Tilanne: henkilön A kuoltua hänen perijöinään ovat lapsenlapset. Testamentti on ja henkilön lapsi kuollut jo aiemmin eli ainoat rintaperilliset ovat lapsenlapset, joista toinen täysi-ikäinen.
Henkilö oli aviossa kaksi kertaa, joista jälkimmäisestä jäi leskeksi jo 90-luvulla. Siinä pesässä olivat osakkaina nyt kuollut puoliso A ja kolme 90-luvulla kuolleen ensimmäisestä aviosta syntyneet lapset. 90-luvulla kuollut puoliso oli jäänyt leskeksi ensimmäisen kerran 70-luvulla.
Nyt yritämme saada aikaiseksi osittaisen jaon, kahdelle lapsenlapselle muutamia tuhansia pankkitililtä. Omaisuutta on muutakin ja pankkitilillä on hyvinkin riittävästi rahaa.
Alaikäisen kohdalla asia selvitettiin maistraatin kautta ja haettiin edunvalvojan sijainen, koska täysi-ikäisen ja alaikäisen edut ovat ristiriidassa.
Maistraatti osoitti asianajotoimiston sijaiseksi. Tämä on nyt kysellyt aiemmin kuolleen puolison perukirjaa, joka hänelle toimitettiin verotoimiston kautta. Nyt kysellään jako- ja osituskirjoja näistä kahdesta aiemmasta kuolinpesästä (toisessa siis leskenä oli A). Ositukset ovat kuulemma tehdyt (tieto on saatu puhelimitse) mutta tätä paperitavaraa ei vain kuulu asianajotoimistoon.
Mitä tässä asiassa on tehtävissä? Joutuvatko perijät todellakin odottamaan vaikka maailman tappiin että nämä kahdet osituskirjat saataisiin asianajotoimiston hoitajalle? Nyt kuolleen henkilön A perukirja on toimitettu kesällä verotoimistoon, mutta sitä ei ole vielä kommentoitu perijöille asti.
Eikö ole olemassa mitään muuta tapaa hoitaa ja kuitata nämä 90- luvun ja 70-luvun osituskirjat kuin saada ne silmien eteen paperina? Entä jos toistaiseksi elossa olevat eivät toimita niitä asianajotoimistoon? Jos heillä ei jostain syystä niitä ole. Henkilö A oli osittain dementoitunut ja heittänyt jossain vaiheessa omat kopionsa pois, niitä ei henkilön A jäämistöstä löydy. Mikä olisi syy pantata niitä eikä toimittaa pyyntöjen mukaisesti? En usko, että niissä olisi mitään hämärää eikä asia kiinnosta.
Näillä kahdella perijällä ei ole mitään vaateita aiempia kuolinpesiä kohtaan eikä aiemmilla perijöillä pitäisi olla mitään vaateita tätä nykyistä kuolinpesään kohtaan.
Onko vain odotettava? Eikö mitään muuta ole tehtävissä? Tämän asian hoito on aloitettu jo elokuussa ja mitään konkreettista etenemistä ei ole vieläkään tapahtunut. Pankin tiedän haluavan näprätä papereita pari viikkoa. Täysi-ikäinen on lähdössä opiskelemaan joulukuussa ulkomaille eikä ole palaamassa muutamaan aikaan.
Osituskirjat kateissa - mitä tehdään?
19
2760
Vastaukset
- hankala änkyrä
"Henkilö oli aviossa kaksi kertaa, joista jälkimmäisestä jäi leskeksi jo 90-luvulla. "
Entä ensimmäinen avio? Jos tästä ei ole ositusta tehty, kaikki alkaa siitä! Siis yhteensä kolme ositusta, ei kaksi!
"Mitä tässä asiassa on tehtävissä? Joutuvatko perijät todellakin odottamaan vaikka maailman tappiin että nämä kahdet osituskirjat saataisiin asianajotoimiston hoitajalle?"
Minusta pitäisi riittää, että kaikki asianomaiset allekirjoittavat paperin, jossa toteavat että ositukset on lopullisesti tehty ja kaikki ovat saaneet omaisuutensa toimituksen jälkeen haltuunsa. Sehän ei lopulta ulkopuolisille kuulu, mitä ositussopimuksessa on sovittu vaan salaisiakin sopimuksia saa laatia. Tarvitaan tietysti paljon virkatodistuksia ja perukirjat kaikista (koska muutenhan ei edes selviä, olisiko 70-luvulla tulla tehdä ositus vaiko PK 3-luvun mukainen jako.)
Jos tämäkään ei jostain syystä onnistu, ainoa keino lienee hakea käräjäoikeudesta pesänjakajaa tekemään ositus. Muita osallisia on kuultava tässä hakemusasiassa, ja jos he haluavat torjua kalliin virkajaon, he voivat tehdä sen esittämällä osituskirjan käräjäoikeudelle. Eli siis viimekätisesti tämä kuluriski pakottaa muut esittämään osituskirjan. Jos ei papereita löydy, niin tehdään sitten kaikki kokonaan uusiksi!- Je ne comprends pas
Kiitos, hankala änkyrä!
Ensimmäinen A:n avio päättyi avioeroon ja on sen osalta siis ok.
Sanohan vielä, mistä voisin tiedustella tätä asiaa, että riittäisivätkö allekirjoitetut vakuutukset siitä, että kukaan ei ole tulossa moittimaan toisten pesänjakoja (siis näitä A:n aikaisemman, 90-luvulla kuollen aviomiehen). Käräjäoikeudesta? Tietääkö henkikirjoittaja, jonka kanssa asioista keskustelin elokuussa näistä asioista, neuvoa miten muuten voitaisiin edetä.
Hän kyllä oli se, joka asian ohjasi tälle asianajotoimistolle, joka odottelee papereita. Toimistoa viimeksi taas pukkasin, että soita edes henkilölle, joka paperit lupasi. Hän oli nyt soittanut ja saanut lupauksia että paperit kaivetaan ja postitetaan hänelle. Entä jos mitään ei kuulu pariin viikkoonkaan taas? Ensimmäinen tiedustelukirje on lähtenyt kuukausi sitten. Mitä aikaa voidaan pitää kohtuullisena?
Miten tämä käräjäoikeuden pesänjakaja-asia käynnistetään jos papereita ei vain kuulu ja kuka sen silloin maksaa? Mekö, jotka joudumme asiaa odottamaan vaiko he, jotka eivät papereita saa toimitettua?
Mitä tällaisessa kirjallisessa vakuutuksessa pitäisi lukea? Omalta osaltamme voisin tehdä sen vaikka heti ja toimittaa käräjäoikeuteen tai asianajajalle (joka ei edes ehdota tällaista menettelyä, vaan haluaa paperit). Meillä ei tosiaankaan ole mitään epäilyksiä siitä, että jokin asia olisi hoitamatta ja vinossa A:n puolison kuoltua tai hänen aiemman avioliittonsa kohdalla.
Minäkö siis (A:n pesänhoitaja) haen käräjäoikeudesta nyt pesänjakajaa tekemään ositukset näistä 70- ja 90-luvulla syntyneistä kuolinpesistä, joissa A oli siis osakkaana jälkimmäisessä. Voinko minä sanoa nyt asianajotoimistolle, ettemme odota enempää, vaan haluamme, että uudet ositukset käynnistetään, koska vanhoja papereita ei tunnu tulevan?
Kyllä on koukeroinen kuvio. Meillä ei nimittäin olisi nyt aikaa odottaa enempää. Sain edunvalvojan sijaisen jo elokuun lopussa hakemuksestani. Sen jälkeen vain odotellaan ... välissä pyysin asianajajalle verotoimistosta 90-luvulla kuolleen perukirjakopiot, koska aa ei kuulemma itse ehtinyt asiaa hoitaa.
Sekava esitys. Olikohan tilanne tällainen?
A = nyt kuollut leski, perillisinä kaksi lapsenlasta, joita toinen on ap
P2 = A:n 2. puoliso, k. 1990-luvulla, osituskirja puuttuu
P1 = A:n 1. puoliso, avioero ennen 1990-lukua, osituskirja on
X2 = P2:n 2. puoliso, avioero 1980-luvulla, osituskirja puuttuu
X1 = P2:n 1. puoliso, k. 1970-luvulla, osituskirja puuttuu
Osituskirjat on siis esitettävä tai vaihtoehtoisesti seuraavat niitä korvaavat vakuutukset.
I. Ensimmäinen ositus X1/P2, perusteena X1:n kuolema.
VAKUUTUS
Me X1:n oikeudenomistajat vakuutamme, että omaisuuden ositus X1:n ja P2:n välillä on aikanaan tehty eikä minulla/meillä ole mitään omaisuusvaateita P2:n oikeudenomistajia kohtaan. Paikka, päiväys, allekirjoitukset, kaksi todistajaa.
Jos X1 kuoli lapsettoman ja ilman testamenttia, P2 peri hänet. Tällöin riittää vakuutus, ettei X1:n toissijaisilla perillisillä ole mitään X1:n perintöön kohdistuvia vaatimuksia P2:n oikeudenomistajille. Tosin X1:n toissijaisten perillisten perintöoikeus ilmeisesti olisi vanhentunut, joten vakuutus ei liene välttämätön.
II. Toinen ositus X2/P2, perusteena avioero
VAKUUTUS
Minä X2/me X2:n oikeudenomistajat vakuutamme, että ...
III. Kolmas ositus P2/A, perusteena kuolema
Me P2:n oikeudenomistajat vakuutamme, että ...- Je ne comprends pas
Kiitokset!
A:n luonnehdinta on oikein, mutta minä olen lapsenlasten äiti ja alaikäisen holhooja, jonka oli haettava edunvalvojan sijainen osittaista perinnönjakoa varten.
P2 oli A:n 2. puoliso, kuoli 90-luvulla, osituskirjaa odotamme
P1 oli A:n 1. puoliso, avioero 60-luvulla, papereita ei ole, mutta käsittääkseni ei tarvitakaan tässä. A kykeni avioitumaan P2:n kanssa 70-luvulla
P1:n sekä A:n ainoa lapsi, minun lasteni isä, kuoli 1999 ja hänen isänsä P1 kuoli 80-luvulla.
X2 on siis P2:n toinen puoliso = nyt kuollut A, jonka perintöä oltaisiin jakamassa osittain. Testamentti oli ja perijöitä vain kaksi, minun lapseni.
X1 on P2:n 1. puoliso, kuollut 70-luvulla, tyttäriä ja P2 pesän osakkaina osituskirjaa odotamme
A siis dementoitui ja oli tyhjentänyt kansioitaan, joissa luki mm. privaatti. Ainoat perukirjatkin olivat hänen äitinsä ja isänsä jälkeen, koska hänelle oli tärkeätä se, että hänen edelleen elossa oleva veljensä ei pysty tulemaan mitenkään jaolle (eihän se olisi mitenkään onnistunutkaan, mutta vanhat ihmiset nyt ovat vanhoja).
Pesänhoitajana kaivoin papereita hyvin tarkasti, mutta neljä täysin tyhjää kansiota löytyi muutoin erittäin tarkan ihmisen jäljiltä. Sairaalapapereita ja pankkipapereita löytyi myös, mutta ei mitään P2:n liittyvää. Ei edes valokuvia ja mitään häneen liittyvää. Vihkiraamutun löysin ja siitä näin vihkimispäivän.
Voinko minä sinun mielestäsi esittää nyt tälle asianajajalle, jonka maistraatti määräsi tätä asiaa hoitamaan eli minun sijaisekseni alaikäiseni kohdalla, että tällaiset vakuutuspaperit tehtäisiin? Hän ei nimittäin ehdota tällaista vaihtoehtoa ollenkaan, vaan odottaa ja odottaa papereita. Hän ei puhu siis tällaisesta vaihtoehdosta, jonka minäkin sain nyt melkein sattumoisin selville. Nyt laittoi viestin ettei hän tahallaan asioita viivytä. Sehän nyt vielä puuttuisi.
Meillä on jo kiire. Asia alkoi elokuussa eikä etene. Me vain odottelemme, ilmeisesti tyhjää. Nyt viimeksi viikon alussa tönäisin asianajajaa, että ottaa yhteyttä osituskirjan haltijoihin ja taas ne on luvattu. Kirje lähetettiin yli kuukausi sitten ja pari viikkoa sitten osituskirjojen haltija oli häneen ottanut yhteyttä asiassa mutta ei ole toimittanut mitään. Olisiko kohtuullista olettaa henkilön kykenevän nyt kaivamaan kirjat esim. viikon sisällä, ensi viikon puoliväliin mennessä.
Tässä alkaa tulla tunnelma, että on aivan toisten ihmisten kyykytettävänä kädettömänä, tai siis me kaikki kolme, minä ja lapseni. Minä yritän potkia asiaa eteenpäin, mutta ketään ei tunnu kiinnostavan. Minähän olen sivujuonne enkä pesän osakas mitenkään. Olen vain pesänhoitaja ja testamentilla määrätty toimeenpanija. - Je ne comprends pas
Je ne comprends pas kirjoitti:
Kiitokset!
A:n luonnehdinta on oikein, mutta minä olen lapsenlasten äiti ja alaikäisen holhooja, jonka oli haettava edunvalvojan sijainen osittaista perinnönjakoa varten.
P2 oli A:n 2. puoliso, kuoli 90-luvulla, osituskirjaa odotamme
P1 oli A:n 1. puoliso, avioero 60-luvulla, papereita ei ole, mutta käsittääkseni ei tarvitakaan tässä. A kykeni avioitumaan P2:n kanssa 70-luvulla
P1:n sekä A:n ainoa lapsi, minun lasteni isä, kuoli 1999 ja hänen isänsä P1 kuoli 80-luvulla.
X2 on siis P2:n toinen puoliso = nyt kuollut A, jonka perintöä oltaisiin jakamassa osittain. Testamentti oli ja perijöitä vain kaksi, minun lapseni.
X1 on P2:n 1. puoliso, kuollut 70-luvulla, tyttäriä ja P2 pesän osakkaina osituskirjaa odotamme
A siis dementoitui ja oli tyhjentänyt kansioitaan, joissa luki mm. privaatti. Ainoat perukirjatkin olivat hänen äitinsä ja isänsä jälkeen, koska hänelle oli tärkeätä se, että hänen edelleen elossa oleva veljensä ei pysty tulemaan mitenkään jaolle (eihän se olisi mitenkään onnistunutkaan, mutta vanhat ihmiset nyt ovat vanhoja).
Pesänhoitajana kaivoin papereita hyvin tarkasti, mutta neljä täysin tyhjää kansiota löytyi muutoin erittäin tarkan ihmisen jäljiltä. Sairaalapapereita ja pankkipapereita löytyi myös, mutta ei mitään P2:n liittyvää. Ei edes valokuvia ja mitään häneen liittyvää. Vihkiraamutun löysin ja siitä näin vihkimispäivän.
Voinko minä sinun mielestäsi esittää nyt tälle asianajajalle, jonka maistraatti määräsi tätä asiaa hoitamaan eli minun sijaisekseni alaikäiseni kohdalla, että tällaiset vakuutuspaperit tehtäisiin? Hän ei nimittäin ehdota tällaista vaihtoehtoa ollenkaan, vaan odottaa ja odottaa papereita. Hän ei puhu siis tällaisesta vaihtoehdosta, jonka minäkin sain nyt melkein sattumoisin selville. Nyt laittoi viestin ettei hän tahallaan asioita viivytä. Sehän nyt vielä puuttuisi.
Meillä on jo kiire. Asia alkoi elokuussa eikä etene. Me vain odottelemme, ilmeisesti tyhjää. Nyt viimeksi viikon alussa tönäisin asianajajaa, että ottaa yhteyttä osituskirjan haltijoihin ja taas ne on luvattu. Kirje lähetettiin yli kuukausi sitten ja pari viikkoa sitten osituskirjojen haltija oli häneen ottanut yhteyttä asiassa mutta ei ole toimittanut mitään. Olisiko kohtuullista olettaa henkilön kykenevän nyt kaivamaan kirjat esim. viikon sisällä, ensi viikon puoliväliin mennessä.
Tässä alkaa tulla tunnelma, että on aivan toisten ihmisten kyykytettävänä kädettömänä, tai siis me kaikki kolme, minä ja lapseni. Minä yritän potkia asiaa eteenpäin, mutta ketään ei tunnu kiinnostavan. Minähän olen sivujuonne enkä pesän osakas mitenkään. Olen vain pesänhoitaja ja testamentilla määrätty toimeenpanija.Vielä kiinnostaa sen verran että kyselen miksiköhän asianajaja ei halua, että tehtäisiin tällaiset kirjalliset vakuutukset? Meille - hänen asiakkailleen - ne olisivat ok. Tuntuu jo melkein tunkeilulta, että näitä osituksia kaivellaan Ei ole epäilystäkään, että asioissa olisi jotain hämärää. Mikä tässä olisi syynä?
Hän edelleen pyytää kärsivällisyyttä meiltä eikä kommentoi kysymystäni kirjallisten vakuutusten tekemisestä. Kyllästyy näköjään meihin kun emme osaa nätisti olla kyykytettävänä ja ystävällisesti ilmoittaa, että hän joutuu laskuttamaan kaikista yhteydenotoista.
Ajattelin tiedustella hänen laskuaan tässä vaiheessa, kun aikaiseksi on saatu paljon sähköposteja, pari puhelinsoittoa ja yksi kirje aikavälillä elokuun loppu-marraskuun alku. Laskuttaako aa tuntiveloituksena normaalisti eli kaikista asiakkaan puolelta tulevista yhteydenotoista ilmeisesti jokin minimiveloitus?
Henkikirjoittaja sanoi, että voin hankkia itse itselleni edunvalvojan sijaisen, mutta minusta tuntui silloin selkeämmältä pyytää julkinen ev. Minä en olisi tätä halunnut jos olisin tiennyt että aa ei tahdo mitään saada aikaiseksi. Ajattelin myös muistuttaa siitä, että miinustaa loppulaskusta minun apuni hänelle, kun pyysin hänen puolestaan asioita jouduttaakseni P1:n perukirjakopion verotoimistosta. Hän ilmoitti ettei ehdi.
Kyllä kai minun on sanottava sitten hänelle, että nyt haluamme, että odottelu loppuu ja pyydät näitä kirjallisia vakuutuksia. - hetkinen?
Je ne comprends pas kirjoitti:
Vielä kiinnostaa sen verran että kyselen miksiköhän asianajaja ei halua, että tehtäisiin tällaiset kirjalliset vakuutukset? Meille - hänen asiakkailleen - ne olisivat ok. Tuntuu jo melkein tunkeilulta, että näitä osituksia kaivellaan Ei ole epäilystäkään, että asioissa olisi jotain hämärää. Mikä tässä olisi syynä?
Hän edelleen pyytää kärsivällisyyttä meiltä eikä kommentoi kysymystäni kirjallisten vakuutusten tekemisestä. Kyllästyy näköjään meihin kun emme osaa nätisti olla kyykytettävänä ja ystävällisesti ilmoittaa, että hän joutuu laskuttamaan kaikista yhteydenotoista.
Ajattelin tiedustella hänen laskuaan tässä vaiheessa, kun aikaiseksi on saatu paljon sähköposteja, pari puhelinsoittoa ja yksi kirje aikavälillä elokuun loppu-marraskuun alku. Laskuttaako aa tuntiveloituksena normaalisti eli kaikista asiakkaan puolelta tulevista yhteydenotoista ilmeisesti jokin minimiveloitus?
Henkikirjoittaja sanoi, että voin hankkia itse itselleni edunvalvojan sijaisen, mutta minusta tuntui silloin selkeämmältä pyytää julkinen ev. Minä en olisi tätä halunnut jos olisin tiennyt että aa ei tahdo mitään saada aikaiseksi. Ajattelin myös muistuttaa siitä, että miinustaa loppulaskusta minun apuni hänelle, kun pyysin hänen puolestaan asioita jouduttaakseni P1:n perukirjakopion verotoimistosta. Hän ilmoitti ettei ehdi.
Kyllä kai minun on sanottava sitten hänelle, että nyt haluamme, että odottelu loppuu ja pyydät näitä kirjallisia vakuutuksia.Mutta tuo asianajajahan on vain alaikäisen osakkaan edunvalvojan asemassa. Ei pesänselvittäjä eikä testamentin toimeenpanija. Ymmärsin, että nämä roolit kuuluvat sinulle?
**P1 oli A:n 1. puoliso, avioero 60-luvulla, papereita ei ole, mutta käsittääkseni ei tarvitakaan tässä.***
Miksi ei tarvittaisi? Onko sinulla tieto, että ositus / omaisuuden erottelu olisi aikanaan tehty? Joku selvitys toki tuostakin on tarpeen. - Je ne comprendds pas
hetkinen? kirjoitti:
Mutta tuo asianajajahan on vain alaikäisen osakkaan edunvalvojan asemassa. Ei pesänselvittäjä eikä testamentin toimeenpanija. Ymmärsin, että nämä roolit kuuluvat sinulle?
**P1 oli A:n 1. puoliso, avioero 60-luvulla, papereita ei ole, mutta käsittääkseni ei tarvitakaan tässä.***
Miksi ei tarvittaisi? Onko sinulla tieto, että ositus / omaisuuden erottelu olisi aikanaan tehty? Joku selvitys toki tuostakin on tarpeen.Hän tosiaan on tuossa asemassa. Yitän siis saada aikaiseksi osittaista jakoa eli hieman rahaa kummallekin perijälle pankkitililtä, mutta asia nyt ei vaan etene, koska aa:n mielestä pitää odottaa ja odottaa. Mitä tarkoitit? Hän siis toimii minuna, sijaisholhoojana lain mukaan tässä tapauksessa alaikäiseni edustajana, koska toinen lapseni on täysi-ikäinen.
Voiko henkilö mennä toisen miehen kanssa naimisiin, jos avioeroa ei olisi toteutettu ja myös omaisuutta (ehkä muutama kahvikuppipari etc) jaettu. Tämä asianajaja ei oletästä kiinnostunut. Meinaatko, että jos joskus saisimme nämä odotetut osituskirjat niin seuraavaksi hän alkaisi kysellä 60-luvun avioero-ositusta? Siis rahastaa?
A siis kuoli ja P1 jo aiemmin. Heidän ainoa lapsensa oli minun lasteni isä (siis kuollut hänkin). Löytyy kyllä A:n isän 60-luvulla tehty perukirja .... ja äitinsäkin vuonna 1985 tehty perukirja ... jospa pitää kaikki nyt kaivaa varmuuden vuoksi? - hankala änkyrä
Je ne comprendds pas kirjoitti:
Hän tosiaan on tuossa asemassa. Yitän siis saada aikaiseksi osittaista jakoa eli hieman rahaa kummallekin perijälle pankkitililtä, mutta asia nyt ei vaan etene, koska aa:n mielestä pitää odottaa ja odottaa. Mitä tarkoitit? Hän siis toimii minuna, sijaisholhoojana lain mukaan tässä tapauksessa alaikäiseni edustajana, koska toinen lapseni on täysi-ikäinen.
Voiko henkilö mennä toisen miehen kanssa naimisiin, jos avioeroa ei olisi toteutettu ja myös omaisuutta (ehkä muutama kahvikuppipari etc) jaettu. Tämä asianajaja ei oletästä kiinnostunut. Meinaatko, että jos joskus saisimme nämä odotetut osituskirjat niin seuraavaksi hän alkaisi kysellä 60-luvun avioero-ositusta? Siis rahastaa?
A siis kuoli ja P1 jo aiemmin. Heidän ainoa lapsensa oli minun lasteni isä (siis kuollut hänkin). Löytyy kyllä A:n isän 60-luvulla tehty perukirja .... ja äitinsäkin vuonna 1985 tehty perukirja ... jospa pitää kaikki nyt kaivaa varmuuden vuoksi?"P1 oli A:n 1. puoliso, avioero 60-luvulla, papereita ei ole, mutta käsittääkseni ei tarvitakaan tässä."
Tämä on se ensimmäinen ositus, josta koko rykelmän purkaminen tulisi aloittaa. Joten voi olla, että tämänkin osituskirja tai joku selvitys, miten tässä on menetelty, (valitettavasti) tarvitaan. Ääritapauksessa, jos jälkimmäinen ositus tai perinnönjako tehdään ennen aikaisempaa, väärässä järjestyksessä tehty toimenpide voi vaikka kumoutua kokonaan. Siinä sitten palauteltaisiin kerran jaettua uudelleen pesään ja jaettaisiin uudelleen aivan eri tavalla. (onneksi harvoin mennään tähän)
"A siis kuoli ja P1 jo aiemmin. Heidän ainoa lapsensa oli minun lasteni isä (siis kuollut hänkin)."
Jos näin on, niin silloin tässä tapauksessa riittänee, että todetaan ketkä ovat oikeutettuja vaatimaan A:n ja P1:n välistä ositusta (=sinun lapsesi ( lastesi isän muuta mahdolliset lapset)), jolloin tarvitaan tietysti sukuselvitykset jotka osoittavat tämän seikan ja hyödyllistä olisi kirjoittaa papereihin nix naxin esittämän pohjan mukainen vakuutus, että tämäkin ositus on kunnossa. Käytännössä tosiaan näitä "kaksi varatonta eronnut joskus kivikaudella"-osituksia joko unohtuu tekemättä tai niitä sitten katsotaan läpi sormien ja ohitetaan osituskirjan puuttuminen, kunhan kaikille selviää ettei mitään jaettavaa edes ollutkaan. Ositusvaade itsessään ei vanhene, mutta siitä voi luopua, joten jos kaikki osituksen käynnistämiseen oikeutetut ilmoittavat luopuvansa vaatimasta ositusta, ei sitä toimenpiteenä voida enää käynnistää. Tämä on oikeastaan se syy, miksi puuttuvan osituskirjan voi korvata vapaamuotoisella selvityksellä. - hankala änkyrä
Je ne comprendds pas kirjoitti:
Hän tosiaan on tuossa asemassa. Yitän siis saada aikaiseksi osittaista jakoa eli hieman rahaa kummallekin perijälle pankkitililtä, mutta asia nyt ei vaan etene, koska aa:n mielestä pitää odottaa ja odottaa. Mitä tarkoitit? Hän siis toimii minuna, sijaisholhoojana lain mukaan tässä tapauksessa alaikäiseni edustajana, koska toinen lapseni on täysi-ikäinen.
Voiko henkilö mennä toisen miehen kanssa naimisiin, jos avioeroa ei olisi toteutettu ja myös omaisuutta (ehkä muutama kahvikuppipari etc) jaettu. Tämä asianajaja ei oletästä kiinnostunut. Meinaatko, että jos joskus saisimme nämä odotetut osituskirjat niin seuraavaksi hän alkaisi kysellä 60-luvun avioero-ositusta? Siis rahastaa?
A siis kuoli ja P1 jo aiemmin. Heidän ainoa lapsensa oli minun lasteni isä (siis kuollut hänkin). Löytyy kyllä A:n isän 60-luvulla tehty perukirja .... ja äitinsäkin vuonna 1985 tehty perukirja ... jospa pitää kaikki nyt kaivaa varmuuden vuoksi?"Olen vain pesänhoitaja ja testamentilla määrätty toimeenpanija. "
pesänhoitaja on tosiaankin oikea sana, et ole tietämättäsi pesänselvittäjä (kuten joku yllä väitti). Jos olet testamentin toimeksipanija, on sinulla aika hankala rykelmä maallikon selvitettäväksi :) Toimeenpanijan määräys ei sinänsä ulotu noihin osituksiin, joten sillä ei liene paljonkaan merkitystä tässä pesässä.
- Je ne comprends pas
No niin, kiitoksia taas!
Nyt saimme P2:n osituskirjan, jonka tietysti lähetän vielä hänen perukirjansa lisäksi A:n perukirjan liitteeksi.
tässä on koko ajan ollut kyseessä siis osittainen jako, hieman rahaa pankkitililtä perinnönsaajille. Loppuosa jää toistaiseksi jakamatta. Pesänselvittäjää emme tule tarvitsemaan varmaan senkään jälkeen kun alaikäinen täyttää 18 ja ositus päätetään tehdä.
Edunvalvojan sijainen (aa) haluaisi nyt kirjoittaa papereita uudelleen. Olen otsikoinut maistraattiin lähettämäni paperin: osittainen ositus- ja perinnönjakosopimus. Aa haluaisi nyt, että se kirjoitetaan uudelleen: osittainen perinnönjakokirja. Lisäksi ne allekirjoitukset, jotka paperissa ovat, eivät hänen mukaansa käy, vaan paperi pitää allekirjoittaa uudelleen, vaikka siihen jäi tyhjä tila edunvalvojan sijaisen allekirjoitusta varten (nimi ei ollut tiedossa)
Perukirjaan minulta jäi ylimääräinen lause: tasinko-lausetta ei ole tarpeellista käyttää (tämä oli vain omaksi muistini tueksi). Perukirja pitäisi tämän vuoksi kirjoittaa uudelleen, siis poistaa tuo ylimääräinen lause.
Ovatko tarpeellisia? Entä jos niitä ei aleta vaihtaa? Maistraatti ja verotoimistoko ne palauttavat j9os eivät ole aa:n vaatimusten mukaiset? Sanoin jo aa:lle että minulta voi kysyä virheistä, jotka eivät käsittääkseni sinänsä ihan virheiksi ole luettavissa.
Nyt aa haluaisi, että täysi-ikäinen allekirjoittaa hänelle valtakirjan, jolla hän hoitaisi loppukuvion eli vielä pankkiasian, siis rahojen siirtämisen täysi-ikäisen tilille, Hän on siis alaikäiseni edunvalvoja. Minä olen kummankin perinnönsaajan äiti ja pesänhoitaja. Estävätkö nuo tosiasiat sen, ettei täysi-ikäinen voisi valtuuttaa minua tähän tehtävään? Toistaiseksi emme ole tehneet täysi-ikäisen kanssa edes valtakirjaa minulle, koska kävimme yhdessä pankissa näyttäytymässä ja kuuntelemassa ohjeet, joista ei valittamista. Täysi-ikäinen on lähdössä muutaman viikon kuluttua matkalle ja aa ilmeisesti haluaa sen vuoksi valtakirjan, siis aikapulasta olisi kysymys.
Täysi-ikäinen haluaa valtuuttaa minut hoitamaan tämän asian aa:n tarjouksen sijaan. Onko syytä nyt vielä tehdä varmuudeksi valtakirja myös pankkiin?
Aa haettiin siis edunvalvojan (minä) sijaiseksi, jotta vainajan tililtä voitaisiin osakkaille nostaa rahaa tässä vaiheessa. Täysi-ikäinen ei ole häntä palkannut mihinkään ja on joutunut odottamaan kaikenlaisen hidastelun vuoksi elokuun loppupuolelta asti.
Nyt sähköpostissa tuli myös häneltä malli valtakirjasta, jolla hän haluaisi nyt hoitaa asiat kummankin lapseni puolesta vedoten asioiden jouduttamiseksi, vaikka hänelle jo ilmoitin, että soittaisi täysi-ikäiselle kun hän voisi tulla asiapaperit allekirjoittamaan. Ilmoitin myös hänelle jo aiemmin, että minä teen itse vaadittavat asiakirjat, en ole pyytänyt valtakirjamallia tms., jonka hän kuitenkin nyt lähetti.
Olenko jäävi ja pitääkö paperit nyt kirjoitella uudelleen?- Tiedoksi vaan
Ennen perinnönjakoa pitää tehdä ositus.
- Je ne comprends pas
Tiedoksi vaan kirjoitti:
Ennen perinnönjakoa pitää tehdä ositus.
Tämä on taas asia erikseen. Nyt puhun osittaisesta. Please, joku - olenko jäävi edustamaan täysi-ikäistä, kun alaikäistäni edustajaa virallinen edunvalvojan sijainen tässä heidän yhteisessä asiassaan? Nostettavat summat ovat 50/50.
Pitääkö paperit kirjoittaa uudelleen aa:n mielestä virheellisen otsikon vuoksi? kyseinen sopimus on allekirjoitettu elokuussa ja siinä on tyhjä tila edunvalvojan nimeä varten. Todistajatkin ovat jo allekirjoittaneet.
Voinko ottaa itse yhteyttä maistraattiin kysyäkseni näitä asioita? - Juristi1
Je ne comprends pas kirjoitti:
Tämä on taas asia erikseen. Nyt puhun osittaisesta. Please, joku - olenko jäävi edustamaan täysi-ikäistä, kun alaikäistäni edustajaa virallinen edunvalvojan sijainen tässä heidän yhteisessä asiassaan? Nostettavat summat ovat 50/50.
Pitääkö paperit kirjoittaa uudelleen aa:n mielestä virheellisen otsikon vuoksi? kyseinen sopimus on allekirjoitettu elokuussa ja siinä on tyhjä tila edunvalvojan nimeä varten. Todistajatkin ovat jo allekirjoittaneet.
Voinko ottaa itse yhteyttä maistraattiin kysyäkseni näitä asioita?Taidat olla aika pihalla tämä juridiikan kanssa. En jaksa perehtyä koko soppaan, mutta luulisi, että tätä setvittyäsi olisit tajunnut miten tärkeää on hoitaa ne ositukset ja laatia niistä kunnolliset ositussopimukset.
Ositus ja perinnönjako voidaan tehdä tietysti osittaisinakin, mutta yleensä siinä ei ole mitään järkeä. Ja yleensä ainakaan maallikot eivät tällaista osittaista kuviota haltsaa, ja itse asiassa harvat lakimiehetkään.
Joka tapauksessa ennen perinnöjakoa pitää toimittaa ositus, vaikka sitten vain sen jaettavan summan osalta. Järkevintä tietysti olisi se, että toiselle puolelle ositettaisiin saman verran varoja, jolloin tämä osittainen häröily saataisiin lopulliseksi. Näin sitten aikanaan tehtävä lopullinen ositus koskisi vain osittamatta ja jakamatta jätettyä omaisuutta
Et ilmeisesi myöskään tajua sitä, mikä on todistajien tehtävä. Todistajat todistavat, että kyseinen henkilö on allekirjoittanut asiakirjan. Miten helkkarissa teidän todistajanne ovat voineet jakokirjan allekirjoittaa, jos kerran yhden sopimusosapuolen allekirjoitus vielä puuttuu?!
Ja kyllä, voit soittaa maistraattiin. Toivottavasti he saavat väännettyä nämä asiat sinulle jos ei tämän (ja muiden vastausten) perusteella meinaa aueta, - Je ne comprends pas
Juristi1 kirjoitti:
Taidat olla aika pihalla tämä juridiikan kanssa. En jaksa perehtyä koko soppaan, mutta luulisi, että tätä setvittyäsi olisit tajunnut miten tärkeää on hoitaa ne ositukset ja laatia niistä kunnolliset ositussopimukset.
Ositus ja perinnönjako voidaan tehdä tietysti osittaisinakin, mutta yleensä siinä ei ole mitään järkeä. Ja yleensä ainakaan maallikot eivät tällaista osittaista kuviota haltsaa, ja itse asiassa harvat lakimiehetkään.
Joka tapauksessa ennen perinnöjakoa pitää toimittaa ositus, vaikka sitten vain sen jaettavan summan osalta. Järkevintä tietysti olisi se, että toiselle puolelle ositettaisiin saman verran varoja, jolloin tämä osittainen häröily saataisiin lopulliseksi. Näin sitten aikanaan tehtävä lopullinen ositus koskisi vain osittamatta ja jakamatta jätettyä omaisuutta
Et ilmeisesi myöskään tajua sitä, mikä on todistajien tehtävä. Todistajat todistavat, että kyseinen henkilö on allekirjoittanut asiakirjan. Miten helkkarissa teidän todistajanne ovat voineet jakokirjan allekirjoittaa, jos kerran yhden sopimusosapuolen allekirjoitus vielä puuttuu?!
Ja kyllä, voit soittaa maistraattiin. Toivottavasti he saavat väännettyä nämä asiat sinulle jos ei tämän (ja muiden vastausten) perusteella meinaa aueta,Pitää paikkansa tuo pihallaolo. Muutenhan en kyselisi palstoilla asioita. Lakiopintoja ei ole takana. Nimimerkkini tarkoittaa: en ymmärrä :)
Kyse oli siitä, että henkilö A, jonka pesänhoitaja olen, oli hävittänyt kaikki muut
elämäänsä koskeneet asiakirjat, paitsi omat sairaalapaperinsa ja äitinsä ja isänsä perukirjat. Hän leskeytyi parikymmentä vuotta sitten, mutta oli hävittänyt tätä kuolemaa, ositusta ja jakoa koskeneet paperit, joita sitten jahtasimme.
Osituskirjat on nyt siis saatu viimein A:n toisen aviomiehen lapsilta, koska en voinut tyhjästä osituskirjaksi muuttua.
Näin juuri olemme tekemässä, että kumpikin perijä saisi tasan saman summan ja asiakirjan nimi - osittainen ositus- ja perinnönjakosopimus - on aa:n mielestä väärä. Onko näin? Aikanaan tehtävä lopullinen ositus ja jako tosiaan tehdään erinäisistä syistä vuonna 2016. Aa:n mielestä nimestä pitää tipauttaa ositus-sana pois ja vaihtaa sopimus kirjaksi. Eli pitäisi puhua osittaisesta perinnönjakokirjasta.
Yhden sopimusosapuolen allekirjoitus puuttuu siitä syystä, että maistraatti määräsi hakemuksestani hänet sijaisekseni hakemuksen käsittelyn jälkeen. Siitä on erikseen paperi.
Eli taitaa riittää, että teen sivun 2 uusiksi, jossa allekirjoituksia kaivataan.
Tietääkö joku nyt tästä, voinko minä toimia täysi-ikäiseni valtuuttamana tässä asiassa, kun alaikäiselleni jouduin ristiriitatilanteen ehkäisemiseksi hakemaan itselleni sijaisen.
Ymmärtäisin näin, että täysi-ikäisen vapaassa valinnassa on, kenet hän valtuuttaa. - Juristi1
Je ne comprends pas kirjoitti:
Pitää paikkansa tuo pihallaolo. Muutenhan en kyselisi palstoilla asioita. Lakiopintoja ei ole takana. Nimimerkkini tarkoittaa: en ymmärrä :)
Kyse oli siitä, että henkilö A, jonka pesänhoitaja olen, oli hävittänyt kaikki muut
elämäänsä koskeneet asiakirjat, paitsi omat sairaalapaperinsa ja äitinsä ja isänsä perukirjat. Hän leskeytyi parikymmentä vuotta sitten, mutta oli hävittänyt tätä kuolemaa, ositusta ja jakoa koskeneet paperit, joita sitten jahtasimme.
Osituskirjat on nyt siis saatu viimein A:n toisen aviomiehen lapsilta, koska en voinut tyhjästä osituskirjaksi muuttua.
Näin juuri olemme tekemässä, että kumpikin perijä saisi tasan saman summan ja asiakirjan nimi - osittainen ositus- ja perinnönjakosopimus - on aa:n mielestä väärä. Onko näin? Aikanaan tehtävä lopullinen ositus ja jako tosiaan tehdään erinäisistä syistä vuonna 2016. Aa:n mielestä nimestä pitää tipauttaa ositus-sana pois ja vaihtaa sopimus kirjaksi. Eli pitäisi puhua osittaisesta perinnönjakokirjasta.
Yhden sopimusosapuolen allekirjoitus puuttuu siitä syystä, että maistraatti määräsi hakemuksestani hänet sijaisekseni hakemuksen käsittelyn jälkeen. Siitä on erikseen paperi.
Eli taitaa riittää, että teen sivun 2 uusiksi, jossa allekirjoituksia kaivataan.
Tietääkö joku nyt tästä, voinko minä toimia täysi-ikäiseni valtuuttamana tässä asiassa, kun alaikäiselleni jouduin ristiriitatilanteen ehkäisemiseksi hakemaan itselleni sijaisen.
Ymmärtäisin näin, että täysi-ikäisen vapaassa valinnassa on, kenet hän valtuuttaa.Siis kenen välillä sitä ositusta nyt ollaan tekemässä jos kerran vainaja A oli leski, ja kaikki aiemmat ositukset on tehty tai jollain tavalla jälkikäteen selvitetty?
Tiedätkö siis vieläkään mikä on ositus? Mistä keksit että se pitäisi tehdä nyt?
Termi voi ihan hyvin olla perinnönjakosopimus tai perinnönjakokirja. Ihan samoin kuin ositussopimus ja osituskirja. Laki puhuu -kirjasta, mutta sopimusosituksessa ja sopimusjaossa käytetään myös tuota "sopimus"-sanaa.
Täysi-ikäinen lapsesi voi valtuuttaa itseään edustamaan kenet lystää.
Suuresti kyllä ihmettelen että olet lähtenyt itse laatimaan näitä asiakirjoja, jos perusasiat ovat noin hukassa. Onnea vain lupaprosessiin maistraattissa. Tulevat todennäköisesti repimään hiuksia päästään kun yrittävät saada sinut muokkaamaan jakosopimuksen oikean sisältöiseksi. Asiakirjan otsikko ei todellakaan ole suurin huolenaiheesi! - 11+11
Juristi1 kirjoitti:
Siis kenen välillä sitä ositusta nyt ollaan tekemässä jos kerran vainaja A oli leski, ja kaikki aiemmat ositukset on tehty tai jollain tavalla jälkikäteen selvitetty?
Tiedätkö siis vieläkään mikä on ositus? Mistä keksit että se pitäisi tehdä nyt?
Termi voi ihan hyvin olla perinnönjakosopimus tai perinnönjakokirja. Ihan samoin kuin ositussopimus ja osituskirja. Laki puhuu -kirjasta, mutta sopimusosituksessa ja sopimusjaossa käytetään myös tuota "sopimus"-sanaa.
Täysi-ikäinen lapsesi voi valtuuttaa itseään edustamaan kenet lystää.
Suuresti kyllä ihmettelen että olet lähtenyt itse laatimaan näitä asiakirjoja, jos perusasiat ovat noin hukassa. Onnea vain lupaprosessiin maistraattissa. Tulevat todennäköisesti repimään hiuksia päästään kun yrittävät saada sinut muokkaamaan jakosopimuksen oikean sisältöiseksi. Asiakirjan otsikko ei todellakaan ole suurin huolenaiheesi!Olisikohan aloittaja käyttänyt täältä löytyvää asiakirjamallia:
http://www.lakiopas.com/asiakirjamallit/osittainen_ositus/
Ihan vaan tiedoksi, että tuo malli osittaisesta osituksesta ja perinnönjaosta on täysin päin prinkkalaa. Sen perusteella ei pysty tekemään ositusta tai perinnönjakoa kumpaakaan.
Osituksessa pitää esimerkiksi aina olla osituslaskelma.
Älkää ihmiset käyttäkö näitä nettiasiakirjamalleja! Saatte asianne vain solmuun. Ja pahimmillaan joudutte maksamaan ihan turhia veroja ja lopulta ihan turhan suuria lakimiespalkkioita kun näitä omin toimin aiheutettuja vahinkoja yritetään korjata. - hankala änkyrä
11+11 kirjoitti:
Olisikohan aloittaja käyttänyt täältä löytyvää asiakirjamallia:
http://www.lakiopas.com/asiakirjamallit/osittainen_ositus/
Ihan vaan tiedoksi, että tuo malli osittaisesta osituksesta ja perinnönjaosta on täysin päin prinkkalaa. Sen perusteella ei pysty tekemään ositusta tai perinnönjakoa kumpaakaan.
Osituksessa pitää esimerkiksi aina olla osituslaskelma.
Älkää ihmiset käyttäkö näitä nettiasiakirjamalleja! Saatte asianne vain solmuun. Ja pahimmillaan joudutte maksamaan ihan turhia veroja ja lopulta ihan turhan suuria lakimiespalkkioita kun näitä omin toimin aiheutettuja vahinkoja yritetään korjata.Ei tuo nyt suoranaisesti väärin ole. (Ei se tietenkään ap:n sekavaan soppaan suoraan sovellu). Ei osituslaskelma ole mitenkään pakollinen. Mitä siinä pitäisi laskea, jos selvästi varakkaampi leski vain vetoaa tasinkoprivilegiin? Ainoa outous tuossa asiakirjamallissa on "Ennen perintöosuuksien tilittämistä tulee tilivaroista suorittaa Lakiasiaintoimisto JJ:n palkkio tämän jakokirjan laatimisesta erillisen laskun mukaisesti, jonka jälkeen tilien lopetus saldo tilitetään saajilleen jakokirjan mukaisin osuuksin.", ikäänkuin sopimuksen osapuolena olisi paperin laatija joka "määräisi" oman palkkionsa maksettavaksi jostain tietystä rahaerästä. Sopimuksen oikeat osapuolet voivat aivan hyvin olla noudattamatta tuota tertiuksen vieraan tahdon ilmentymää sopimuksessaan.
"Aikanaan tehtävä lopullinen ositus ja jako tosiaan tehdään erinäisistä syistä vuonna 2016"
Mitähän nämä syyt mahtavat olla? Tapauksessasi olisi osittaisen jaon sijasta pyrittävä mahdollisimman nopeasti jakamaan sekava himmeli lopullisesti. Pahimmillaan asia monimutkaistuu lisää, jos vuosien päästä aletaan riitelemään siitä, mitä oikein olikaan jaettu osittaisesti, oliko jotain jäänyt jakamatta, tuliko toimitus (mikä niistä?) joskus tehtyä loppuun, jne. Viimeistään silloin kun joku asianosaisita itse kuolee tai joutuu edunvalvontaan, koko sotku voidaan joutua perkaamaan auki taas uudestaan eri ihmisten kanssa. - Je comprends!
hankala änkyrä kirjoitti:
Ei tuo nyt suoranaisesti väärin ole. (Ei se tietenkään ap:n sekavaan soppaan suoraan sovellu). Ei osituslaskelma ole mitenkään pakollinen. Mitä siinä pitäisi laskea, jos selvästi varakkaampi leski vain vetoaa tasinkoprivilegiin? Ainoa outous tuossa asiakirjamallissa on "Ennen perintöosuuksien tilittämistä tulee tilivaroista suorittaa Lakiasiaintoimisto JJ:n palkkio tämän jakokirjan laatimisesta erillisen laskun mukaisesti, jonka jälkeen tilien lopetus saldo tilitetään saajilleen jakokirjan mukaisin osuuksin.", ikäänkuin sopimuksen osapuolena olisi paperin laatija joka "määräisi" oman palkkionsa maksettavaksi jostain tietystä rahaerästä. Sopimuksen oikeat osapuolet voivat aivan hyvin olla noudattamatta tuota tertiuksen vieraan tahdon ilmentymää sopimuksessaan.
"Aikanaan tehtävä lopullinen ositus ja jako tosiaan tehdään erinäisistä syistä vuonna 2016"
Mitähän nämä syyt mahtavat olla? Tapauksessasi olisi osittaisen jaon sijasta pyrittävä mahdollisimman nopeasti jakamaan sekava himmeli lopullisesti. Pahimmillaan asia monimutkaistuu lisää, jos vuosien päästä aletaan riitelemään siitä, mitä oikein olikaan jaettu osittaisesti, oliko jotain jäänyt jakamatta, tuliko toimitus (mikä niistä?) joskus tehtyä loppuun, jne. Viimeistään silloin kun joku asianosaisita itse kuolee tai joutuu edunvalvontaan, koko sotku voidaan joutua perkaamaan auki taas uudestaan eri ihmisten kanssa.Kiitos!
Laatimassani osittaisessa ositus- ja perinnönjakosopimuksessa ei ole mainittu mitään asianajajalle maksamisesta. Tietenkin maksan pesänhoitajana hänen laskunsa pesän varoista. Lähettäköön hän laskunsa. Tiliä ei olla lopettamassa, sieltä vain otetaan yhtenevät summat kummallekin pesän osakkaalle tässä vaiheessa, jolloin kaikki muu jää ennalleen.
Tämä sekava himmeli ei olisi ollut lainkaan sekava, jos alun perin vainaja olisi säilyttänyt kaikki paperit. Turha sitä on enää itkeä, osittain dementointunut ihminen kun oli kyseessä.Tämä pesä on hyvinkin selvä. Osakkaita on tasan kaksi, jotka kummatkin ovat lapsiani. Toinenkin tulee täysi-ikäiseksi ensi syksynä.
Jos syistä haluat tietää niin pesään kuuluu muiden pankkitilien lisäksi asunto-osake, jonka on nyt vuokralaisella, johon siihenkin löytyy syy ja syyn vuoksi se voidaan myydä vasta 2016. Muun suhteen kaikki on jaettu tai tullaan jakamaan siis kahdella.
Päätin nyt kirjoittaa uusiksi tämän osittaisen perinnönjakokirjan ja toimitan sen lankoja pitkin hetken päästä aa:lle, samoin kuin luonnoksen maistraatin lupahakemuslomakkeesta, jolloin hänen ei tarvitse etsiä tietoja papereista.
Täysi-ikäinen lapseni haluaa valtuuttaa minut hoitamaan tämän pankkiasian loppuun, jolloin ilmoitan aa:lle tästäkin asiasta.
Aiemmin laatimassani asiakirjassa ei ollut aa:n mielestä muuta huomautettavaa.
- Je ne comprends pas
Nyt tyssäsi asian eteneminen siihen, että aa halusi, että osittainen perinnönjakokirjaluonnos -otsikosta, jonka hän aiemmin halusi (siis että lisätään sanan "luonnos", poistetaan sana "luonnos".
Paperi on kaksisivuinen, viimeisellä sivulla ennen allekirjoituksia on päiväys ja paikka. Nyt hän on kuulemma toimittanut kuulemma erehdyksessä pankkiin päiväämättömän version. Minä ihmettelen, miten se on mahdollista, koska minä olen paperin kirjoittanut. Onko hän mahdollisesti kopioinut niin huolimattomasti? En siis halunnut, että hän naputtelisi selviä papereita, vaan tein sen itse ammattikirjoittajana.
Lähetin hänelle sitten tästä asiakirjasta 1. sivun, jonka otsikosta poistin sanan "luonnos". Maistraatti ei siihen puuttunut, vaan myönsi luvan tämän aiemman paperin pohjalta. En tiedä onko aa saanut korjattua virheensä päiväämättömyyden suhteen, en ole vielä saanut yhteyttä pankkiin enkä häneen.
Pankki halusi testamentin osalta lainvoimaisuustodistuksen, jonka tein, mutta nyt aa haluaa allekirjoittaa sen, vaikka se koskee toukokuista tapahtumaa ja anoin julkista edunvalvojaa elokuussa. Pitääkö hänen todella nyt allekirjoittaa jotain sellaista tilaisuudesta, jossa hän ei ollut läsnä.
Nyt aa yllättäen halusi myös alkuperäisen testamentin. Hänellä on ollut verotoimiston leimoilla varustettu oikeaksi todistettu testamentti käytössään asian alusta asti eli syyskuusta lähtien. Testamentti on nyt minulla ja yritän saada häneltä aikaa käydä sitä näyttämässä pyynnöstään. En tiedä minkälaisia tutkimuksia hän haluaa tehdä sen suhteen, mutta en postita sitä enkä jätä sitä hänelle.
Minä en muuta voi kuin ihmetellä.
Pankista eräs henkilö kertoi, että minä testamentin toimeenpanijana hoidan tilisiirrot pankin tutkimusten jälkeen jos ovat ok ja sitten toinen henkilö samasta pankista kertoi ettei asia ole näin. Miten asia on, sitä en vieläkään tiedä.
Täysi-ikäinen allekirjoitti minulle valtakirjan hoitaa tämä asia loppuun tilisiirtoineen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1482301- 271958
Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha231918Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.851720Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?641514Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se201286Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo381190- 111178
Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan371173Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k101157