epätoivoa. Olen ollut kolme vuotta surullinen enkä enää edes syö kunnolla. Joka päivä on yhtä tuskaa. Joka yö toivon että enää en enää seuraavaan aamuun heräisi. Minun oma henkilökohtainen elämä on niin pazka että siinä nyt ei ole syitä miksi sen pitäisi jatkua. Työttömyys on johtanut tähän tilanteeseen ja mistään ei saa mitään apua ei toivon pilkahdustakaan. Ammattitaito on jo huonontunut ja tuntuu kun olen täällä turhanpäiten rasitteena. Mitä järkeä sellaisessa elämässä on että itsellä ei ole mitään. Mitä hyötyä minusta on täällä kellekään? No ei yhtään mitään! Tuttujen jututtaminen mitä onneksi on nykyään hyvin harvoin rajoittuu siihen että kyselen kaikkea ja kehun ja kuuntelen. Sitten kun minulta kysytään jotain niin sanon että eipä kummempia ja se on sitte siinä! Ajatelkaa ny järellä mitä vit-tua??? Että niin hyödyllinen tämmönen hyödytön paskakasa minä olen. Vitut-taa olla vaan kyselemässä ja kehumassa ja sitten lopuksi toteamassa että eipä kummempia. Miksi eutanasiaa ei oo Suomessa, varmasti heti kävisin piikillä ja sitte polttohautaus ja tuhkat vetää vaikka wc pytystä alas ihan sama, sillähän se loppuisi. Aina sanotaan että kyllä se siitä ja sitä rataa, mutta ei päde minuun! Minun tilanne ei koskaan parane se on yhtä hel-vettiä ikuisesti. Ai niin unohdinko sanoa minun tienestit on 0 euroa vuodessa ja siltikin sain monta sataa euroa mätkyjä. En jaksa enää tapella se on yhtä karenssia karenssin perään milloin milläkin verukkeella! Hel-vetistäkö minä tiedän oikeuksiani? Euroakaan ei saa mistään ennenkuin tili on miinuksella niin se vaan menee. Tappava syöpä joka tappaisi minut kahdessa viikossa olisi minulle lottovoitto tai pikemminkin vieläkin suurempi riemun aihe suorastaan eurojackpotin kokoinen voitto. Elämän kohokohta on aamu kahvi jos on hillomunkki siinä lisänä ja siinäpä se sitten on. Minulla ei ole mitään positiivisuuden aiheita eikä mitään järkeen käypää syytä miksi tämä henkilökohtainen hel-vetti tulisi jatkua.
Kohta kolme vuotta tulee täyteen
15
664
Vastaukset
- tyttö
Opiskele itelles uus ammatti. Onnistuisiko?
- Et ole yksin
Haluaisin auttaa
et ole yksin
täällä on paljon samoin ajattelevia ja tuntevia
Opiskelen, mutta koen tämän turhana. Mutta se pitää pinnalla.
Masennus on kierre joka vetää yhä syvemmälle. Toivoisin, että saisit jostain kipinän ja näkisit edes hetken lohtua.
Tekeminen pitää virkeämpänä, mitä se voisi olla?
Liikuntaa, harrastus,
voitko opiskella ilman että menee tuet?
Ihmisellä on muukin arvo, kuin veronmaksajana.
Muinaisessa kreikassa ja roomassa oli filosofeja, jotka eivät tehneet töitä.
Teksteistä näkee, että niillä oli aikaa. Eli ei palkkatyö ole aina ollut ihmisen mitta.
Luetko? Lue jotain epätavallista, niistä saa ideoita.
Aloita vaikka Brad Warner, Hardcorezen, 2006
uuden polun löytämiseen...(woimahali)- kynnysmatto
Tuet ei voi mennä koska niitä ei ole. Harrastuksia olen vähän kokeillut ei ne auta kun ehkä sen aikaa kun jotain tekee, enkä jokatapauksessakaan pysty muutenkaan harrastamaan paljon mitään koska niihin menee rahaa ja sitä ei ole. Joka paikassa aina puhutaan työstä ja sitten kun kysytään minulta että mitäs sinä nykyään teet ja totean sen saman lauseen kuin aina ennenkin niin sitte mulle vaan sanotaan jotain että niin justiin ja sitte ihmiset rupeaa puhumaan muiden kanssa. Sen kysymyksen vastauksen jälkeen minusta tulee käytännössä ilmaa, se ei tunnu hyvältä. Enää ei edes pysty näkemään ihmisiä koska jo lyhyen small talkin jälkeen jossa nämä "perinteiset" kysymykset on tehty niin sen jälkeen jo heti vi-tuttaa. Tuntuu kuin olisin tilanteeni vanki josta ei ole ulospääsyä. Kaikki muut ovat toiveikkaita ja työelämässä kiinni rakentavat elämäänsä ovat onnellisia jne. Minä odotan kuolemaa.
- Et ole yksin
kynnysmatto kirjoitti:
Tuet ei voi mennä koska niitä ei ole. Harrastuksia olen vähän kokeillut ei ne auta kun ehkä sen aikaa kun jotain tekee, enkä jokatapauksessakaan pysty muutenkaan harrastamaan paljon mitään koska niihin menee rahaa ja sitä ei ole. Joka paikassa aina puhutaan työstä ja sitten kun kysytään minulta että mitäs sinä nykyään teet ja totean sen saman lauseen kuin aina ennenkin niin sitte mulle vaan sanotaan jotain että niin justiin ja sitte ihmiset rupeaa puhumaan muiden kanssa. Sen kysymyksen vastauksen jälkeen minusta tulee käytännössä ilmaa, se ei tunnu hyvältä. Enää ei edes pysty näkemään ihmisiä koska jo lyhyen small talkin jälkeen jossa nämä "perinteiset" kysymykset on tehty niin sen jälkeen jo heti vi-tuttaa. Tuntuu kuin olisin tilanteeni vanki josta ei ole ulospääsyä. Kaikki muut ovat toiveikkaita ja työelämässä kiinni rakentavat elämäänsä ovat onnellisia jne. Minä odotan kuolemaa.
Siis sun pitää löytää sellaista juttuseuraa, jossa puhutaan muusta kuin työstä. Siinä ympäristössä pitää työttömyysasian olla selvitetty niin, ettei se "laske" kummankaan arvoa keskustelijana.
Sitten te voisitte keskustella mistä tahansa, vaikka jostain joutavasta. Sekin on joskus tärkeää. Suomalaiset on niin orientoitu työjuhdiksi, että se orjamentaliteetti kostautuu muutoksissa.
Koska ihmisellä on oikeasti muukin arvo kuin veronmaksajana
etkä sä saa enää tuomita itseäsi siitä
Pitäisi löytää se kipinä, jolla sä lähdet rakentamaan uutta polkua itsellesi.
Voi kun pääsisit johonkin amatöörien improvisaatioteatteriryhmään, saisit kokeilla roolia oman minäsi ulkopuolella. Se on yllättäen vapauttava kokemus ja vielä kun saa tehdä sitä toisten kanssa.
Täällä on kuule pitkä jono muitakin, jotka ovat samassa tilanteessa ja lisää tulee.
Sä olet osa tätä yhteisöä ja yhteiskuntaa.
olen joskus väittänyt, että monien keksijöiden voimat ja aika on viety, kun pitää suorittaa tätä klo 8-16 yhteiskuntaa.
Ideat eivät synny kun pomo huutaa ja työkaverit kiusaa.
Jos sulla on asuminen ja ruoka turvattu, koita rentoutua ja sitten etsimään paikkaa jossa voisit jutella...ehkä kaltaisiesi kanssa, missä voisit osallistua ja harrastaa ilman kuluja.
Ei kaikki voi olla rahasta kiinni.
Hengitä ja venyttele, ajattele, hymyile, ..sekin on aloitus.
Voimia matkalle, tulen taas jossain vaiheessa morjenstamaan.
- Kaikkea hyvää!
Moi,
Minusta olisi kiva olla sun kaveri.
Asun kuitenkin ulkomailla, joten ei onnistu.
Oot analysoinut nyt tilanteesi, ja siitä on hyvä lähteä liikkeelle.
On niin karmeesti kaikenmaailman ongelmis ihmisellä. että sun ongelma ei oo niin hankala ollenkaan!
Ole vaan reippaalla mielellä ja ajattele, että "kyllä se tästä".
Olet tarttunut nyt asiaan, ja se on se ensimmäinen askel!- Ehdotuksia!
Oon lukenut sun aloituksen ja tuli muutamia ajatuksia mieleen.
Tää yhteiskunta toitottaa, että pitää olla "näin ja näin".
Joo, tietysti on hyviä neuvoja.
Mutta sitten on se yksinäinen x, joka ei mee mihinkään pirtaan.
Yksinään nököttää mökillään ja aattelee, ewttä kaikki on päin .... jne.
Mitä tehdä?
Tää yksinäinen x on täynnä kaikkee ja hänellä on potentiaalia vaikka mihin, - mutta on vähän "jähmettynyt" aatoksissaan (kun on yksin).
Kukaan ei tuu "potkaisemaan, että hei kuule", ja niin tilanne vaan jatkuu.
Mitä tehdä?
- pirulainen
Olet vain laiskamato, ota itseäsi niskasta kiinni ja mene töihin luuseri.
Yhteiskunnalla ole varaa tuommoisia elättää, niin täällä joutuu muutkin
töitä tekemään elantonsa eteen ei se ole sen kummempaa kellään.
Joka päivä joutuu aamutuimaan koivet ristissä raahautumaan työpaikalle,
kun pitää piätellä että saa kusaista niitten aamukahviin sekaan,
mitäs ovat niin veemäisiä. Olen näet laittelemassa sitä niille veemäisille.
Päivä pitää kuunnella aina niitten kettuiluja, mutta saanpa sentään
lohduttautua että annahan tulee taas huomisaamu, aamukahvistanna
löydättä. - Keissa
Olen ihan mielelläni tässä työtön ja kun tuota ikääkin alkaa jo olla. Menen kyllä kohta työkkäriin ja olen varma jotain sieltä esitetään. Minulla oli ennen tätä muutama henkilö, jota kävin auttelemassa kotona henkilökohtaisena avustajana, mutta nämä henkilöt ovat siirtyneet kokoaikaisesti laitoshoitoon.
Se on totta, että aika heti tuo kysymys: oletko nyt töissä?, esitetään. Se kai kuuluu siihen tavanomaiseen small talkiin .... mitä kuuluu, säät, oletko säästynyt flunssalta, ym. Ei oikein keksitä mitään muuta järkevää jutunjuurta. Ei se kivalta tunnu ja jotenkin sitä häpeää työttömyyttään, vaikka itse kokee sen hyväksi olemisen tilaksi. Varsinkin jos kysymyksen esittää henkilö, jolla on vakituinen työpaikka. Joskus sitä jää ajattelemaan, että pitääkö laiskana ja että verorahoillani tuokin elää? Kuitenkin teen mielestäni varmasti järkevää, ihmiskunnalle ja yhteiskunnalle arvokasta työtä vapaaehtoistoimintani kautta. Oikeastaan jokin pätkätyö sotkee tärkeitä aktiviteettejäni.
En nyt niin hirveästi valintaani häpeä, kun olen tietoisesti tieni valinnut ja minulla on ihmisarvokysymys muu kuin olla vain tahkoava ratas oravanpyörässä pyörittämässä rahataloutta. Olen huomannut että miksi minä selitän ja selitän utelijoille puuhistani, siis muka vakuuttaen, että ei tässä ihan laakereillaan lepäillä. Kyllä siinä osasyynä on häpeä.
Jospa sinäkin aloittaja kehittelisit itsellesi jotain mielekästä ajankulua tai ajattelisit koulutusta uuteen ammattiin (mikäli nuori olet). Niin jos pätemisesi ja itseisarvosi tulee palkkatyön, rahan ansaitsemisen kautta. - N32
Olin ollut pitkään työttömyys ,mutta pääsin opiskelemaan ja valmistuin ammatin aikuiskoulutuksessa. Olenhan jo liian kauan ulkopuolinen ja yksinäinen ,mutta minkäs mahdan ja tottunut. Voisit vaikkapa käydä salilla tai joku harrastuksia niin ehkä saa kaveria. Ei aina onnistuisi saada ,mutta kutenkin kokeilla sitä. Voisi myös kuntouttava työtoimintaan edes tekemistä jotain ja uusia ihmisiä tapaa. Tiedän kyllä ,että työttömyys ihan jees mut toisinaan liikaa. Jos työttömyyden pitkittynyt minulle niin se tekisi minut hulluksi ja ehkä ahdistaa. Mieti mitä haluaisit tehdä. Onhan vaihtoehtoja : opiskelu,kuntouttava työtoiminta,harrastuksia ,työ. Ehkä voisi kokeilla etsiä kavereita vaikkapa kirjeystävät-osiosta/ystävyys-osiosta. On kyllä suomessa aika paljon yksinäisiä ihmisiä ihan ilman omaa tahtoa tai omasta tahdosta. Minulla ei ole helppoa ,että helposti uusia kavereita kun usein aina ylimielisiä tai eivät kiinnostaa tai jopa eivät välitä toisesta. Minulla hitaampi saanut muutaman kavereita.
- kylsesiitä-elä!
Mieti nyt ensin,mistä tahdot ihmisten kanssa jutella..sitten vain vaikka nettipalstoille ajatuksia vaihtamaan ja kuten ehdotettiin,vaikkapa harrastajateatteriin, aikuislukion kursseille,seurakuntaan,tms muu ryhmä,jossa voi pohtia elämää eri kanteilta. Kukapa tietää,vaikka joskus kirjoittaisit runokokoelman tai kirjan...onnea etsintään:)
- kynnysmatto
Kiitoksia kaikille! Todella hyviä ja kannustavia vastauksia. Tiedostan sen itsekin että kun porukassa pääsisi tekemään jotain niin se olisi kivaa ja piristävää. Ongelma on vaan että kaupunki missä asun on varsin pieni ja sitä myöten mahdollisuudet erilaisiin toimintoihin ovat hyvin rajalliset ja vähäiset. Vastaukset antoi minulle uusia ajatuksia ja ideoita.
Kiitos... Toivottavasti näistä hienoista vastauksista olisi hyötyä muillekin yksinäisille! - sama täällä
Tuo kirjoituksesi oli kuin suoraan minun elämästäni. Täysin samat kuviot mulla ja toiveet illalla, etten aamulla heräisi enää. Itse olen joutunut työkyvyttömyyseläkkeelle ja kituutan pienellä eläkkeellä. Pienet säästöt on jo ajat sitten huvenneet lääkäri- ja pkl-käynteihin ja apteekkiin. Mihinkään muuhun ei ole varaa. Ainoa mistä enää voi pihistää on ruoka, vaikka minun pitäisi sairauksieni vuoksi syödä terveellisesti. Kaiket pvät istun kämpässä ja kelaan, miten ihanaa olisi, jos tämä päivä olisi viimeinen...
- jaksaa...
Tsemppiä, kyl se vieteri napsahtaa välillä työssäkäyvältäkin, mutta perhana periksi ei anneta!Uusi vieteri vaan tilalle.Kirjasto on hyvä paikka hakea uusia ajatuksia.
- Mielipide1
Itse ajattelen työttömyyttä sillä ajatuksella että ei ole minun vika.Yrittäjät ovat suomen hallituksen siunauksella ovat halunneet luoda ns.halpa työvoimamarkkinat missä tavalliset ihmiset eivät enään tule taloudellisesti toimeen.
Työtöntähän yritetään syyllistää kun ei pystytä tai halutakaan tarjota mitään konkreettista ratkaisua. Ahneus valitettavasti tappaa kaiken hyvän tässä maassa sen vähäisen toimeentuloonkin. - usvantuska
Samoten myös täällä painaa yksinäisyys, elämä ei ole koskaan ollut helppoa ja töissä ja kouluissa pärjännyt aina melkein paremmin kuin hyvin, ainakin oppimisen työn kannalta. Mutta sitä kun käytännössä on laman lapsia ja heti työelämän alkamisen jälkeen alkoi tämä uusi kriisi, aikoinaan oli vakituinen työpaikkakin hetken mutta konkurssi tuli ja työt lähti alta. Sen jälkeen tehty lyhyitä pätkiä ja välillä käyty opettelemassa uusi ammattikin, josta niukasti loppujen lopuksi selvittiin ilman aikaisempaa kokemusta. Mutta alamäki on vain jatkunut, viime vuosina viimeisetkin kaverit on lähtenyt, töitä ei ole saanut kuin pätkiä tukityöllistettynä, parisuhdetta ollut enää vuosiin, saati edes yhdenillan juttuja. Ja uusien suhteiden luominenkin tuntuu mahdottomalta tehtävältä, hankala olla mielenkiintoinen ja itseluottamusta uhkuva kun oikeasti mikään ei ole mennyt aikoihin niin kuin pitäisi.
Mutta joo, vielä se pieni kipinä kytee, että kyllä tästä vielä lähdetään nousuunkin, tiedä sitten vain miten ja milloin ja kestääkö se kipinä sinne asti...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1462591- 241986
Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha231968Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.891776Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?671530Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se201306Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo371202- 111198
Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan361188Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k101167