Miksi en pääse työhaastatteluun ???

Ensinnäkin 50 hakemusta 1 haastattelu on aivan normaalia pääkaupunkiseudulla ja tämän lisäksi jos haastattelussa pääsit kolmen parhaan joukkoon niin voi olla että et tarvitse niin kovin paljon haastatteluun pääsemisiä lisää saadakseen ensimmäisen työtarjouksen. Muista kuitenkin että haastattelussa jatkohaastatteluuun pääseminen ja sen kautta kolmen parhaan joukkoon pääseminen ei johdu paljonkaan sinun koulutuksesta ja työkokemuksesta jne. vaan siitä että spontaani henkilökemia haastattelijoiden kanssa syntyi. Seuraavassa haastattelussa voi olla sellainen tyyppi haastattelijana jonka mielestä et ole sopiva ja hyvä tyyppi tähän organisaatioon ja tehtävään. Pitää siis aina työtä hakiessa muistaa että on hyväksyttävää perustella palkkaamatta jättämistä osaamisen ,koulutuksen ja kokemuksen puutteen takia, mutta syyt aikuisten oikeasti ovat monesti sellaisia jota ei kerrota hakijalle tai muille asiasta kiinnostuneille ,koska syyt eivät ole työlainsäädännön perjaatteiden ja säädöksien mukaan hyväksyttäviä syitä. Ei työnantajat kutsu haatastatteluun sellaisia henkilöitä CV,n ja hakemuksen lukemisen jälkeen joiden palkkaamatta jättäminen voidaan perustella koulutuksella ja työkokemuksella.

Ihmettelysi siitä miksi et ole saanut haastatteluu kutsuja enemmän voi ehkä johtua siitä että et ole hakenut ennen työssä ollessasi työtä ja sen vuoksi näkemyksesi työnsaannista ja työnhakemisesta perustuu varsinkin politiikkojen asenteesseen ja viestiin siitä että aktivoitumalla työelämään ja työnhakemiseen johtaa helposti työhaastatteluihin, työtarjouksiin ja töihin.

Suomessa yli puolen alkaneista työttömyysjaksoista johtaa pitkäaikaistyöttömyyteen ja pitkäaikaistyöttömien määrää tällä hetkellä noin * 195 000 kun lasketaan mukaan tempputyöllistyneet pitkäaikaistyöttömät sekä työttömät joiden työttömyys temppukatkastaan työvoimapoliittisillä toimilla. Yli puolet Suomen työttömistä on siis pitkäaiaistyöttömiä ja vain alle 30 % pitkäaikaistyöttömistä on syrjääntyneitä, sairaita, ammatitaidottiomia,työhaluttomia ,päihdeongelmallisia jne. Suurin osa siis pitkäaistyöttömistäkin on täysin ammattitaitoisia ja työkykyisiä ja akteemisen koulutuksen omaavien määrä taitaa olla lähellä 50 000. Kilpailua työpaikoista siis riittää on sen verran paljon että ei kannata ihmetellä turhan paljon sitä onko minussa ja hakemuksisssa jotain vikaa jos ei aktiivinen työnhaku tuota jatkuvasti haastatteluun pääsemisiä.

*Pitkäaistyöttömien todellisen määrään näkee tästä http://www.findikaattori.fi/fi/37

"Voisiko joku minua enemmän tietävä kertoa mistä tämä johtuu?"

Se johtuu siitä että julkisessa haussa olevaa työpaikkaa saattaa hakea esimerkiksi 70-300 ihmistä. Vaikka hakijalla olisi juuri sitä kokemusta ja osaamista mitä työtehtävä edellyttää, voi olla jopa ettei sitä hakijan työhakemusta käsitellä lainkaan koska niitä hakemuksia voi olla tosiaankin jopa useita satoja.

Kiitoksia asiallisista ja informatiivisista vastauksista. Työnhakijoita tuntuu kyllä tällä hetkellä piisaavan aika tavalla. Ei kai tässä auta kuin jatkaa hakemusten lähettelyä ja toivoa, ettei Rollelan mainitsema pitkäaikaistyötttömyys ihan vielä kolkuttelisi oven takana! :)

Niin, et ole uutisia seurannut? Sellainen massatyöttömyys päällä, ettei töitä vaan ole.

"Voisiko joku minua enemmän tietävä kertoa mistä tämä johtuu?"

Johtuu näistä syistä yhdessä tai erikseen:

1. "Olen 30 -vuotias naishenkilö" "Muutin syksyn alussa Turusta Helsinkiin yhdessä mieheni kanssa hänen työpaikkansa vuoksi."

= Olet parhaassa lapsentekoikässä oleva nainen vakituisessa seurustelusuhteessa. Riski, että jäät pian äitiyslomalle seuraavan 5 vuoden aikana on suuri. Monet työnantajat eivät halua joutua äityislomasi maksumieheksi.

2. "minulla on korkeakoulututkinto, työkokemusta ja hyvä kielitaito."

= Niin on monella muullakin työnhakijalla. Akateemisia korkeastikoulutettuja työnhakijoita on paljon. Et erotu joukosta. Toisille olet taas ylikoulutettu.

3. "irtisanouduin aiemmin mainitun muuton vuoksi, koska ajattelin, että saisin suht helposti Helsingistä uuden työpaikan."

Toimintasi seurauksena olet nyt TYÖTÖN työnhakija. Suuri virhe sinulta jäädä työttömäksi ennen kuin uusi työpaikka oli varmistettu. Huononsit markkina-arvoasi työnantajien silmistä melkoisesti. Sillä työpaikan vaihtaja on työnantajille aina moninkerroin halutumpi rekrytoitava kuin työtön.

Työttömän työnhakijan palkaaminen on monille työnantajille ehdottomasti se viimeinen vaihtoehto. Sitä ennen käydään läpi omat sidosryhmät kuten oman henkilökunnan kaverit, tutut, sijaiset. Jos omasta talosta tai sen lähiverkostosta ei löydy sopivaa, niin seuraavaksi kelpaavat työpaikan vaihtajat. Vasta viimeisenä haastatellaan työttömät työnhakijat, jos heitä edes haastatteluun kutsutaan.

Monet firmat laittavat työttömien hakemukset suoraan ö-mappiin, koska työpaikan vaihtajiakin riittää. Työpaikan vaihtajana olisit hyötynyt työkokemuksestasi meriittinä paljon paljon enemmän kuin nyt työttömänä. Vähäinenkin työttömyysjakso CV:ssä mitätöi pitkän ja hienon työhistoriasi. Jo 3kk työttömyyttä riittää. On tapauksia, että jopa vankilatuomio on katsottu työhaastattelussa hyväksyttävämmäksi selitykseksi aukolle cv:ssä kuin työttömyys.


Moni ikänsä töissä ollut ei voi käsittää, miten vaikeaa työpaikan löytäminen voi olla, jos olet työtön.

Aivan oikein työpaikan vaihtajat ovat useasti halutumpia ja turvallisimpia vaihtoehtoja työnatajille.
Rekrytoinnin yksi ongelma työantajan näkökyulmasta on työnhakijoiden kirjava motivaatio hakea tiettyä työpaikkaa. Työttömän kohdalla pitää aina mietiä sitä että hakeeko tämä hakija meille työhin pääasiallisesti siksi että on aidosti kiinnostutut yrityksestä / organisaatiosta, liikeideasta ja avoinna olevat työstä ja sen työn sisällöstä. Työantajat tietävät siis sen että monesti useat työttömät alkavat hakea työtä sellaisiin tehtäviin ja yrityksiin jotka eivät heitä oikeasti kiinnosta laisinkaan tai kovin paljon vaan siksi että haluavat palkkaa huonon taloustilanteensa takia ja ansioluetteloon statuksen työllistynyt joka edesauttaa heitä saamaan työtä josta he oikeasti ovat kiinnostuneet.

Työnatajan pitää siis aina rekrytoidessa miettiä mihin minä voin esimiehenä ja työnantajana vaikuttaa ja mihin en. Jos esimiehenä palkaan töihin henkilön jonka työn laatu ja tehkkuus on heikko kokemuksen tai koulutuksen / työrutiinin takia heikonpi kuin oletin niin se on ongelma jonka poistuu monesti nopeasti ja voidaan hallita tai tehokkaasti vähentää perehtyksen ja täsmäkoulutuksen kautta.Tämän mainitun työn laatu ja tehokkuus ongelman vaikutus monesti poistuu tai lievenee olemattomiin kun uuden työntekijän perehdyttäjäsi ja lähimmäksi työkolleegaksi määräätä onganisaation rutiinoiduin tehokas ja luotetteva "konkari". Eli ongelma vaikutus voi olla eliminoitu yhdessä päivässä ja muutaman kk jälkeen heikon työtason omaava uusi työntekijä pärjää yhtä hyvin kuin muutkin ilman konkarin tukea ja opastusta jne.

Tilanteessa jossa työantaja palkkaa henkilön joka ei aidosti kiinnostunut yrityksestä ,liikeideasta ja tehtävästä ,työantaja ei oikeastaa voi tehdä mitään ongelman poistamiseksi kuin odottaa että tämä henkilö saa työtarjouksen jostain toisesta yriyksestä jossa on hänelle oikeasti kiinostavaa työtä tarjolla.

Demotivoidut uudet työntekijät paljastavat todellisen luonteensa ja motivaation puutteen vasta sen jälkeen kun uudessa työpaikassa työssä käyminen tuntuu rutiinilta ja tämän vuoksi koeaika työsopimuksilla ei näitä rekry virheitä hallita .Tämän lisäksi harva on niin tyhmä että näyttää käytöksellään ja puheillaan koeajan aikana ettei oikeasti yritys,liikeidea ja työ kiinnosta pätkääkään. Yksikin demotivoitunut työntekijä varsinkin jos on karismaattinen voi laskea motivoitujen työntekijöiden motivaatiota ja työantajanssa arvostusta. Tämän lisäksi tutkimukset osoittaa että karismaattinen demotivoitunut työntekijä vaikka ei demotivoi työstään pitäviä työntekijöitä niin hän saa organisaation työntekijöitä pyyttämään lisää palkkaa ja työsuhde etuja, koska on hyvin yleistä että karismaattinen demotivoitunut työntekijä kertoilee työpaikalla satuja siitä kuinka paljon muulalla saa palkkaa ja työsuhde-etuja saman tyyppisistä tehtävistä jne.

Jos siis on neljä sopivaa hakijaa josta kaksi työssä olevaa ja kaksi työtöntä niin peukalosääntö rekrytoinnissa on että ensiksi annetaan yössäoleville työtarjous pienehköllä palkalla ja heikoilla työsuhde eduilla ja katsotaan miten he reagoivat siihen ja millainen neuvottelu siitä syntyy. Jos he hyväksyvät työtarjouksen vain pienellä lisäpalkka pyynnöllä tai esittävät kohtuullisa toiveita työsuhde eduista tai lomaajasta / ajankohdasta jne. niin he ovat todennäköisesti aidosti kiinnostuneita työstä.yrityksestä ,liikeideasta ja työnsisällöstä. Kun taas työtön luultavasti heti hyväksyisi edellä mainitun kaltaisen ensimmäisen työtarjousehdotuksen vaikka häntä kiinnostaa vain taloudellenen hyöty työstä ja se että hänen on helpompi saada jostain muusta yrityksestä työtä jota häntä oikeasti kiinnostaa koska on työssä oleva työnhakija.