Koivisto: "Stalin aikoi hyökätä länteen v. 1941"

Saksan sotilastiedustelu toimi tehokkaasti ja saksalaiset tiesivät Neukkujen aikeet.
Siksi oli järkevää toimia ensin ja siirtää rintamalinja niiden paskapäiden maalle, jonne se kuului.

B.Esserwisser kirjoitti:

Saksan sotilastiedustelu toimi tehokkaasti ja saksalaiset tiesivät Neukkujen aikeet.
Siksi oli järkevää toimia ensin ja siirtää rintamalinja niiden paskapäiden maalle, jonne se kuului.

Lue lisää

Tämä todistaa että ns. MR-sopimus oli vain viivytystä ja hätästrategia. Jo Mein Kampfissa lukee mikä oli Hitlerin perimmäinen tarkoitus. 1939 asti hän luotti brittien antamiin viitteisiin että yhdessä jaetaan Eurooppa ja Windsor-Coburg-Gothat saavat länsipuolen ja Hitlerin Saksa itäpuolen EurAasiaa. Tämähän oli Hitlerin pääidea.

Totuuden siemen kirjoitti:

Tämä todistaa että ns. MR-sopimus oli vain viivytystä ja hätästrategia. Jo Mein Kampfissa lukee mikä oli Hitlerin perimmäinen tarkoitus. 1939 asti hän luotti brittien antamiin viitteisiin että yhdessä jaetaan Eurooppa ja Windsor-Coburg-Gothat saavat länsipuolen ja Hitlerin Saksa itäpuolen EurAasiaa. Tämähän oli Hitlerin pääidea.

Lue lisää

Se hätästrategia tarkoitti sitten sitä, että piti ampua ne puolalaiset siellä Katynissä?

Ja tarkoittiko se hätästrategia sitäkin, että Puola ei ole vieläkään saanut itäpuolisia alueitaan takaisin. Ei vieläkään ole hätä hälvennyt?

Kova on hätä, jos sitä ei muu lievitä kuin muitten kustannuksella eläminen.

Pysyväkin hätä? kirjoitti:

Se hätästrategia tarkoitti sitten sitä, että piti ampua ne puolalaiset siellä Katynissä?

Ja tarkoittiko se hätästrategia sitäkin, että Puola ei ole vieläkään saanut itäpuolisia alueitaan takaisin. Ei vieläkään ole hätä hälvennyt?

Kova on hätä, jos sitä ei muu lievitä kuin muitten kustannuksella eläminen.

Lue lisää

Näin! Jos oltiin maailmaa pelastamassa, niin miksi sitten kääntyi joka suunnassa rötöksen puolelle??????

Hyvä Hietasen Urho. Ei oo nimi Lahtinen, enkä kaipaa konepyssyä, mut saunaan lähden nyt.

Kelkkomista kirjoitti:

Hyvä Hietasen Urho. Ei oo nimi Lahtinen, enkä kaipaa konepyssyä, mut saunaan lähden nyt.

Mauno, wanha kaukopartiomies, vainuaa kyllä tämmöiset.

Manu soitti Emmaa kirjoitti:

Mauno, wanha kaukopartiomies, vainuaa kyllä tämmöiset.

Mauno on analyyttinen ja tarkka. Varovainen lausunnoissaan.

Saksalaisten kohtaamat neuvostojoukot entisen Itä-Puolan alueella olivat niin lukumäärältään kuin aseistukseltaan alivoimaiset Saksan armeijaan nähden. Ei kukaan Moskovassa kuvitellut Saksan kaatuvan alivoimaisilla joukoilla, turhaa koettaa sellaista syöttää.

Eivätkä ne olleet oikeastaan missään ryhmityksessä, niin heikko taso siihen aikaan oli Puna-armeijalla.

viulun vinguttaja kirjoitti:

Saksalaisten kohtaamat neuvostojoukot entisen Itä-Puolan alueella olivat niin lukumäärältään kuin aseistukseltaan alivoimaiset Saksan armeijaan nähden. Ei kukaan Moskovassa kuvitellut Saksan kaatuvan alivoimaisilla joukoilla, turhaa koettaa sellaista syöttää.

Eivätkä ne olleet oikeastaan missään ryhmityksessä, niin heikko taso siihen aikaan oli Puna-armeijalla.

Lue lisää

Mauno Koiviston puheet ja mielipiteet on rahoitettu CIA:n dollareilla.

Bror-Erik kirjoitti:

Mauno Koiviston puheet ja mielipiteet on rahoitettu CIA:n dollareilla.

Hyvä, että Pietarin trollikonttorikin aktivoituu. "Välillä".

puutaheinäät kirjoitti:

Hyvä, että Pietarin trollikonttorikin aktivoituu. "Välillä".

Trollarit ei välillä ehdi kunnolla henkeä vetämään kun taas kerkeevät kohkaamaan.

Mutta Puna-Armeijapa kiepautti lopullisen voiton ja liputti Berliinin punalipuin.
Sitä ei kukaan pikkusuomalainen vasisti voinut olla huomaamatta,ja käpälämäki
maittoi monelle jänöjussille maassamme.Se oli onni myös vasismin vastustajille
jotka rakensivat nykyisen Suomen.Ja nyt pikkusuomalaiset kuvittelevat ihmeitä
suurissa tunnoissaan ja haaveissaan.Ihan turhaan :)Ei kannata vihastella itään
koska se ritsainropina ei pysty suuren naapurimme Venäjän panssariin! Vot!

Bror-Erik kirjoitti:

Mutta Puna-Armeijapa kiepautti lopullisen voiton ja liputti Berliinin punalipuin.
Sitä ei kukaan pikkusuomalainen vasisti voinut olla huomaamatta,ja käpälämäki
maittoi monelle jänöjussille maassamme.Se oli onni myös vasismin vastustajille
jotka rakensivat nykyisen Suomen.Ja nyt pikkusuomalaiset kuvittelevat ihmeitä
suurissa tunnoissaan ja haaveissaan.Ihan turhaan :)Ei kannata vihastella itään
koska se ritsainropina ei pysty suuren naapurimme Venäjän panssariin! Vot!

Lue lisää

liitossa Puna-Armeija hyökkäili Puolaan, Baltiaan , Suomeen ja Romaniaan.

Suomessa tuli turpiin, vaikka B-E ei sellaisesta tiedäkään.

Bror-Erik kirjoitti:

Mutta Puna-Armeijapa kiepautti lopullisen voiton ja liputti Berliinin punalipuin.
Sitä ei kukaan pikkusuomalainen vasisti voinut olla huomaamatta,ja käpälämäki
maittoi monelle jänöjussille maassamme.Se oli onni myös vasismin vastustajille
jotka rakensivat nykyisen Suomen.Ja nyt pikkusuomalaiset kuvittelevat ihmeitä
suurissa tunnoissaan ja haaveissaan.Ihan turhaan :)Ei kannata vihastella itään
koska se ritsainropina ei pysty suuren naapurimme Venäjän panssariin! Vot!

Lue lisää

Pelkkä mielikuva massaraiskauksia suoriittavista puna-apinalaumoista saa vielä pienen kipinän vanhan BE: n viisariin. Samalla lieventää kiukkua suomalaisille veteraaneille, kun menivät uljaalla taistelullaan pysäyttämään tuon saastan vyörymisen tänne. Ajatelkaa miten ekstaasissa Bubi olisi jos nuo raiskaukset olisivat käyneet Suomessa. Onanoisi itseltään verisuonen päästä.

Natsien kanssa kirjoitti:

liitossa Puna-Armeija hyökkäili Puolaan, Baltiaan , Suomeen ja Romaniaan.

Suomessa tuli turpiin, vaikka B-E ei sellaisesta tiedäkään.

Eipä se Puna-Armeija olisi saavuttanut Berliiniä ilman ameriikkalaista lännenhattua
ja intiaanien purkittamaa biisonia. Turha siitä on vuosisatoja unta nähdä.

BE se kiukkuaa kirjoitti:

Pelkkä mielikuva massaraiskauksia suoriittavista puna-apinalaumoista saa vielä pienen kipinän vanhan BE: n viisariin. Samalla lieventää kiukkua suomalaisille veteraaneille, kun menivät uljaalla taistelullaan pysäyttämään tuon saastan vyörymisen tänne. Ajatelkaa miten ekstaasissa Bubi olisi jos nuo raiskaukset olisivat käyneet Suomessa. Onanoisi itseltään verisuonen päästä.

Lue lisää

BE se kiukkuaalle.Ehhehen mie kiukkuile kun mie sanon vain :)Kas kun se natkuttaa
kovin suomalaisia pikkunatseja että tosiasiassa Puna-Armeija se oli joka tien sin-
ne raivasi,Berliiniin :) Sekin hersyttää hymyä suupieleen että vastoin kuin pikku-
suomalaisten natsipropagandasta luulisi,ei Venäjä pelkää meitä yhtään :)Haroshi!

Bror-Erik kirjoitti:

BE se kiukkuaalle.Ehhehen mie kiukkuile kun mie sanon vain :)Kas kun se natkuttaa
kovin suomalaisia pikkunatseja että tosiasiassa Puna-Armeija se oli joka tien sin-
ne raivasi,Berliiniin :) Sekin hersyttää hymyä suupieleen että vastoin kuin pikku-
suomalaisten natsipropagandasta luulisi,ei Venäjä pelkää meitä yhtään :)Haroshi!

Lue lisää

Kiukutti se saksalaisia, mitä neukut Berliinissä tekivät. Varmasti. Mutta eniten se touhu oli neukuilta itseltään pois. Pahanteko on eniten pahantekijältä itseltään pois.

stetson biisoni kirjoitti:

Eipä se Puna-Armeija olisi saavuttanut Berliiniä ilman ameriikkalaista lännenhattua
ja intiaanien purkittamaa biisonia. Turha siitä on vuosisatoja unta nähdä.

Esim. yli tuhat tankkia sai Neukkula lännestä jo ennen syksyn -41 Moskovan taistelua. Se määrä vaakakupissa esti saksalaisten pääsyn Moskovaan. Tietysti ne länsitankit jaettiin pitkin rintamaa, mutta sama määrä neukkutankkeja vapautui sitten Moskovan suunnalle. Ja kuvissa näkyy Moskovankin taisteluissa aika paljon länsikalustoa.

Tämä vain yksi apumuoto.

Mitä tämä "hyökkäysryhmitys" sitten konkreettisesti tarkoittaa?

Kuularuiskuttaja kirjoitti:

Mitä tämä "hyökkäysryhmitys" sitten konkreettisesti tarkoittaa?

varsinaisessa hyökkäysryhmityksessä. Joiltain osin kyllä. Se taas johtui siitä, että sotadoktriini oli hyökkäys. Siksihän Stalin ja Zukov määräsivät puna-armeijan heti vastahyökkäykseen, joka johti entistä pahempaan sekasortoon.

Ei Puna-armeija ollu kirjoitti:

varsinaisessa hyökkäysryhmityksessä. Joiltain osin kyllä. Se taas johtui siitä, että sotadoktriini oli hyökkäys. Siksihän Stalin ja Zukov määräsivät puna-armeijan heti vastahyökkäykseen, joka johti entistä pahempaan sekasortoon.

Lue lisää

Pääosin hyökkäysryhmityksessä. Ne joukot, joita oli lännessä. Muuten tosi vaikeata selittää se, että puna-armeija onnistui kärsimään maailmanhistorian suurimpia tappioita, sodan alussa.

oli jo harjoiteltu ja saatu yksinomaan ikäviä kokemuksia.

Suomen kanssa kirjoitti:

oli jo harjoiteltu ja saatu yksinomaan ikäviä kokemuksia.

Eivät tainneet nuo kokemukset haitata eikä estää hyökkäämästä -44. Joten lässytät ihan suotta. Tai kerrotaan neukun halunneen hyökätä jo elokuussa -40. Ei siis tainnut neukku pelätä Suomea mitenkään kovin vakavassa määrin.

suotta lässytät kirjoitti:

Eivät tainneet nuo kokemukset haitata eikä estää hyökkäämästä -44. Joten lässytät ihan suotta. Tai kerrotaan neukun halunneen hyökätä jo elokuussa -40. Ei siis tainnut neukku pelätä Suomea mitenkään kovin vakavassa määrin.

Lue lisää

Eiväthän ne tainnunna pelätä. Kokonaiset divioonat hupeni kouralliseksi ukkoja alkuperäisestä. Ameriikkaanko läksivät.

kuotta lässytät kirjoitti:

Eiväthän ne tainnunna pelätä. Kokonaiset divioonat hupeni kouralliseksi ukkoja alkuperäisestä. Ameriikkaanko läksivät.

Puhut kai SA-Intistä -44 kesällä.

niingö kirjoitti:

Puhut kai SA-Intistä -44 kesällä.

menestyksellä Puna-armeijan 4. strategisen iskun kesällä -44. Se ei pääsyt lähellekään tavotteitaan.

SA-INT torjui kirjoitti:

menestyksellä Puna-armeijan 4. strategisen iskun kesällä -44. Se ei pääsyt lähellekään tavotteitaan.

Voisitteko lopettaa politiikasta jauhamisen ja selittää konkreettisesti, että mitä hyökkäysryhmityksellä oikein tarkoitetaan?

Staaaal kirjoitti:

Voisitteko lopettaa politiikasta jauhamisen ja selittää konkreettisesti, että mitä hyökkäysryhmityksellä oikein tarkoitetaan?

Sitä, että joukot ovat hyvin edessä ja painopisteen muodostamiseksi ja etenevän joukon huollon järjestämiseksi tiiviinä keskittyminä.

aika lyhyesti kirjoitti:

Sitä, että joukot ovat hyvin edessä ja painopisteen muodostamiseksi ja etenevän joukon huollon järjestämiseksi tiiviinä keskittyminä.

Noinpa. Puolustuksessa joukot leveämmällä ja taaempana ja taaksepäin syvään porrastettuina. Huoltoa ei silloin ole viritetty toimimaan niinkään syvyyssuunnassa eteenpäin, vaan leveyssuunnassa ja laajana verkostona. Ja huolto porrastuksen mukaan sekin taaempana kuin hyökkäysryhmityksessä.

Lisäilläänpä kirjoitti:

Noinpa. Puolustuksessa joukot leveämmällä ja taaempana ja taaksepäin syvään porrastettuina. Huoltoa ei silloin ole viritetty toimimaan niinkään syvyyssuunnassa eteenpäin, vaan leveyssuunnassa ja laajana verkostona. Ja huolto porrastuksen mukaan sekin taaempana kuin hyökkäysryhmityksessä.

Lue lisää

Hyökkäysryhmityksessä yleensä korostetun paljon ajoneuvoja melko edessä. Jos ajoneuvoja on.

Lisäillään lisää kirjoitti:

Hyökkäysryhmityksessä yleensä korostetun paljon ajoneuvoja melko edessä. Jos ajoneuvoja on.

Hyökkäysryhmityksessä myös tykistön tuliasemat on edessä ja eri lailla porrastettu kuin puolustuksessa. Samoin a-tarvikkeiden logistiiikan järjestelyissä on eroa. Muistan lukeneeni myös että NL:n tykistölle oli jaettu ainoastaan edessä, ja syvällä edessä, olevan maaston karttoja.

ja vielä vähän kirjoitti:

Hyökkäysryhmityksessä myös tykistön tuliasemat on edessä ja eri lailla porrastettu kuin puolustuksessa. Samoin a-tarvikkeiden logistiiikan järjestelyissä on eroa. Muistan lukeneeni myös että NL:n tykistölle oli jaettu ainoastaan edessä, ja syvällä edessä, olevan maaston karttoja.

Lue lisää

Tuona aikana lentokoneiden keskimääräinen lentosäde melko vaatimaton vielä. Piti valita sijoitukset lentosäteen mukaan. Hyökkäysaikeiden kanssa synkkaa, että neukkujen koneet olivat hyvin edessä. Tarkoituksena siis ulottaa toimintaa hyökkäyksen mukana länteen. Puolustuksen kannalta olisi ollut turvallisinta ryhmittää ilmavoimat porrastetusti taakse, siten, että painopiste kattaa parhaiten puolustusalueen.

Neukkujen ilmavoimathan kärsivät maailmanennätystappiot Barbarossan alkupäivinä. Ei olisi ollut mahdollista, jos ryhmitys olisi ollut perinteisesti puolustuksellinen.

tältäkin kannalta kirjoitti:

Tuona aikana lentokoneiden keskimääräinen lentosäde melko vaatimaton vielä. Piti valita sijoitukset lentosäteen mukaan. Hyökkäysaikeiden kanssa synkkaa, että neukkujen koneet olivat hyvin edessä. Tarkoituksena siis ulottaa toimintaa hyökkäyksen mukana länteen. Puolustuksen kannalta olisi ollut turvallisinta ryhmittää ilmavoimat porrastetusti taakse, siten, että painopiste kattaa parhaiten puolustusalueen.

Neukkujen ilmavoimathan kärsivät maailmanennätystappiot Barbarossan alkupäivinä. Ei olisi ollut mahdollista, jos ryhmitys olisi ollut perinteisesti puolustuksellinen.

Lue lisää

Joko punailmavoimien johto oli umpi-idiootteja tai sitten oli aikomus hyökätä.

valintoja kirjoitti:

Joko punailmavoimien johto oli umpi-idiootteja tai sitten oli aikomus hyökätä.

Kyllä tulee kyseeseen molemmatkin, yhtä aikaa!!!

uhri.

"Koko Molotov-Trippentrop sopimus oli laadittu juuri sitä varten, että Neukkula saisi lisää aikaa varustautumiseen."

Tuo on jälkikäteen keksitty selitys nololle jutulle. NL oli varustelussa kaukana Saksan edellä. MR sopimus oli NL:lle tärkeä sen halutessa palauttaa Venäjän imperiumin rajat, mikä oli Leniniltä jäänyt kesken. Lisäksi sopimus takasi erittäin edullisen keskinäisen kaupan.

"Neuvostojoukot eivät olleet kesäkuussa 1941 missään "hyökkäysasemissa", eivätkä pystyneet siten tekemään mitään oikeaa vastahyökkäystä Saksan joukkoja vastaan."

Hyökkäyssuunnitelmat oli laadittu, muta päätöstä ei ollut tehty. Stalin odotti Saksan juuttuvan joko maihinnousuun Englantiin tai Välimerelle. Ei ollut viisasta hyökätä Saksan asevoimien ollessa vapaina.

Olet propagandan kirjoitti:

uhri.

"Koko Molotov-Trippentrop sopimus oli laadittu juuri sitä varten, että Neukkula saisi lisää aikaa varustautumiseen."

Tuo on jälkikäteen keksitty selitys nololle jutulle. NL oli varustelussa kaukana Saksan edellä. MR sopimus oli NL:lle tärkeä sen halutessa palauttaa Venäjän imperiumin rajat, mikä oli Leniniltä jäänyt kesken. Lisäksi sopimus takasi erittäin edullisen keskinäisen kaupan.

"Neuvostojoukot eivät olleet kesäkuussa 1941 missään "hyökkäysasemissa", eivätkä pystyneet siten tekemään mitään oikeaa vastahyökkäystä Saksan joukkoja vastaan."

Hyökkäyssuunnitelmat oli laadittu, muta päätöstä ei ollut tehty. Stalin odotti Saksan juuttuvan joko maihinnousuun Englantiin tai Välimerelle. Ei ollut viisasta hyökätä Saksan asevoimien ollessa vapaina.

Lue lisää

Stalinin lähipiirihän on jo aikaa sitten kavaltanut niitä keskusteluita, joissa hyökkäystä länteen pohjustettiin Kremlissä.

Ei tosiaan selkeää päätöstä oltu tehty. Ainakaan ei ole sellaisesta tietoa. Ehkä Stalin halusi pitää sen päätöksen kokonaan itsellään. Joka tapauksessa joukkojen ryhmitys oli tehty hyökkäystä ajatellen ja se ajatus oli itänyt jo pitkään. Ja osittain siksi Neukku kärsi niin tolkuttomat tappiot alussa.

Ehkä oli ajatus hyökätä juuri hetkellä, jolloin Saksa puolestaan on sitoutunut loppukamppailuun Englantia vastaan. Eli maihinnousu Englantiin. Sitä Stalin ennakoi ja siitä unelmoi.

Olet propagandan kirjoitti:

uhri.

"Koko Molotov-Trippentrop sopimus oli laadittu juuri sitä varten, että Neukkula saisi lisää aikaa varustautumiseen."

Tuo on jälkikäteen keksitty selitys nololle jutulle. NL oli varustelussa kaukana Saksan edellä. MR sopimus oli NL:lle tärkeä sen halutessa palauttaa Venäjän imperiumin rajat, mikä oli Leniniltä jäänyt kesken. Lisäksi sopimus takasi erittäin edullisen keskinäisen kaupan.

"Neuvostojoukot eivät olleet kesäkuussa 1941 missään "hyökkäysasemissa", eivätkä pystyneet siten tekemään mitään oikeaa vastahyökkäystä Saksan joukkoja vastaan."

Hyökkäyssuunnitelmat oli laadittu, muta päätöstä ei ollut tehty. Stalin odotti Saksan juuttuvan joko maihinnousuun Englantiin tai Välimerelle. Ei ollut viisasta hyökätä Saksan asevoimien ollessa vapaina.

Lue lisää

Suurvalloilla on aina monia sotilaallisia suunnitelmia valmiina. Niitä käytetään tarpeen mukaan tai sitten ei käytetä. Neuvostoliitossa tehtiin paljon hyökkäys- ja puolustussuunnitelmia jatkuvasti. Myös suomalainen kenraali Syrjä oli tekemässä "opinnäytetyönä" Frunzen sotilasakatemiassa hyökkäyssuunnitelmaa eurooppalaista maata vastaan.

Neuvostoliitolla ei ollut v. 1941 mitään mahdollisuuksia aloittaa suursotaa Saksaa vastaan, koska varustelu oli heikko ja keskeneräinen varsinkin Saksaan verrattuna.
Sotatarviketeollisuutta ehdittiin siirtää Siperiaan Saksan hyökkäyksen jälkeen. Puolustus oli samaan aikaan kohtalaisen hajalla.

Suunnitelmat... kirjoitti:

Suurvalloilla on aina monia sotilaallisia suunnitelmia valmiina. Niitä käytetään tarpeen mukaan tai sitten ei käytetä. Neuvostoliitossa tehtiin paljon hyökkäys- ja puolustussuunnitelmia jatkuvasti. Myös suomalainen kenraali Syrjä oli tekemässä "opinnäytetyönä" Frunzen sotilasakatemiassa hyökkäyssuunnitelmaa eurooppalaista maata vastaan.

Neuvostoliitolla ei ollut v. 1941 mitään mahdollisuuksia aloittaa suursotaa Saksaa vastaan, koska varustelu oli heikko ja keskeneräinen varsinkin Saksaan verrattuna.
Sotatarviketeollisuutta ehdittiin siirtää Siperiaan Saksan hyökkäyksen jälkeen. Puolustus oli samaan aikaan kohtalaisen hajalla.

Lue lisää

"Neuvostoliitolla ei ollut v. 1941 mitään mahdollisuuksia aloittaa suursotaa Saksaa vastaan, koska varustelu oli heikko ja keskeneräinen varsinkin Saksaan verrattuna."

Vähänpä tiedät asiasta. Puna-armeija oli lukumääräisesti vahvempi henkilöstön, panssareiden, tykistön ja ilmavoimien osalta. Panssareiden ja tykistön osalta oli myös laadullinen ylivoima.

Sotavarustuksen määrä oli moninkertainen Saksaan verraten ja teollisuus valtavasti tehokkaampi. Merkittävän paljon oli teollisuutta jo rakennettu kauas sisämaahan.

Propagandan uhri? kirjoitti:

"Neuvostoliitolla ei ollut v. 1941 mitään mahdollisuuksia aloittaa suursotaa Saksaa vastaan, koska varustelu oli heikko ja keskeneräinen varsinkin Saksaan verrattuna."

Vähänpä tiedät asiasta. Puna-armeija oli lukumääräisesti vahvempi henkilöstön, panssareiden, tykistön ja ilmavoimien osalta. Panssareiden ja tykistön osalta oli myös laadullinen ylivoima.

Sotavarustuksen määrä oli moninkertainen Saksaan verraten ja teollisuus valtavasti tehokkaampi. Merkittävän paljon oli teollisuutta jo rakennettu kauas sisämaahan.

Lue lisää

No etpä paljoa ymmärrä armeijoista etkä sodasta. Ei lukumäärillä ole paljon merkitystä jos puuttuu korkeampi upseeristo. Stalinhan oli tapattanut kymmeniä tuhansia korkeampia upseereita juuri ennen sotaa eikä uusia upseereita polkaista noin vain. Sen takia Talvisodan alussakin Kannaksella saattoi olla Leningradista sorvin äärestä tempaistu sorvari rykmentin komentajana. Eli ei tankki- ja mieslaumoista ole suurtakaan hyötyä jos ei ole osaavia käyttäjiä, kuten nähtiinkin itärintaman taisteluissa ja nähtiin jo Talvisodassa. Vasta n. 2 v Saksan hyökkäyksestä alkoi neukulla olla sotataito kohdallaan. Vai kuvitteletko todella, että Talvisodan osaamisella olisi Wehrmacht kukistettu ?

Saksalla oli myös ylivoimainen taito siihen aikaan ja saatua sotakokemusta.

et sinä osaa kirjoitti:

No etpä paljoa ymmärrä armeijoista etkä sodasta. Ei lukumäärillä ole paljon merkitystä jos puuttuu korkeampi upseeristo. Stalinhan oli tapattanut kymmeniä tuhansia korkeampia upseereita juuri ennen sotaa eikä uusia upseereita polkaista noin vain. Sen takia Talvisodan alussakin Kannaksella saattoi olla Leningradista sorvin äärestä tempaistu sorvari rykmentin komentajana. Eli ei tankki- ja mieslaumoista ole suurtakaan hyötyä jos ei ole osaavia käyttäjiä, kuten nähtiinkin itärintaman taisteluissa ja nähtiin jo Talvisodassa. Vasta n. 2 v Saksan hyökkäyksestä alkoi neukulla olla sotataito kohdallaan. Vai kuvitteletko todella, että Talvisodan osaamisella olisi Wehrmacht kukistettu ?

Saksalla oli myös ylivoimainen taito siihen aikaan ja saatua sotakokemusta.

Lue lisää

Hyökkäyssuunnitelmien järkevyys ei aina vaikuta niiden toteuttamiseen. Stalin joka tapauksessa kävi keskusteluja ja teki valmisteluja sillä tavoitteella, että sopivassa tilanteessa hyökkäisi länteen. Sen sopivan tilanteen tuleminen oli Stalinin mielestä lähellä, päätellen joukkojen ryhmityksistä. Ei joukkoja parane kovin pitkään pitää keskityksessä. Kyllä pitää tulla päätös.

Stalin oli pöpi kirjoitti:

Hyökkäyssuunnitelmien järkevyys ei aina vaikuta niiden toteuttamiseen. Stalin joka tapauksessa kävi keskusteluja ja teki valmisteluja sillä tavoitteella, että sopivassa tilanteessa hyökkäisi länteen. Sen sopivan tilanteen tuleminen oli Stalinin mielestä lähellä, päätellen joukkojen ryhmityksistä. Ei joukkoja parane kovin pitkään pitää keskityksessä. Kyllä pitää tulla päätös.

Lue lisää

Kun Saksa ei hyökännyt Englantiin 1940 kun säät syksyllä huonontuivat ja kanaalin ylityksen riskit suurentuivat ja kun Saksa ei saanut ilmaherruutta, niin Stalin kuvitteli, että säiden taas "avauduttua" 1941 Saksa ilman muuta koettaa hoidella Englannin, "ainoan" vihollisensa.

Kukapa tietää absoluuttista totuutta tässä asiassa, mutta hyvä kysellä sitä, oliko Stalinilla tosiaan aikomus hyökätä Saksan selkään sillä herkkuhetkellä kun maihinnousuarmeijan pääosa on sitoutunut taisteluun Englannissa.

Olihan Stalinilla hyökkäämättömyyssopimus Saksan kanssa. Mutta keppoisesti hän ohitti samanlaisen sopimuksen käydessään Suomen kimppuun. Opportunisti. Vuoristolaisrosvo. Miksei olisi hyökännyt Saksaan?

pöllöyksissään kirjoitti:

Kun Saksa ei hyökännyt Englantiin 1940 kun säät syksyllä huonontuivat ja kanaalin ylityksen riskit suurentuivat ja kun Saksa ei saanut ilmaherruutta, niin Stalin kuvitteli, että säiden taas "avauduttua" 1941 Saksa ilman muuta koettaa hoidella Englannin, "ainoan" vihollisensa.

Kukapa tietää absoluuttista totuutta tässä asiassa, mutta hyvä kysellä sitä, oliko Stalinilla tosiaan aikomus hyökätä Saksan selkään sillä herkkuhetkellä kun maihinnousuarmeijan pääosa on sitoutunut taisteluun Englannissa.

Olihan Stalinilla hyökkäämättömyyssopimus Saksan kanssa. Mutta keppoisesti hän ohitti samanlaisen sopimuksen käydessään Suomen kimppuun. Opportunisti. Vuoristolaisrosvo. Miksei olisi hyökännyt Saksaan?

Lue lisää

Suurvalta-armeijan käskyttäminen ja sen organisaation tai sijoituksen kertakaikkinen muuttaminen ei käy aivan helposti. Juuri ennen ensimmäistä maailmansotaa Saksan päättäjien kesken todettiin, että ehkä oli sittenkin poliittisia perusteita välttää sota tai ainakin käydä sitä suppeammin. Mutta käskyt oli jo annettu. Niinpä ei lainkaan puututtu niihin, vaan annettiin asioiden soljua omalla painollaan. Todettiin, että ”tuhatta junaa ei voi pysäyttää”.

Kun Stalin totesi, että Saksa on hyökännyt, hän ei voinut enää mitään. Ei ehkä olisi voinut mitään isompaa edes päivää-paria aiemmin. Hän pysyttäytyi toiveessaan, että Saksa ei hyökkäisi. Kun hyökkäys tuli, Stalinin omat, hyökkäysryhmitetyt joukot, olivat kiinni taisteluissa ja ainoa kysymykseentuleva ryhmitysmuutos olisi ollut irrottautuminen ja ryhmitys uudelleen niin takana, että Saksan armeijan paine ei enää ylety. Olisiko ollut mahdollista sekään. Stalinin valinta oli, että häipyi masennuksiin datsalleen ja maleksi siellä niin kauan, että kaikki mahdolliset varmaan olivat ehtineet kuolla. Lakeijansa tulivat sitten joskus – liian myöhään – anelemaan, että tulisitko kuitenkin meitä kaitsemaan.

Pelkkä käskyn tarpeen oivaltaminen ja käskyn antaminen ei riitä. Käskyn on voitava myös vaikuttaa oikein.

Suurvalta-armeijoissa pelataan isoa peliä. On laajoja skenaarioita ja käskykokonaisuuksia. Kun on ihmetelty, miksi Neuvostoliitto alkoi sodan Suomea vastaan (kun Suomi ei ollut vielä hyökännyt), voisi kysyä sitä, oliko Suomen pommittaminen seurausta käskyjen kaivamisesta kaapeista. Käskyt olivat ehkä tilanteeseen, jossa Neuvostoliitto on sodassa Saksan kanssa. Ja siihen sotaan ehkä liittyi Suomenkin ”hoiteleminen”. Mutta lentolaivueisiin asti ei ehkä mennyt korjaus, että ei-ei-ei!: väärä sota! Ilmahyökkäykset Suomea vastaan eivät sopineetkaan tilanteeseen, jossa hyökkääjänä on Saksa, eikä Neuvostoliitto. Ja jossa Suomi pysyy rajansa takana.

Tässä voisi olla Neuvostoliiton oudon sodanavauksen syy!!!

Vaikea käskytys? kirjoitti:

Suurvalta-armeijan käskyttäminen ja sen organisaation tai sijoituksen kertakaikkinen muuttaminen ei käy aivan helposti. Juuri ennen ensimmäistä maailmansotaa Saksan päättäjien kesken todettiin, että ehkä oli sittenkin poliittisia perusteita välttää sota tai ainakin käydä sitä suppeammin. Mutta käskyt oli jo annettu. Niinpä ei lainkaan puututtu niihin, vaan annettiin asioiden soljua omalla painollaan. Todettiin, että ”tuhatta junaa ei voi pysäyttää”.

Kun Stalin totesi, että Saksa on hyökännyt, hän ei voinut enää mitään. Ei ehkä olisi voinut mitään isompaa edes päivää-paria aiemmin. Hän pysyttäytyi toiveessaan, että Saksa ei hyökkäisi. Kun hyökkäys tuli, Stalinin omat, hyökkäysryhmitetyt joukot, olivat kiinni taisteluissa ja ainoa kysymykseentuleva ryhmitysmuutos olisi ollut irrottautuminen ja ryhmitys uudelleen niin takana, että Saksan armeijan paine ei enää ylety. Olisiko ollut mahdollista sekään. Stalinin valinta oli, että häipyi masennuksiin datsalleen ja maleksi siellä niin kauan, että kaikki mahdolliset varmaan olivat ehtineet kuolla. Lakeijansa tulivat sitten joskus – liian myöhään – anelemaan, että tulisitko kuitenkin meitä kaitsemaan.

Pelkkä käskyn tarpeen oivaltaminen ja käskyn antaminen ei riitä. Käskyn on voitava myös vaikuttaa oikein.

Suurvalta-armeijoissa pelataan isoa peliä. On laajoja skenaarioita ja käskykokonaisuuksia. Kun on ihmetelty, miksi Neuvostoliitto alkoi sodan Suomea vastaan (kun Suomi ei ollut vielä hyökännyt), voisi kysyä sitä, oliko Suomen pommittaminen seurausta käskyjen kaivamisesta kaapeista. Käskyt olivat ehkä tilanteeseen, jossa Neuvostoliitto on sodassa Saksan kanssa. Ja siihen sotaan ehkä liittyi Suomenkin ”hoiteleminen”. Mutta lentolaivueisiin asti ei ehkä mennyt korjaus, että ei-ei-ei!: väärä sota! Ilmahyökkäykset Suomea vastaan eivät sopineetkaan tilanteeseen, jossa hyökkääjänä on Saksa, eikä Neuvostoliitto. Ja jossa Suomi pysyy rajansa takana.

Tässä voisi olla Neuvostoliiton oudon sodanavauksen syy!!!

Lue lisää

Eli Suomea vastaan ryhmitetyt Neukun lentovoimat ottivat käskykirjekuorensa esiin ja toimivat käskyjen mukaan. Siihen asti kunnes taaempaa tuli päivitetympää tietoa. Mutta virhe oli jo tapahtunut.

Vanhat käskyt kirjoitti:

Eli Suomea vastaan ryhmitetyt Neukun lentovoimat ottivat käskykirjekuorensa esiin ja toimivat käskyjen mukaan. Siihen asti kunnes taaempaa tuli päivitetympää tietoa. Mutta virhe oli jo tapahtunut.

Lue lisää

Neukun aloitus Suomea vastaan ilmavoimilla silloin -41 on periaatteessa älytön toimenpide. Sillähän Neukusta tuli keskinäisen sotamme aloittaja. Joko on niin, että älyttömyys oli älyttömyyttä. Ja sillä selvä.Tai sitten on selitys, joka selittää.

Jonkin Stalinin kyhäilemän länteen suuntautuvan Suuren Vallankumouksellisen Hyökkäyksen osana neukkujen ilmavoimien iskut tietysti saisivat ainakin yhden selityksen. Liekö sitten tosi?

Aihetta ajatella kirjoitti:

Neukun aloitus Suomea vastaan ilmavoimilla silloin -41 on periaatteessa älytön toimenpide. Sillähän Neukusta tuli keskinäisen sotamme aloittaja. Joko on niin, että älyttömyys oli älyttömyyttä. Ja sillä selvä.Tai sitten on selitys, joka selittää.

Jonkin Stalinin kyhäilemän länteen suuntautuvan Suuren Vallankumouksellisen Hyökkäyksen osana neukkujen ilmavoimien iskut tietysti saisivat ainakin yhden selityksen. Liekö sitten tosi?

Lue lisää

Olihan se Vanjalta aika sekoboltsia pommitella sinne sun tänne kun Suomi kerran pysyi vielä rajan takana. Vanja tulivarmistaneeksi, että Suomikin lähtee...

On mietitty kirjoitti:

Olihan se Vanjalta aika sekoboltsia pommitella sinne sun tänne kun Suomi kerran pysyi vielä rajan takana. Vanja tulivarmistaneeksi, että Suomikin lähtee...

Jos jatkosodan alussa neuvostopommarit hyökkäsivät Suomeen siksi, että kassakaapeista otetuissa käskyissä olikin oletettu hyökkäyssotaa, samanlainen organisatorinen ennakointi voi aiheuttaa pulmia tulevissakin sodissa. Tiedetään, että Neuvostoliitto (varmaan samoin kuin Yhdysvallat) varautui kylmän sodan aikana pikaisiin päätöksiin ydinaseiden käytössä. Eli varauduttiin siihen, että joissakin olosuhteissa pitää tehdä nopea päätös ydinaseiden käytöstä. Silloinhan ei voida ottaa maailmankarttaa esiin ja arvuutella, että ampuisiko tuonne vai tuonne. Etukäteen on tehty suunnitelmia, esim. tilanne A, B ja C. Kiireessä päätetään, että ydinaseita käytetään vaikkapa kokonaistilanteen B mukaan.
Suunnitelmat perustuvat kuitenkin vain tilanne-ennusteisiin. Todellinen tilanne voi olla paikoin erilainen. Niinpä Neuvostoliitolla oli maalitettuina joihinkin tilanne-ennusteisiin liittyen kohteita myös Suomen alueelta. Ja ohjuksia olisi tullut, jos tilanteen B mukaisessa suunnitelmassa olisi niin lukenut. Ohjuksia olisi tullut siis siinäkin tilanteessa, että tarkalleen ottaen olisi ollut älytöntä ammuskella Suomeen mitään. Mutta ydinsotaolosuhteissa ei ole aikaa hienosäädellä. Etukäteisillä suunnitelmilla mennään, jos ollenkaan meinataan mennä.

Jatkosodan aloitus on voinut olla neukuilta samankaltainen suunnitelma B:n valinta. Joka sattumalta ei vastannut tilannetta. Vaan teki Neuvostoliitosta jatkosodan aloittajan.

Se tiedetään kirjoitti:

Stalinin lähipiirihän on jo aikaa sitten kavaltanut niitä keskusteluita, joissa hyökkäystä länteen pohjustettiin Kremlissä.

Ei tosiaan selkeää päätöstä oltu tehty. Ainakaan ei ole sellaisesta tietoa. Ehkä Stalin halusi pitää sen päätöksen kokonaan itsellään. Joka tapauksessa joukkojen ryhmitys oli tehty hyökkäystä ajatellen ja se ajatus oli itänyt jo pitkään. Ja osittain siksi Neukku kärsi niin tolkuttomat tappiot alussa.

Ehkä oli ajatus hyökätä juuri hetkellä, jolloin Saksa puolestaan on sitoutunut loppukamppailuun Englantia vastaan. Eli maihinnousu Englantiin. Sitä Stalin ennakoi ja siitä unelmoi.

Lue lisää

Konstantin Simonov on osaltaan kertonut noista suunnitelmista. Jänskä juttu taas kun katsoo Wikipediasta: ei jälkeäkään siitä, että joutui hänkin vainotuksi välillä. Jonkun stallarin röpellystä koko teksti. Niin neuvostohurmosta, että.

No, Wikipediaanhan nyt kirjoitellaan mitä tahansa.

etukäteiskäskyt kirjoitti:

Jos jatkosodan alussa neuvostopommarit hyökkäsivät Suomeen siksi, että kassakaapeista otetuissa käskyissä olikin oletettu hyökkäyssotaa, samanlainen organisatorinen ennakointi voi aiheuttaa pulmia tulevissakin sodissa. Tiedetään, että Neuvostoliitto (varmaan samoin kuin Yhdysvallat) varautui kylmän sodan aikana pikaisiin päätöksiin ydinaseiden käytössä. Eli varauduttiin siihen, että joissakin olosuhteissa pitää tehdä nopea päätös ydinaseiden käytöstä. Silloinhan ei voida ottaa maailmankarttaa esiin ja arvuutella, että ampuisiko tuonne vai tuonne. Etukäteen on tehty suunnitelmia, esim. tilanne A, B ja C. Kiireessä päätetään, että ydinaseita käytetään vaikkapa kokonaistilanteen B mukaan.
Suunnitelmat perustuvat kuitenkin vain tilanne-ennusteisiin. Todellinen tilanne voi olla paikoin erilainen. Niinpä Neuvostoliitolla oli maalitettuina joihinkin tilanne-ennusteisiin liittyen kohteita myös Suomen alueelta. Ja ohjuksia olisi tullut, jos tilanteen B mukaisessa suunnitelmassa olisi niin lukenut. Ohjuksia olisi tullut siis siinäkin tilanteessa, että tarkalleen ottaen olisi ollut älytöntä ammuskella Suomeen mitään. Mutta ydinsotaolosuhteissa ei ole aikaa hienosäädellä. Etukäteisillä suunnitelmilla mennään, jos ollenkaan meinataan mennä.

Jatkosodan aloitus on voinut olla neukuilta samankaltainen suunnitelma B:n valinta. Joka sattumalta ei vastannut tilannetta. Vaan teki Neuvostoliitosta jatkosodan aloittajan.

Lue lisää

Punakoneiden hyökkäys Suomeen sopii tosiaan hyvin siihen, että Neukkulalla olisi ollut joku hyökkäysaikomus. Suomeenkin. Mutta pommitukset eivät sitä suorastaan todista. Toisaalta pommitukset olivat älyttömiä. Paitsi jos se hyökkäysaikomus oli.

stallaritapaan kirjoitti:

Konstantin Simonov on osaltaan kertonut noista suunnitelmista. Jänskä juttu taas kun katsoo Wikipediasta: ei jälkeäkään siitä, että joutui hänkin vainotuksi välillä. Jonkun stallarin röpellystä koko teksti. Niin neuvostohurmosta, että.

No, Wikipediaanhan nyt kirjoitellaan mitä tahansa.

Lue lisää

Wikipediaa voi kurkata kun joitain etsii. Mutta sinne tosiaan voi kirjoitella liian vapaasti. Kannattaa tarkistaa tiedot myös muualta, ennenkuin alkaa niiden kanssa meuhkata.

Ihan hyvin voisit olla hiljaa, ettei tietämättömyytesi/taitamattomuutesi tapa ihmisiä nauruun. Feikkauksesi paistaa taas läpi!

Olisiko Stalin ollenkaan pitänyt joukkojaan tuolloin hyökkäysryhmityksessä, jos olisi tiennyt, että asia jälkeenpäin noinkin paljon suomalaista stallaria kismittää?

Eipä Stallu tiennyt kirjoitti:

Olisiko Stalin ollenkaan pitänyt joukkojaan tuolloin hyökkäysryhmityksessä, jos olisi tiennyt, että asia jälkeenpäin noinkin paljon suomalaista stallaria kismittää?

Ei olisi. Aina Stalin ajatteli lämmöllä stallarin asiaa.

oli lämmin sydän kirjoitti:

Ei olisi. Aina Stalin ajatteli lämmöllä stallarin asiaa.

Lämmönvaihteluiden seurauksena olisi stallaritkin lopulta leiritetty. Jossain vaiheessa.

mikäs siinä pomppii? kirjoitti:

Ihan hyvin voisit olla hiljaa, ettei tietämättömyytesi/taitamattomuutesi tapa ihmisiä nauruun. Feikkauksesi paistaa taas läpi!

Punakeekolla vaan täristää kun ei tiedot/taidot pysy keskustelun perässä.

Isompi lipas ja varmatoimisempi.

Kyllä Manun kanssa on Emmasta turistu. Telkkarista katsoin kun Manu muisteli. Taisi olla joku museokäynti. Manu piti Emmaa ihan kohtalaisena pelinä, jos siinä oli se pyöreä lipas.

Lahti-Saloranta saattoi pystylippaalla olla parempi. Ehkä LS:n pystylipas oli tukevampi. Pitää olla tukeva lipas kun on iso patruuna. Muuten tulee lataushäiriöitä. Emmassa ei pystylipasta juuri suosittu.

Manu muisteli kirjoitti:

Kyllä Manun kanssa on Emmasta turistu. Telkkarista katsoin kun Manu muisteli. Taisi olla joku museokäynti. Manu piti Emmaa ihan kohtalaisena pelinä, jos siinä oli se pyöreä lipas.

Lahti-Saloranta saattoi pystylippaalla olla parempi. Ehkä LS:n pystylipas oli tukevampi. Pitää olla tukeva lipas kun on iso patruuna. Muuten tulee lataushäiriöitä. Emmassa ei pystylipasta juuri suosittu.

Lue lisää

"Emmassa ei pystylipasta juuri suosittu."

Eikö? Kerro kuitenkin niistä tapauksista, joissa sitä tiedät käytetyn. Sillä kun on sotahistoriallista ja aseteknistä merkitystä.

OI Emma, Emma!! kirjoitti:

"Emmassa ei pystylipasta juuri suosittu."

Eikö? Kerro kuitenkin niistä tapauksista, joissa sitä tiedät käytetyn. Sillä kun on sotahistoriallista ja aseteknistä merkitystä.

Lue lisää

Venäläiset taisivat harrastaa automaattiaseiden kokoamista kevyeksi IT-aseeksi. Emman tapauksessa kaiketi 2-4 asetta rinnakkain. Siihen suunnitellussa laukaisutelineessä tms.Siinä ei rumpulipas pelitä. Pitää olla kapoisia pystylippaita. Yhtään en tiedä, onko Suomessa ollut sellaisia. Enpä ainakaan tunne tapausta, että olisi ihan käyttöön jaettu, Suomessa. Mutta onhan niitä pystylippaita voinut olla näyteltäväksi ja kokeiltavaksi asti, koulutukseen. Sellaisia kapistuksia on voinut tulla saaliina esim. Raatteen tieltä. Mutta joku, joka tietää, voisi taustoittaa asiaa.

Ja onko käytetty suomalaisten toimesta? Minä en ainakaan tiedä.

Olisiko suuri ihme, jos jatkosodassakin olisi saatu saaliina esim. jokunen tuommoinen pystylipas. Tietämättä, mihin se kuuluu. Ehkä on sopinut sellaisenaan vakioemmankin päälle??? Ja sitten kokeiltu. Ja heitetty turhana pois.

kertoo joka tietää kirjoitti:

Venäläiset taisivat harrastaa automaattiaseiden kokoamista kevyeksi IT-aseeksi. Emman tapauksessa kaiketi 2-4 asetta rinnakkain. Siihen suunnitellussa laukaisutelineessä tms.Siinä ei rumpulipas pelitä. Pitää olla kapoisia pystylippaita. Yhtään en tiedä, onko Suomessa ollut sellaisia. Enpä ainakaan tunne tapausta, että olisi ihan käyttöön jaettu, Suomessa. Mutta onhan niitä pystylippaita voinut olla näyteltäväksi ja kokeiltavaksi asti, koulutukseen. Sellaisia kapistuksia on voinut tulla saaliina esim. Raatteen tieltä. Mutta joku, joka tietää, voisi taustoittaa asiaa.

Ja onko käytetty suomalaisten toimesta? Minä en ainakaan tiedä.

Olisiko suuri ihme, jos jatkosodassakin olisi saatu saaliina esim. jokunen tuommoinen pystylipas. Tietämättä, mihin se kuuluu. Ehkä on sopinut sellaisenaan vakioemmankin päälle??? Ja sitten kokeiltu. Ja heitetty turhana pois.

Lue lisää

"Venäläiset taisivat harrastaa automaattiaseiden kokoamista kevyeksi IT-aseeksi. Emman tapauksessa kaiketi 2-4 asetta rinnakkain. Siihen suunnitellussa laukaisutelineessä tms.Siinä ei rumpulipas pelitä. Pitää olla kapoisia pystylippaita. Yhtään en tiedä, onko Suomessa ollut sellaisia. Enpä ainakaan tunne tapausta, että olisi ihan käyttöön jaettu, Suomessa."

Aivan upeaa. Tulit keksineeksi täysin uuden sovellutuksen Emmalle. Kumma kun ei venäläiset tajunneet moista neroutta.

Aina vain uutta!! kirjoitti:

"Venäläiset taisivat harrastaa automaattiaseiden kokoamista kevyeksi IT-aseeksi. Emman tapauksessa kaiketi 2-4 asetta rinnakkain. Siihen suunnitellussa laukaisutelineessä tms.Siinä ei rumpulipas pelitä. Pitää olla kapoisia pystylippaita. Yhtään en tiedä, onko Suomessa ollut sellaisia. Enpä ainakaan tunne tapausta, että olisi ihan käyttöön jaettu, Suomessa."

Aivan upeaa. Tulit keksineeksi täysin uuden sovellutuksen Emmalle. Kumma kun ei venäläiset tajunneet moista neroutta.

Lue lisää

Olet tainnut itse kirjoittaa nuo kaikki edelliset. Eli palaatko siihen aiheeseen, että Neukkulan joukot olivat hyökkäysryhmityksessä. Mistä asiasta Manullakin oli oikea vihi.

Paluuta totuuteen kirjoitti:

Olet tainnut itse kirjoittaa nuo kaikki edelliset. Eli palaatko siihen aiheeseen, että Neukkulan joukot olivat hyökkäysryhmityksessä. Mistä asiasta Manullakin oli oikea vihi.

Lue lisää

Ei sillä merkitystä.

Oleellista oli, ettei oltu hyökkäämässä ainakaan lähiaikoina.

Niinpä sitten Wehrmacht yllätti perin pohjin.

Olihan se! kirjoitti:

Isompi lipas ja varmatoimisempi.

Emma oli raskaampi kantaa. Taisi painaakin yli 10 kiloa? Ei ihme että tekivät isokokoisesta Koivistosta pk-miehen. Juoposta luihista opportunistista Olavi Paavolaisesta taas tehtiin tk-mies.

Kelkankääntäjät! kirjoitti:

Emma oli raskaampi kantaa. Taisi painaakin yli 10 kiloa? Ei ihme että tekivät isokokoisesta Koivistosta pk-miehen. Juoposta luihista opportunistista Olavi Paavolaisesta taas tehtiin tk-mies.

Lue lisää

Ei, kyllä L-S oli painavampi. Samaa patruunaa ampuivat joten tuliannos painoi saman verran.

Ryhmitys tai ei. kirjoitti:

Ei sillä merkitystä.

Oleellista oli, ettei oltu hyökkäämässä ainakaan lähiaikoina.

Niinpä sitten Wehrmacht yllätti perin pohjin.

Oleellista oli, että hyökkäys oli tulossa lähiaikoina. Joukkojen pitäminen hyökkäysryhmityksessä on kallista ja kuluttavaa. Ei voida olla siinä tilassa kovin kauaa.

selvät merkit kirjoitti:

Oleellista oli, että hyökkäys oli tulossa lähiaikoina. Joukkojen pitäminen hyökkäysryhmityksessä on kallista ja kuluttavaa. Ei voida olla siinä tilassa kovin kauaa.

Hyökkäysryhmitys on itse asiassa keskitysprosessin huipentuma. Monitahoinen valmistelu päättyy siihen kun viimeisetkin joukot on ajettu ryhmityksen mukaisille paikoilleen. Jos hyökkäykseen ei ole tarkoitus ryhtyä, on kiire purkaa ryhmitys ja palata puolustukseen. Jossa voidaan olla vuosikausia. Hyökkäysryhmityksessä pysyminen pitkään tulee kalliiksi ja on vaarallista. Kuten saksalaisten hyökätessä kävi ilmi.

Jos neukkujoukot olivat hyökkäysryhmityksessä, niin hyökkäys oli odotettavissa kohtuupian.

aikomuksissa... kirjoitti:

Hyökkäysryhmitys on itse asiassa keskitysprosessin huipentuma. Monitahoinen valmistelu päättyy siihen kun viimeisetkin joukot on ajettu ryhmityksen mukaisille paikoilleen. Jos hyökkäykseen ei ole tarkoitus ryhtyä, on kiire purkaa ryhmitys ja palata puolustukseen. Jossa voidaan olla vuosikausia. Hyökkäysryhmityksessä pysyminen pitkään tulee kalliiksi ja on vaarallista. Kuten saksalaisten hyökätessä kävi ilmi.

Jos neukkujoukot olivat hyökkäysryhmityksessä, niin hyökkäys oli odotettavissa kohtuupian.

Lue lisää

"Jos neukkujoukot olivat hyökkäysryhmityksessä, niin hyökkäys oli odotettavissa kohtuupian."

Ne olivat sotadoktriinin edellyttämässä ryhmityksessä. Ja perusdoktriini oli hyökkäys. Sitä ei kuitenkaan ollut tarkoitus toimeenpanna muutoin kuin edullisessa tilanteessa. Nyt Saksa pääisi iskemään, kun ei oltu täysin valmiita hyökkäykseen eikä puolustukseen.

selvät merkit kirjoitti:

Oleellista oli, että hyökkäys oli tulossa lähiaikoina. Joukkojen pitäminen hyökkäysryhmityksessä on kallista ja kuluttavaa. Ei voida olla siinä tilassa kovin kauaa.

"Joukkojen pitäminen hyökkäysryhmityksessä on kallista ja kuluttavaa. Ei voida olla siinä tilassa kovin kauaa."

No kerro nyt ihmeessä, että millainen on tämä mystinen "hyökkäysryhmitys" konkreettisesti, ja miten se tulee kalliimmaksi kuin "puolustusryhmitys"?

no kerropas viimein kirjoitti:

"Joukkojen pitäminen hyökkäysryhmityksessä on kallista ja kuluttavaa. Ei voida olla siinä tilassa kovin kauaa."

No kerro nyt ihmeessä, että millainen on tämä mystinen "hyökkäysryhmitys" konkreettisesti, ja miten se tulee kalliimmaksi kuin "puolustusryhmitys"?

Lue lisää

Helpointa, jos ensin määrittelet termin "kallis". Että mitä se sinulle tällä kertaa merkkaa. Niin ei tarvitse ainakaan sen osalta nähdä vaivaa saivartelujesi suhteen.

Eivät olleet!! kirjoitti:

"Jos neukkujoukot olivat hyökkäysryhmityksessä, niin hyökkäys oli odotettavissa kohtuupian."

Ne olivat sotadoktriinin edellyttämässä ryhmityksessä. Ja perusdoktriini oli hyökkäys. Sitä ei kuitenkaan ollut tarkoitus toimeenpanna muutoin kuin edullisessa tilanteessa. Nyt Saksa pääisi iskemään, kun ei oltu täysin valmiita hyökkäykseen eikä puolustukseen.

Lue lisää

Hölynpölyä. Vaikka sotadoktriini olisi mikä, niin joukkoja ei ryhmitetä hyökkäykseen ennen kuin vasta hyökkäyksen edellä. Paitsi mielipuoli voi tietysti tehdä mitä vaan.

Aina vain uutta!! kirjoitti:

"Venäläiset taisivat harrastaa automaattiaseiden kokoamista kevyeksi IT-aseeksi. Emman tapauksessa kaiketi 2-4 asetta rinnakkain. Siihen suunnitellussa laukaisutelineessä tms.Siinä ei rumpulipas pelitä. Pitää olla kapoisia pystylippaita. Yhtään en tiedä, onko Suomessa ollut sellaisia. Enpä ainakaan tunne tapausta, että olisi ihan käyttöön jaettu, Suomessa."

Aivan upeaa. Tulit keksineeksi täysin uuden sovellutuksen Emmalle. Kumma kun ei venäläiset tajunneet moista neroutta.

Lue lisää

----"Venäläiset taisivat harrastaa automaattiaseiden kokoamista kevyeksi IT-aseeksi. Emman tapauksessa kaiketi 2-4 asetta rinnakkain. Siihen suunnitellussa laukaisutelineessä tms.Siinä ei rumpulipas pelitä. Pitää olla kapoisia pystylippaita. Yhtään en tiedä, onko Suomessa ollut sellaisia. Enpä ainakaan tunne tapausta, että olisi ihan käyttöön jaettu, Suomessa."

Aivan upeaa. Tulit keksineeksi täysin uuden sovellutuksen Emmalle. Kumma kun ei venäläiset tajunneet moista neroutta. ----

No ei ole taas punikkien lukupiiriin aseellisen kapinan tunnilla menty Emman tekniikassa vouhotusvaihetta pitemmälle. Olisi voitu ylistää "voittamatonta puna-armeijaa" sekä rumpulippaallisesta neljäputkisesta Emmasta että pystylippaallisesta. Niistä pystylippaallinen kokoonpano oli se, jolla johonkin osui. Mutta sekin hylättiin. Tyhmiä neuvostokokeiluja kumpikin. Tuotannossa silti.

älähännäää... kirjoitti:

Ei, kyllä L-S oli painavampi. Samaa patruunaa ampuivat joten tuliannos painoi saman verran.

Panostyyppi oli automaatille hankala sekä Emmassa että L-S:ssä. Taisi Emma olla kenttäkelpoisempi. L-S täytyi pitää puhtaana, että toimi. Tuskin niin muuta eroa.

koetahan tätä kirjoitti:

Helpointa, jos ensin määrittelet termin "kallis". Että mitä se sinulle tällä kertaa merkkaa. Niin ei tarvitse ainakaan sen osalta nähdä vaivaa saivartelujesi suhteen.

Lainauksessa sanotaan "hyökkäysryhmityksen" olevan kallista ja kuluttavaa. Kirjoittaja varmaan osaa itse kertoa, miksi se olisi kallista ja kuluttavaa ja miten sen kalleus ja kuluttavuus eroaa "puolustusryhmityksessä" olemisesta?

Termeillä saivartelee nimenomaan nämä omituiset ryhmittelijät, jotka eivät tunnu oikein edes tietävän mistä on kyse. Kunhan vaan höpisevät ryhmityksistä kun ovat sanan kuulleen.

no kerropas viimein kirjoitti:

Lainauksessa sanotaan "hyökkäysryhmityksen" olevan kallista ja kuluttavaa. Kirjoittaja varmaan osaa itse kertoa, miksi se olisi kallista ja kuluttavaa ja miten sen kalleus ja kuluttavuus eroaa "puolustusryhmityksessä" olemisesta?

Termeillä saivartelee nimenomaan nämä omituiset ryhmittelijät, jotka eivät tunnu oikein edes tietävän mistä on kyse. Kunhan vaan höpisevät ryhmityksistä kun ovat sanan kuulleen.

Lue lisää

No, joko neukkujoukot olivat hyökkäysryhmityksessä. Ja mahdollistivat siksi saksalaisille aiheuttaa neukuille maailmanhistorian suurimmat tappiot. Tai sitten neukkujoukkojen johto oli ennätysluokan latvalahoja kaikki. Että aivan sama mikä ryhmitys, turpiin tulee silti koko ajan ja kaikkialla. Noista kun punapöpö valikoi mieleistään!!!

punikki ei tiedä kirjoitti:

Hölynpölyä. Vaikka sotadoktriini olisi mikä, niin joukkoja ei ryhmitetä hyökkäykseen ennen kuin vasta hyökkäyksen edellä. Paitsi mielipuoli voi tietysti tehdä mitä vaan.

Eli toistetaan: neukkujoukkojen maailmanennätystappiot kaipaavat selitystä. Ei siinä riitä se, että ylistetään sankarillista kuolemista. Sillä tasolla on neukkujen oma historiankirjoitus kyllä mennyt. Ja sama on stallarien opintopiiriläisillekin kelvannut. Ainakin tähän asti.

Vaikka joku voisi kokea houkutusta väittää, että neukkujohdon ja armeijan kertakaikkinen tyhmyys ja taitamattomuus olisi tappioiden syynä, totuuden nimessä ei oikein henno sitä korttia huudattaa. Tieteellisesti uskottavampaa on, että joukot olivat tuoreeltaan hyökkäysryhmityksessä. Aikeena liikkua keskitetysti ja nopeasti eteen. Jolloin ammuttiin kasaan. Tai vielä suurempaan kasaan kun koettivat perääntyä taakse. Hyökkäysryhmitys selittää paljon.

Voihan olla muitakin selityksiä kuin neukkujen tyhmyys ja taitamattomuus tai hyökkäysryhmitys. Niitäpä vain ei ole esille tuotu.

Selitystä puuttuu kirjoitti:

Eli toistetaan: neukkujoukkojen maailmanennätystappiot kaipaavat selitystä. Ei siinä riitä se, että ylistetään sankarillista kuolemista. Sillä tasolla on neukkujen oma historiankirjoitus kyllä mennyt. Ja sama on stallarien opintopiiriläisillekin kelvannut. Ainakin tähän asti.

Vaikka joku voisi kokea houkutusta väittää, että neukkujohdon ja armeijan kertakaikkinen tyhmyys ja taitamattomuus olisi tappioiden syynä, totuuden nimessä ei oikein henno sitä korttia huudattaa. Tieteellisesti uskottavampaa on, että joukot olivat tuoreeltaan hyökkäysryhmityksessä. Aikeena liikkua keskitetysti ja nopeasti eteen. Jolloin ammuttiin kasaan. Tai vielä suurempaan kasaan kun koettivat perääntyä taakse. Hyökkäysryhmitys selittää paljon.

Voihan olla muitakin selityksiä kuin neukkujen tyhmyys ja taitamattomuus tai hyökkäysryhmitys. Niitäpä vain ei ole esille tuotu.

Lue lisää

"Aikeena liikkua keskitetysti ja nopeasti eteen. Jolloin ammuttiin kasaan."

Nyt ei puhuta mistään keskiaikaisesta neliömuodostelmasta avoimella kentällä. Jo pelkkä yksi divisioona ryhmittyy AINA kymmenien neliökilometrien alueelle, joten mistään kasaanampumisesta on aivan turha höpötellä.

Alkaa valjeta se, mitä on vähän epäillytkin: "hyökkäysryhmityksistä" höpöttävät luulevan sen tarkoittavan, että joukot seisovat asennossa Napoleonin ajan lineaari- tai jonomuodostelmassa kuin sulkeiskentällä ikään...

Oliko Irakin joukot myöskin "hyökkäysryhmityksessä" Aavikkomyrskyssä 1991, kun kärsivät niin massiiviset tappiot hetinyt? TUSKIN!! Moinen selittyy siinäkin tapauksessa sillä, että kun johto ei toimi niin MISTÄÄN ei tule mitään. Sellaista se on se sotatyö.

vaikea valinta?? kirjoitti:

No, joko neukkujoukot olivat hyökkäysryhmityksessä. Ja mahdollistivat siksi saksalaisille aiheuttaa neukuille maailmanhistorian suurimmat tappiot. Tai sitten neukkujoukkojen johto oli ennätysluokan latvalahoja kaikki. Että aivan sama mikä ryhmitys, turpiin tulee silti koko ajan ja kaikkialla. Noista kun punapöpö valikoi mieleistään!!!

Lue lisää

"Tai sitten neukkujoukkojen johto oli ennätysluokan latvalahoja kaikki"

Bingo! Miksi kesti niin kauan tajuta se ainoa oikea todellinen syy tappioihin?

elkää nyt jaksako kirjoitti:

"Aikeena liikkua keskitetysti ja nopeasti eteen. Jolloin ammuttiin kasaan."

Nyt ei puhuta mistään keskiaikaisesta neliömuodostelmasta avoimella kentällä. Jo pelkkä yksi divisioona ryhmittyy AINA kymmenien neliökilometrien alueelle, joten mistään kasaanampumisesta on aivan turha höpötellä.

Alkaa valjeta se, mitä on vähän epäillytkin: "hyökkäysryhmityksistä" höpöttävät luulevan sen tarkoittavan, että joukot seisovat asennossa Napoleonin ajan lineaari- tai jonomuodostelmassa kuin sulkeiskentällä ikään...

Oliko Irakin joukot myöskin "hyökkäysryhmityksessä" Aavikkomyrskyssä 1991, kun kärsivät niin massiiviset tappiot hetinyt? TUSKIN!! Moinen selittyy siinäkin tapauksessa sillä, että kun johto ei toimi niin MISTÄÄN ei tule mitään. Sellaista se on se sotatyö.

Lue lisää

"Nyt ei puhuta mistään keskiaikaisesta neliömuodostelmasta avoimella kentällä. Jo pelkkä yksi divisioona ryhmittyy AINA kymmenien neliökilometrien alueelle, joten mistään kasaanampumisesta on aivan turha höpötellä."

Olet tosiaan idiootti. Naisenkaan päälle et luultavasti osaisi, vaikka levälleen eteen laitettaisiin!

kumpikin ampui kirjoitti:

Panostyyppi oli automaatille hankala sekä Emmassa että L-S:ssä. Taisi Emma olla kenttäkelpoisempi. L-S täytyi pitää puhtaana, että toimi. Tuskin niin muuta eroa.

Pyssy kannattaa pitää puhtaana. Ja niin painava ei Lahti-Saloranta ollut, etteikö se ampumisiin olisi mukaan tullut. Varusmiesaikana tuli tutuksi. Oli jo eilispäiväinen siinä vaiheessa, mutta ihan kybällä toimi.

Suomen rintaman romahdus kesällä 1944 Valkeasaaressa johtui siitä, että Suomen joukot oli hyökkäysryhmityksessä!!! Mikään muu ei voi selittää moista tappiota.

Valkeasaari 1944 kirjoitti:

Suomen rintaman romahdus kesällä 1944 Valkeasaaressa johtui siitä, että Suomen joukot oli hyökkäysryhmityksessä!!! Mikään muu ei voi selittää moista tappiota.

Olet idiootti.

Sori, unohtui vielä pari todella kuuluisaa hyökkäysryhmitystä:

Saksan keskinen armeijaryhmä itärintamalla, kesä 1944

Saksan joukot Normandiassa kesällä 1944

Tsaijaijai. Neukut ja liittoutuneet ehti kuitenkin ensin, ja hyökkäysryhmityksessä olleet sakut murskattiin molemmissa taisteluissa. Eihän tappiot olisi muuten olleet mahdollisia!

unohtuivat vielä kirjoitti:

Sori, unohtui vielä pari todella kuuluisaa hyökkäysryhmitystä:

Saksan keskinen armeijaryhmä itärintamalla, kesä 1944

Saksan joukot Normandiassa kesällä 1944

Tsaijaijai. Neukut ja liittoutuneet ehti kuitenkin ensin, ja hyökkäysryhmityksessä olleet sakut murskattiin molemmissa taisteluissa. Eihän tappiot olisi muuten olleet mahdollisia!

Lue lisää

Tyhmyytesi paistaa kuin punatähti punaisella torilla.

foolaahan lisää kirjoitti:

Tyhmyytesi paistaa kuin punatähti punaisella torilla.

Ne oli maailmanennätystappiot siellä neukuillla. Kuinkahan punupoju saisi niitä piiloteltua.

ei saa piiloon kirjoitti:

Ne oli maailmanennätystappiot siellä neukuillla. Kuinkahan punupoju saisi niitä piiloteltua.

Neuvostovaltio koetti kovasti vähätellä ja pienennellä tappiolukujaan. Ja stallarit perässä.

stallari kanssa kirjoitti:

Neuvostovaltio koetti kovasti vähätellä ja pienennellä tappiolukujaan. Ja stallarit perässä.

Heti kamala nimittely päällä, kun kehtaa arvostella ryhmitys-teoriaa.

Ja tässähän on vieläpä myönnetty että tappioiden syynä oli nimenomaan kädetön ja päätön neukkujen sodanjohto, niin miten tästäkin voi joku saada aikaan jonkun stallari-syytöksen?

elkääs nyt :( kirjoitti:

Heti kamala nimittely päällä, kun kehtaa arvostella ryhmitys-teoriaa.

Ja tässähän on vieläpä myönnetty että tappioiden syynä oli nimenomaan kädetön ja päätön neukkujen sodanjohto, niin miten tästäkin voi joku saada aikaan jonkun stallari-syytöksen?

Lue lisää

Kyllä stallari ja punikki saavat minun puolestani olla vaikka herttakolmonen ja nelonen. Ei se sitä muuta miksikään, mitä tässä keskustelussa on käsitelty.

Mutta asian tolkun käsittelyn tiellä ovat näköjään taaskin tämän palstan vakistallarivalehtelijat. Ei se miksikään muutu. Kyllä stallarin ajatukset tiedetään.

Eikö toveripiirin neuvontapuhelimesta parempaa tarjottu?

Halvemmalla pääset, jos luet suoraan Pirkkalan kokeilumonisteesta.

"Mutta NL valmistautui nimenomaan puolustussotaan."

Jo Lenin määritti sisällissodan aikana doktriiniksi hyökkäyksen, koska vain sillä voitiin hankkia voitto. Tosin kapitalistimaiden katsottiin hyökkäävn ensin, mutta NL:n siirtävän sitten sodan vastustajan alueelle.

Mitään konfkliktia Saksan kanssa ei ollut tulossa 30-luvun alussa, koska ei ollut yhteistä rajaakaan, eikä Saksalla riittäviä sotavoimia.

Esimerkiksi marsalkka Tuhatsevsski ei kirjoituksissaan maininnut Saksaa vihollisten joukossa.
Sillähän oli kolme koulutustukikohtaa NL:N alueella vuoteen 1933.

Vähänpä tiedät!! kirjoitti:

"Mutta NL valmistautui nimenomaan puolustussotaan."

Jo Lenin määritti sisällissodan aikana doktriiniksi hyökkäyksen, koska vain sillä voitiin hankkia voitto. Tosin kapitalistimaiden katsottiin hyökkäävn ensin, mutta NL:n siirtävän sitten sodan vastustajan alueelle.

Mitään konfkliktia Saksan kanssa ei ollut tulossa 30-luvun alussa, koska ei ollut yhteistä rajaakaan, eikä Saksalla riittäviä sotavoimia.

Esimerkiksi marsalkka Tuhatsevsski ei kirjoituksissaan maininnut Saksaa vihollisten joukossa.
Sillähän oli kolme koulutustukikohtaa NL:N alueella vuoteen 1933.

Lue lisää

Stallu oli erehtynyt ajoituksessa ja vähän muussakin. Kuvitteli, että Saksa ylittää Englannin kanaalin kesäkeleillä. Ja siinä tilanteessa sitten voisi puna-armeija rynnistää länteen. Saksan selkään. Se voisi selittää, miksi joukot olivat hyökkäysryhmityksessä. Muita selityksiä on aika hintsusti.