Painovoiman kumoaminen pyörimisliikkeessä

Vastaten kysymykseen, painovoimaa et voi kumota millään tuollaisella menetelmällä. Sen kyllä voi ylittää monilla keinoilla, mutta kumota sitä ei pysty.

Lisäksi keskipakoisvoimahan on kohti origoa, joten etpä sinä sillä sitä haluamaasi suuntaan saa liikkumaan. Pyörimisnopeuskin muuttuu vain suhteessa, sillä liikemäärämomenttien on oltava samanlaisia.

"Eli onko mahdollista pitämällä pyörimisnopeus väkisin vakiona ja siirtämällä kappaleen jotakin osaa sopivasti" Tuolla periaatteella käytät energiaa siihen, että kasvatat kappaleen liikemäärämomenttia. Vastaisi siis sitä, että pidät etäisyyden samana, mutta lähdet kasvattamaan pyörimisnopeutta.

Lisäksi jos mallinnetaan keskipakoisvoimaa niin se muodostaa loputtomaan määrään eri suuntia voimia, jotka kumoavat toisensa.

Näennäisesti voidaan vauhtipyörällä kumota painovoimaa. Jos on vaikkapa vauhtipyörä jonka akseli on vaakatasossa ja lähdetään kääntämään sitä sivusuunnassa akselista kiinni pitäen, pyörä voi vastustaa kääntämistä niin että se pyrkii nousemaan pystyasentoon. Tuon nousun aiheuttaa kuitenkin se kääntövoima.

Edelleenkään ei olisi kyse kumoamisesta. Yhtälailla se painovoima siihen vaikuttaa, mutta sen kanssa vaikuttaa toinenkin voima, hyrrävoima. Tilanne sama kuin väittäisi, että helikopterit kumoavat painovoiman, vaikka kyse on vain helikopterien rupeltimien muodostamista työntövoimista. Gyroskoopeilla ja muilla hyrrävoimaa hyödyntävillä tärkeintä on se, että niillä on aina tukipiste tai muutoin se kaatuisi. Eli voima se on muidenkin joukossa, mutta ei se itsekseen voi mitenkään "kumota" gravitaatiovoimaa.

Gravitaatiohan ei häviä mihinkään vaan sitä voi vaan vastustaa vastakkaiseen suuntaan vievällä voimalla. Jos pyörivän akselin laittaa vaakatasoon niin silhen kiinnittyvillä osilla ei vastusteta Maan gravitaatiota yhtään. Keinujakin pyörähtää lopulta vaan yläkautta akselin ympäri. Pystysuorassa akselissa pyörivät helikopterin siivet vastustavat gravitaatiota aikaansaamalla nostetta ilmasta, alipaine muodostuu ilmassa liikkuvan siiven yläpinnalle aivan kuten lentokoneenkin siivessä.

Itse asiassa tuon verran olen osannut päätellä jo aiemminkin. Tiedän että ilmaa raskaammat ilma-alukset käyttävät ilman vuorovaikutusta pysyäkseen ilmassa.

Sanavalinto oli joo typerä, en tarkoittanut niinkään painovoiman kumoamista.

Edelleen kaipaan että joku osaisi laskea tai edes esittää soveliaan kaavan laskennalle, jotta tämä tulisi tieteellisesti ilman koetta osoitettua. Onko palstalla kyllin oppineita kertomaan miten pitäisi laskea.

Silti kaihertaa ajatus siitä, että kun kerran keinussa kiikkuja voi "lisätä vauhtiaan" pelkästään jalkoja ojentelemalla ja koukistelemalla, miksei ilmiötä voisi käyttää myös toisinpäin, olettaen että pyöriminen tai keinuminen tapahtuu koko ajan samalla taajuudella pakotetusti ja näin vaikuttaa akselinsa kautta sen kappaleen liikuttamiseksi, johon akseli on kiinnitetty.

Ellei kukaan osaa laskemalla osoittaa tätä, pitänee alkaa rakentaa moista häkkyrää ja todeta ettei toiminut kuitenkaan. Jos joku osoittaa ettei voi toimia, säästyy turhaa työtä. Asia on ollut mielessä vuosia ja pakko tämä on selvittää ettei vaivaa pientä mieltä, tavalla tai toisella :)

Tarkennetaan tehtävää:
Kuvitellaan alustaan akseloitu pyörivä vauhtipyörä. Se pyörii ulkoisesti niin väkevän voiman vuoksi, ettei sen pyörimisnopeus muutu. No tässä pyörivässä vauhtipyörässä on sitten uloke, joka liikutetaan aina pyörimisliikkeen keskikuolokohdasta ylöspäin vaikkapa 10cm ulospäin akselistaan ja vastaavasti alasmennessä 10cm sisäänpäin. Muuttuuko pyörimisliike hieman vaikka se olisi kuinka väkevästi ulkoa tasaiseksi pakotettu? Saako tällainen liike aikaan muuta kuin värinää? Liikettä siis johonkin tietttyyn suuntaan tai siis enemmänkin voiman joka aiheuttaa liikettä

Ymmärrän kyllä millaisesta laitteesta nyt mietit. Ongelma vain muodostuisi siitä, että jos oletetaan moisen värkin olevan ilmassa niin muodostuisi perinteinen "70kg painava henkilö heittää 5kg painavan kiven kitkattomalla jäällä" -tilanteen. Käytännössä tuo punnus kun on kiinni tuossa vauhtipyörässä (eli voi liikkua yhtä linjaa sen 10cm, muttei lähteä siitä mihinkään muualle) niin se puskisi samalla sitä vauhtipyörää alaspäin, kun nostaisi punnusta.

Lisäksi, lopputuloksena voisi tapahtua vain kaksi eri tilannetta. Eli ensimmäinen tilanne on, jossa vauhtipyörä pyörii hyvin hidasta vauhtia verrattuna punnuksen nopeuteen. Tuolloin sitten punnus pysähtyisi sinne päähän tuhlaten likipitäin toisen vastaavanlaisen energiamäärän, jolloinka käytännössä ei olisi tapahtunut mitään. Toinen taas on tilanne, jossa vauhtipyörä pyörii bauttiarallaa yhtä nopeaa tai nopeampaa. Tällöin tapahtuu se, että pyörivä vauhtipyörä muodostaa punnukseen voiman, joka pikkuhiljaa (kohdissa 0 ja 180) menettää kaiken energiansa, jonka se sai työnnössä. Käytännössä sama kuin tilanteessa 1, mutta tapahtuu vain hieman erillä tavalla. Lopputulos on kuitenkin aina sama, eli voimat nollautuvat.

Tosiaan, laite tärisisi varmaan ihan saamaristi, jos nyt ei muuta :)

"Tosiaan, laite tärisisi varmaan ihan saamaristi, jos nyt ei muuta :)"

Tulisi muinaisessa Kössi Kenguru- animaatiossa esiintynyt "Täryrytyytin" ;-D

Voiman ja vastavoiman laki ja energian häviämättömyyslaki ovat hyviä
työkaluja tällaisten ideoiden ensitarkasteluun.

Tämä idea kaatuu voiman ja vastavoiman lakiin, kuten edellä oli esitettykin.
Peruskoulufysiikkaa.