Voisiko joku ystävällinen sielu kertoa alla olevista professori-asioista (Edward L Wright) suomen kielellä rautalangasta vääntäen. Tiedän, mistä puhutaan, mutta en asiaa ymmärrä. Kiitos.
1. Kysymys: "If the Universe is only 14 billion years old, how can we see objects that are now 47 billion light years away?"
En ymmärrä kysymystä: näemmekö oikeasti näin kauas? Miten me voimme tietää kappaleiden todellista etäisyyttä, koska saamme tietoa vain valonnopeudella? Saamamme informaatio eli säteily on 14 miljardia vuotta vanhaa, ja emme edes tiedä onko ko. säteilynlähteitä edes olemassa enää.
Jos galaksi tai muu tarkkailtava kohde on etääntynyt tai etääntyy meistä valonnopeudelle tai sitä nopeammin, tieto ei saavuta meitä koskaan.
2. Toteamus: "We have observations that say that the radius of curvature of the Universe is bigger than 70 billion light years."
Miten meillä voi olla tietoa 70 miljardin valovuoden etäisyydeltä, katso kohta edellä. Miten meillä voi olla tuollaisia havaintoja? Jos olen ymmärtänyt oikein, maailmankaikkeus on rajaton, sillä valo kulkee suoraan ja taipuu ainoastaan suurien massojen vaikutuksesta.
3. Toteamus: "However, if we assume that the distance of an object at time t is the distance from our position at time t to the object's position at time t measured by a set of observers moving with the expansion of the Universe, and all making their observations when they see the Universe as having age t, then the velocity (change in D per change in t) can definitely be larger than the speed of light."
Jos kappale etääntyy meistä valoa nopeammin, miten me voimme tietää siitä? Ei kai meidän tulisi silloin edes saada informaatiota siitä? Meidän kannaltamme lienee "turhaa" spekuloida sillä, etääntyykö kappale meistä sen vuoksi että kappaleella on tietty nopeus vai laajeneeko avaruus välillämme. Suhteellisuusteorian tulkinnan kannalta asialla on iso merkitys toki.
4. Kysymys: "Are galaxies really moving away from us or is space just expanding?"
Onko tämä vain tapa saada suhteellisuusteoria täsmäämään vai onko asialla suurempaa merkitystä? Me olemme omalta kannaltamme kaiken keskipiste mutta muu universumi viis veisaa mielipiteestämme. Jos kaksi kaukaista galaksia kuitenkin erkanee suhteessa toisiinsa ja suhteessa meihin, niillä on nopeutta sekä toistensa suhteen että myös meidän suhteen. Loppu lienee saivartelua. Olisi kummallista ajatella, että avaruuden laajeneminen tapahtuisi vain joissakin avaruuden osissa ja joissakin ei.
5. Kysymys: "What is the evidence for the Big Bang?"
Mitkä ovat todisteet? Eikö kolme vankinta ole punasiirtymä, kosminen taustakohina, universumin näennäinen "tasalaatuisuus" sekä viimeisenä juuri todistetut painovoima-aallot.
Mitä ovat käytännössä painovoima-aallot ja miten sellaisia voi olla olemassa? Miten pimeä yötaivas voi selittää alkuräjähdystä?
Yksi tyhmä kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta osaa vastata
22
84
Vastaukset
- ääliöalert
Painovoima-aallot eivät olleet niitä.
- 13:11
Kiitos, tästä on hyvä jatkaa.
- Kalju Pitkätukka
"En ymmärrä kysymystä: näemmekö oikeasti näin kauas? Miten me voimme tietää kappaleiden todellista etäisyyttä,"
Kun erittäin kaukaisesta kohteesta tulee informaatiota, ehtii avaruus laajentua
sinä aikana, kun informaatio kulkee meitä kohti.
Ajattele avaruutta, jossa valo tai muu säteily kulkee, kuminauhana, jota venytetään.
Samalla kun informaatio kulkee meitä kohti, sen lähettänyt kohde etääntyy meistä.
Siinä vaiheessa, kun säteily meidät saavuttaa, on sen lähettänyt kohde siis huomattavasti kauempana kuin säteilyn lähtiessä matkaan.
Jotenkin näin tämän väänsi joku viisas rautalangasta T&A:n lukijoiden
kysymykset- palstalla.- 16:11
Kiitos, tämä on melko ymmärrettävä vastaus. Osaatko tarkentaa; mehän emme voi tietää kuinka kaukana säteilyä lähettävä kappale todellisuudessa on. Me emme edes tiedä, onko kappaletta nykyisin edes olemassa. Jotta voisimme tietää etäisyyden, meidän tulisi tietää mm. kappaleen pakonopeus ja sen ikä. Jos kappaleen nopeus meihin nähden on lähellä valonnopeutta tai jopa yli, infomaatio ei edes tavoita meitä. Näin ollen emme voi koskaan nähdä maailmankaikkeuden ns. laitoja, jos siellä hyvin nopeita säteileviä lappaleita sattuisi olemaan.
Osaako joku tulkita tuohon kuminauhaan liittyvän kaavan eli etäisyys D = 3ct? Tuo yhtälö siis kuvaa kiihtyvällä tahdilla laajenvan avaruuden kaukaisinta havaittavissa olevaa pistettä. - ¢
16:11 kirjoitti:
Kiitos, tämä on melko ymmärrettävä vastaus. Osaatko tarkentaa; mehän emme voi tietää kuinka kaukana säteilyä lähettävä kappale todellisuudessa on. Me emme edes tiedä, onko kappaletta nykyisin edes olemassa. Jotta voisimme tietää etäisyyden, meidän tulisi tietää mm. kappaleen pakonopeus ja sen ikä. Jos kappaleen nopeus meihin nähden on lähellä valonnopeutta tai jopa yli, infomaatio ei edes tavoita meitä. Näin ollen emme voi koskaan nähdä maailmankaikkeuden ns. laitoja, jos siellä hyvin nopeita säteileviä lappaleita sattuisi olemaan.
Osaako joku tulkita tuohon kuminauhaan liittyvän kaavan eli etäisyys D = 3ct? Tuo yhtälö siis kuvaa kiihtyvällä tahdilla laajenvan avaruuden kaukaisinta havaittavissa olevaa pistettä.aikojen alussa jostain tähdestä lähtenyt valo siis napataan kiinni täällä jollain avaruuskaukoputkeen asennetulla kameralla ja valotusaika on ... mitä lienee, mutta luulisin että ainakin päivä ja yö. Tähti näyttää kuvassa punaiselta ja jonkun mielestä se on punasiirtynyttä valoa, jota tyhjä avaruus on siinä matkan aikana venyttänyt. Joo niin sen täytyy olla että venynyt se on. Ei se mitenkään ole voinut olla tuon väristä lähtiessään matkaan, kun ei Aurinkokaan ole punainen. Nerokasta.
- ¢
¢ kirjoitti:
aikojen alussa jostain tähdestä lähtenyt valo siis napataan kiinni täällä jollain avaruuskaukoputkeen asennetulla kameralla ja valotusaika on ... mitä lienee, mutta luulisin että ainakin päivä ja yö. Tähti näyttää kuvassa punaiselta ja jonkun mielestä se on punasiirtynyttä valoa, jota tyhjä avaruus on siinä matkan aikana venyttänyt. Joo niin sen täytyy olla että venynyt se on. Ei se mitenkään ole voinut olla tuon väristä lähtiessään matkaan, kun ei Aurinkokaan ole punainen. Nerokasta.
voisiko joku selittää mikä ero tällä punasiirtymällä on vaikka jos verrataan veden pinnan aaltoiluun kun se lähtee vaikka laivan kyljestä kohti merta. Se aaltohan leviää siinä 180 astetta ja aallon korkeus hiipuu kunnes sitä ei enää ole. Ei se meri siinä alla kuitenkaan mihinkään 'laajene'.
- ¢
¢ kirjoitti:
voisiko joku selittää mikä ero tällä punasiirtymällä on vaikka jos verrataan veden pinnan aaltoiluun kun se lähtee vaikka laivan kyljestä kohti merta. Se aaltohan leviää siinä 180 astetta ja aallon korkeus hiipuu kunnes sitä ei enää ole. Ei se meri siinä alla kuitenkaan mihinkään 'laajene'.
entäs mistä se johtuu kun Auringon laskiessa ja noustessa taivas on punainen?
- Kalju PItkätukka
16:11 kirjoitti:
Kiitos, tämä on melko ymmärrettävä vastaus. Osaatko tarkentaa; mehän emme voi tietää kuinka kaukana säteilyä lähettävä kappale todellisuudessa on. Me emme edes tiedä, onko kappaletta nykyisin edes olemassa. Jotta voisimme tietää etäisyyden, meidän tulisi tietää mm. kappaleen pakonopeus ja sen ikä. Jos kappaleen nopeus meihin nähden on lähellä valonnopeutta tai jopa yli, infomaatio ei edes tavoita meitä. Näin ollen emme voi koskaan nähdä maailmankaikkeuden ns. laitoja, jos siellä hyvin nopeita säteileviä lappaleita sattuisi olemaan.
Osaako joku tulkita tuohon kuminauhaan liittyvän kaavan eli etäisyys D = 3ct? Tuo yhtälö siis kuvaa kiihtyvällä tahdilla laajenvan avaruuden kaukaisinta havaittavissa olevaa pistettä.Käsittääkseni erilaisille kohteille on erilaisia etäisyydenmääritysmenetelmiä ja niihin
liittyy epätarkkuutta aiheuttavia tekijöitä, joskus suuriakin.
Helpointa on kai määritellä sellaisen tähden etäisyys, jonka parallaksin voi mitata.
Minähän olen pelkkä harrastelija, enkä kovin pitkälle erikoistunut sellainen.
V'ttumainen besserwisser :-D - ¢
Kalju PItkätukka kirjoitti:
Käsittääkseni erilaisille kohteille on erilaisia etäisyydenmääritysmenetelmiä ja niihin
liittyy epätarkkuutta aiheuttavia tekijöitä, joskus suuriakin.
Helpointa on kai määritellä sellaisen tähden etäisyys, jonka parallaksin voi mitata.
Minähän olen pelkkä harrastelija, enkä kovin pitkälle erikoistunut sellainen.
V'ttumainen besserwisser :-Davaruus on siis laajentunut kiihtyvällä vauhdilla 14 miljardia vuotta. Mikähän mahtaa nyt olla meijän vauhti? Valonnopeushan kuulemma jo ylitettiin silloin 14 miljardia vuotta sitten, kun ei sen taakse ennää nävy. Ylivalonnopeudella näkyy näkyvän kaikki oikein hyvin, pikkusen vaan punertaa jos etemmäs kattoo.
- Kalju Pitkätukka
¢ kirjoitti:
avaruus on siis laajentunut kiihtyvällä vauhdilla 14 miljardia vuotta. Mikähän mahtaa nyt olla meijän vauhti? Valonnopeushan kuulemma jo ylitettiin silloin 14 miljardia vuotta sitten, kun ei sen taakse ennää nävy. Ylivalonnopeudella näkyy näkyvän kaikki oikein hyvin, pikkusen vaan punertaa jos etemmäs kattoo.
"Mikähän mahtaa nyt olla meijän vauhti?"
Kysymys on väärin aseteltu.
Alkuräjähdystä ei voi ajatella niin, että olemme sinkoutuneet maailmankaikkeuden keskuksesta ja matkaamme sieltä poispäin. - Opettele alkeet
¢ kirjoitti:
aikojen alussa jostain tähdestä lähtenyt valo siis napataan kiinni täällä jollain avaruuskaukoputkeen asennetulla kameralla ja valotusaika on ... mitä lienee, mutta luulisin että ainakin päivä ja yö. Tähti näyttää kuvassa punaiselta ja jonkun mielestä se on punasiirtynyttä valoa, jota tyhjä avaruus on siinä matkan aikana venyttänyt. Joo niin sen täytyy olla että venynyt se on. Ei se mitenkään ole voinut olla tuon väristä lähtiessään matkaan, kun ei Aurinkokaan ole punainen. Nerokasta.
"Tähti näyttää kuvassa punaiselta ja jonkun mielestä se on punasiirtynyttä valoa, jota tyhjä avaruus on siinä matkan aikana venyttänyt."
Ei nerokasta, vaan tiodella typerää.
Kuten jo aiemmin totesin, käy ensin peruskoulu loppuun ja sitten pyri lukioon. Olet fysiikasta pihalla kuin lumiukon pippeli.
Punasiirtymällä ei todellakaan tarkoiteta tähden väriä, vaan alkuaineiden absorbtioraitojen siirtymistä kohti näkyvän valon spektrin punaista päätä. Siirtymä on tarkasti mitattavissa. Samat alkuaineet aiheuttavat absorbtioviivat kaikissa tähdissä ja niiden paikka staattisessa spektrissä tunnetaan. - iugug9uytf
¢ kirjoitti:
avaruus on siis laajentunut kiihtyvällä vauhdilla 14 miljardia vuotta. Mikähän mahtaa nyt olla meijän vauhti? Valonnopeushan kuulemma jo ylitettiin silloin 14 miljardia vuotta sitten, kun ei sen taakse ennää nävy. Ylivalonnopeudella näkyy näkyvän kaikki oikein hyvin, pikkusen vaan punertaa jos etemmäs kattoo.
Inflaatiossa laajeneminen ylitti valonnopeuden. Kun Higgsin kenttä vakiintui nykyiseen arvoonsa, laajeneminen jatkui suhteellisen hitaana köröttelynä ja alkoi kiihtyä uudelleen muutama miljardi vuotta sitten.
Kuten olen jo maininnut, käy ensin koulusi ja ota vasta sitten kantaa fysiikkaan. - ¢
Opettele alkeet kirjoitti:
"Tähti näyttää kuvassa punaiselta ja jonkun mielestä se on punasiirtynyttä valoa, jota tyhjä avaruus on siinä matkan aikana venyttänyt."
Ei nerokasta, vaan tiodella typerää.
Kuten jo aiemmin totesin, käy ensin peruskoulu loppuun ja sitten pyri lukioon. Olet fysiikasta pihalla kuin lumiukon pippeli.
Punasiirtymällä ei todellakaan tarkoiteta tähden väriä, vaan alkuaineiden absorbtioraitojen siirtymistä kohti näkyvän valon spektrin punaista päätä. Siirtymä on tarkasti mitattavissa. Samat alkuaineet aiheuttavat absorbtioviivat kaikissa tähdissä ja niiden paikka staattisessa spektrissä tunnetaan.ai että samat alkuaineet olivat 14 miljardia vuotta sitten. Nerokasta.
- ¢
iugug9uytf kirjoitti:
Inflaatiossa laajeneminen ylitti valonnopeuden. Kun Higgsin kenttä vakiintui nykyiseen arvoonsa, laajeneminen jatkui suhteellisen hitaana köröttelynä ja alkoi kiihtyä uudelleen muutama miljardi vuotta sitten.
Kuten olen jo maininnut, käy ensin koulusi ja ota vasta sitten kantaa fysiikkaan.ethän sinä onneton pelle ymmärrä edes mistä on kysymys.
Valon matkasta ja nopeudesta ja ajasta, ei avaruuden laajenemisesta, kun se kerran on ollut vaan körötelyä. - ¢
Kalju Pitkätukka kirjoitti:
"Mikähän mahtaa nyt olla meijän vauhti?"
Kysymys on väärin aseteltu.
Alkuräjähdystä ei voi ajatella niin, että olemme sinkoutuneet maailmankaikkeuden keskuksesta ja matkaamme sieltä poispäin.no miten sen voi sitten ajatella?
Kyllä tuo avaruus on ihan kolmiulotteinen ja galaksit pörrää siellä hirmuvauhdilla johonkin. Ja koska väitetään että ne kaikki vaan hajaantuu toisistaan, niin kyllä ne silloin on samasta paikasta lähtenee liikkeelle. - yyt86
¢ kirjoitti:
no miten sen voi sitten ajatella?
Kyllä tuo avaruus on ihan kolmiulotteinen ja galaksit pörrää siellä hirmuvauhdilla johonkin. Ja koska väitetään että ne kaikki vaan hajaantuu toisistaan, niin kyllä ne silloin on samasta paikasta lähtenee liikkeelle.Periaatteessa ovat lähteneet samasta paikasta, mutta se paikka itse on laajentunut, joten alkuräjähdys tapahtui nykyisen avaruuden jokaisessa pisteessä.
Galaksit eivät liiku " avaruuden suhteen" enempää kuin rusinat nousevassa pullataikinassa.
Ei ihan totta, koska mm. paikallisissa joukoissa galakseilla on reaalista liikettä toistensa suhteen. - rautalankaa lapselle
¢ kirjoitti:
ethän sinä onneton pelle ymmärrä edes mistä on kysymys.
Valon matkasta ja nopeudesta ja ajasta, ei avaruuden laajenemisesta, kun se kerran on ollut vaan körötelyä.Ymmärrän kosmologian perusteet varmasti sinua paremmin. Oma kysymyksesi, johon vastasin kertoo sen satavarmasti.
Ylivalonnopeudella laajenemista tapahtui inflaation aikana. Se on täysin suhtiksen mukaista.
Sen jälkeen laajeneminen on hidastunut Hubblen lain mukaiseksi 72 ± 8 km/s/Mpc. Tämä arvo kasvaa pimeän energian myötä. Tällä nykyiselläkin arvolla riittävän kaukana oleva kohde etääntyy jo nyt yli c:n nopeudella, mutta kosmisen horisontin sisäpuolella etääntymisnopeudet ovat vielä alle c:n. Kiihtyvä laajeneminen saa aikaan sen, että vaikka kosminen horisonttimme kasvaa valonnopeudella, sen kattama avaruus alkaa jossain vaiheessa tyhjentyä galakseista. - Alfa beeta gamma
¢ kirjoitti:
ai että samat alkuaineet olivat 14 miljardia vuotta sitten. Nerokasta.
14 miljardia vuotta sitten ei ollut tähtiä eikä niinollen myöskään galakseja. Ennen tähtien syntymää on havainnoitu kosmista taustasäteilyä, mutta ei siinä mitään spektristä mitattavaa punasiirtymää havaita, paitsi että se on venynyt juurikin sille mikroaaltotaajuudelle, jonka jo Gamov aikanaan ennusti.
Ensimäisissä tähdissä samoja alkuaineita oli melko nopeasti niiden synnyttyä rautaan saakka. Sitä raskaampia olis vasta toisessa tähtisukupolvessa. Raskaan alkuaineet syntyvät tähdissä a`la Hoyle.
Kyllä. Nerokasta ainakin sinuun verrattuna.
- ¢
aivan
Voisiko joku nero selittää tuon, että jos aikojen alussa jostain ensimmäisistä tähdistä on lähtenyt valoa valonnopeudella avaruuteen ja avaruus on vielä laajennut siinä matkalla, että se valo on kulkenut jopa valoakin nopeammin, niin miten me on sitten keritty tänne avaruuden kolkkaan kameroinemme kuvaamaan sitä valoa?- ¢
sille hömelölle joka täällä koko ajan vittuilee, vielä täsmennyksenä, että Maapallo ja kamerat ovat ainetta joka syntyi niissä tähdissä.
- oijå+ih+9h
Valo ei ole kulkenut valoa nopeammin.
Avaruuden laajentuessa nykyisen linnunratamme sijainti on muuttunut muihin galakseihin nähden. Ei siinä sen kummempaa selittämistä ole. - Tulkoon Hoyle
¢ kirjoitti:
sille hömelölle joka täällä koko ajan vittuilee, vielä täsmennyksenä, että Maapallo ja kamerat ovat ainetta joka syntyi niissä tähdissä.
Tuohonkin voisi sanoa, etteivät ole läheskään kokonaan. Maapallolla on huomattava määrä vetyä veteen sidottuna. Vetyä ei synny missään tähdissä. Heliumia tai oikeastaan litiumia raskaammat alkuaineet syntyvät tähdissä.
Jos sinua ojentaa punasiirtymästä kirjoittamastasi farssista, onko se vittuilemista?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1051696
Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.801325- 921220
Mika Muranen juttu tänään
Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras31196- 1431183
- 221076
Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt5861065Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."
Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum101007Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."
Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih6976Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa
On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida11874