2 isäehdokasta

Päätös on sinun,mutta toivon että et joudu koskaan katumaan minkä päätöksen olet ikinä tehnytkään. Etkö voisi kysyä nykyisteltä mieheltäsi että olisiko hän valmis perustamaan perhettä? Lapsi on iloinen ja rakastava asia! :) tsemiä! Ja jos todella rakastat uutta miestäsi niin puhukaa lapsesta! :)

Kannattaa käydä ultrassa ja varmistaa raskauden todellinen kesto. Jos et ole aivan peräkkäisinä päivinä ollut molempien kanssa, niin ultra saattaa antaa sinulle vastauksia. Mm. Raskaus on voinut alkaa ennen kuin olet ollut uuden kumppanisi kanssa tai raskaus on voinut alkaa niin myöhään että edellinen miehesi ei mitenkään olla isä (siittiöit elää max 5pv)

Tietenkin ultraajan mittaustapa saattaa olla sellainen että tulee muutaman päivään heittoja jolloin ei voi ihan varma asiasta olla. Suosittelen kuitenkin että menet kokeilemaan. Vartoat vielä jonkin aikaa jotta raskaus etenee hieman ja mener yksityiselle. Jos seksiväli exän ja nyksän välillä on suuri niin saatat saada vastauksen. Ota päivämäärät ylös ja kysy myös ultraajan mielipidettä asiasta.

Tsemppiä sinulle mitä ikinä teetkin. Jokainen ihminen tekee virheitä ja et ole ensimmäinen joka ei tiedä lapsensa isää. Olet sentään yrittänyt ehkäistä, niin älä turhaan syyllistä itseäsi enempää. Muista tehdä päätös sillä perusteella miltä sinusta itsestä tuntuu! Tee päätös jonka kanssa pystyt elämään loppu elämäsi.

Kiitos paljon kannustavista ja ihanista vastauksista!
Kerroin nykyiselle miehelleni että olen raskaana ja hän on ihan mukana jutussa. Toivon että lapsi on hänen.
Jos selviää että lapsi on toisen miehen, nykyinen todennäköisesti lähtee mutta en todellakaan halua väittää lasta hänen omakseen. Jos pystyn päivistä laskemaan että lapsi ei varmasti ole nykyiseni en tiedä teenkö abortin kertomatta kenellekään ja sanon sitten että sain keskenmenon. Exä ei varmasti haluaisi lapsia vielä ainakaan minun kanssani koska haluaa opiskella niin päätös olisi hänenkin kannalta parempi. Mutta hänen ei tarvitse tietää lapsesta muuten kuin jos pidän sen.
Olen myös henkisesti valmistautunut olemaan yksinhuoltajana ja uskon pystyväni siihen