Taittolapaisen valinta

No voi kiitos!

Kiitos tiedoista! Veneeseen mahtuu maksimissaan 16" halkaisijaltaan oleva potkuri. Nyt veneessä on 15x10 kiinteälapainen. Vanhan koneen antamat kierrokset akselille on n. 250rpm vähemmän kuin tulevan koneen kanssa. Uuden koneen myötä kätisyyskin vaihtuu joten vanhaa ei pysty käyttämään edes kokeilumielessä. Vanha potkuri antaa melkein 6kn vauhdin korvakuulolla asetetuilla matkanopeuskierroksilla.

3-lapaisen laskentataulukko antoi sopivaksi potkuriksi uudelle koneelle 14x10

Tyhmänä kysyn: mikäli kätisyys muuttuu, mikä estää ajamasta samalla potkurilla "pakilla" eteenpäin?
Onko vaihteisto mitoitettu heikommaksi pakille, välitykset lienevät samat?

pakilla? kirjoitti:

Tyhmänä kysyn: mikäli kätisyys muuttuu, mikä estää ajamasta samalla potkurilla "pakilla" eteenpäin?
Onko vaihteisto mitoitettu heikommaksi pakille, välitykset lienevät samat?

Lue lisää

Itse törmäsin juuri tuohon kysymykseen. Ei löytynyt sellaista vaihteistoa, joka olisi kestänyt "pakilla" ajamista, joten jouduin vaihtamaan potkurin kätisyyden. Usein "pakin" välityskin on toinen kuin eteenpäin ajaessa.

karhu3 kirjoitti:

Itse törmäsin juuri tuohon kysymykseen. Ei löytynyt sellaista vaihteistoa, joka olisi kestänyt "pakilla" ajamista, joten jouduin vaihtamaan potkurin kätisyyden. Usein "pakin" välityskin on toinen kuin eteenpäin ajaessa.

Lue lisää

Vaikken ole lukenut juurikaan Merivuokkojuttuja, niin muistelen sen kulkeneen pakilla vuosikausia vääränkätisellä potkurilla. Joku Dunckerin alkuaikoja lukenut voi vahvistaa tai kumota.

pakilla? kirjoitti:

Tyhmänä kysyn: mikäli kätisyys muuttuu, mikä estää ajamasta samalla potkurilla "pakilla" eteenpäin?
Onko vaihteisto mitoitettu heikommaksi pakille, välitykset lienevät samat?

Lue lisää

Varmaan riippuu vaihteistosta. Jotkut kyllä kestävät. Tiedän yhden moottoriveneen jossa on kaksi moottoria ja potkurit pyörivät vastakkaisiin suuntiin juurikin siten, että toinen vaihde on pakilla. Vene on ollut käytössä yli 10 v ja mailejakin on jokunen tuhat ajettuna. Ainakin vielä toimii. Kestävyydestä oli varmaankin tiedusteltu jo moottorien hankintavaiheessa. Moottoreina on Kubota-nannit, kytkimestä/vaihteesta en osaa sanoa, liekkö sama merkki.. Pakilla oleva vaihde pitää aavistuksen erilaista ääntä, mutta kaksimoottorisessa se ei häiritse kun sekoittuu meluun, mutta yhdellä ajettaessa voisi jotakuta ruveta ärsyttämään.

Purjeveneessä ja taittolapapotkurilla 32% luisto ei ole paljon. Toisaalta pieneen luistoon ei le mitäänsyytä erityisesti pyrkiä.

Kerroin jo aikaisemmin Radicen 14*8 liian pieneksi joskus viime vuoden touko- kesä kuussa. Vaihdan sen ensi kevääksi. Haluaisiko joku ostaa sen?

Vene on 2.5 tonnia, vesilinja 7.8 metriä, kone VP2001 S-vetolaitteella 1:2.2. juuri ja juuri saavuttaa 6 solmun nopeuden, kun aikaisemmin meni 6.4-6.5 solmua kaasu pohjassa. Sitten tuosta potkurista ei tule tarpeeksi voimaa vastatuuleen, koska nyt 10 m/s vastatuulessa nopeus jäi 4.5 solmuun, kun aallokko oli terävää, muttei kovin korkeaa. Aikaisemmin ei ollut mitään ongelmaa vastaiseen edetessä. Aikaisempi oli ehkä aavistuksen raskas valurautainen VP:n 15*9, Radice on kevyempi, joten varmaan hankin tuon 15*9:n Radicelta.

12+9 kirjoitti:

Kerroin jo aikaisemmin Radicen 14*8 liian pieneksi joskus viime vuoden touko- kesä kuussa. Vaihdan sen ensi kevääksi. Haluaisiko joku ostaa sen?

Vene on 2.5 tonnia, vesilinja 7.8 metriä, kone VP2001 S-vetolaitteella 1:2.2. juuri ja juuri saavuttaa 6 solmun nopeuden, kun aikaisemmin meni 6.4-6.5 solmua kaasu pohjassa. Sitten tuosta potkurista ei tule tarpeeksi voimaa vastatuuleen, koska nyt 10 m/s vastatuulessa nopeus jäi 4.5 solmuun, kun aallokko oli terävää, muttei kovin korkeaa. Aikaisemmin ei ollut mitään ongelmaa vastaiseen edetessä. Aikaisempi oli ehkä aavistuksen raskas valurautainen VP:n 15*9, Radice on kevyempi, joten varmaan hankin tuon 15*9:n Radicelta.

Lue lisää

Aika ristiriitainen kokemus. Minulla veneen mukana tuli 14x6 potkuri ja silläkin pääsi yli 6 solmua, tosin kone meni jo rajoittajaan asti jonnekin yli 3700 rpm. En tiedä miksi edellinen omistaja oli tuohon vaihtanut, sillä veneen mukana tuli myös 14x8 lavat, jotka vaihdoin heti tilalle. Ei koskaan ollut ongelmia vastatuulen kanssa. Kierroksia joutui ehkä nostamaan, mutta kyllä vauhti pysyi reilusti yli viidessä solmussa.

VP2001:n maksimikierrokset ovat selvästi alemmat (3200 rpm), mutta välitysero enemmän kuin kompensoi tuon. Onko sinulla tietoa kierroksista eri tilanteissa?

Joakim1 kirjoitti:

Aika ristiriitainen kokemus. Minulla veneen mukana tuli 14x6 potkuri ja silläkin pääsi yli 6 solmua, tosin kone meni jo rajoittajaan asti jonnekin yli 3700 rpm. En tiedä miksi edellinen omistaja oli tuohon vaihtanut, sillä veneen mukana tuli myös 14x8 lavat, jotka vaihdoin heti tilalle. Ei koskaan ollut ongelmia vastatuulen kanssa. Kierroksia joutui ehkä nostamaan, mutta kyllä vauhti pysyi reilusti yli viidessä solmussa.

VP2001:n maksimikierrokset ovat selvästi alemmat (3200 rpm), mutta välitysero enemmän kuin kompensoi tuon. Onko sinulla tietoa kierroksista eri tilanteissa?

Lue lisää

Tässä vielä vanha VP:n potkuriopas, josta löytyy mallikohtaiset potkurisuositukset. Vetolaitteella MD2010 (2,47 3600) suositellaan 14x8 ja 2001 (2,2 3200) 14x8 tai 14x9.
http://www.pentamarine.co.th/pdf/propellers.pdf

Taulukon mukaan laskin ja sain 14x10 potkurilla oletetuksi nopeudeksi 6,05kn kun taas 14x9 potkurilla 5,2kn. Luistoksi tosin laskin 45%. Onko liikaa? Nämä laskelmat siis 3-lapaiselle.

Tuolla laskeskelin:
http://www.tekno-marine.fi/netTuote08sivu76.htm

Nanny kirjoitti:

Taulukon mukaan laskin ja sain 14x10 potkurilla oletetuksi nopeudeksi 6,05kn kun taas 14x9 potkurilla 5,2kn. Luistoksi tosin laskin 45%. Onko liikaa? Nämä laskelmat siis 3-lapaiselle.

Tuolla laskeskelin:
http://www.tekno-marine.fi/netTuote08sivu76.htm

Lue lisää

Tuollaisella taulukolla ei pääse sellaiseen tarkkuuteen, että olisi merkitystä onko taulukko 2-, 3- vai 4-lapaiselle potkurille. Luistoprosentit ovat melko lailla hatusta vedettyjä. Luiston määrä riippuu paljon moottoritehosta, potkurin koosta sekä myös potkurivalmistajan tavasta ilmoittaa luisto.

Sinulla on melko maltillinen koneteho, joten luistokin on pientä ellet valitse hyvin pientä potkuria. Tuossa aiemmin kertomassani 1GM10-tapauksessa luisto oli täydellä kaasulla n. 25%. Nykyisessä veneessä se on 38% (18 hv kone).

Kuten varmasti jo huomasit luisto vaikuttaa todella paljon noin "väärinpäin" laskettuun nopeuteen. Jo tuo 45>38% tuo 13% lisää vauhtia tai vastaavasti on sama kuin n. tuuma nousussa. 45->25% on jo 36% lisää vauhtia tai ~3 tuumaa nousussa.

Onneksi potkureiden laskemiseen on tarkempiakin metodeita kuin tuollaiset taulukot! Mikä on veneesi oletettu huippunopeus ko. koneella?

Nanny kirjoitti:

Taulukon mukaan laskin ja sain 14x10 potkurilla oletetuksi nopeudeksi 6,05kn kun taas 14x9 potkurilla 5,2kn. Luistoksi tosin laskin 45%. Onko liikaa? Nämä laskelmat siis 3-lapaiselle.

Tuolla laskeskelin:
http://www.tekno-marine.fi/netTuote08sivu76.htm

Lue lisää

Niin no, nuo slip-calculaattorit on tehty lähinnä sitä varten, että niillä voi laskea todellisen luiston olemassaolevilla potkureilla. Pidän 30% luistoja jo aika suurena.
Mulla on nyt purkkarissa 15% luisto ja eräässä moottoriveneistäni jopa vaan 8 % luisto.
Elikkä olen syöttänyt kalkulaattoriin moottorin kierrosluvun, vaihteen vaihtosuhteen, todetun nopeuden ja potkurin nousun. Ja ohjelma kertoo luiston.

Lähtisin laskemaan purkkarin potkuria 20-25% luistolla maksimissaan. ja luisto on sitä pienempi, mitä suurempi on potkurin halkaisija.

-Mika- kirjoitti:

Niin no, nuo slip-calculaattorit on tehty lähinnä sitä varten, että niillä voi laskea todellisen luiston olemassaolevilla potkureilla. Pidän 30% luistoja jo aika suurena.
Mulla on nyt purkkarissa 15% luisto ja eräässä moottoriveneistäni jopa vaan 8 % luisto.
Elikkä olen syöttänyt kalkulaattoriin moottorin kierrosluvun, vaihteen vaihtosuhteen, todetun nopeuden ja potkurin nousun. Ja ohjelma kertoo luiston.

Lähtisin laskemaan purkkarin potkuria 20-25% luistolla maksimissaan. ja luisto on sitä pienempi, mitä suurempi on potkurin halkaisija.

Lue lisää

Luisto kasvaa voimakkaasti moottoritehon mukana uppoumarunkoisissa veneissä ellei potkuri ole tolkuttoman suuri. Sinulla lienee varsin pienitehoinen moottori ja/tai hyvin suuri potkuri, mikä ei ole eduksi, jos potkuriakselikierrokset ovat suuret. Pieni luisto ei ole mitenkään itseisarvo, mutta hyvin suuri (>40%) on aina huono asia.

Erittäin harvassa purjeveneessä luisto täydellä kaasulla on alle 20%. Luisto kasvaa purjeveneessä vauhdin mukana, koska työntövoima kasvaa hyvin nopeasti.

Nopeissa liukuvissa veneissä luistot ovat helposti 5-10%.

Joakim1 kirjoitti:

Luisto kasvaa voimakkaasti moottoritehon mukana uppoumarunkoisissa veneissä ellei potkuri ole tolkuttoman suuri. Sinulla lienee varsin pienitehoinen moottori ja/tai hyvin suuri potkuri, mikä ei ole eduksi, jos potkuriakselikierrokset ovat suuret. Pieni luisto ei ole mitenkään itseisarvo, mutta hyvin suuri (>40%) on aina huono asia.

Erittäin harvassa purjeveneessä luisto täydellä kaasulla on alle 20%. Luisto kasvaa purjeveneessä vauhdin mukana, koska työntövoima kasvaa hyvin nopeasti.

Nopeissa liukuvissa veneissä luistot ovat helposti 5-10%.

Lue lisää

Joo, varmaan mullakin on täydellä kaasulla suurempi luisto, mutta tuo ilmoittamanoi luku on marssivaudissa. Kone on se sinullekin tuttu Yanmar 1 gm.
Alhainen luisto ei ole itseisarvo uppumarunkoisessa veneessä, se on totta. Mutta yli 40% on jo liikaa. Aivan kuten totesitkin.
Täyskaasun luisto ei (ainakaan mulle) ole edes merkityksellinen arvo, koska en aja koskaan täyskaasulla purkkaria. Luisto marssivauhdissa on käytännössä merkityksellisempää.
Tuo kaikki edellä kertomani on vaan avuksi oikeaa potkuria hakevalle, ja ehkä keskustelun herättäjäksi. Ei mitään absoluuttisia totuuksia. Ehkä tämän ketjun kaikkia tietoja yhdistelemällä joku saa jelppinkiä omaan potkurivalintaansa.

-Mika- kirjoitti:

Joo, varmaan mullakin on täydellä kaasulla suurempi luisto, mutta tuo ilmoittamanoi luku on marssivaudissa. Kone on se sinullekin tuttu Yanmar 1 gm.
Alhainen luisto ei ole itseisarvo uppumarunkoisessa veneessä, se on totta. Mutta yli 40% on jo liikaa. Aivan kuten totesitkin.
Täyskaasun luisto ei (ainakaan mulle) ole edes merkityksellinen arvo, koska en aja koskaan täyskaasulla purkkaria. Luisto marssivauhdissa on käytännössä merkityksellisempää.
Tuo kaikki edellä kertomani on vaan avuksi oikeaa potkuria hakevalle, ja ehkä keskustelun herättäjäksi. Ei mitään absoluuttisia totuuksia. Ehkä tämän ketjun kaikkia tietoja yhdistelemällä joku saa jelppinkiä omaan potkurivalintaansa.

Lue lisää

Harvempi ajaa täyskaasulla purkkarilla, mutta potkurin mitoitus yleensä tehdään täyskaasun mukaan siten, että moottori saavuttaa suositellun kierroslukualueen (ko. moottorille varmaankin 3200-3600 rpm). Tällöin vaikeissa oloissa saa moottorista täyden tehon ja toisaalta matkavauhdilla moottoria ei ylikuormiteta.

Siksi potkuria laskiessa pitää tietää juuri täyden kaasun luisto.

Joakim1 kirjoitti:

Harvempi ajaa täyskaasulla purkkarilla, mutta potkurin mitoitus yleensä tehdään täyskaasun mukaan siten, että moottori saavuttaa suositellun kierroslukualueen (ko. moottorille varmaankin 3200-3600 rpm). Tällöin vaikeissa oloissa saa moottorista täyden tehon ja toisaalta matkavauhdilla moottoria ei ylikuormiteta.

Siksi potkuria laskiessa pitää tietää juuri täyden kaasun luisto.

Lue lisää

Eikö 45% ole ihan normiluisto? Kirjassaan propeller handbook Gerr on sitä mieltä, että luisto riippuu nopeudesta, ja alle 9 solmun vauhdeissa luisto on sen 45%.

Lost Slip kirjoitti:

Eikö 45% ole ihan normiluisto? Kirjassaan propeller handbook Gerr on sitä mieltä, että luisto riippuu nopeudesta, ja alle 9 solmun vauhdeissa luisto on sen 45%.

En ole tutustunut kyseiseen opukseen, mutta tulee vaan mieleen, että onkohan tuossa kyseessä plaanavan veneen potkurin luisto?
Veneissä kun harvemmin on vaihteistoja ja se plaanaava vene pitäisi myös saada plaaniin. Niissä tapauksissa luisto on alle plaaninopeuksissa todellakin suuri. Se on tarkoituksellista, jotta moottorin kierrosluku saadaan sellaiselle alueelle, että vene ylipäätään saadaan nostettua plaaniin.
Mutta veneen noustua plaaniin se luisto putoaa parhaimmillaan alle 10 prosentin.

Joakim1 kirjoitti:

Tässä vielä vanha VP:n potkuriopas, josta löytyy mallikohtaiset potkurisuositukset. Vetolaitteella MD2010 (2,47 3600) suositellaan 14x8 ja 2001 (2,2 3200) 14x8 tai 14x9.
http://www.pentamarine.co.th/pdf/propellers.pdf

Lue lisää

Bilteman käsimittarin mukaan en saanut koneesta ulos kuin 3000 kierrosta, vapaalla tai vaihde päällä aivan sama. Kerran yritin ruuvista säätää pumppuun lisää kierroksia. En osannut, joten palautin säädöt ennalleen. Keveyteen viittaa sekin, että savua ei tule yhtään. Ennen tuli.

Lost Slip kirjoitti:

Eikö 45% ole ihan normiluisto? Kirjassaan propeller handbook Gerr on sitä mieltä, että luisto riippuu nopeudesta, ja alle 9 solmun vauhdeissa luisto on sen 45%.

Onhan tuo 45% aika normaalia purjeveneissä, joissa on iso moottori ja/tai moottoriin nähden pieni potkuri. Vielä normaalimpaa se on alle 9 solmua kulkevassa moottoriveneessä, jossa on tyypillisesti selkeästi purjevenettä suurempi moottori.

Tässä esimerkkinä potkuritesti, jossa luistot on mitattuna 6 solmun nopeudella: http://www.bomarine.net/index.php/download-document/65-test-voiles-magazine-autoprop-april-2009.html

Taittolapaisille 6 solmun nopeudella luistot olivat 22-33%. Nopeuskäyristä oli helppo laskea täyden kaasun luistot, jotka olivat 35-45% taittolavoilla. Ko. veneessä oli aika suuri moottori: 29 hv kone 34-jalkaisessa n. 5 tonnin veneessä. Usein tuollaisessa on 18 hv kone, jolloin luisto on pienempi yhtä isolla potkurilla.

12+9 kirjoitti:

Bilteman käsimittarin mukaan en saanut koneesta ulos kuin 3000 kierrosta, vapaalla tai vaihde päällä aivan sama. Kerran yritin ruuvista säätää pumppuun lisää kierroksia. En osannut, joten palautin säädöt ennalleen. Keveyteen viittaa sekin, että savua ei tule yhtään. Ennen tuli.

Lue lisää

Jos vapaalla ja vaihde päällä tuli samat kierrokset, jotka on alle maksimitehon, ottaa kierroslukurajoitin vastaan liian aikaisin. Tämän mukaan pitäisi kiertää 3250 rpm vapaalla: http://www.bluemoment.com/manuals/volvo_penta_2002_worksh.pdf

Governorissa on yleensä kaksi säätöä: Toisesta säädetään maksimi kierrosluku (vähentää syöttöä sen jälkeen) ja toisesta maksimi syöttö. Itse jouduin säätämään 1GM10:ssä jälkimmäistä, kun kone ei antanut läheskään maksimitehoa. Ensimmäinen säädetään vapaan maksimikierrosten mukaan ja jälkimmäinen vesillä kaasu pohjassa hiukan savutusrajan alle.

Ilmeisesti ennen kierrokset olivat alhaisemmat, jolloin kierrosrajoitus ei vaikuttanut?

Joakim1 kirjoitti:

Jos vapaalla ja vaihde päällä tuli samat kierrokset, jotka on alle maksimitehon, ottaa kierroslukurajoitin vastaan liian aikaisin. Tämän mukaan pitäisi kiertää 3250 rpm vapaalla: http://www.bluemoment.com/manuals/volvo_penta_2002_worksh.pdf

Governorissa on yleensä kaksi säätöä: Toisesta säädetään maksimi kierrosluku (vähentää syöttöä sen jälkeen) ja toisesta maksimi syöttö. Itse jouduin säätämään 1GM10:ssä jälkimmäistä, kun kone ei antanut läheskään maksimitehoa. Ensimmäinen säädetään vapaan maksimikierrosten mukaan ja jälkimmäinen vesillä kaasu pohjassa hiukan savutusrajan alle.

Ilmeisesti ennen kierrokset olivat alhaisemmat, jolloin kierrosrajoitus ei vaikuttanut?

Lue lisää

En aikaisemmin ollut mitannut kierroksia, kun ei ole ollut tarvetta. Kiinteää mittaria ei ole. Tuo 3000 riitti kuljettamaan venettä, jos sen jaksoi kiertää. Siitä en ole varma. Valurauta vp kyllä täys kaasupohjassa savutti vähän eli siksi se saatto vähän raskas. Eka pari vuotta mulla oli vp:n valurautanen 14×8 ja en huomannut eroa käytössä tuohon 15*9. Kaivoin sen jäänteet romuista ja yllätyin se koosta. Lavat muuten ovat valuraitaisessa tosi paksut. Näistä kokemuksista perustan arvion siihen radice pyörii kevyesti.

Niin ottaa, mutta yksin en saanut ruuvista nostettua kirroksia. Pitää kattoa, meneekö kaasuvipu ihan pohjaan. Tuolle potkurille olisi tärkeä saada kaikki kierrokset peliin. Vastatuuleen joutuu kaasu olemaan aivan pohjassa. Otan jonkun kaveriksi rantaan, kaksin aina kivempaa rassailla.

Joakim1 kirjoitti:

Onhan tuo 45% aika normaalia purjeveneissä, joissa on iso moottori ja/tai moottoriin nähden pieni potkuri. Vielä normaalimpaa se on alle 9 solmua kulkevassa moottoriveneessä, jossa on tyypillisesti selkeästi purjevenettä suurempi moottori.

Tässä esimerkkinä potkuritesti, jossa luistot on mitattuna 6 solmun nopeudella: http://www.bomarine.net/index.php/download-document/65-test-voiles-magazine-autoprop-april-2009.html

Taittolapaisille 6 solmun nopeudella luistot olivat 22-33%. Nopeuskäyristä oli helppo laskea täyden kaasun luistot, jotka olivat 35-45% taittolavoilla. Ko. veneessä oli aika suuri moottori: 29 hv kone 34-jalkaisessa n. 5 tonnin veneessä. Usein tuollaisessa on 18 hv kone, jolloin luisto on pienempi yhtä isolla potkurilla.

Lue lisää

Elikkä tavallaan me puhutaan kuitenkin samasta asiasta, hieman eri painotuksilla vaan.
Mun mielestä 22-33% luisto purkkarin taittolapaisessa potkurissa marssivauhdissa on sellanen suht normaali asia. Ja niinhän tuossa testissäkin on. Ja siinäkin oli tavallaan se normien ulkopuolella oleva tilanne, eli hieman yli-iso kone ja luistot silti kaikki alle 45%. Eli ei voida pitää sitä 45% luistoa normaalina?

Lisäksi jokainen voi valita käyttötarkoituksen mukaan itselleen parhaiten sopivan potkurin. Minä arvostan marssivauhdissa alhaisia kierroksia ja pientä polttoaineenkulutusta, jotka toteutuu potkurilla, jossa on muiden ominaisuuksien lisäksi alhainen luisto.

Potkurisuosituksissa on aina ollut ne samat asiat: Valitse sellainen potkuri, jolla tyhjällä (kevyellä) veneellä saat koneesta täyskaasulla maksimikierrokset tai jopa ihan vähän yli sen. Se johtaa usein siihen, että marssivauhdissa on sitten hieman liian korkeat kierrokset ja ääni/polttoaineen kulutus yli optimin.
Itse valitsen mieluummin toisin: Optimoidaan marssivauhdissa käyttö. Sillä saadaan silti riittävästi voimaa n.s. hätätilanteessa., jolloin on pakko käyttää täysiä kierroksia.

-Mika- kirjoitti:

Elikkä tavallaan me puhutaan kuitenkin samasta asiasta, hieman eri painotuksilla vaan.
Mun mielestä 22-33% luisto purkkarin taittolapaisessa potkurissa marssivauhdissa on sellanen suht normaali asia. Ja niinhän tuossa testissäkin on. Ja siinäkin oli tavallaan se normien ulkopuolella oleva tilanne, eli hieman yli-iso kone ja luistot silti kaikki alle 45%. Eli ei voida pitää sitä 45% luistoa normaalina?

Lisäksi jokainen voi valita käyttötarkoituksen mukaan itselleen parhaiten sopivan potkurin. Minä arvostan marssivauhdissa alhaisia kierroksia ja pientä polttoaineenkulutusta, jotka toteutuu potkurilla, jossa on muiden ominaisuuksien lisäksi alhainen luisto.

Potkurisuosituksissa on aina ollut ne samat asiat: Valitse sellainen potkuri, jolla tyhjällä (kevyellä) veneellä saat koneesta täyskaasulla maksimikierrokset tai jopa ihan vähän yli sen. Se johtaa usein siihen, että marssivauhdissa on sitten hieman liian korkeat kierrokset ja ääni/polttoaineen kulutus yli optimin.
Itse valitsen mieluummin toisin: Optimoidaan marssivauhdissa käyttö. Sillä saadaan silti riittävästi voimaa n.s. hätätilanteessa., jolloin on pakko käyttää täysiä kierroksia.

Lue lisää

Vai meneekö n.s. hätätilanteessa kone polvilleen, eli ylikuorman puolelle?

-Mika- kirjoitti:

Elikkä tavallaan me puhutaan kuitenkin samasta asiasta, hieman eri painotuksilla vaan.
Mun mielestä 22-33% luisto purkkarin taittolapaisessa potkurissa marssivauhdissa on sellanen suht normaali asia. Ja niinhän tuossa testissäkin on. Ja siinäkin oli tavallaan se normien ulkopuolella oleva tilanne, eli hieman yli-iso kone ja luistot silti kaikki alle 45%. Eli ei voida pitää sitä 45% luistoa normaalina?

Lisäksi jokainen voi valita käyttötarkoituksen mukaan itselleen parhaiten sopivan potkurin. Minä arvostan marssivauhdissa alhaisia kierroksia ja pientä polttoaineenkulutusta, jotka toteutuu potkurilla, jossa on muiden ominaisuuksien lisäksi alhainen luisto.

Potkurisuosituksissa on aina ollut ne samat asiat: Valitse sellainen potkuri, jolla tyhjällä (kevyellä) veneellä saat koneesta täyskaasulla maksimikierrokset tai jopa ihan vähän yli sen. Se johtaa usein siihen, että marssivauhdissa on sitten hieman liian korkeat kierrokset ja ääni/polttoaineen kulutus yli optimin.
Itse valitsen mieluummin toisin: Optimoidaan marssivauhdissa käyttö. Sillä saadaan silti riittävästi voimaa n.s. hätätilanteessa., jolloin on pakko käyttää täysiä kierroksia.

Lue lisää

Ei kai dieseleille uppoumarunkoisissa ole koskaan suositeltu potkureita, joilla kierrokset menevät maksimiin tai varsinkaan yli. Sen sijaan suositellulle kierroslukualueelle kyllä. Alue on yleensä 400 rpm alaspäin maksimitehon kierrosluvusta.Uppoumarunkoisissa luisto on yleensä sen verran suurta, että kuorma tai keli ei juuri kierroksiin vaikuta, vaan ainoastaan vauhtiin.

Purjeveneeksi tuossa 34.2:ssa oli isohko moottori ei nyt ehkä kuitenkaan yli-iso. Vähän enemmän moottoripursimaisissa on vielä paljon isompia koneita. Vaikkapa Nauticat 321:ssä 39 hv ja 331:ssä 75 hv.

Nanny kirjoitti:

Taulukon mukaan laskin ja sain 14x10 potkurilla oletetuksi nopeudeksi 6,05kn kun taas 14x9 potkurilla 5,2kn. Luistoksi tosin laskin 45%. Onko liikaa? Nämä laskelmat siis 3-lapaiselle.

Tuolla laskeskelin:
http://www.tekno-marine.fi/netTuote08sivu76.htm

Lue lisää

Laskee vaikkapa PropCalc:

https://www.google.fi/webhp?sourceid=chrome-instant&ion=1&espv=2&ie=UTF-8#q=propcalc.xls

jos ei linkki pelitä niin Google propcalc windowsvehkeellä. Tuo kun on rakennettu Excel taulukkolaskentaan niin esim iPad ehdottelee ihan muita...

Äkkiä sorkkimalla, jos jättää nopeustoiveeksi 6 kn saadaan tulokseksi tuo 14x10 ja jää vähän tehoreserviä eikä lukemat muutu tuossa kokoluokassa 2-lapaisenakaan, nelilapaisena sitten jo.

Vanhemman malliset Radice potkurit oli ohuempi- ja kevyempilapaisia kuin uudemmat mallit. Vanhasta "puuttui " pakki, uudemmista kahvakuulamalleista pakki löytyy pontevalla sivuttaisvedolla ja ääntä isommilla kierroksilla eteenpäin. Vaihdon jälkeen aluksi luuli vikaa olevan vaihteistossa, mutta potkuri se urveltaa.

Mitäpä mieltä Korkea Raati on Venelehden lokakuun numeron potkurijutusta - Lapakulma vaikuttaa veneen kulkuasentoon, eikä siinä tarkoiteta tuota lapakulmaa tavallisena pitch kulmana eikä akselikulmana vaan lavan poikkileikkauksen kaltevuuskulma pystytasoon nähden. Jyrkempi lapakulma lisää keulan nostoa ja loivempi lisää perän kantavuutta. Enemmän koko juttu moottorivenepuolelle plaanissa, mutta?

Potkurin luistohan liukuvalla veneellä jää varsin pieneksi paitsi liukukynnyksen rajoilla liikuttaessa, jolloin saattaa sutia melkein tyhjää.

2 ja 4 lapaiset kirjoitti:

Laskee vaikkapa PropCalc:

https://www.google.fi/webhp?sourceid=chrome-instant&ion=1&espv=2&ie=UTF-8#q=propcalc.xls

jos ei linkki pelitä niin Google propcalc windowsvehkeellä. Tuo kun on rakennettu Excel taulukkolaskentaan niin esim iPad ehdottelee ihan muita...

Äkkiä sorkkimalla, jos jättää nopeustoiveeksi 6 kn saadaan tulokseksi tuo 14x10 ja jää vähän tehoreserviä eikä lukemat muutu tuossa kokoluokassa 2-lapaisenakaan, nelilapaisena sitten jo.

Vanhemman malliset Radice potkurit oli ohuempi- ja kevyempilapaisia kuin uudemmat mallit. Vanhasta "puuttui " pakki, uudemmista kahvakuulamalleista pakki löytyy pontevalla sivuttaisvedolla ja ääntä isommilla kierroksilla eteenpäin. Vaihdon jälkeen aluksi luuli vikaa olevan vaihteistossa, mutta potkuri se urveltaa.

Mitäpä mieltä Korkea Raati on Venelehden lokakuun numeron potkurijutusta - Lapakulma vaikuttaa veneen kulkuasentoon, eikä siinä tarkoiteta tuota lapakulmaa tavallisena pitch kulmana eikä akselikulmana vaan lavan poikkileikkauksen kaltevuuskulma pystytasoon nähden. Jyrkempi lapakulma lisää keulan nostoa ja loivempi lisää perän kantavuutta. Enemmän koko juttu moottorivenepuolelle plaanissa, mutta?

Potkurin luistohan liukuvalla veneellä jää varsin pieneksi paitsi liukukynnyksen rajoilla liikuttaessa, jolloin saattaa sutia melkein tyhjää.

Lue lisää

Tuo propcalc perustuu David Gerrin Propeller Handbookin kaavoihin. Tässä osa siitä: http://mojaladja.com/upload/The-Propeller-Handbook-The-Complete-Reference-for-Choosing-Installing-and-Dave-Gerr.pdf

Luisto on otettu suoraan kaavalla 5.2 (luisto = 1,4/knots^0,57), joka ei mitenkään huomioi potkuria eikä venettä vaan ainoastaan nopeuden. Nousu tulee suoraan toivotun nopeuden, koneen maksimikierrosten ja edellämainitun luiston perusteella.

6 solmun nopeudella luisto on siis 50,4% ja 7,5 solmussa 44,4% ko. laskurissa. Kuten aiemmin mainitsin ranskalaisessa potkuritestissä luistot olivat osateholla 6 solmun vauhdissa 22-33% ja täysteholla 7,5 solmun paikkeilla 35-45%.

Halkaisija tulee myös saman kirjan kaavasta. Samaa kaavaa käytetään sekoittimien tehon laskentaan kemianteollisuuden säiliöissä moottoritehon laskentaan eli kaava perustuu paaluvetotilanteeseen eli 100% luistoon.

Alussa on myös hyvin yksinkertainen tarvittavan tehon laskenta, mutta sitä ei käytetä potkurin laskennassa ellei itse muuta tehoa tai nopeutta sen mukaiseksi.

Laskentatapa on siis hyvin yksinkertainen eikä lainkaan luotettava. Esimerkiksi minun 1GM10-tapauksessa laskenta arvioi akselitehontarpeeksi 14 hv nopeudella, jonka saavutin tuolla 9 hv koneella. Potkuriksi se suositteli 2-lapaisena 13x11, vaikka 14x8 oli juuri sopiva ja samalla koneella ja vetolaitteella X-302:ssa on vakiopotkurina Gori 13x9, vaikka se on muutaman kymmenyksen nopeampi. Myös Gorin oma laskenta suositteli veneeseeni 13x9.

MD2020:lle laskenta kertoi askelitehontarpeeksi 25 hv todellisen 18 hv sijaan. Tai toisin päin sen mielestä veneen pitäisi kulkea vain 6,7 mitatun 7,4 sijaan. Kolmilapaiseksi se ehdotti 14x11, vaikka MD2020:n vakio VP:n kolmilapainen taittolapa on 16x11. 2-lapaiseksi 15x11, joka on hyvin lähellä nykyistä 15x10,5.

Joakim1 kirjoitti:

Tuo propcalc perustuu David Gerrin Propeller Handbookin kaavoihin. Tässä osa siitä: http://mojaladja.com/upload/The-Propeller-Handbook-The-Complete-Reference-for-Choosing-Installing-and-Dave-Gerr.pdf

Luisto on otettu suoraan kaavalla 5.2 (luisto = 1,4/knots^0,57), joka ei mitenkään huomioi potkuria eikä venettä vaan ainoastaan nopeuden. Nousu tulee suoraan toivotun nopeuden, koneen maksimikierrosten ja edellämainitun luiston perusteella.

6 solmun nopeudella luisto on siis 50,4% ja 7,5 solmussa 44,4% ko. laskurissa. Kuten aiemmin mainitsin ranskalaisessa potkuritestissä luistot olivat osateholla 6 solmun vauhdissa 22-33% ja täysteholla 7,5 solmun paikkeilla 35-45%.

Halkaisija tulee myös saman kirjan kaavasta. Samaa kaavaa käytetään sekoittimien tehon laskentaan kemianteollisuuden säiliöissä moottoritehon laskentaan eli kaava perustuu paaluvetotilanteeseen eli 100% luistoon.

Alussa on myös hyvin yksinkertainen tarvittavan tehon laskenta, mutta sitä ei käytetä potkurin laskennassa ellei itse muuta tehoa tai nopeutta sen mukaiseksi.

Laskentatapa on siis hyvin yksinkertainen eikä lainkaan luotettava. Esimerkiksi minun 1GM10-tapauksessa laskenta arvioi akselitehontarpeeksi 14 hv nopeudella, jonka saavutin tuolla 9 hv koneella. Potkuriksi se suositteli 2-lapaisena 13x11, vaikka 14x8 oli juuri sopiva ja samalla koneella ja vetolaitteella X-302:ssa on vakiopotkurina Gori 13x9, vaikka se on muutaman kymmenyksen nopeampi. Myös Gorin oma laskenta suositteli veneeseeni 13x9.

MD2020:lle laskenta kertoi askelitehontarpeeksi 25 hv todellisen 18 hv sijaan. Tai toisin päin sen mielestä veneen pitäisi kulkea vain 6,7 mitatun 7,4 sijaan. Kolmilapaiseksi se ehdotti 14x11, vaikka MD2020:n vakio VP:n kolmilapainen taittolapa on 16x11. 2-lapaiseksi 15x11, joka on hyvin lähellä nykyistä 15x10,5.

Lue lisää

PropCalc sanoo nyt potkurin halkaisijan tuuman muutoksen vaikuttavan 2,5 tuumaa nousuun siis Joakimin potkuri osuu kohdalleen 13x11 vs 14x8 kun potkuripajat eivät puolikkaita myy. Jossain aiemmassa Calcin versiossa sai myös ennalta määrittää potkurin koolle ainakin ylärajan, muistaakseni. Myös runkomuotoon oli parametreja.

Eikös nuo laskurin ominaisuudet kuten vesilinjan pituudesta tuleva runkonopeus ja ajateltuun nopeuteen tarvittava akseliteho ole ihan kelpo ominaisuuksia, jos pistät solmun liikaa värkki ilmoittaa "älä unta näe, hepoja puuttuu!"

2 ja 4 lapaiset kirjoitti:

PropCalc sanoo nyt potkurin halkaisijan tuuman muutoksen vaikuttavan 2,5 tuumaa nousuun siis Joakimin potkuri osuu kohdalleen 13x11 vs 14x8 kun potkuripajat eivät puolikkaita myy. Jossain aiemmassa Calcin versiossa sai myös ennalta määrittää potkurin koolle ainakin ylärajan, muistaakseni. Myös runkomuotoon oli parametreja.

Eikös nuo laskurin ominaisuudet kuten vesilinjan pituudesta tuleva runkonopeus ja ajateltuun nopeuteen tarvittava akseliteho ole ihan kelpo ominaisuuksia, jos pistät solmun liikaa värkki ilmoittaa "älä unta näe, hepoja puuttuu!"

Lue lisää

Laskeskelin tuolla propcalcilla itselleni optimiropelin. Antoi suositukseksi 17"x12", joka mulla onkin. Toinen vaihtoehto oli 16"x14". En usko...

Olen vaihtamassa 17 " vähintään 16" tai jopa 15", mikä ei liene viisasta. Tuossa voilen testissä on täsmälleen sama ropeli kun mulla, eli kaksilapainen Radicen 17x12, sekä havittelemani flexofoldin kolmilapainen 16 x 11. Näytävät melko samanlaisilta, paitsi että radice on huonompi. En kyllä ihan heti menisi flexofoldin 16 x 14 kokoon.

Puhukaa mut pois 15" kokoisesta. Ainoa syy, miksi sitä ajattelen, on melu ja sivuveto, koska nykyisessä on noin 1" välys potkurin yläpuolella olevaan 20 cm korkeaan pohjan "skegiin" joka jatkuu peräsimeen asti.

Rules of thumb: One inch diameter = 2.5 inches of pitch.
17 tuumaisesta 15 tuumaiseen ja 5 tuumaa lisää nousua... heh heh

2oiio2 kirjoitti:

Laskeskelin tuolla propcalcilla itselleni optimiropelin. Antoi suositukseksi 17"x12", joka mulla onkin. Toinen vaihtoehto oli 16"x14". En usko...

Olen vaihtamassa 17 " vähintään 16" tai jopa 15", mikä ei liene viisasta. Tuossa voilen testissä on täsmälleen sama ropeli kun mulla, eli kaksilapainen Radicen 17x12, sekä havittelemani flexofoldin kolmilapainen 16 x 11. Näytävät melko samanlaisilta, paitsi että radice on huonompi. En kyllä ihan heti menisi flexofoldin 16 x 14 kokoon.

Puhukaa mut pois 15" kokoisesta. Ainoa syy, miksi sitä ajattelen, on melu ja sivuveto, koska nykyisessä on noin 1" välys potkurin yläpuolella olevaan 20 cm korkeaan pohjan "skegiin" joka jatkuu peräsimeen asti.

Rules of thumb: One inch diameter = 2.5 inches of pitch.
17 tuumaisesta 15 tuumaiseen ja 5 tuumaa lisää nousua... heh heh

Lue lisää

Siellä on sitten tehoja 45 hv luokkaa ja 15 tuumainen alkaa olla pieni...

16 tuumainen kolmi- tai jopa nelilapainen?

2 ja 4 lapaset kirjoitti:

Siellä on sitten tehoja 45 hv luokkaa ja 15 tuumainen alkaa olla pieni...

16 tuumainen kolmi- tai jopa nelilapainen?

Ei ole kuin 31 heppaa tallissa. 4 lapaista vaihtoehtoa ei ole.

2oiio2 kirjoitti:

Ei ole kuin 31 heppaa tallissa. 4 lapaista vaihtoehtoa ei ole.

Ihan hyvin hepoja siinäkin:-) silti 15 tuumaa tuntuis pieneltä.

Nelilapaisia:

http://www.flexofold.com/4-blade-foldingpropeller/

eikä maksa paljon...

2 ja 4 lapaiset kirjoitti:

Ihan hyvin hepoja siinäkin:-) silti 15 tuumaa tuntuis pieneltä.

Nelilapaisia:

http://www.flexofold.com/4-blade-foldingpropeller/

eikä maksa paljon...

Lue lisää

"The 4-blade propeller is available in diameters from 20” through 27”"

Hmm, tulisi pikku onkelma, kun 19" osuu skegiin...

2oiio2 kirjoitti:

"The 4-blade propeller is available in diameters from 20” through 27”"

Hmm, tulisi pikku onkelma, kun 19" osuu skegiin...

Oli vähän isompien laivojen peli, tuolla on 12 - 20 tuumaisia:

http://www.darglow.co.uk/Propellers/FeatherStream/

Jotain omituista noissa Radiceissa on. Mulla on 17"/12", jossa on järkyttävä sivuveto ja meteli. Haluaisin siirtyä 15" huiskaan em. syistä. Ajatuksissa ollut flexofoldi, ehkä mielummin 3-lapainen, kun halkaisijasta otetaan se 2" pois. Mutta mikä laitetaan nousuksi tässä tapauksessa???

2oiio2 kirjoitti:

Jotain omituista noissa Radiceissa on. Mulla on 17"/12", jossa on järkyttävä sivuveto ja meteli. Haluaisin siirtyä 15" huiskaan em. syistä. Ajatuksissa ollut flexofoldi, ehkä mielummin 3-lapainen, kun halkaisijasta otetaan se 2" pois. Mutta mikä laitetaan nousuksi tässä tapauksessa???

Lue lisää

Eihän Radice tuon testin http://www.bomarine.net/index.php/download-document/65-test-voiles-magazine-autoprop-april-2009.html mukaan niin mahdottoman onneton ole - varsinkin kun ottaa huomioon hinnan. Testipotkureista vain kaksi on 2lapaisia, Radice ja Ranskankisapotkurit, muut kolmilapaisia.

Kun/jos potkurintoimittajat ovat saaneet toimittaa testiin mielestään optimaalisen potkurin niin voi todeta, että varsin on suuri hajonta osumatarkkudessa eli ei aina onnistu mitoitus valmistaja/maahantuoja/myyjä ketjussa.

Hyötysuhteessa mailia/litra varsinkin pienemmillä kierroksilla, paaluvedossa eteen taakse, kiihdytyksessä näyttäisi Radice pysyvän muun joukon ja kiinteälapaisen verrokin (myös 3lapainen) kanssa suunnillleen samassa laumassa. merkittävin ero tulee pysäytystehossa viidestä solmussa, joka sekin on kiinteälapaisen luokkaa, mutta äkkipysäyttäjä Gori pistää yli puolet paremmaksi - tosin sitten Gorilla on kiihdytys muita miltei puolet hitaampaa.

Kympin kulutustestissä tulokset olivat jotenkin erilaiset mitä muista kulutuslukemista olisi voinut arvella, mutta ei kyllä hintaeroa kovin vähillä käyttötunneilla saa kasaan. Niinpä jatkan edelleen potkuriäänen kuulostelemista, aiemmin epäilin sen ilmentävän onnetonta hyötysuhdetta, mutta kun ei ja pakilla ponteva prop walk on toisaalta käyttökelpoinen ominaisuus. Keljuinta on tuo vastaiseen maininkiin heikkenevä työntövoima, jota ei mielestäni selitä nuo paaluvedon arvot, mutta silloin kryssitään:-)

2 ja 4 lapaiset kirjoitti:

Eihän Radice tuon testin http://www.bomarine.net/index.php/download-document/65-test-voiles-magazine-autoprop-april-2009.html mukaan niin mahdottoman onneton ole - varsinkin kun ottaa huomioon hinnan. Testipotkureista vain kaksi on 2lapaisia, Radice ja Ranskankisapotkurit, muut kolmilapaisia.

Kun/jos potkurintoimittajat ovat saaneet toimittaa testiin mielestään optimaalisen potkurin niin voi todeta, että varsin on suuri hajonta osumatarkkudessa eli ei aina onnistu mitoitus valmistaja/maahantuoja/myyjä ketjussa.

Hyötysuhteessa mailia/litra varsinkin pienemmillä kierroksilla, paaluvedossa eteen taakse, kiihdytyksessä näyttäisi Radice pysyvän muun joukon ja kiinteälapaisen verrokin (myös 3lapainen) kanssa suunnillleen samassa laumassa. merkittävin ero tulee pysäytystehossa viidestä solmussa, joka sekin on kiinteälapaisen luokkaa, mutta äkkipysäyttäjä Gori pistää yli puolet paremmaksi - tosin sitten Gorilla on kiihdytys muita miltei puolet hitaampaa.

Kympin kulutustestissä tulokset olivat jotenkin erilaiset mitä muista kulutuslukemista olisi voinut arvella, mutta ei kyllä hintaeroa kovin vähillä käyttötunneilla saa kasaan. Niinpä jatkan edelleen potkuriäänen kuulostelemista, aiemmin epäilin sen ilmentävän onnetonta hyötysuhdetta, mutta kun ei ja pakilla ponteva prop walk on toisaalta käyttökelpoinen ominaisuus. Keljuinta on tuo vastaiseen maininkiin heikkenevä työntövoima, jota ei mielestäni selitä nuo paaluvedon arvot, mutta silloin kryssitään:-)

Lue lisää

Edelleen olen sitä mietä, että yllä esitettyjen arpomisten sijaan kannattaa ostaa myyjän laskema potkuri- kunhan valitsee potkurityypin. Heillä on enemmän kokemusperäistä tietoa ja osavastuu, jos menisi pieleen.

Seppomartti kirjoitti:

Edelleen olen sitä mietä, että yllä esitettyjen arpomisten sijaan kannattaa ostaa myyjän laskema potkuri- kunhan valitsee potkurityypin. Heillä on enemmän kokemusperäistä tietoa ja osavastuu, jos menisi pieleen.

Lue lisää

Kuka arpoo???
"Kun/jos potkurintoimittajat ovat saaneet toimittaa testiin mielestään optimaalisen potkurin niin voi todeta, että varsin on suuri hajonta osumatarkkudessa eli ei aina onnistu mitoitus valmistaja/maahantuoja/myyjä ketjussa."

2 ja 4 lapaiset kirjoitti:

Eihän Radice tuon testin http://www.bomarine.net/index.php/download-document/65-test-voiles-magazine-autoprop-april-2009.html mukaan niin mahdottoman onneton ole - varsinkin kun ottaa huomioon hinnan. Testipotkureista vain kaksi on 2lapaisia, Radice ja Ranskankisapotkurit, muut kolmilapaisia.

Kun/jos potkurintoimittajat ovat saaneet toimittaa testiin mielestään optimaalisen potkurin niin voi todeta, että varsin on suuri hajonta osumatarkkudessa eli ei aina onnistu mitoitus valmistaja/maahantuoja/myyjä ketjussa.

Hyötysuhteessa mailia/litra varsinkin pienemmillä kierroksilla, paaluvedossa eteen taakse, kiihdytyksessä näyttäisi Radice pysyvän muun joukon ja kiinteälapaisen verrokin (myös 3lapainen) kanssa suunnillleen samassa laumassa. merkittävin ero tulee pysäytystehossa viidestä solmussa, joka sekin on kiinteälapaisen luokkaa, mutta äkkipysäyttäjä Gori pistää yli puolet paremmaksi - tosin sitten Gorilla on kiihdytys muita miltei puolet hitaampaa.

Kympin kulutustestissä tulokset olivat jotenkin erilaiset mitä muista kulutuslukemista olisi voinut arvella, mutta ei kyllä hintaeroa kovin vähillä käyttötunneilla saa kasaan. Niinpä jatkan edelleen potkuriäänen kuulostelemista, aiemmin epäilin sen ilmentävän onnetonta hyötysuhdetta, mutta kun ei ja pakilla ponteva prop walk on toisaalta käyttökelpoinen ominaisuus. Keljuinta on tuo vastaiseen maininkiin heikkenevä työntövoima, jota ei mielestäni selitä nuo paaluvedon arvot, mutta silloin kryssitään:-)

Lue lisää

Mistä päättelet, ettei ko. testissä ole onnistunut potkureiden mitoitus? Muutama jäi toki hiukan vajaanksi 3200-3600 rpm alueesta, mutta oliko se edes tavoite ko. valmistajilla. Ehkä juuri niin mitoitetulla sai paremman paaluvedon ja kulutuksen?

Huomatkaa, että ko. testissä ei mitattu maksimipaaluvetoa, vaan paaluveto 3000 rpm:llä. Osalle potkureista tuo oli maksimi, mutta toisilla olisi ehkä vielä löytynyt lisää kierroksia.

Mikä on "kympin kulutustesti"? Edellisessä veneessäni Radicella oli hyvin pieni prop walk.

Joakim1 kirjoitti:

Mistä päättelet, ettei ko. testissä ole onnistunut potkureiden mitoitus? Muutama jäi toki hiukan vajaanksi 3200-3600 rpm alueesta, mutta oliko se edes tavoite ko. valmistajilla. Ehkä juuri niin mitoitetulla sai paremman paaluvedon ja kulutuksen?

Huomatkaa, että ko. testissä ei mitattu maksimipaaluvetoa, vaan paaluveto 3000 rpm:llä. Osalle potkureista tuo oli maksimi, mutta toisilla olisi ehkä vielä löytynyt lisää kierroksia.

Mikä on "kympin kulutustesti"? Edellisessä veneessäni Radicella oli hyvin pieni prop walk.

Lue lisää

Seppomartti:

Ketjun aloittaja on vaihtamassa itselleen uutta käytettyä konetta, pelkän potkurin ostajalle palvelu saattaa olla heikompaa kuin uutta venettä ostaessa, jolloin eri konevaihtoehtoja pohtiessa varmaan palvelu saattaa pelata ja massatuotantoveneiden eri konevaihtoehtojen osalta on varmasti harrastettu laskentaa sekä saatu käytännön kokemuksia.

Unta näkisin siinä tapauksessa että silloinkaan, jos kämmi kuitenkin käy tultaisiin nostamaan vene ylös ja ja vaihdettaisiin sopivammat lavat, jopa koko potkuri:-)

Joakim:

Papukaijamerkki testin linkistä, mutta etkö sitten itse lukenut sitä?

Voi olla, että on tietoinen valinta mutta tusinasta neljä raikkaasti ylimitoitettua ja pari ilmeisen löysää ei ole muutama. Jos nopeakierroksisen 3600 k/min nykydieselin huipputehon kierrokset jää jopa alle 3000 menee eläinrääkkäyksen puolelle!? Saattaa sillä, jos testiparametrit on olleet tiedossa sijansa tietoisuudessa ja olla vaikutusta saatuihin arvoihin, mutta ...

Consommation: vive le pas variable! Testin 10 litran osa on tuo johon viittasin ettei oikein osu suoriin l/h mitattuihin tuloksiin. Laitetaanko kansallistunteen piikkiin kun esimerkiksi France Helices Racing on loikannut tuloksissa kolmanneksi ja naapurin Autoprop kärkeen. Autopropin huipputehokierrokset 3212 ja hintaa 2153e. Säästyi siis rääkkäyssyytöksistä rimaa hipoen ja kukkarokin vaan laihtuu!

2 ja 4 lapaiset kirjoitti:

Seppomartti:

Ketjun aloittaja on vaihtamassa itselleen uutta käytettyä konetta, pelkän potkurin ostajalle palvelu saattaa olla heikompaa kuin uutta venettä ostaessa, jolloin eri konevaihtoehtoja pohtiessa varmaan palvelu saattaa pelata ja massatuotantoveneiden eri konevaihtoehtojen osalta on varmasti harrastettu laskentaa sekä saatu käytännön kokemuksia.

Unta näkisin siinä tapauksessa että silloinkaan, jos kämmi kuitenkin käy tultaisiin nostamaan vene ylös ja ja vaihdettaisiin sopivammat lavat, jopa koko potkuri:-)

Joakim:

Papukaijamerkki testin linkistä, mutta etkö sitten itse lukenut sitä?

Voi olla, että on tietoinen valinta mutta tusinasta neljä raikkaasti ylimitoitettua ja pari ilmeisen löysää ei ole muutama. Jos nopeakierroksisen 3600 k/min nykydieselin huipputehon kierrokset jää jopa alle 3000 menee eläinrääkkäyksen puolelle!? Saattaa sillä, jos testiparametrit on olleet tiedossa sijansa tietoisuudessa ja olla vaikutusta saatuihin arvoihin, mutta ...

Consommation: vive le pas variable! Testin 10 litran osa on tuo johon viittasin ettei oikein osu suoriin l/h mitattuihin tuloksiin. Laitetaanko kansallistunteen piikkiin kun esimerkiksi France Helices Racing on loikannut tuloksissa kolmanneksi ja naapurin Autoprop kärkeen. Autopropin huipputehokierrokset 3212 ja hintaa 2153e. Säästyi siis rääkkäyssyytöksistä rimaa hipoen ja kukkarokin vaan laihtuu!

Lue lisää

Olen "lukenut" tuon testin moneen kertaan viime vuosien aikana. Heittomerkeissä siksi, etten osaa ranskaa, joten koko tekstiä en ole lukenut. Tarkoitit siis "kympin kulutuksilla" 6 solmun nopeuden kulutuksesta laskettuja 10 litran toimintamatkoja. Tuohan on hyvin järkevä vertailu, tosin en ymmärrä mitä lisäarvoa se tuo jo aiemmin ilmoitettuihin 6 solmun kulutuksiin. Paljon enemmän nuo kertovat kuin kulutus tietyllä kierrosnopeudella, jolloin nopeus riippuu potkurista. Tuloksissa ei ole mitään yllättävää. Kääntölapapotkurit eivät ole hyötysuhteelta hyviä, koska lavat ovat suoria eikä kiertyviä kuten potkurissa kuuluu olla, jotta nousu on sama eri säteillä.

Kaikki potkurit pääsivät yli 3000 rpm kierroksiin ja yksikään ei mennyt yli 3600 rpm. Kolmella potkurilla kierrokset jäivät alle 3200 rpm, yhdellä niistä vain muutamalla kymmenellä rpm:llä. Ei se ole niin tarkkaa tuollaisessa veneessä, kuten tuloksista nähdään. Noilla kolmella, Autopropilla ja Gorin overdrivella on mukavan alhaiset matkakierrokset ja 6 solmun kulutukset. Samalla pärjäsivät aivan hienosti muissakin mittauksissa. Ei tuosta moottori ole moksiskaan ellei ajele jatkuvasti täysillä kierroksilla. 3000 rpm tuosta moottorista saa jo yli 25 hv potkuriakselilla, kun 3200 26 ja 3600 28, joten ei suurta eroa, kuten huippunopeuksistakin näkee. Jopa Gorin overdrivella saatiin hiukan kiintolapaista parempi huippunopeus, vaikka kierrokset olivat 2750 rpm (24 hv).

Tähtiarvostelu ei oikein auennut minulle kulutuksen osalta. Miksi J Prop ja Ewol saivat 4 tähteä, vaikka kulutukset samaa luokkaa tai jopa enemmän kuin 2-3 tähteä saanneilla? Miksi Radicelle annettiin miinus kulutuksesta?

Joakim1 kirjoitti:

Olen "lukenut" tuon testin moneen kertaan viime vuosien aikana. Heittomerkeissä siksi, etten osaa ranskaa, joten koko tekstiä en ole lukenut. Tarkoitit siis "kympin kulutuksilla" 6 solmun nopeuden kulutuksesta laskettuja 10 litran toimintamatkoja. Tuohan on hyvin järkevä vertailu, tosin en ymmärrä mitä lisäarvoa se tuo jo aiemmin ilmoitettuihin 6 solmun kulutuksiin. Paljon enemmän nuo kertovat kuin kulutus tietyllä kierrosnopeudella, jolloin nopeus riippuu potkurista. Tuloksissa ei ole mitään yllättävää. Kääntölapapotkurit eivät ole hyötysuhteelta hyviä, koska lavat ovat suoria eikä kiertyviä kuten potkurissa kuuluu olla, jotta nousu on sama eri säteillä.

Kaikki potkurit pääsivät yli 3000 rpm kierroksiin ja yksikään ei mennyt yli 3600 rpm. Kolmella potkurilla kierrokset jäivät alle 3200 rpm, yhdellä niistä vain muutamalla kymmenellä rpm:llä. Ei se ole niin tarkkaa tuollaisessa veneessä, kuten tuloksista nähdään. Noilla kolmella, Autopropilla ja Gorin overdrivella on mukavan alhaiset matkakierrokset ja 6 solmun kulutukset. Samalla pärjäsivät aivan hienosti muissakin mittauksissa. Ei tuosta moottori ole moksiskaan ellei ajele jatkuvasti täysillä kierroksilla. 3000 rpm tuosta moottorista saa jo yli 25 hv potkuriakselilla, kun 3200 26 ja 3600 28, joten ei suurta eroa, kuten huippunopeuksistakin näkee. Jopa Gorin overdrivella saatiin hiukan kiintolapaista parempi huippunopeus, vaikka kierrokset olivat 2750 rpm (24 hv).

Tähtiarvostelu ei oikein auennut minulle kulutuksen osalta. Miksi J Prop ja Ewol saivat 4 tähteä, vaikka kulutukset samaa luokkaa tai jopa enemmän kuin 2-3 tähteä saanneilla? Miksi Radicelle annettiin miinus kulutuksesta?

Lue lisää

Jep!

Kun on tuo testi kuvana ja nykyinen skanneripaha ei osaa lukea kuvasta tekstiksi eikä viitsi maksaa Adobelle vuoden lukuoikeudesta niin ei saa käännöstä edes tankeroengelskaksi saati suomeksi. Consommation = tilattu juoma:-) tai kulutus.

Kun vertaa taulukon kahdella kierroslukualueella annettuja nopeus- ja kulutuslukuja käyriin ja varsinkin kymmenen litran tolppiin käy mielessä, että välillä muuntaessa kertojasta on tullut jakaja tai päinvastoin, en laskemaan ole ryhtynyt.

Moitteet kulutuslukemista eivät todella ole linjassa ja vertailun kallein potkuri saa plussaa hinnasta. Tähtiä on konjakissa, mutta kaiketi tuo Bruntons Autoprop olisi kelpo potkuri, jos ei hinnasta niin välitä. Miks ei FlexoFoldkin, sellaisen kyydissä olen ollut...

Olisiko tuon uudemman paksulapaisen Radicen voimien hiipumisen selityksenä vastaiseen maininkiin menossa veneen liikkeet ylös/alas, jolloin myös potkuri liikkuu veden virtaussuuntaan nähden vaihtelevassa kulmassa ja paksut lavat lipsuvat tässä tilanteessa herkemmin kuin ohuemmat?

Joakim1 kirjoitti:

Mistä päättelet, ettei ko. testissä ole onnistunut potkureiden mitoitus? Muutama jäi toki hiukan vajaanksi 3200-3600 rpm alueesta, mutta oliko se edes tavoite ko. valmistajilla. Ehkä juuri niin mitoitetulla sai paremman paaluvedon ja kulutuksen?

Huomatkaa, että ko. testissä ei mitattu maksimipaaluvetoa, vaan paaluveto 3000 rpm:llä. Osalle potkureista tuo oli maksimi, mutta toisilla olisi ehkä vielä löytynyt lisää kierroksia.

Mikä on "kympin kulutustesti"? Edellisessä veneessäni Radicella oli hyvin pieni prop walk.

Lue lisää

Radicessa karsea melu ja propwalk meidän paatissa, MUTTA, ainakin osasyynä se, että radice huitelee tuuman päässä korkeasta skegistä. Eli liian iso halkaisija... Ammattilaisen suositus tietenkin, että se niistä.

Luullakseni propwalk on potkurin ja veneen yhteinen "ominaisuuksien summa", mutta jos venettä ei voi vaihtaa, vaihdetaan potkuria.

2 ja 4 lapaiset kirjoitti:

Jep!

Kun on tuo testi kuvana ja nykyinen skanneripaha ei osaa lukea kuvasta tekstiksi eikä viitsi maksaa Adobelle vuoden lukuoikeudesta niin ei saa käännöstä edes tankeroengelskaksi saati suomeksi. Consommation = tilattu juoma:-) tai kulutus.

Kun vertaa taulukon kahdella kierroslukualueella annettuja nopeus- ja kulutuslukuja käyriin ja varsinkin kymmenen litran tolppiin käy mielessä, että välillä muuntaessa kertojasta on tullut jakaja tai päinvastoin, en laskemaan ole ryhtynyt.

Moitteet kulutuslukemista eivät todella ole linjassa ja vertailun kallein potkuri saa plussaa hinnasta. Tähtiä on konjakissa, mutta kaiketi tuo Bruntons Autoprop olisi kelpo potkuri, jos ei hinnasta niin välitä. Miks ei FlexoFoldkin, sellaisen kyydissä olen ollut...

Olisiko tuon uudemman paksulapaisen Radicen voimien hiipumisen selityksenä vastaiseen maininkiin menossa veneen liikkeet ylös/alas, jolloin myös potkuri liikkuu veden virtaussuuntaan nähden vaihtelevassa kulmassa ja paksut lavat lipsuvat tässä tilanteessa herkemmin kuin ohuemmat?

Lue lisää

Autoprop on hyvä potkuri moottoriajoon, mutta huono purjehtimiseen. Sen vastus on selkeästi suurempi kuin kääntyvä- ja taittolapaisten. Purjehdusmielessä akselivetoiseen ei kannata valita myöskään 3-lapaista, koska akseli on suurehkossa kulmassa virtaukseen nähden ja 3-lapaisessa joku lapa on väkisin "poikittain", jolloin vastus on suuri. Vetolaitteella 3-lapaiset ovat OK, tosin Volvon käyrät lavat törröttävät ja jarruttavat siinäkin.

En minä ainakaan 6 solmun nopeudella löytänyt epäkohtaa taulukko vs. käyrä vs. käyrän alla ollut lukema vs. 10 litran matkat. 10 litran matkahan on tietysti sitä suurempi mitä pienempi kulutus.

Joakim1 kirjoitti:

Autoprop on hyvä potkuri moottoriajoon, mutta huono purjehtimiseen. Sen vastus on selkeästi suurempi kuin kääntyvä- ja taittolapaisten. Purjehdusmielessä akselivetoiseen ei kannata valita myöskään 3-lapaista, koska akseli on suurehkossa kulmassa virtaukseen nähden ja 3-lapaisessa joku lapa on väkisin "poikittain", jolloin vastus on suuri. Vetolaitteella 3-lapaiset ovat OK, tosin Volvon käyrät lavat törröttävät ja jarruttavat siinäkin.

En minä ainakaan 6 solmun nopeudella löytänyt epäkohtaa taulukko vs. käyrä vs. käyrän alla ollut lukema vs. 10 litran matkat. 10 litran matkahan on tietysti sitä suurempi mitä pienempi kulutus.

Lue lisää

"Purjehdusmielessä akselivetoiseen ei kannata valita myöskään 3-lapaista, koska akseli on suurehkossa kulmassa virtaukseen nähden ja 3-lapaisessa joku lapa on väkisin "poikittain", jolloin vastus on suuri."

Oletko nyt ihan tosissasi? Jos akseli on liioitellen vaikkapa 30 astetta kallellaan, niin kuinka paljon suurempi on supussa olevan 3 lapaisen potkurin projisoitu pinta-ala suhteessa 0 asteen kulmaan? Paljonko tästä tulee suhteellisesti lisää vastusta? 10% vai 100% vai enemmän?

Joakim1 kirjoitti:

Autoprop on hyvä potkuri moottoriajoon, mutta huono purjehtimiseen. Sen vastus on selkeästi suurempi kuin kääntyvä- ja taittolapaisten. Purjehdusmielessä akselivetoiseen ei kannata valita myöskään 3-lapaista, koska akseli on suurehkossa kulmassa virtaukseen nähden ja 3-lapaisessa joku lapa on väkisin "poikittain", jolloin vastus on suuri. Vetolaitteella 3-lapaiset ovat OK, tosin Volvon käyrät lavat törröttävät ja jarruttavat siinäkin.

En minä ainakaan 6 solmun nopeudella löytänyt epäkohtaa taulukko vs. käyrä vs. käyrän alla ollut lukema vs. 10 litran matkat. 10 litran matkahan on tietysti sitä suurempi mitä pienempi kulutus.

Lue lisää

Ihan ilman laskentaa: France Helices Racing ja Flex o Foldin 6 solmun kulutukset on taulukossa kummallakin 1,57 litre/heure ja kymmenen litran tolpissa FHR 38,22 ja FoF 37,50. Sadasosan tarkkuudella laskettuna saadaan France Helice Racing tolppajärjestykseksi kolmanneksi oikealla laskutoimituksella ja 0,72 mailin erolla jää FoF neljänneksi, jota en koulun laskuopilla ymmärrä enkä löydä tekstistä selitystä...

Tuosta testistä puuttui eri potkureiden vetovastus, joka joissain muissa testeissä on ollut mukana...

2oiio2 kirjoitti:

"Purjehdusmielessä akselivetoiseen ei kannata valita myöskään 3-lapaista, koska akseli on suurehkossa kulmassa virtaukseen nähden ja 3-lapaisessa joku lapa on väkisin "poikittain", jolloin vastus on suuri."

Oletko nyt ihan tosissasi? Jos akseli on liioitellen vaikkapa 30 astetta kallellaan, niin kuinka paljon suurempi on supussa olevan 3 lapaisen potkurin projisoitu pinta-ala suhteessa 0 asteen kulmaan? Paljonko tästä tulee suhteellisesti lisää vastusta? 10% vai 100% vai enemmän?

Lue lisää

"Oletko nyt ihan tosissasi? "

On kilpavene ja siinä 2 lapainen akselivedolla, on myös pohjassa ikkuna josta näkee, että lavat ovat varmasti kiinni ja levää ei ole lavoissa. Veneen valmistaja on maailman suurimpia, joten ehkä ne siellä ovat tietäneet, mikä on paras.

http://www.flexofold.com/upload_dir/docs/2-blade-US-shaft-2_0_2013.pdf

2oiio2 kirjoitti:

"Purjehdusmielessä akselivetoiseen ei kannata valita myöskään 3-lapaista, koska akseli on suurehkossa kulmassa virtaukseen nähden ja 3-lapaisessa joku lapa on väkisin "poikittain", jolloin vastus on suuri."

Oletko nyt ihan tosissasi? Jos akseli on liioitellen vaikkapa 30 astetta kallellaan, niin kuinka paljon suurempi on supussa olevan 3 lapaisen potkurin projisoitu pinta-ala suhteessa 0 asteen kulmaan? Paljonko tästä tulee suhteellisesti lisää vastusta? 10% vai 100% vai enemmän?

Lue lisää

Ainoa syy ylipäätänsä hankkia taitto- tai kääntölapainen potkuri on vastuksen pienentyminen. Jos siitä on halukas maksamaan 500-2000 euroa lisää, miksei sitten valitse parasta vaihtoehtoa tuolta kannalta?

Valitettavasti mittaustuloksia potkureiden vastuksista on ylipäätänsä melko vähän ja vielä vähemmän kallellaan olevassa akselissa. Akselikulmiakin on kovin erilaisia.

Suomessa aikanaan tehty mittaus kolminkertaisti 3-lapaisen kääntölapapotkurin vastuksen, kun akselia kallistettiin vain 12 astetta. 2-lapainen taittolapa ei muuttunut oleellisesti samasta muutoksesta. Tuon kääntölapaisen potkurin vastus oli jopa hiukan suurempi kuin vapaastipyörivän kiintolapaisen.

Parhaiden potkureiden vastus vetolaitteessa on käytännössä nolla, parhaimmillaan jopa negatiivinen eli pienentävät vastusta verrattuna pelkkään vetolaitteeseen. Gorin 3-lapainen on yksi tälläinen, mutta sillekin on mitattu suuri vastus kaltevassa akselissa. Samaa luokkaa kuin vapaastipyörivä kiinteälapainen, joka taas on 1/2-1/4 lukitusta kiinteälapaisesta.

30-35 jalkaisen C/R-veneen vastus on 500-1000 N 6 solmun vauhdissa. 15-16" kiinteälapainen jarruttaa 200-300 N lukittuna ja ~100 N vapaastipyörivänä. Vetolaitteessa eri taitto- ja kääntyvälapaisten vastukset ovat 0-40 N, suurin osa selvästi alle 10 N, Autopropin 2- ja 3-lapaiset sekä Volvon käyrälapaiset ovat ainoat, joille tiedän mitatun yli 10 N. Näistä pahimmat Autopropin 3-lapainen on yli 40 N ja VP 3-lapainen ~25 N.

Kaltevalla akselilla erilaisille 3-lapaisille on mitattu arvoja 30-135 N.

ohase kirjoitti:

"Oletko nyt ihan tosissasi? "

On kilpavene ja siinä 2 lapainen akselivedolla, on myös pohjassa ikkuna josta näkee, että lavat ovat varmasti kiinni ja levää ei ole lavoissa. Veneen valmistaja on maailman suurimpia, joten ehkä ne siellä ovat tietäneet, mikä on paras.

http://www.flexofold.com/upload_dir/docs/2-blade-US-shaft-2_0_2013.pdf

Lue lisää

Radicen kanssa ei tarvitse ikkunaa pohjaan, se jää pyörimään vaikka koneen sammuttaa. Kun pysäyttää akselin kone jo seis vetämällä hetkeksi pakin päälle lavat vasta lopsahtavat purjehdusasentoon, muuten pyöriä kurnuttaa niin kauan kuin vauhtia riittää...

Polttoaineen säästöllä hintaeron Radice/Flexofold saisi kursittua kokoon olettaen että kulutus kesässä on 100 litraa kolmilapaiseen melkein 80 vuodessa, mutta kolmilapaistahan ei akselivetoon - jarruttaa kuin ämpäriä hinaisi. Kaksilapaisen kuolettaa jo reilussa 30 vuodessa:-)

2 ja 4 lapaiset kirjoitti:

Radicen kanssa ei tarvitse ikkunaa pohjaan, se jää pyörimään vaikka koneen sammuttaa. Kun pysäyttää akselin kone jo seis vetämällä hetkeksi pakin päälle lavat vasta lopsahtavat purjehdusasentoon, muuten pyöriä kurnuttaa niin kauan kuin vauhtia riittää...

Polttoaineen säästöllä hintaeron Radice/Flexofold saisi kursittua kokoon olettaen että kulutus kesässä on 100 litraa kolmilapaiseen melkein 80 vuodessa, mutta kolmilapaistahan ei akselivetoon - jarruttaa kuin ämpäriä hinaisi. Kaksilapaisen kuolettaa jo reilussa 30 vuodessa:-)

Lue lisää

"Radicen kanssa ei tarvitse ikkunaa pohjaan, se jää pyörimään vaikka koneen sammuttaa. Kun pysäyttää akselin kone jo seis vetämällä hetkeksi pakin päälle lavat vasta lopsahtavat purjehdusasentoon, muuten pyöriä kurnuttaa niin kauan kuin vauhtia riittää..."

Samaa tekee flexofold.