaksi.
- Juristi1
nix_nax kirjoitti:
Jos ehtisit kuolla ennen kuin ko. velka on maksettu ja asunto olisi edelleen sen panttina, sinun olisi hyvä tähän testamentissa varautua ja tehdä selväksi, että haluat velkarasituksen otettavaksi huomioon siten, että kumpaisenkin lapsesi sinulta lahjana tai testamentilla saama omaisuus on nettoarvoltaan saman suuruinen. Siis ettei ko. velka jää vain sen panttina olevien osakkeiden omistajan kannettavaksi.
Tuollaista nyt ei voi testamentilla määrätä.
Lahjat ja perintöomaisuudet otetaan huomioon käyvästä arvostaan.
Kuolinpesä vastaa tietysti velasta, vaikka siinä olisi vakuutena toisen tahon omistamaa omaisuutta. Jos velkaa ei makseta, pantti voidaan realisoida. Tällöin pantinantajalle syntyy regressioikeus päävelallista (=kuolinpesää) kohtaan.
Mutta jos kuolinpesä on ylivelkainen, niin silloin pantin omistaja ei tietenkään saa omiaan pois. Juristi1 kirjoitti:
Tuollaista nyt ei voi testamentilla määrätä.
Lahjat ja perintöomaisuudet otetaan huomioon käyvästä arvostaan.
Kuolinpesä vastaa tietysti velasta, vaikka siinä olisi vakuutena toisen tahon omistamaa omaisuutta. Jos velkaa ei makseta, pantti voidaan realisoida. Tällöin pantinantajalle syntyy regressioikeus päävelallista (=kuolinpesää) kohtaan.
Mutta jos kuolinpesä on ylivelkainen, niin silloin pantin omistaja ei tietenkään saa omiaan pois.>>Tuollaista nyt ei voi testamentilla määrätä.
- Velkainen...
nix_nax kirjoitti:
>>Mikä on velkaisen asunnon arvo lahjaverotuksessa?
Omistan useita asuntoja joissa yhtiölainaa yli puolet asunnn arvoista.
Jos lahjoittaisin asunnon lapselleni pidättäen hallintaoikeuden niin onko velka asunnon vai minun?
Yhtiövelka on sellainen että verotuksessa katsotaan lyhennykset vähennyskelpoisiksi.
Mistä arvosta lahjavero määräytyy, käyvällä hinnalla vai velattomalla hinnalla?
- sopuleski
Lähti vähän rönsyilemään, mutta aihepiiri pysyi.
Palaan vielä tuohon "velkaisen asunnon" lahjoittamiseen. Suostuisiko pankki tosiaan siihen, että lahjoitan velan panttina olevan asunnon? Pankin kannaltahan tilanne muuttuisi sotkuisemmaksi kuin se nyt on?
Osakekirjaan pitänee tehdä siirtomerkintä, lahjakirja ja ehkä myös kuitti maksetusta lahjaverosta toimittaa isännötsijälle jotta uusi omistaja voidaan merkitä osakkaaksi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.2263537Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha242191- 242091
Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.901965Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?871650Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se241381- 81281
Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo361267Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan351217Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61208