17-Vuotias itsenäinen kirjailija haluaa sanansa kuuluviin!

Artner

Olen 17-vutoias harrastelijakirjailija Oulun seudulta. Olen julkaissut ensimmäisen, kaiken kaikkiaan 32-lukuisen projektini "Coleman-Tarinat" omakustanteena vajaa vuosi sitten, ja myynyt niitä kädestä käteen elämäni ihmisille, sekä onnistunut saamaan ne myytäväksi paikallisessa kirjakaupassa. Minulle ehdotettiin kustannusyhtiöön yhteyden ottamista, mutta tunsin siihen aikaan odottamisen prosessin olevan liian pitkä, ja että ei olisi lähellekään yhtä palkitsevaa saada vuosien päästä perille viestiä, jonka tunnen olevan tarpeellinen kaikille kiinnostuneille juuri minulta kuultavaksi. Kirjoitin kirjan samoihin aikoihin, kun olin kokemassa pienimuotoista eksistentiaalista kriisiä. Olin vasta lopettanut koulun kesken, koska tunsin äärimmäisen vahvasti, että se ei ole minun juttuni juuri sillä hetkellä (olen palannut nyt kouluun [tuosta on yli vuosi aikaa]). Eräs kaverini menehtyi, erosin tyttöystävän kanssa ja jokainen kerta, kun kirjoitin jotain vihaista, jotain väkivaltaista, tuntui oleman sielunpuhdistusta. Aloin itse kiintyä tarinaan, jota kirjoitin ja ihmisiin, joita loin ja joita ei ilman minua olisi olemassa. Kiinnyin niin paljon, että siitä syntyi kokonaiset kaksi kirjaa. Palasin tämän kirjan jatko-osan kirjoittamiseen vajaa puoli vuotta sen jälkeen, kun tämän 4 kuukautta kestänyt luomisprosessi oli valmis.
Kun kirjan jatko-osa tuli myytäväksi samaan kirjakauppaan, sen myyntiluvut yllättivät epämiellyttävästi. Tunsin, että kaikilla vain ensimmäisen kirjan ostaneilla jäisi koko lukukokemus kesken. Velloessani itsesäälissäni kuulluksi tulemisen puutteesta, tajusin tuijottaneeni kysymyksieni vastausta joka päivä silmiin — internetiä.
Aloin kirjoittaa joka päivä muutaman sivun mittaisia pätkiä kirjasta Facebookiin, ja henkilökohtaiseen blogiini wordpress.com:ssa.

Coleman-Tarinat kertoo hyvän ja pahan rajan illuusiosta, kaikenlaisista ongelmista, taisteluista mieltä vastaan, pelottavista asioista joita et voi selittää ja on alusta loppuun sielunetsintää, ja pyrkii opettamaan lukijalle jotain.

Alapuolella on linkit jokaiseen tähän asti wordpressissä julkaistuun lukuun kirjasta, linkki wordpressin blogiini, sekä linkki Facebook-sivulleni, johon uudet päivitykset ensimmäisenä tulevat.

http://janiojala.wordpress.com/2014/10/29/coleman-tarinat-tarina-1-william-luku-1/
http://janiojala.wordpress.com/2014/10/29/coleman-tarinat-tarina-1-william-luku-2/
http://janiojala.wordpress.com/2014/10/30/coleman-tarinat-tarina-1-william-luku-3/

28

334

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Artner
      • vaitommonen

        Puuduttavaa. Ei jaksa lukea montaa sivua. Huomaa että olet nuori.

      • Artner
        vaitommonen kirjoitti:

        Puuduttavaa. Ei jaksa lukea montaa sivua. Huomaa että olet nuori.

        Tämä oli vasta ensimmäinen täysmittainen projektini koskaan. Kritiikki vastaanotettu, onko sinun mielestä yhtään potentiaalia?

    • nnnkknk

      No joo, mutta ei sielunpuhdistusta ja sielunetsintää voi olla olemassakaan, koska tiede on todistanut että olemme pelkkiä evoluution kehittämiä robotteja, jotka haahuilevat hetkisen valtavassa universumissa kiitävän pölyhiukkasen päällä rahan takia vailla muuta tarkoitusta.

      Tiukan tieteellinen, realistinen näkökulma siis, ja muista että tärkeintä elämässä on seksi ja raha, ja kaikki päätyvät pian hautausmaalle.

      • Artner

        Elämänkatsomukseton kuin anuksia, kaikilla on sellainen ja ne kaikki haisee

    • fdsfdfasfdfdsafads

      Katsokaa kuka Mellilän tuhopolttajista on vuoden sisällä muuttanut sinne. Mellilässä palot loppuivat ja Aurassa alkoivat.

    • Reverie Larghetto

      Ottamatta kantaa itse kaunokirjalliseen tekstiisi, jäin miettimään otsikkoa.

      "17-Vuotias itsenäinen kirjailija haluaa sanansa kuuluviin!"

      Ymmärrän halun nuorena tulla kuulluksi kirjallisen yleisön ja instituutin edessä, mutta pohdituttaa millainen on ´itsenäinen´ kirjailija. Eikös jokainen kirjailija ole aina itsenäinen ja kirjailijan ammatti erittäin itsenäinen ominaisuuksiltaan, monella tavalla?

      • Olipa herran

        Minä luulen, että tässä yhteydessä kirjoittaja tarkoittaa itsenäisellä jotain muuta kuin kirjallisia ansioitaan. Ehkä hän on itsenäinen koska tekee itse omat voileipänsä. Itsenäinen koska osaa laittaa omat pyykkinsä pyykkikoriin (pesukoneen käyttö on utopiaa, johon hän uppoutuu vasta aikuisena). Hän voi pitää itseään itsenäisenä koska Wikipediassa sanotaan, että myös Suomi on itsenäinen. Totuus on, että Suomi pärjää itsekseen yhtä kauan kuin 17-vuotias kirjoittajamme. Ainakin hänen sanansa kuuluu, jos ei täällä niin kotona: "Pyyhkimään!"

      • Artner
        Olipa herran kirjoitti:

        Minä luulen, että tässä yhteydessä kirjoittaja tarkoittaa itsenäisellä jotain muuta kuin kirjallisia ansioitaan. Ehkä hän on itsenäinen koska tekee itse omat voileipänsä. Itsenäinen koska osaa laittaa omat pyykkinsä pyykkikoriin (pesukoneen käyttö on utopiaa, johon hän uppoutuu vasta aikuisena). Hän voi pitää itseään itsenäisenä koska Wikipediassa sanotaan, että myös Suomi on itsenäinen. Totuus on, että Suomi pärjää itsekseen yhtä kauan kuin 17-vuotias kirjoittajamme. Ainakin hänen sanansa kuuluu, jos ei täällä niin kotona: "Pyyhkimään!"

        Kielikuva sen oli tarkoitus olla. Tarkoittaa sitä, että kustannan kirjoitukseni itse. Mitenkään suuruudenhullulta en halua vaikuttaa. En edes halua antaa itselleni hienoja ja ylväitä lempinimiä ennen, kuin saavutan mitään todellista.
        Kyllä sun palaute mulle kelpaa, eikä siitä tarvi internet-valmiimpaa kyhätä kyseenalaistamalla elämänkokemustani.
        Haluan vaan kuulla, mitä multa puuttuu?

    • Mare Pacificvm

      Lahjakas kirjoittaja on, mutta on vielä paljon hiomatonta aineistoa. En tiedä onko nettijulkaisemisesta mitään suurta iloa. Kirjoittajan on vain opittava. Varmaan nuoruus aiheuttaa pakonomaista kiirusta, se ei kuitenkaan ole tarpeen.

      Taiteen oppiminen vaatii muutakin kuin puhdasta lahjakkuutta ja kunnianhimoa. Se vaatii näkemystä. Sen elämä tarjoaa hissukseen tullessaan kohdalle. Joillakin se toki voi tapahtua jo hyvin nuorena. Mutta harvemmin. Esikoiskirjailijoiden keski-ikä on noussut. Kirjailijaksi kasvetaan toisinaan kivikkoisilla, repivillä reissuilla. Ja sitten niillä toisenlaisilla Naarmut ja haavat ovat hyväksi oppimisessa. Lempeyden ja humaanisuuden merkit myös.

    • tap tap

      Olettepas te ilkeitä.

      Noin laajaa aineistoa ei valitettavasti jaksa lukea, etenkin kun alku on lauserakenteeltaan vähän tiivis ja kielioppi onnahtelee hetkittäin. Mutta yritäpä kirjoitella vaikka pari pikkukertomusta, eri aiheista niin saat arvostelun etkä vain kulttuurisnobia v:ttuilua.

      Tässä vaiheessa sanoisin että kirjailijanurasi vaatii paljon nöyrää kirjoittamisen ja kirjallisuuden opiskelua, laatukirjallisuuden lukemista ja kirjoittajakurssille osallistumista. Mutta se Tärkein joka monelta puuttuu, eli halu kirjoittaa, se tuntuu jo löytyvän.

    • Artner

      En itse oikein jaksa pitää ilkeänä tuota palautetta. Ensimmäisen viestini otsikossa sanoin, että haluan sanani kuuluviin ja tarkoitinkin just tätä. Tämä on todellakin jotain, jota haluan. Mutta se menee myös sitä syvällisemmäksi, minä myös haluan vaalia sitä halua. On mulle ja hölmölle harrastukselleni naurettu jo, ja jokainen keksittävissä oleva vitsi on jo lauottu. Haluan tietää, mitä luomassani on vialla. Täällä olen saanut oikeaa kritiikkiä, hyödyllistä tietoa sen sijaan, että ihmiset uskollisesti kehuvat minua säästelläkseen pikku tunteitani.

      • Artner

        "Tämä *kirjoittaminen on todellakin jotain, jota haluan *tehdä"

      • paperiastia
        Artner kirjoitti:

        "Tämä *kirjoittaminen on todellakin jotain, jota haluan *tehdä"

        Kirjoittamista ei kukaan estä jos siitä tykkää, kunhan sisäistää sen tosiseikan, että kirjoittaa voi vaikka 70 vuotta mutta mikään ei takaa että saa joskus jotain julkaistua. Elämä on epäreilua ja niin on myös kustannusala. Ihminen voi kirjoittaa koko elämänsä saamatta mitään läpi kaupallisella kustantamolla. Joku mielipuoli voisi siinä tilanteessa kysyä, että mitekäs se elämä, menikö hukkaan? Onko kirjallinen ura merkittävä jos se hautautuu Hesareiden alle paperinkeräysastiaan?

      • Artner
        paperiastia kirjoitti:

        Kirjoittamista ei kukaan estä jos siitä tykkää, kunhan sisäistää sen tosiseikan, että kirjoittaa voi vaikka 70 vuotta mutta mikään ei takaa että saa joskus jotain julkaistua. Elämä on epäreilua ja niin on myös kustannusala. Ihminen voi kirjoittaa koko elämänsä saamatta mitään läpi kaupallisella kustantamolla. Joku mielipuoli voisi siinä tilanteessa kysyä, että mitekäs se elämä, menikö hukkaan? Onko kirjallinen ura merkittävä jos se hautautuu Hesareiden alle paperinkeräysastiaan?

        Kerrotko minulle elämästä ja sen epäreiluudesta koska luulet, ettei kukaan ikäiseni sitä tiedä? En puhu nyt itsestäni, mutta harmittava tapa sinulta katsoa sitä ihmisläjää joka tulee olemaan täällä vanhemman ikäluokan jälkeen.
        Harrastus tai ura, kumpikin kelpaa minulle, mutta en halua enkä aio lopettaa. Vaikka miten tyhmältä ja "tyypilliseltä teiniltä" saatan vaikuttaa, sanon silti että katkeruus ei ole koskaan auttanut ketään.

      • 10+15
        Artner kirjoitti:

        Kerrotko minulle elämästä ja sen epäreiluudesta koska luulet, ettei kukaan ikäiseni sitä tiedä? En puhu nyt itsestäni, mutta harmittava tapa sinulta katsoa sitä ihmisläjää joka tulee olemaan täällä vanhemman ikäluokan jälkeen.
        Harrastus tai ura, kumpikin kelpaa minulle, mutta en halua enkä aio lopettaa. Vaikka miten tyhmältä ja "tyypilliseltä teiniltä" saatan vaikuttaa, sanon silti että katkeruus ei ole koskaan auttanut ketään.

        Vastailet erittäin fiksusti, Artner!

      • DDT
        Artner kirjoitti:

        Kerrotko minulle elämästä ja sen epäreiluudesta koska luulet, ettei kukaan ikäiseni sitä tiedä? En puhu nyt itsestäni, mutta harmittava tapa sinulta katsoa sitä ihmisläjää joka tulee olemaan täällä vanhemman ikäluokan jälkeen.
        Harrastus tai ura, kumpikin kelpaa minulle, mutta en halua enkä aio lopettaa. Vaikka miten tyhmältä ja "tyypilliseltä teiniltä" saatan vaikuttaa, sanon silti että katkeruus ei ole koskaan auttanut ketään.

        Tietäminen ja kokeminen ovat kaksi täysin eri asiaa. Se pätee elämään ja kirjoittamiseen. Kirja joka pohjaa pelkkään tausta-aineistoon on lopputulokseltaan täysin erilainen kuin kirja, jossa kertoja on kokenut kaiken itse. Omakohtaisuus antaa syvyyttä elämään ja kirjoittamiseen.

      • 5+6
        DDT kirjoitti:

        Tietäminen ja kokeminen ovat kaksi täysin eri asiaa. Se pätee elämään ja kirjoittamiseen. Kirja joka pohjaa pelkkään tausta-aineistoon on lopputulokseltaan täysin erilainen kuin kirja, jossa kertoja on kokenut kaiken itse. Omakohtaisuus antaa syvyyttä elämään ja kirjoittamiseen.

        Jokaisella on omakohtainen elämänkokemus, myös nuorella kirjoittajalla, mutta kirjoittamisessa ratkaisevat kirjoitustaidot. Lukija ei muutenkaan voi tietää, mitä kenenkin kirjoittajan elämässä on tapahtunut, onko hän kokenut itse kirjoittamansa vai ei. En sellaista tietoa kyllä kaipaakaan. Mennään hakoteille, jos kirjoittajan kirjoituksia aletaan arvostella sen perusteella, onko teksti omakohtaista vai ei. Ratkaisevaa on, koskettaako teksti vai ei.

    • 5+5

      "Elämä on epäreilua ja niin on myös kustannusala."
      Pitää täysin paikkansa, molemmat.
      Kustannusala on kuitenkin muutosten kourissa, ja vielä rajuimpien lähitulevaisuudessa. Seitsemänkymmentäluvulta kopioidut ajatusmallit ja käytännöt eivät sovi tähän päivään.
      Se näkyy selvästi mm. dekkareissa. Suomalaiset eivät menesty maailmalla, vaikka Pohjoismainen dekkari on jo käsite ja erittäin suosittu.
      Mitä ne siellä viimeksikin.. cool finnish.. ja cool crime.. Hoh hoijaa, sanon minä.
      Suomalainen kirja alkaa menestyä heti kun käsikirjoituksia lakataan lukemasta tietyn väristen aatteellisten lasien läpi.

    • Palautepankki

      En jaksa lukea koko tarinaa, on niin pitkä.
      Hiukan palautetta:

      -Ota kuvat pois tekstin seasta. Ne saavat sen näyttämään vieläkin amatöörimäisemmältä.
      -"Voisin aloittaa tarinani monella erillä tavalla, kertoa sen aloittaakseni jonkin nopean faktan itsestäni, mutta päätänpä aloittaa nyt sen tällä tavalla: se ei ole ihan samanlainen, kuin keskiverrolla taikka stereotyyppisellä ikäluokkani edustajalla:" -> kahdet kaksoispisteet lauseessa, se ei käy. Lause on muutenkin aika pitkä. Korjaa siis kielioppiasi. Tuo lause oli vain esimerkki.
      -Käytä joko puhekieltä tai kirjakieltä, jooko?
      -Anteeksi, mutta vielä siitä kieliopista. Kai tiedät, että Suomi on maa ja siksi kirjoitetaan isolla?
      -Ajatusta tarinassa on, ja kuten sanottu, tärkeintä on halu kirjoittaa. Siksi annan yhden vinkin: jos tahdot tulla paremmaksi kirjoittajaksi, kirjoita. Kirjoita kirjoittamisesta päästyäsi. Anna tekstejäsi luettavaksi myös muualle kuin nettiin. Anna vaikka serkkusi tyttären isän kissan kaverin omistajan vaimolle, jos häneltä saat oikeaa palautetta. Tärkeintä on palautteen saaminen ja sen avulla oman tekstin kehittäminen. Ehkä muutaman vuoden päästä häpeät Coleman-tarinoita, koska kirjoitat silloin niin hyvää tekstiä.

      • Palautepankki

        Tarkennukseksi, luin ensimmäisen luvun.

    • cinerbycrox

      Hei
      Saanko lainata tekstiäsi tähän, jotta voin antaa siitä helpommin palautetta?

      “Hei. Olen William.
      Voisin aloittaa tarinani monella erillä tavalla, kertoa sen aloittaakseni jonkin nopean faktan itsestäni, mutta päätänpä aloittaa nyt sen tällä tavalla: se ei ole ihan samanlainen, kuin keskiverrolla taikka stereotyyppisellä ikäluokkani edustajalla:"

      "monella eri tavalla" on sujuvampi ilmaus. "Aloittaakseni jonkun nopean faktan itsestäni". Mitä se edes tarkoittaa? Et aloita fatkoja, kerrot niitä.

      Ei tarvitse käyttää sekä "keskiverrolla" että "stereotyyppisellä", toinen riittäisi ja mielestäni parempi ilmaista koko helkutin kappale näin : "Tarinani ei ole tavanomainen".

      "Muutin New Yorkista Suomeen 8 vuotta sitten, koska äitini menehtyi ennenaikaisesti ja isäni menetti järkensä. Noin. Sen voi sanoa noin tiiviisti, mitä kävi. Äiti kuoli jengiammunnan sivullisena, ja isä joutui läpikäymään vakavan, siis todella vakavan masennuksen. Tuo masennus ei jättänyt hänestä paljoa jäljelle — hän alkoi nähdä maailman aivan omanlaisenaan… tai siis… Sitä on tosi vaikea kertoa, ja saada sut samalla ymmärtämään. Minulle kerrottiin silloin isin näkevän asioita, joita ei oikeasti ollutkaan olemassa. Kerrottiinpa niiden myös niin sanotusti ottaneen isiparan mielen haltuunsa. Loput tästä tarinasta saattaa olla vähän liian arkaa ääneen kerrattavaksi tässä. Sä et välttämättä tiedäkään, kuinka paljon mieluummin valitsisin sellaisen todellisuuden, jossa mun ei koskaan tarvitsisi ajatella sitä… että sitä ei olis koskaan tapahtunut."

      "Sen voi sanoa noin tiiviisti mitä kävi." Mutta et malta kuitenkaan olla sanomatta? Sinun pitää toistaa asiaa. Tässä kohtaakaan toisto ei palvele tekstiäsi. Less is more. Tuo sana "jengiammunta" on kyllä hauska, mutta ei varmaan ole tarkoitus, että lukija nauraa tuossa kohtaa. Ehkä asian voisi sanoa tylymmin, kuten "Äidin pää oli väärässä paikassa väärään aikaan. Siihen upposi kaksi luotia. Vahingossa. Joidenkin typerien jengiläisten välienselvittelyssä".

      Sitten tuo isän vakavan, siis todella vakavan masennuksen, jota on vaikea selittää, voisi silti yrittää selittää. Sinun vastuullasi on kertoa se niin, että sen tajuaa. Masennus on itsessään vakava, ei sitä tarvitse vakavoittaa "todella"-sanalla. Älä jaarittele, vaan pelkistä lauseita. Tee niistä iskevämpiä ja lyhyempiä. Vanha tarinankertoja voi jaaritella, muttei nuori.

      "Loput tästä tarinasta saattaa olla vähän liian arkaa ääneen kerrattavaksi tässä" Mitä hittoa? Älä kiusaa lukijaa jättämällä kertomatta niitä mehukkaampia juttuja juuri tässä.

      Eli sun tekstissä on paljon perkaamista ja palautteen antamiseen menee enemmän aikaa kuin tekstin kirjoittamiseen.

      Se täytyy sanoa, että sulla on hyvä pyrkimys yrittää koukuttaa lukijaa. Ymmärrän myös jaarittelun, vaikka se on tässä teksissä tosi rasittavaa. Sitä voisi harrastaa sitten kun hallitsee vähin sanoin ilmaisun.
      Sulla on mun mielestä todella hyvät edellytykset kirjailijaksi, kun vaan jaksat hioa ilmaisuasi. Se vaatii varmaan jotakuta antamaan sulle palautetta ja käymään sun tekstejä läpi. Siinä mielessä joku kurssi olisi hyvä. Mut selkeesti sulla on keitossa hyviä aineksia, mausteita ja sellasta, mikä pitää mielenkiintoa yllä. Tuo vaan tuo asioiden ilmaisu hioutuu ajan ja elämänkokemuksenkin myötä ja tosiaan opettelemalla kirjoittamaan ja lukemalla jne.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      57
      5700

    2. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      23
      3607

    3. Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?

      Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei
      Sinkut
      212
      1765

    4. Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti

      Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei
      Kokkola
      28
      1722

    5. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      93
      1188

    6. MAKEN REMPAT

      Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna
      Suomussalmi
      29
      1145

    7. Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan

      5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee
      Ähtäri
      49
      927

    8. Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille

      Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel
      Hindulaisuus
      259
      876

    9. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      72
      849

    10. Mulla on kyllä

      Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..
      Ikävä
      35
      838
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt