Uppotukin tuunauksesta

Näinpä. Kuvittelisin, että läskipää on helpoimmin otettavissa käyttöön, kun on saalingit taaksepäin viipallaan, jolloin tolppa pysyy pystyssä ilman barduunoita/takastaakia.

Toi keulapuomi lienee ongelma Coden kanssa, jossa on ihan eri voimat "etustaakissa" kuin genaakkerilla. Mutta jos pitäytyy genaakkerissa, ei voimien pitäisi olla ylitsepääsemättömiä... Seldenin kataloogista olen katsellut mitoituksia.

Entäs noi hiilikuitupurjeet, onko kalliita :)

Alkuperäisessä ior kisakunnossa veneessä oli myös kauden alussa spinaakkeriskuutit kannella paikoilaan. En ole nähnyt satamissa veneitä, joissa spinaakkeriskuutit olisivat paikoillaan, siinä eräs syy miksi porukka ei spinnua käytä.

Venehän muuttuu luovikärkkääksi ja peräsin alkaa jarruttamaan ja eipä taida fathead korvata menetettyä purjealaa jos genoan korvaa fokalla. Vendaamisen helpottamiseksi hommaa lisää käsipareja tai autopilotti, halvimmisakin on auto tack toiminto.

++p kirjoitti:

Venehän muuttuu luovikärkkääksi ja peräsin alkaa jarruttamaan ja eipä taida fathead korvata menetettyä purjealaa jos genoan korvaa fokalla. Vendaamisen helpottamiseksi hommaa lisää käsipareja tai autopilotti, halvimmisakin on auto tack toiminto.

Lue lisää

Kuis se nyt luovikärkkääksi muuttuu? Genuan neliöt on maston takapuolella, niin kuin on fatheadinkin. Onko oleellinen vaikutus lateraalitasapainoon? Mitä luulet?

Joo mastoon metri lisää pituutta ja tolppa hiilikuidusta, keulastaaki ja badruunat sinne 9/10 osastoon kiinni. SIltikin, pitääkö vielä rustit ja päälaipiot siirtaa puoli metriä taaksepäin... hintaa alkaa olla muutaman kerran veneen nykyarvo...

No, mitä jos vaan satsaisi isoon ahvenselkään ja mustiin purjeisin, olisiko siinä mitään itua? Mikä on hilikuitupurjeiden hinta suhteessa radiaalileikattuun dacroniin, ja saako sillä hinnalla oikeasti muuta kuin meriuskottavat rätit muutamaksi vuodeksi?

läskipääpurje kirjoitti:

Joo mastoon metri lisää pituutta ja tolppa hiilikuidusta, keulastaaki ja badruunat sinne 9/10 osastoon kiinni. SIltikin, pitääkö vielä rustit ja päälaipiot siirtaa puoli metriä taaksepäin... hintaa alkaa olla muutaman kerran veneen nykyarvo...

No, mitä jos vaan satsaisi isoon ahvenselkään ja mustiin purjeisin, olisiko siinä mitään itua? Mikä on hilikuitupurjeiden hinta suhteessa radiaalileikattuun dacroniin, ja saako sillä hinnalla oikeasti muuta kuin meriuskottavat rätit muutamaksi vuodeksi?

Lue lisää

Ensimmäinen toimenpide on kuitenkin vaihtaa se runko. Sen jälkeen tehdään sinun luettelemat muutokset, niin hyvää tulee.

Kerralla kuntoon kirjoitti:

Ensimmäinen toimenpide on kuitenkin vaihtaa se runko. Sen jälkeen tehdään sinun luettelemat muutokset, niin hyvää tulee.

No se ei ole vaihtoehto...

läskipääpurje kirjoitti:

Joo mastoon metri lisää pituutta ja tolppa hiilikuidusta, keulastaaki ja badruunat sinne 9/10 osastoon kiinni. SIltikin, pitääkö vielä rustit ja päälaipiot siirtaa puoli metriä taaksepäin... hintaa alkaa olla muutaman kerran veneen nykyarvo...

No, mitä jos vaan satsaisi isoon ahvenselkään ja mustiin purjeisin, olisiko siinä mitään itua? Mikä on hilikuitupurjeiden hinta suhteessa radiaalileikattuun dacroniin, ja saako sillä hinnalla oikeasti muuta kuin meriuskottavat rätit muutamaksi vuodeksi?

Lue lisää

Mustista purjeista suurin osa ei ole hiilikuitua nähnytkään. On vain muotiväri, joka on tullut muihinkin kuituihin. Enpä ole koskaan verrannut radiaalikeikattuun, mutta katso hintojen suuruusluokkia vaikkapa täältä: http://www.boding.se/priser/ Ainakin oman veneen kohdalla pitää laittaa yli 50% päälle noihin hintoihin (membrane), jotta olla mustan kisapurjeen hinnoissa. Taitaa noikin siis maksaa helposti enemmän kuin 70-luvun veneen arvo, mutta on ne varmasti meriuskottavat.

Isommmissa noissa on saalingit suunnattu taakse ja maxi77:ssa on lyhyt ja jööti masto muuten vaan. Jos vene ei mene kaupaksi, niin turha siihen on laittaa niin paljon rahaa kuin haaveilet, ei se muutu sen modernimmaksi ilman rungon muokkausta/vaihtoa. Ruotsalaisista ei kannata ottaa mallia, muista masita kylläkin joissa kisataa vanhoilla ior paateilla.

http://rbsailing.blogspot.fi/2013/07/the-international-offshore-rule-part-1.html

Ei noissa ole mitään fathedfeja tai mustia purjeita.

vvcc kirjoitti:

Isommmissa noissa on saalingit suunnattu taakse ja maxi77:ssa on lyhyt ja jööti masto muuten vaan. Jos vene ei mene kaupaksi, niin turha siihen on laittaa niin paljon rahaa kuin haaveilet, ei se muutu sen modernimmaksi ilman rungon muokkausta/vaihtoa. Ruotsalaisista ei kannata ottaa mallia, muista masita kylläkin joissa kisataa vanhoilla ior paateilla.

http://rbsailing.blogspot.fi/2013/07/the-international-offshore-rule-part-1.html

Ei noissa ole mitään fathedfeja tai mustia purjeita.

Lue lisää

Onhan noissa suuressa osassa mustia purjeita, kuten myös täysin erilaisiin vaihdettuja mastoja, kölejä ja peräsimiä. Fatheadejä ei niinkään: http://halftonclassicscup.com/

Tuosta blurilla mainitussa Mambasta katkesi masto, joten siinäkin on täysin uusi riki. http://samst.se/?page_id=35

Tai toisaalta miksei code0 voisi ajatusta ollakin. Jos haluaa tuunata.

No, kyse on 7/8 osatakilasta, jossa isopurje on ihan kohtuu kokoinen. Halu olisi lisätä avotuulinopeutta ja kevyen tuulen suorituskykyä, venettä ajetaan pienellä miehistöllä 1 1.

Suorilla saalingeilla ei taida olla Fathead optiota olemassa. No en siitä olisi välittänytkään, on niin rumakin. Mikä on ahvenselän maksimi, jota vielä viitsii repiä takastaakin alta?

Koska maston toppi on ohennettu, niin pikku pelko on, että toppiin laitettu genakkeri/Code 0 saattaisi olla sille liikaa, koska sivusuunnassa ei olisi mitään tukea. Tietty voisi tehdä kompromissin, ja pistää sen siihen vapaan topin puoliväliin, eikä ihan ohuimpaan kärkeen, silläkin saisi neliöitä lisää aika paljon.

Vesistaaki lienee se pukspröötin alaharus, joka on jostain vesilinjan paikkeilta reularangassa kiinni. Varmaan tarpeen, jos Code 0 osastolle menisi.

Mikä on sitten genaakkerin asymmetrisen spinnun ero?

Kelluttelen ajatusta ihan purjehdusiloamme vielä entisestään lisätäkseni, kisaamisesta tai LYS-pimpingistä ei ole kyse. Symmetrinen spinnu löytyy, mutta osatakilaisuudesta johtuen on pieni, josta syystä kevyellä kelillä onneton suorituskyky.

Toisaalta ei kiinnostaisi hommata kymmentä avotuulipurjetta, jolla kullakin on joku kapea toiminta-alue, vaan yleisratkaisua pienelle miehistölle. Spinnun ongelmana on puomin tuoma tarve extrakäsille jiipeissä, niitä ylimääräisiä käsiä kun ei ole.

läskipääpurje kirjoitti:

No, kyse on 7/8 osatakilasta, jossa isopurje on ihan kohtuu kokoinen. Halu olisi lisätä avotuulinopeutta ja kevyen tuulen suorituskykyä, venettä ajetaan pienellä miehistöllä 1 1.

Suorilla saalingeilla ei taida olla Fathead optiota olemassa. No en siitä olisi välittänytkään, on niin rumakin. Mikä on ahvenselän maksimi, jota vielä viitsii repiä takastaakin alta?

Koska maston toppi on ohennettu, niin pikku pelko on, että toppiin laitettu genakkeri/Code 0 saattaisi olla sille liikaa, koska sivusuunnassa ei olisi mitään tukea. Tietty voisi tehdä kompromissin, ja pistää sen siihen vapaan topin puoliväliin, eikä ihan ohuimpaan kärkeen, silläkin saisi neliöitä lisää aika paljon.

Vesistaaki lienee se pukspröötin alaharus, joka on jostain vesilinjan paikkeilta reularangassa kiinni. Varmaan tarpeen, jos Code 0 osastolle menisi.

Mikä on sitten genaakkerin asymmetrisen spinnun ero?

Kelluttelen ajatusta ihan purjehdusiloamme vielä entisestään lisätäkseni, kisaamisesta tai LYS-pimpingistä ei ole kyse. Symmetrinen spinnu löytyy, mutta osatakilaisuudesta johtuen on pieni, josta syystä kevyellä kelillä onneton suorituskyky.

Toisaalta ei kiinnostaisi hommata kymmentä avotuulipurjetta, jolla kullakin on joku kapea toiminta-alue, vaan yleisratkaisua pienelle miehistölle. Spinnun ongelmana on puomin tuoma tarve extrakäsille jiipeissä, niitä ylimääräisiä käsiä kun ei ole.

Lue lisää

Sinuna soittaisin yhdelle tai parille purjemaakarille ja kertoisin omia ajatuksia tarpeista. Täyttääkö tarpeesi code 0 vai code 1 rullalla tai sukalla jne.

läskipääpurje kirjoitti:

No, kyse on 7/8 osatakilasta, jossa isopurje on ihan kohtuu kokoinen. Halu olisi lisätä avotuulinopeutta ja kevyen tuulen suorituskykyä, venettä ajetaan pienellä miehistöllä 1 1.

Suorilla saalingeilla ei taida olla Fathead optiota olemassa. No en siitä olisi välittänytkään, on niin rumakin. Mikä on ahvenselän maksimi, jota vielä viitsii repiä takastaakin alta?

Koska maston toppi on ohennettu, niin pikku pelko on, että toppiin laitettu genakkeri/Code 0 saattaisi olla sille liikaa, koska sivusuunnassa ei olisi mitään tukea. Tietty voisi tehdä kompromissin, ja pistää sen siihen vapaan topin puoliväliin, eikä ihan ohuimpaan kärkeen, silläkin saisi neliöitä lisää aika paljon.

Vesistaaki lienee se pukspröötin alaharus, joka on jostain vesilinjan paikkeilta reularangassa kiinni. Varmaan tarpeen, jos Code 0 osastolle menisi.

Mikä on sitten genaakkerin asymmetrisen spinnun ero?

Kelluttelen ajatusta ihan purjehdusiloamme vielä entisestään lisätäkseni, kisaamisesta tai LYS-pimpingistä ei ole kyse. Symmetrinen spinnu löytyy, mutta osatakilaisuudesta johtuen on pieni, josta syystä kevyellä kelillä onneton suorituskyky.

Toisaalta ei kiinnostaisi hommata kymmentä avotuulipurjetta, jolla kullakin on joku kapea toiminta-alue, vaan yleisratkaisua pienelle miehistölle. Spinnun ongelmana on puomin tuoma tarve extrakäsille jiipeissä, niitä ylimääräisiä käsiä kun ei ole.

Lue lisää

Noilla lisätiedoilla tekisin viuluvantin maston huippua stabiloimaan. Yksi falli toppiin. iso assy ja Code 0 genaakkeripuomiin. Genaakkeripuomin ulkonemaksi olen valinnut mitan, minkä pystyn keulasta mahallaan maaten kurkoittamaan putoamatta. Vesistaagin nimen olen lainannut saksan Wasserstagista, en tiedä onko parempaa ja vakiintunutta termiä. Code 0> 1>2>3, genaakkeri, asymmetrisen reacherispinnu, assy runneri: olen käsittäny, että ero on liukuva ja terminologia horjuva. Mutta suurin mahdollinen purje pinta- alaltaan on asymmetrinen runneri silloin kun mittasäännöistä ei tarvitse välittää.. Jos ei venettä halua täyttää purjesäkeillä niin vähemmän pulleaksi leikattu olisi varmaan monikäyttöisempi. Ja jos plattista haluat ajaa niin vääräoppisesti spiiraamalla menee hyvin ja kangasta on levällään paljon aikaisempaa enemmän. Kokenut purjeenteekijä tässä kohtaa on parempi neuvomaan.

seppomartti kirjoitti:

Noilla lisätiedoilla tekisin viuluvantin maston huippua stabiloimaan. Yksi falli toppiin. iso assy ja Code 0 genaakkeripuomiin. Genaakkeripuomin ulkonemaksi olen valinnut mitan, minkä pystyn keulasta mahallaan maaten kurkoittamaan putoamatta. Vesistaagin nimen olen lainannut saksan Wasserstagista, en tiedä onko parempaa ja vakiintunutta termiä. Code 0> 1>2>3, genaakkeri, asymmetrisen reacherispinnu, assy runneri: olen käsittäny, että ero on liukuva ja terminologia horjuva. Mutta suurin mahdollinen purje pinta- alaltaan on asymmetrinen runneri silloin kun mittasäännöistä ei tarvitse välittää.. Jos ei venettä halua täyttää purjesäkeillä niin vähemmän pulleaksi leikattu olisi varmaan monikäyttöisempi. Ja jos plattista haluat ajaa niin vääräoppisesti spiiraamalla menee hyvin ja kangasta on levällään paljon aikaisempaa enemmän. Kokenut purjeenteekijä tässä kohtaa on parempi neuvomaan.

Lue lisää

Eli seppomartin suosikki olisi assymmetrinen spinnu (genaakkeri?) keulapuomin nokkaan pistettynä, ja plattiksella keulapurjeen tavoin virsikirjalle spiirattuna. Fallikulma maston topissa, toppi viululla tuettuna.

Jos fallia ei nosteta, niin lisäneliöt lienee aika niukat siinä tapauksessa.

läskipääpurje kirjoitti:

No, kyse on 7/8 osatakilasta, jossa isopurje on ihan kohtuu kokoinen. Halu olisi lisätä avotuulinopeutta ja kevyen tuulen suorituskykyä, venettä ajetaan pienellä miehistöllä 1 1.

Suorilla saalingeilla ei taida olla Fathead optiota olemassa. No en siitä olisi välittänytkään, on niin rumakin. Mikä on ahvenselän maksimi, jota vielä viitsii repiä takastaakin alta?

Koska maston toppi on ohennettu, niin pikku pelko on, että toppiin laitettu genakkeri/Code 0 saattaisi olla sille liikaa, koska sivusuunnassa ei olisi mitään tukea. Tietty voisi tehdä kompromissin, ja pistää sen siihen vapaan topin puoliväliin, eikä ihan ohuimpaan kärkeen, silläkin saisi neliöitä lisää aika paljon.

Vesistaaki lienee se pukspröötin alaharus, joka on jostain vesilinjan paikkeilta reularangassa kiinni. Varmaan tarpeen, jos Code 0 osastolle menisi.

Mikä on sitten genaakkerin asymmetrisen spinnun ero?

Kelluttelen ajatusta ihan purjehdusiloamme vielä entisestään lisätäkseni, kisaamisesta tai LYS-pimpingistä ei ole kyse. Symmetrinen spinnu löytyy, mutta osatakilaisuudesta johtuen on pieni, josta syystä kevyellä kelillä onneton suorituskyky.

Toisaalta ei kiinnostaisi hommata kymmentä avotuulipurjetta, jolla kullakin on joku kapea toiminta-alue, vaan yleisratkaisua pienelle miehistölle. Spinnun ongelmana on puomin tuoma tarve extrakäsille jiipeissä, niitä ylimääräisiä käsiä kun ei ole.

Lue lisää

Ehkä spinnun nostinta voi vähän nostaa, esim puoli metriä tyyliin x99. Vanhat spinnut ovat monesti leveitä ja syviä. Niillä ei pääse ylös. Ostaisin symmetrisen uuden tosi korkeana ja kapeahkona, että sillä pystyy ajamaan ylös. Jiippi vain pitää treenata kaksin kuntoon. Sitten jää genuan ja spinnun väliin alue, jonka täyttämistä assylla tai code0:lla voi miettiä. Itse en ole tuohon kaivannut mitään.

Eipä ole ollut sellaista isoa, jossa ahvenselkää olisi liikaa. Takaharuksen nostajat maston topissa voi ottaa käyttöön. Entäs pidempi ison puomi? Tai puomin laskeminen alemmaksi, vaikka 30 senttiä?

läskipääpurje kirjoitti:

Eli seppomartin suosikki olisi assymmetrinen spinnu (genaakkeri?) keulapuomin nokkaan pistettynä, ja plattiksella keulapurjeen tavoin virsikirjalle spiirattuna. Fallikulma maston topissa, toppi viululla tuettuna.

Jos fallia ei nosteta, niin lisäneliöt lienee aika niukat siinä tapauksessa.

Lue lisää

Mikä on niukka?. Minulla genaakkeripuomin päästä normaaliin spinnufalliin rikattu Code 0 on lähes 2x rullagenoan pinta-ala ja samalla virityksellä genaakkeri lähes 3x. Suurempiakin voisi teettää. Seuraavan code tulee melko varmasti lyhyemmällä LP- mitalla mutta maston huippuun, eli kapeampi ja korkeampi entisellä pinta- alalla. Vene ei kanna niin suuria purjeita kuin pystyisi kehittelemään.

12+9 kirjoitti:

Ehkä spinnun nostinta voi vähän nostaa, esim puoli metriä tyyliin x99. Vanhat spinnut ovat monesti leveitä ja syviä. Niillä ei pääse ylös. Ostaisin symmetrisen uuden tosi korkeana ja kapeahkona, että sillä pystyy ajamaan ylös. Jiippi vain pitää treenata kaksin kuntoon. Sitten jää genuan ja spinnun väliin alue, jonka täyttämistä assylla tai code0:lla voi miettiä. Itse en ole tuohon kaivannut mitään.

Eipä ole ollut sellaista isoa, jossa ahvenselkää olisi liikaa. Takaharuksen nostajat maston topissa voi ottaa käyttöön. Entäs pidempi ison puomi? Tai puomin laskeminen alemmaksi, vaikka 30 senttiä?

Lue lisää

Etustaagin siirto eteenpäin ihan keulaan, jos ei ole. Pidempi spinnupuomi.

läskipääpurje kirjoitti:

No, kyse on 7/8 osatakilasta, jossa isopurje on ihan kohtuu kokoinen. Halu olisi lisätä avotuulinopeutta ja kevyen tuulen suorituskykyä, venettä ajetaan pienellä miehistöllä 1 1.

Suorilla saalingeilla ei taida olla Fathead optiota olemassa. No en siitä olisi välittänytkään, on niin rumakin. Mikä on ahvenselän maksimi, jota vielä viitsii repiä takastaakin alta?

Koska maston toppi on ohennettu, niin pikku pelko on, että toppiin laitettu genakkeri/Code 0 saattaisi olla sille liikaa, koska sivusuunnassa ei olisi mitään tukea. Tietty voisi tehdä kompromissin, ja pistää sen siihen vapaan topin puoliväliin, eikä ihan ohuimpaan kärkeen, silläkin saisi neliöitä lisää aika paljon.

Vesistaaki lienee se pukspröötin alaharus, joka on jostain vesilinjan paikkeilta reularangassa kiinni. Varmaan tarpeen, jos Code 0 osastolle menisi.

Mikä on sitten genaakkerin asymmetrisen spinnun ero?

Kelluttelen ajatusta ihan purjehdusiloamme vielä entisestään lisätäkseni, kisaamisesta tai LYS-pimpingistä ei ole kyse. Symmetrinen spinnu löytyy, mutta osatakilaisuudesta johtuen on pieni, josta syystä kevyellä kelillä onneton suorituskyky.

Toisaalta ei kiinnostaisi hommata kymmentä avotuulipurjetta, jolla kullakin on joku kapea toiminta-alue, vaan yleisratkaisua pienelle miehistölle. Spinnun ongelmana on puomin tuoma tarve extrakäsille jiipeissä, niitä ylimääräisiä käsiä kun ei ole.

Lue lisää

"vaan yleisratkaisua pienelle miehistölle. Spinnun ongelmana on puomin tuoma tarve extrakäsille jiipeissä, niitä ylimääräisiä käsiä kun ei ole. "

Tavoitteena koska on kevyen avotuulinopeuden kasvattaminen, symmetrisen spinaakkerin käyttö kahdestaan kannattaa harjoitella. Kevyessa tuulessa on aikaa jakaa jiipissä tehtävät hommat pidemmälle aikajaksolle.

+löö2 kirjoitti:

"vaan yleisratkaisua pienelle miehistölle. Spinnun ongelmana on puomin tuoma tarve extrakäsille jiipeissä, niitä ylimääräisiä käsiä kun ei ole. "

Tavoitteena koska on kevyen avotuulinopeuden kasvattaminen, symmetrisen spinaakkerin käyttö kahdestaan kannattaa harjoitella. Kevyessa tuulessa on aikaa jakaa jiipissä tehtävät hommat pidemmälle aikajaksolle.

Lue lisää

Jos on spinnusukka, voi sitä käyttää aina jiipissä. Homma hoituu turvallisesti jopa yksinpurjehtiessa automaatiohjauksen avulla.

6-2 kirjoitti:

Jos on spinnusukka, voi sitä käyttää aina jiipissä. Homma hoituu turvallisesti jopa yksinpurjehtiessa automaatiohjauksen avulla.

"Homma hoituu turvallisesti jopa yksinpurjehtiessa automaatiohjauksen avulla. "

Ei näytä hoituvan edes 4-5 hengen miehistöillä, jumittava sukka ja siitä seuraavat kuviot ovat koomista katseltavaa. Saman tien treenaa ilman sukkaa, niin spinaakkerijärjestelmä on yksinkertaisempi, vähemmän köysiä esim.

seppomartti kirjoitti:

Noilla lisätiedoilla tekisin viuluvantin maston huippua stabiloimaan. Yksi falli toppiin. iso assy ja Code 0 genaakkeripuomiin. Genaakkeripuomin ulkonemaksi olen valinnut mitan, minkä pystyn keulasta mahallaan maaten kurkoittamaan putoamatta. Vesistaagin nimen olen lainannut saksan Wasserstagista, en tiedä onko parempaa ja vakiintunutta termiä. Code 0> 1>2>3, genaakkeri, asymmetrisen reacherispinnu, assy runneri: olen käsittäny, että ero on liukuva ja terminologia horjuva. Mutta suurin mahdollinen purje pinta- alaltaan on asymmetrinen runneri silloin kun mittasäännöistä ei tarvitse välittää.. Jos ei venettä halua täyttää purjesäkeillä niin vähemmän pulleaksi leikattu olisi varmaan monikäyttöisempi. Ja jos plattista haluat ajaa niin vääräoppisesti spiiraamalla menee hyvin ja kangasta on levällään paljon aikaisempaa enemmän. Kokenut purjeenteekijä tässä kohtaa on parempi neuvomaan.

Lue lisää

Wasserstag vesiharus on. Julmanpitkässä puomissa sitten vielä puskutaavetti ja alikaijat jäykistämässä...

+löö2 kirjoitti:

"Homma hoituu turvallisesti jopa yksinpurjehtiessa automaatiohjauksen avulla. "

Ei näytä hoituvan edes 4-5 hengen miehistöillä, jumittava sukka ja siitä seuraavat kuviot ovat koomista katseltavaa. Saman tien treenaa ilman sukkaa, niin spinaakkerijärjestelmä on yksinkertaisempi, vähemmän köysiä esim.

Lue lisää

Kymmeniä ellei jopa sata kertaa on sukkaa tullut käytettyä. Kun on pari kertaa onnistunut jumittamaan systeemin, näkee miten ei saa tehdä. Sen jälkeen homma on helppoa, koska mitään ei tarvitse tehdä kiiruusti/hosumalla. Sukka helpottaa erityisesti, kun ei voida laskea riittävän alas, jotta spinnun saisi ison taakse suojaan.

6-2 kirjoitti:

Kymmeniä ellei jopa sata kertaa on sukkaa tullut käytettyä. Kun on pari kertaa onnistunut jumittamaan systeemin, näkee miten ei saa tehdä. Sen jälkeen homma on helppoa, koska mitään ei tarvitse tehdä kiiruusti/hosumalla. Sukka helpottaa erityisesti, kun ei voida laskea riittävän alas, jotta spinnun saisi ison taakse suojaan.

Lue lisää

Sukalla on hyvät ja huonot puolensa. Kaikkia lentäviä keulapurjeita voi osaamattoman miehistön kanssa jiipata helpommin/varmemmin/ turvallisemmin vetämällä hetkeksi sukkaan. Etenkin jos keli on kova. Saa sitten sovitella puomit ja köydet rauhassa oikein kunnse nykäisee sukan auki. Käy se niinkin. Olisikohan niin, että ylös nostettu toimii ylös>

6-2 kirjoitti:

Kymmeniä ellei jopa sata kertaa on sukkaa tullut käytettyä. Kun on pari kertaa onnistunut jumittamaan systeemin, näkee miten ei saa tehdä. Sen jälkeen homma on helppoa, koska mitään ei tarvitse tehdä kiiruusti/hosumalla. Sukka helpottaa erityisesti, kun ei voida laskea riittävän alas, jotta spinnun saisi ison taakse suojaan.

Lue lisää

"Sukka helpottaa erityisesti, kun ei voida laskea riittävän alas, jotta spinnun saisi ison taakse suojaan."

Tuuli tällöin on melko reipas ja on kipparin reagointi myöhässä kelin kovenemiseen.

seppomartti kirjoitti:

Sukalla on hyvät ja huonot puolensa. Kaikkia lentäviä keulapurjeita voi osaamattoman miehistön kanssa jiipata helpommin/varmemmin/ turvallisemmin vetämällä hetkeksi sukkaan. Etenkin jos keli on kova. Saa sitten sovitella puomit ja köydet rauhassa oikein kunnse nykäisee sukan auki. Käy se niinkin. Olisikohan niin, että ylös nostettu toimii ylös>

Lue lisää

"Sukalla on hyvät ja huonot puolensa"!

Pelkkiä huonoja puolia, ei jengi opi purjehtimaan. Onkin koomista kasata kisamiehistö matkapurjehtijoista, jotka eivät ole koskaan edes normaalia spinnujiippiä harjoitelleet.

Kyllä se kirjoitti:

Wasserstag vesiharus on. Julmanpitkässä puomissa sitten vielä puskutaavetti ja alikaijat jäykistämässä...

Miten "julmanpitkään" purje vaihdetaan?. Alumiini- tai hiilikuitupuomin päällä ei pysty temppuilemaan. Onko niissä jokin puomin päästä veneen keulaan kelattava täkkiliina?.

34++3 kirjoitti:

"Sukalla on hyvät ja huonot puolensa"!

Pelkkiä huonoja puolia, ei jengi opi purjehtimaan. Onkin koomista kasata kisamiehistö matkapurjehtijoista, jotka eivät ole koskaan edes normaalia spinnujiippiä harjoitelleet.

Lue lisää

Jos minua tarkoitit niin iskit kirveesi kiveen. On ollut SM - tasoisia kokeneita miehistössä ja silti mieluusti käytetty välillä sukkaa vaikka muutkin metodit on hallussa. Mutta mistään kisamiehistöstä aiheen aloittaja ei nimenomaan ole kiinnostunut.
Sukan toimimattomuuden pohdiskelustani ylempänä katosi loppuosa bittiavaruuteen. Se olisi sisältänyt ajatuksen, että kerran sukalla nostettu lentävä purje taitaa toimia alas>ylös>alas aika hyvin ja ongelmat ovat yleisempiä kun nostetaan ensi kerran säkistä?. Silloin purje sukan sisällä voi olla sykkyrällä ja vetäytyy möykyksi. Nosto kannattaa heti keskeyttää ja kiskoa purje sukan sisällä alas löysäksi. Onko muilla teoriaa tai havaintoja?.

seppomartti kirjoitti:

Miten "julmanpitkään" purje vaihdetaan?. Alumiini- tai hiilikuitupuomin päällä ei pysty temppuilemaan. Onko niissä jokin puomin päästä veneen keulaan kelattava täkkiliina?.

Lue lisää

Kun keulapurjeita on puomilla useampia, kolme neljäkin niin puskutaavetilla ja alikaijoilla saadaan puomia jäykistettyä ilman että sen tarvitsee olla mahdottoman paksu. Nykymalliin puomin alla on turvaverkko...

Purjelaivoissa:-)

ajoissa spinnu alas kirjoitti:

"Sukka helpottaa erityisesti, kun ei voida laskea riittävän alas, jotta spinnun saisi ison taakse suojaan."

Tuuli tällöin on melko reipas ja on kipparin reagointi myöhässä kelin kovenemiseen.

Lue lisää

Normaalisti spinnulla ajetaan siihen asti, mihin vene pysyy hanskassa. Mukavaa oppia sietämään jännitystä ja nauttoa siitä. Ei sitä laskua kannata pelätä, tilaa on kyllä tarpeeksi. Ei sitä tarvi kääntää alas kuin muutamiksi sekunneiksi. 10 sekunnissa tulee alas.

seppomartti kirjoitti:

Jos minua tarkoitit niin iskit kirveesi kiveen. On ollut SM - tasoisia kokeneita miehistössä ja silti mieluusti käytetty välillä sukkaa vaikka muutkin metodit on hallussa. Mutta mistään kisamiehistöstä aiheen aloittaja ei nimenomaan ole kiinnostunut.
Sukan toimimattomuuden pohdiskelustani ylempänä katosi loppuosa bittiavaruuteen. Se olisi sisältänyt ajatuksen, että kerran sukalla nostettu lentävä purje taitaa toimia alas>ylös>alas aika hyvin ja ongelmat ovat yleisempiä kun nostetaan ensi kerran säkistä?. Silloin purje sukan sisällä voi olla sykkyrällä ja vetäytyy möykyksi. Nosto kannattaa heti keskeyttää ja kiskoa purje sukan sisällä alas löysäksi. Onko muilla teoriaa tai havaintoja?.

Lue lisää

Tuli mieleen oma kokemukseni spinnusukasta, jonka jälkeen olen moiset kapistukset kiertänyt kaukaa. En kiellä, etteikö voisi olla toimiessaan hyvä systeemi, mutta niin paljon olen nähnyt ongelmia sukan kanssa, että en mikään fani ole.
Yksi asia toimivassakin sukassa on kuitenkin huonompi, kuin sukattomassa spinnussa. Elikkä sukan naruja tarvitsee jonkun mennä mastolle vetelemään nostossa ja etenkin laskussa. Kaksin purjehtiessa sukattoman spinnun lasku tapahtuu siististi ison puomin alta luukusta sisään ilman minkäänlaista ongelmaa eikä kenenkään tarvitse mennä keulakannelle. Mielestäni ainakin lasku siis on ilman sukkaa helpompaa pienellä porukalla. Sukan ongelmia on: Edellä mainittu spinnun nouseminen sukan kanssa. Toinen on spinnun aukeaminen alaosastaan ennen kuin sukka on noussut riittävän ylös. Kolmas on spinnun sotkeutuminen tai sukan jumittuminen sukan 'narujen' kanssa. Sukan etuja lienee sivutuulessa laskeminen. Kovassa tuulessa ilman sukkaa spinnua laskettaessa olisi hyvä päästä muuttamaan kurssia hetkeksi lähes lenssille. Toimivan sukan kanssa onnistunee tiukkaankin suuntaan. Älköön ketään ottako herneitä tästä, sillä nämä olivat vain omia mieleipiteitäni ;-)

Antilla 36 kirjoitti:

Tuli mieleen oma kokemukseni spinnusukasta, jonka jälkeen olen moiset kapistukset kiertänyt kaukaa. En kiellä, etteikö voisi olla toimiessaan hyvä systeemi, mutta niin paljon olen nähnyt ongelmia sukan kanssa, että en mikään fani ole.
Yksi asia toimivassakin sukassa on kuitenkin huonompi, kuin sukattomassa spinnussa. Elikkä sukan naruja tarvitsee jonkun mennä mastolle vetelemään nostossa ja etenkin laskussa. Kaksin purjehtiessa sukattoman spinnun lasku tapahtuu siististi ison puomin alta luukusta sisään ilman minkäänlaista ongelmaa eikä kenenkään tarvitse mennä keulakannelle. Mielestäni ainakin lasku siis on ilman sukkaa helpompaa pienellä porukalla. Sukan ongelmia on: Edellä mainittu spinnun nouseminen sukan kanssa. Toinen on spinnun aukeaminen alaosastaan ennen kuin sukka on noussut riittävän ylös. Kolmas on spinnun sotkeutuminen tai sukan jumittuminen sukan 'narujen' kanssa. Sukan etuja lienee sivutuulessa laskeminen. Kovassa tuulessa ilman sukkaa spinnua laskettaessa olisi hyvä päästä muuttamaan kurssia hetkeksi lähes lenssille. Toimivan sukan kanssa onnistunee tiukkaankin suuntaan. Älköön ketään ottako herneitä tästä, sillä nämä olivat vain omia mieleipiteitäni ;-)

Lue lisää

Mikä on kova tuuli ja mikä sivutuuli? Spinnulla ei voi ajaa kovassa sivutuulessa, jos sivutuuli on 90 asteen tosituuli ja kova tuuli yli 6 m/s. Tietysti tuollaisen kelin tuleminen on hyvä syy laskea spinnu välittömästi.

Jos nyt sitten ajetaan vaikkapa sitä 5 m/s sivutuulta tai 10 m/s 140 asteen tosituulta, ei taida spinnun lasku mennä helposti sukallakaan. Vene on varsin kallellaan ja jonkun meneminen keulaan vetämään sukkaa alas saa veneen broachaamaan tai ainakin vetäjällä on epämielyttävä työympäristö. Vene tietysti oikenee, jos päästää spinnun lepattamaan.

Fallin päästämällä (kerralla kokonaan auki) spinnun saa sujuvasti ja kurssia muuttamatta alas tuossakin tapauksessa. Riskinä on spinnun kastuminen (ei troolaaminen ellei päästä myös luun skuuttia/gaijaa), mutta kenenkään ei tarvitse mennä etukannelle ja kurssia ei ole pakko muuttaa.

Tuossa 140 asteen ja 10 m/s tapauksessa spinnun saa alas myös päästämällä luun skuutin/gaijan, mutta silloin spinnu voi riuhtoa aikalailla kunnes se on osin alhaalla. Sivutuulessa en suosittele avaamaan luun skuuttia/gaijaa, sillä spinnu menee apparentin mukana veneen taakse, josta sen vetäminen veneeseen on työläämpää, varsinkin skuutin mennessä puomin yläpuolelle.

Minullakin on varsin vähän kokemusta sukasta. Muutaman kertaa olen käyttänyt ja olen kokenut enemmän riesaksi kuin hyödyksi ja myin veneen mukana tulleen sukan pois. Yksi merkittävä lisähaitta oli se, että spinnusäkin koko ja paino kutakuinkin tuplaantuivat.

Joakim1 kirjoitti:

Mikä on kova tuuli ja mikä sivutuuli? Spinnulla ei voi ajaa kovassa sivutuulessa, jos sivutuuli on 90 asteen tosituuli ja kova tuuli yli 6 m/s. Tietysti tuollaisen kelin tuleminen on hyvä syy laskea spinnu välittömästi.

Jos nyt sitten ajetaan vaikkapa sitä 5 m/s sivutuulta tai 10 m/s 140 asteen tosituulta, ei taida spinnun lasku mennä helposti sukallakaan. Vene on varsin kallellaan ja jonkun meneminen keulaan vetämään sukkaa alas saa veneen broachaamaan tai ainakin vetäjällä on epämielyttävä työympäristö. Vene tietysti oikenee, jos päästää spinnun lepattamaan.

Fallin päästämällä (kerralla kokonaan auki) spinnun saa sujuvasti ja kurssia muuttamatta alas tuossakin tapauksessa. Riskinä on spinnun kastuminen (ei troolaaminen ellei päästä myös luun skuuttia/gaijaa), mutta kenenkään ei tarvitse mennä etukannelle ja kurssia ei ole pakko muuttaa.

Tuossa 140 asteen ja 10 m/s tapauksessa spinnun saa alas myös päästämällä luun skuutin/gaijan, mutta silloin spinnu voi riuhtoa aikalailla kunnes se on osin alhaalla. Sivutuulessa en suosittele avaamaan luun skuuttia/gaijaa, sillä spinnu menee apparentin mukana veneen taakse, josta sen vetäminen veneeseen on työläämpää, varsinkin skuutin mennessä puomin yläpuolelle.

Minullakin on varsin vähän kokemusta sukasta. Muutaman kertaa olen käyttänyt ja olen kokenut enemmän riesaksi kuin hyödyksi ja myin veneen mukana tulleen sukan pois. Yksi merkittävä lisähaitta oli se, että spinnusäkin koko ja paino kutakuinkin tuplaantuivat.

Lue lisää

Juu en ota kantaa sukan toimimisesta sivutuuleen laskettaessa, kun en sen toimintaa sellaiseen suuntaan ole kokeillut ja muutenkin kokemus sukasta on vähäinen, (ja niiltäkin osin huono). Kuvittelin sukalla olevan edun tässä suhteessa. Pitäisikö sivutuulen sijasta sanoa kelin mukaan mahdollisimman tiukkaan suhteelliseen tuuleen spinnua laskettaessa.
Fallin päästäminen kerralla kokonaan auki on kuitenkin aika riskaabelia kuten varmaan muistat 2013 Bowilta. Olimme likipitäen vierekkäin, kun spinnut piti laskea ja te heititte spinnun veteen ja me emme, koska laskimme vähän kurssia spinnun laskun ajaksi. Lopputuloksena olimme pitkälle toista minuuttia teitä ennen maalissa, vaikka matkaa oli alle kaksi mailia maaliin. Väittäisin siis että kun olette varsin kokenutta porukkaa ja teillekin vahinkoja sattuu, niin tuo fallin kokonaan laukaisu ei liene vähän kokemattomammalle paras vaihtoehto ;-)

Antilla 36 kirjoitti:

Juu en ota kantaa sukan toimimisesta sivutuuleen laskettaessa, kun en sen toimintaa sellaiseen suuntaan ole kokeillut ja muutenkin kokemus sukasta on vähäinen, (ja niiltäkin osin huono). Kuvittelin sukalla olevan edun tässä suhteessa. Pitäisikö sivutuulen sijasta sanoa kelin mukaan mahdollisimman tiukkaan suhteelliseen tuuleen spinnua laskettaessa.
Fallin päästäminen kerralla kokonaan auki on kuitenkin aika riskaabelia kuten varmaan muistat 2013 Bowilta. Olimme likipitäen vierekkäin, kun spinnut piti laskea ja te heititte spinnun veteen ja me emme, koska laskimme vähän kurssia spinnun laskun ajaksi. Lopputuloksena olimme pitkälle toista minuuttia teitä ennen maalissa, vaikka matkaa oli alle kaksi mailia maaliin. Väittäisin siis että kun olette varsin kokenutta porukkaa ja teillekin vahinkoja sattuu, niin tuo fallin kokonaan laukaisu ei liene vähän kokemattomammalle paras vaihtoehto ;-)

Lue lisää

Se on oikein hyvä ratkaisu ja omassa veneesä ei ole koskaan käynyt noin. Muiden veneissä olen ollut kaksi kertaa mukana vastaavassa tilanteesa (toinen ei läheskään yhtä paha) ja molemmissa oli syynä se, että myös luun skuutti päästettiin. BOWilla kuitenkin se pahin ongelma syntyi siitä, että luun skuutti ei päässyt kokonaan, vaan jäi köysisotkuksi plokiin. Sitten vielä aivan turhaan mietittiin toista minuuttia mitä tehdä ennen kuin katkaistiin falli.

Mielestäni varmin tapa välttää troolaaminen on olla päästämättä luun skuuttia (kunnes spinnu on lähes kokonaan sisällä veneessä).

Myös luun skuutin päästämisessä ensin on jonkinlainen troolausriski, jos fallia päästetään liian nopeasti tai tuuli nappaa spinnun kannelta. Pahemmassa paikassa fallia saattaa joutua päästämään nopeasti, koska riuhtovaa spinnua ei jaksa muuten vetää.

Falli päästettynä spinnu ei riuhdo, siksi se on mielestäni varmin ja nopein tapa saada spinnu alas kovassa tuulessa/sivutuulessa.

12+9 kirjoitti:

Normaalisti spinnulla ajetaan siihen asti, mihin vene pysyy hanskassa. Mukavaa oppia sietämään jännitystä ja nauttoa siitä. Ei sitä laskua kannata pelätä, tilaa on kyllä tarpeeksi. Ei sitä tarvi kääntää alas kuin muutamiksi sekunneiksi. 10 sekunnissa tulee alas.

Lue lisää

"Mukavaa oppia sietämään jännitystä ja nauttoa siitä."

Kenon pelaaminen on järkevämpää kuin 80 m2 spinaakkerin kanssa leikkiminen. Kenosta voi voittaa rahaa, ison spinaakerin kanssa voi hajottaa miehistöä ja varusteita.

"tilaa on kyllä tarpeeksi"

Ei ole tilaa tarpeeksi esim. itämeren saaristoväylillä.

Joakim1 kirjoitti:

Se on oikein hyvä ratkaisu ja omassa veneesä ei ole koskaan käynyt noin. Muiden veneissä olen ollut kaksi kertaa mukana vastaavassa tilanteesa (toinen ei läheskään yhtä paha) ja molemmissa oli syynä se, että myös luun skuutti päästettiin. BOWilla kuitenkin se pahin ongelma syntyi siitä, että luun skuutti ei päässyt kokonaan, vaan jäi köysisotkuksi plokiin. Sitten vielä aivan turhaan mietittiin toista minuuttia mitä tehdä ennen kuin katkaistiin falli.

Mielestäni varmin tapa välttää troolaaminen on olla päästämättä luun skuuttia (kunnes spinnu on lähes kokonaan sisällä veneessä).

Myös luun skuutin päästämisessä ensin on jonkinlainen troolausriski, jos fallia päästetään liian nopeasti tai tuuli nappaa spinnun kannelta. Pahemmassa paikassa fallia saattaa joutua päästämään nopeasti, koska riuhtovaa spinnua ei jaksa muuten vetää.

Falli päästettynä spinnu ei riuhdo, siksi se on mielestäni varmin ja nopein tapa saada spinnu alas kovassa tuulessa/sivutuulessa.

Lue lisää

"Falli päästettynä spinnu ei riuhdo, siksi se on mielestäni varmin ja nopein tapa saada spinnu alas kovassa tuulessa/sivutuulessa"

Myös kahden hengen miehistöllä ja 92m2 spinaakkerin kanssa?

oletkoaivanvarma kirjoitti:

"Falli päästettynä spinnu ei riuhdo, siksi se on mielestäni varmin ja nopein tapa saada spinnu alas kovassa tuulessa/sivutuulessa"

Myös kahden hengen miehistöllä ja 92m2 spinaakkerin kanssa?

Lue lisää

Vaikka yksin, jos on autopilotti ohjaamassa.

Joakim1 kirjoitti:

Se on oikein hyvä ratkaisu ja omassa veneesä ei ole koskaan käynyt noin. Muiden veneissä olen ollut kaksi kertaa mukana vastaavassa tilanteesa (toinen ei läheskään yhtä paha) ja molemmissa oli syynä se, että myös luun skuutti päästettiin. BOWilla kuitenkin se pahin ongelma syntyi siitä, että luun skuutti ei päässyt kokonaan, vaan jäi köysisotkuksi plokiin. Sitten vielä aivan turhaan mietittiin toista minuuttia mitä tehdä ennen kuin katkaistiin falli.

Mielestäni varmin tapa välttää troolaaminen on olla päästämättä luun skuuttia (kunnes spinnu on lähes kokonaan sisällä veneessä).

Myös luun skuutin päästämisessä ensin on jonkinlainen troolausriski, jos fallia päästetään liian nopeasti tai tuuli nappaa spinnun kannelta. Pahemmassa paikassa fallia saattaa joutua päästämään nopeasti, koska riuhtovaa spinnua ei jaksa muuten vetää.

Falli päästettynä spinnu ei riuhdo, siksi se on mielestäni varmin ja nopein tapa saada spinnu alas kovassa tuulessa/sivutuulessa.

Lue lisää

"BOWilla kuitenkin se pahin ongelma syntyi siitä, että luun skuutti ei päässyt kokonaan, vaan jäi köysisotkuksi plokiin. Sitten vielä aivan turhaan mietittiin toista minuuttia mitä tehdä ennen kuin katkaistiin falli."

Meillä aika ajoin spinaakkeriajon aikana huolehditaan sittä että spinaakkerin skuutit eivät ole solmussa, esim jos pitää hätälaukasta spinnusta veto pois pois. Ennen laskua varmistetaan, että tuulenpuolen skuutti juoksee vapautettuna ja myös nostimen vyyhtiäpuretaan huolella.

Ei ole mennyt spinaakkeri kertaakaan veteen, ei myöskään ole koskaan puukotettu köysiä poikki.

2+3 kirjoitti:

"BOWilla kuitenkin se pahin ongelma syntyi siitä, että luun skuutti ei päässyt kokonaan, vaan jäi köysisotkuksi plokiin. Sitten vielä aivan turhaan mietittiin toista minuuttia mitä tehdä ennen kuin katkaistiin falli."

Meillä aika ajoin spinaakkeriajon aikana huolehditaan sittä että spinaakkerin skuutit eivät ole solmussa, esim jos pitää hätälaukasta spinnusta veto pois pois. Ennen laskua varmistetaan, että tuulenpuolen skuutti juoksee vapautettuna ja myös nostimen vyyhtiäpuretaan huolella.

Ei ole mennyt spinaakkeri kertaakaan veteen, ei myöskään ole koskaan puukotettu köysiä poikki.

Lue lisää

...vielä

Jos tarpeeksi monta kertaa laskee spinnun skuutin päästämällä. se ennen pitkää menee solmuun. Se kun voi hyvin mennä solmuun, vaikka olisi juuri ennen päästämistä selvitetty. Sitä mitä tapahtuu päästämisen jälkeen, ei voi varmistaa.

tarkoitatko? kirjoitti:

...vielä

Jos tarpeeksi monta kertaa laskee spinnun skuutin päästämällä. se ennen pitkää menee solmuun. Se kun voi hyvin mennä solmuun, vaikka olisi juuri ennen päästämistä selvitetty. Sitä mitä tapahtuu päästämisen jälkeen, ei voi varmistaa.

Lue lisää

kannattaa lisäksi hankkia paremmat skuutit, jäykempää dyneemaa, jotta ei menisi solmuun.

23+2 kirjoitti:

"Mukavaa oppia sietämään jännitystä ja nauttoa siitä."

Kenon pelaaminen on järkevämpää kuin 80 m2 spinaakkerin kanssa leikkiminen. Kenosta voi voittaa rahaa, ison spinaakerin kanssa voi hajottaa miehistöä ja varusteita.

"tilaa on kyllä tarpeeksi"

Ei ole tilaa tarpeeksi esim. itämeren saaristoväylillä.

Lue lisää

Kuka tykkää mistäkin. Minä tykkään spinnulla leikkimisestä.

Kapeita suntteja saattaa väylillä olla, mutta ne voi ennakoida. Sitten on taas tilaa leveämmin.

34423 kirjoitti:

kannattaa lisäksi hankkia paremmat skuutit, jäykempää dyneemaa, jotta ei menisi solmuun.

En todellakaan viitsi nykyistä dyneemaa huonompia hankkia. Ja kaikki köyden nimikkeellä myytävät pystyvät joka tapauksessa menemään solmuun.

torsion cable? kirjoitti:

En todellakaan viitsi nykyistä dyneemaa huonompia hankkia. Ja kaikki köyden nimikkeellä myytävät pystyvät joka tapauksessa menemään solmuun.

Toimiiko skuutin löysääminen ylipäätänsä spinnua laskiessa? Eikö gaian löysääminen olisi fiksumpaa, koska silloin purje menee ison ja keulapurjeen taakse suojaan. Skuutin löysäämisellä etuliikki saa ilmaa edelleen. Itse en ole käyttänyt kumpaakaan.

torsion cable? kirjoitti:

En todellakaan viitsi nykyistä dyneemaa huonompia hankkia. Ja kaikki köyden nimikkeellä myytävät pystyvät joka tapauksessa menemään solmuun.

Kumma juttu sitten, ettei meillä 10mm dyneema mene helposti solmuun jos on vyyhditty istumalaatikon pohjalle. Mittasin etusormen ja peukalon välisen taitoksen väliksi 6mm, eli puristamalla kovaa köyden u-lenkille. Josko se kertoisi jotain köyden ominaisuuksista.

seppomartti kirjoitti:

Toimiiko skuutin löysääminen ylipäätänsä spinnua laskiessa? Eikö gaian löysääminen olisi fiksumpaa, koska silloin purje menee ison ja keulapurjeen taakse suojaan. Skuutin löysäämisellä etuliikki saa ilmaa edelleen. Itse en ole käyttänyt kumpaakaan.

Lue lisää

"Toimiiko skuutin löysääminen ylipäätänsä spinnua laskiessa? Eikö gaian löysääminen"
Mikä sulla nyt on skuutti ja mikä gaija?

Meillä on tuulen ja suojan puolen spinnuskuutit, ylä- ja alakaija on spinnupuomin säätö.

2313 kirjoitti:

"Toimiiko skuutin löysääminen ylipäätänsä spinnua laskiessa? Eikö gaian löysääminen"
Mikä sulla nyt on skuutti ja mikä gaija?

Meillä on tuulen ja suojan puolen spinnuskuutit, ylä- ja alakaija on spinnupuomin säätö.

Lue lisää

Kannattaisko jodlarin opetella oikeat termit jossain vaiheessa...

4mm sulla? kirjoitti:

Kumma juttu sitten, ettei meillä 10mm dyneema mene helposti solmuun jos on vyyhditty istumalaatikon pohjalle. Mittasin etusormen ja peukalon välisen taitoksen väliksi 6mm, eli puristamalla kovaa köyden u-lenkille. Josko se kertoisi jotain köyden ominaisuuksista.

Lue lisää

Ja sitten jos tuulee vähän enemmän kannattaa jättää yksi kieros vinsiille, niin köysi ohjautuu kauniisti laidassa olevaan plokiin.

4mm sulla? kirjoitti:

Kumma juttu sitten, ettei meillä 10mm dyneema mene helposti solmuun jos on vyyhditty istumalaatikon pohjalle. Mittasin etusormen ja peukalon välisen taitoksen väliksi 6mm, eli puristamalla kovaa köyden u-lenkille. Josko se kertoisi jotain köyden ominaisuuksista.

Lue lisää

Kyllä se 10 mm dyneema menee helposti solmuun, jos sille vähänkin antaa mahdollisuuksia siihen. Aika helposti esimerkiksi falli ei tule plokista läpi, jos mastomies nostaa spinnun ja istuinkaukalossa nukutaan niin, että fallia on jo kannella mastonjuuressa.

Spinnuskuuttien luona on yleensä fokan ja ison skuutteja,barbereita jne., joten saa kyllä olla todella tarkka, jos aikoo täysin estää sotkun koko köyden matkalla.

Ko. laskussa oli tarkoitus päästää vain falli, joten luun skuuttia ei ollut tarkoitus päästää kuin rauhassa muutama metri, sitten kun spinnu on alhaalla.

Joakim1 kirjoitti:

Kyllä se 10 mm dyneema menee helposti solmuun, jos sille vähänkin antaa mahdollisuuksia siihen. Aika helposti esimerkiksi falli ei tule plokista läpi, jos mastomies nostaa spinnun ja istuinkaukalossa nukutaan niin, että fallia on jo kannella mastonjuuressa.

Spinnuskuuttien luona on yleensä fokan ja ison skuutteja,barbereita jne., joten saa kyllä olla todella tarkka, jos aikoo täysin estää sotkun koko köyden matkalla.

Ko. laskussa oli tarkoitus päästää vain falli, joten luun skuuttia ei ollut tarkoitus päästää kuin rauhassa muutama metri, sitten kun spinnu on alhaalla.

Lue lisää

"Kyllä se 10 mm dyneema menee helposti solmuun, jos sille vähänkin antaa mahdollisuuksia siihen."

Ei kannata antaa mahdollisuuksia köysisolmuille.

"Spinnuskuuttien luona on yleensä fokan ja ison skuutteja,barbereita jne., joten saa kyllä olla todella tarkka, jos aikoo täysin estää sotkun koko köyden matkalla."

Purjehduksen aikana nämä köydet ovat omissa kasoissaan ja skuuttajan homma on huolehtia köysien järjstelemisestä. Köysisotkut ja jumiutuvat köydet ovat täysin miehistön omaa syytä.

On koomista luettavaa ulkopuolisistä tällainen vääntö, että meneekö jokin köysi solmuun vai ei.

heykidgofuckaduck kirjoitti:

Kannattaisko jodlarin opetella oikeat termit jossain vaiheessa...

"Kannattaisko jodlarin opetella oikeat termit jossain vaiheessa... "

Utveille opiksi.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Spinaakkeri
"alakulmia säädellään spinaakkerin jaluksilla (skuuteilla)"

23+2 kirjoitti:

"Kyllä se 10 mm dyneema menee helposti solmuun, jos sille vähänkin antaa mahdollisuuksia siihen."

Ei kannata antaa mahdollisuuksia köysisolmuille.

"Spinnuskuuttien luona on yleensä fokan ja ison skuutteja,barbereita jne., joten saa kyllä olla todella tarkka, jos aikoo täysin estää sotkun koko köyden matkalla."

Purjehduksen aikana nämä köydet ovat omissa kasoissaan ja skuuttajan homma on huolehtia köysien järjstelemisestä. Köysisotkut ja jumiutuvat köydet ovat täysin miehistön omaa syytä.

On koomista luettavaa ulkopuolisistä tällainen vääntö, että meneekö jokin köysi solmuun vai ei.

Lue lisää

Ei köyden omassa kasassa pitäminen tai hallittu päästö auta solmun estämisessä. Mutta jos ei ymmärrä solmun muodostumisen prosessia, seuraa vain säälittävää inttämistä.

Ajaa sitten yksillä tai tuplaskuuteilla, on aina joku ploki veneen keskikohdan tienoilla. sinne se vauhdilla lentävän köyden solmu tarttuu, etkä voi asiaan vaikuttaa. Takakulman plokiin syntyvän jumin estämisen todennäköisyyteen on vielä pienet mahikset.

Saispa jotenkin jodlaridiotismin täällä estettyä...

säälittävää inttämis kirjoitti:

Ei köyden omassa kasassa pitäminen tai hallittu päästö auta solmun estämisessä. Mutta jos ei ymmärrä solmun muodostumisen prosessia, seuraa vain säälittävää inttämistä.

Ajaa sitten yksillä tai tuplaskuuteilla, on aina joku ploki veneen keskikohdan tienoilla. sinne se vauhdilla lentävän köyden solmu tarttuu, etkä voi asiaan vaikuttaa. Takakulman plokiin syntyvän jumin estämisen todennäköisyyteen on vielä pienet mahikset.

Saispa jotenkin jodlaridiotismin täällä estettyä...

Lue lisää

"Ajaa sitten yksillä tai tuplaskuuteilla, on aina joku ploki veneen keskikohdan tienoilla. sinne se vauhdilla lentävän köyden solmu tarttuu, etkä voi asiaan vaikuttaa. "

Yksi kierros vinssillä ja isommat plokit barberin päässä auttaa tuohon ongelmaan.

12+9 kirjoitti:

Kuka tykkää mistäkin. Minä tykkään spinnulla leikkimisestä.

Kapeita suntteja saattaa väylillä olla, mutta ne voi ennakoida. Sitten on taas tilaa leveämmin.

" Minä tykkään spinnulla leikkimisestä."

Mitä miehistö on mieltä?

2+1 kirjoitti:

"Ajaa sitten yksillä tai tuplaskuuteilla, on aina joku ploki veneen keskikohdan tienoilla. sinne se vauhdilla lentävän köyden solmu tarttuu, etkä voi asiaan vaikuttaa. "

Yksi kierros vinssillä ja isommat plokit barberin päässä auttaa tuohon ongelmaan.

Lue lisää

Barbereissa plokit, joista mahtuu solmu läpi??? Jodlaridiotismia täydellisimmillään.

kerta vielä kirjoitti:

Barbereissa plokit, joista mahtuu solmu läpi??? Jodlaridiotismia täydellisimmillään.

kerta vielä
25.11.2014 16:59

"Barbereissa plokit, joista mahtuu solmu läpi??? Jodlaridiotismia täydellisimmillään. "

säälittävää inttämis
25.11.2014 08:50

"Takakulman plokiin syntyvän jumin"

Ei ole kyse kahdeksikon tapaisesta solmusta.

20+10 kirjoitti:

" Minä tykkään spinnulla leikkimisestä."

Mitä miehistö on mieltä?

Jaa-a. No, aina ei saa tehdä sitä mistä tykkää.

tarkuutta utv kirjoitti:

kerta vielä
25.11.2014 16:59

"Barbereissa plokit, joista mahtuu solmu läpi??? Jodlaridiotismia täydellisimmillään. "

säälittävää inttämis
25.11.2014 08:50

"Takakulman plokiin syntyvän jumin"

Ei ole kyse kahdeksikon tapaisesta solmusta.

Lue lisää

Mikä hyvänsä solmu, ei tarvitse olla edes varsinainen solmu, pelkkä kierre riittää. Ei ole jodlaridiotismilla loppua.

yhä riittää kirjoitti:

Mikä hyvänsä solmu, ei tarvitse olla edes varsinainen solmu, pelkkä kierre riittää. Ei ole jodlaridiotismilla loppua.

" pelkkä kierre riittää."

Kierteen saa pois köysistä vyyhtimällä. Köyttä käteen kiepitettäessä pyöritetään samalla sormilla koydestä kierre pois.

Laadukkaat köydet (dyneema)t eivät mene kierteelle niin helposti kuin huonommat (polypropeeni).

19+8 kirjoitti:

" pelkkä kierre riittää."

Kierteen saa pois köysistä vyyhtimällä. Köyttä käteen kiepitettäessä pyöritetään samalla sormilla koydestä kierre pois.

Laadukkaat köydet (dyneema)t eivät mene kierteelle niin helposti kuin huonommat (polypropeeni).

Lue lisää

Dyneema sietää kiertymistä vielä vähemmän sotkeutumatta kuin halvemmat ja pehmeämmät köydet. Ja menee kierteille, kun sitä kieräytellään vinssille ja sitten päästetään. Toinen vielä tehokkaampi tapa kerätä köyteen kierteitä, on vyyhtiminen. Siinä köyteen tulee kierros jokaista vyyhdin kierrosta kohden.

Mutta vaikka köydestä olisi poistettu kaikki kierteet, se voi vallan mainiosti muodostaa niitä vapaan pään lentäessä vauhdilla. Juuri siinä on se oleellinen riski. Vähänkin kokeneemmat sen tietävät.

Jos ymmärsin oikein, assya käytetään siis puomin kanssa (genaakkeria ilman), mutta pakettia ei oikeastaan ole suunniteltu jiippailuun, eli ei plattiskamaa. Omassa vajavaisessa käsityksessä jos ajetaan plattista, pitää olla valmius jiipata ja pitää myös jiippailla, jotta Run VMG pysyy siedettävänä. Eli assyllä plattiksen ajelu kuulostaa samalta tai pahemmalta kuin symmetrisellä vastaavalla alimiehityksellä... Genaakkerilla keskilinjan halssikulmalla jippaus olisi helppoa, ainakin jos se olisi rullalla varustettu.

Ottaen huomioon, että puhutaan kevyen tuulen virityksistä, saattaisi fallin nostaminen kuitenkin olla mahdollista ilman seppomartin ehdottamia viuluja. Tällöin toki pitäisi olla kipparilla selkeästi mielessä tämä asia, ennen kuin alkaa puskea 10 m/s sivutuulessa vapaasen toppiin hilatulla 100 neliön rätillä.

Purjemaakareihin otetaan yhteyttä siinä vaiheessa, kun on joku oma käsitys siitä, mitä haluaa. Vielä ei ole kovin vahvaa muodostunut... Ja toisaalta, eikö tällaisen palstan tarkoitus ole saada aikaiseksi keskustelua ja erilaisten ajatusten kelluttelua, saattaa joku saada näistä itselleen hyviä ahaa-elämyksiä. Omaa odotellessa.

läskipääpurje kirjoitti:

Jos ymmärsin oikein, assya käytetään siis puomin kanssa (genaakkeria ilman), mutta pakettia ei oikeastaan ole suunniteltu jiippailuun, eli ei plattiskamaa. Omassa vajavaisessa käsityksessä jos ajetaan plattista, pitää olla valmius jiipata ja pitää myös jiippailla, jotta Run VMG pysyy siedettävänä. Eli assyllä plattiksen ajelu kuulostaa samalta tai pahemmalta kuin symmetrisellä vastaavalla alimiehityksellä... Genaakkerilla keskilinjan halssikulmalla jippaus olisi helppoa, ainakin jos se olisi rullalla varustettu.

Ottaen huomioon, että puhutaan kevyen tuulen virityksistä, saattaisi fallin nostaminen kuitenkin olla mahdollista ilman seppomartin ehdottamia viuluja. Tällöin toki pitäisi olla kipparilla selkeästi mielessä tämä asia, ennen kuin alkaa puskea 10 m/s sivutuulessa vapaasen toppiin hilatulla 100 neliön rätillä.

Purjemaakareihin otetaan yhteyttä siinä vaiheessa, kun on joku oma käsitys siitä, mitä haluaa. Vielä ei ole kovin vahvaa muodostunut... Ja toisaalta, eikö tällaisen palstan tarkoitus ole saada aikaiseksi keskustelua ja erilaisten ajatusten kelluttelua, saattaa joku saada näistä itselleen hyviä ahaa-elämyksiä. Omaa odotellessa.

Lue lisää

Asymmetrisen spinnupuomilla voi kyllä jiipata oikeinkin, mutta se on melko työläs tapahtuma ja vaatii ristissä olevat tuplaskuutit sekä keslinja tacklinen jiipin ajaksi. Sitä en ole harrastanut. Sen sijaan olen useampaan kertaan jiipannut asymmetrisen kuten symmetrisen ja se on toiminut aivan hienosti väärinpäinkin, kunha ei aja tiukkoja kulmia.

Kevyessäkin tuulessa tulee falliin kova veto, jos ajaa tiukkoja kulmia. 4-5 m/s on jo varsin urheilullista isolla spinnulla sivutuulessa. En siis missään nimessä nostaisi fallia, ellen tietäsi maston kestävän sitä. Onko mastosi tukevaa profiilia vai IOR-makaronia?

Edellisessä veneessäni oli osatakila toppispinnu ja toppi oli tuettu lisävanteilla, jotka lähtivät saalingeista toppiin (ei siis viulua). Viuluvantithan tukevat toppia enemmänkin eteenpäin eli eivät estä toppia vääntymästä eteen, mikä on riski toppispinnulla. Tuolla edellisellä veneellä ajettiin kerran varsin sporttista 120-130 tosituulta 8-9 m/s. Hekki oli kiinni, muttei läheskään pohjassa. Lepovuorolla näin punkasta kuinka ikävän näköisesti toppi vääntyi eteeenpäin joka puuskassa. Siitä lähtien ajettiin tuollaiset kelit hekki hyvin kireällä. Tuossa oli varsin tukeva profiili ja riki oli 9/10.

Suurin mahdollinen ahvenselkä riippuu oleellisesti siitä kuinka kaukana puomi on takastaagista, purje topista ja kuinka iso "kraana" topissa on. Purje voi mennä melko reilusti ohi takastaagin kunnes alkaa tulla ongelmia kevyen kelin vendoissa ja hieman kovemmankin kelin jiipeissä. Monissa veneissä LYS-maksimi on jo liikaa, mutta aika lähelle pääsee.

"Tuollaisessa veneessä keskilinjalle jalustettu asymmetrinen ei ole juuri koskaan nopeampi kuin symmetrinen spinnu tai genua ja avoimilla suunnilla surkean hidas spinnuun verrattuna. "
Tuosta lauseesta olen eri mieltä. Puhutaan siis kevyan tuulen ominaisuuksista. Assy on AINA paljon nopeampi kuin genoa avotuulissa. Jos 7/8 riki kestää, niin kuin keveässä tuulessa kestääkin, niin olisin aika varma veikkaamaan assya nopeammaksi kun purjepintaa on 25-30% enemmän kuin symmetrisessä spinnussa. Samoin se on pienellä miehistöllä helpommin käsiteltävissä.
Fallissa ja täkkikulmassa on tosiaan kova veto. Jos viuluvantti on oikein kiristetty ja mitoitettu sekä takastaagi tiukalla niin maston toppi on joka suuntaan tuettu. Jos taipuu liikaa niin viulun vanttiruuvia ja takastaagia tiukemmalle.

seppomartti kirjoitti:

"Tuollaisessa veneessä keskilinjalle jalustettu asymmetrinen ei ole juuri koskaan nopeampi kuin symmetrinen spinnu tai genua ja avoimilla suunnilla surkean hidas spinnuun verrattuna. "
Tuosta lauseesta olen eri mieltä. Puhutaan siis kevyan tuulen ominaisuuksista. Assy on AINA paljon nopeampi kuin genoa avotuulissa. Jos 7/8 riki kestää, niin kuin keveässä tuulessa kestääkin, niin olisin aika varma veikkaamaan assya nopeammaksi kun purjepintaa on 25-30% enemmän kuin symmetrisessä spinnussa. Samoin se on pienellä miehistöllä helpommin käsiteltävissä.
Fallissa ja täkkikulmassa on tosiaan kova veto. Jos viuluvantti on oikein kiristetty ja mitoitettu sekä takastaagi tiukalla niin maston toppi on joka suuntaan tuettu. Jos taipuu liikaa niin viulun vanttiruuvia ja takastaagia tiukemmalle.

Lue lisää

Tarkoitin "spinnu tai genua" -termlllä sitä, että valitaan ko. tilanteeseen noista kahdesta nopeampi ja verrataan sitä siihen genaakkeriin. Vaikka se genaakkeri olisi paljon isompi kuin spinnu, se on nopeampi vain hyvin kapealla sektorilla. Kovin isolla genaakkarilla ei sitten ajeta sivutuulta yli 4 m/s tuulessa, koska vene kaatuu, joten sen käyttöalue kapenee. Varsinkaan yhdellä ainoalla genaakkerilla vene ei ole nopea sekä sivutuulessa että myötätuulessa (leikkaamallakaan).

Miksi asymmetrisessä muuten olisi 25-30% lisää pinta-alaa? Tai miksi samaa lisäalaa ei saisi myös symmetriseen. Kumpikaan ei toimi sivutuulessa suurena edes pitkän puomin kanssa.

Joakim1 kirjoitti:

Tarkoitin "spinnu tai genua" -termlllä sitä, että valitaan ko. tilanteeseen noista kahdesta nopeampi ja verrataan sitä siihen genaakkeriin. Vaikka se genaakkeri olisi paljon isompi kuin spinnu, se on nopeampi vain hyvin kapealla sektorilla. Kovin isolla genaakkarilla ei sitten ajeta sivutuulta yli 4 m/s tuulessa, koska vene kaatuu, joten sen käyttöalue kapenee. Varsinkaan yhdellä ainoalla genaakkerilla vene ei ole nopea sekä sivutuulessa että myötätuulessa (leikkaamallakaan).

Miksi asymmetrisessä muuten olisi 25-30% lisää pinta-alaa? Tai miksi samaa lisäalaa ei saisi myös symmetriseen. Kumpikaan ei toimi sivutuulessa suurena edes pitkän puomin kanssa.

Lue lisää

No niin, alamme olla yhtä mieltä. Tässä kysyjän tapauksessa entisiin spinaakkereihin verrattuna tulee assy olemaan varmaan enemmänkin kuin 30% suurempi.Tietenkin sen takia kun liikit buukspröötin kärjestä ovat niin paljon pitemmät- etenkin jos siirretään vielä falli ylemmäksi. Isommalla spinnulla, assyllä tai symmetrisellä, kevyen tuulen ominaisuudet oleellisesti paranevat, mitä haettiin. Omassa veneessäni maston huippuun modifioitu keveän tuulen symmetrinen runneri on 100m2 ja assy runneri 122m2. Assyllä ei voi ajaa lähellekään sivutuuleen ja näistä symmetrinen on ilman muuta monikäyttöisempi ja laajalla alueella varmaan nopeampi. Mutta kysyjä ei kaivannut symmetristä spinnupuomin ja runsaampien köysien vuoksi. Itse valitsisin suhteellisen latteaksi leikatun maksimikokoisen assyn ja Code 0:n. Jälkimmäistä vielä jokin aika sitten epäilit hitaaksi ja turhaksi. Oma kokemukseni on siitä juuri päin vastainen- silloin kun voidaan hyödyntää genaakkeripuomia eikä kyse ole mittasäännöistä ja poijujen kierrosta vaan absoluuttisesta venevauhdista.. Keveässä tuulessa isotkin genoaveneet tulee perä edellä vastaan.

seppomartti kirjoitti:

No niin, alamme olla yhtä mieltä. Tässä kysyjän tapauksessa entisiin spinaakkereihin verrattuna tulee assy olemaan varmaan enemmänkin kuin 30% suurempi.Tietenkin sen takia kun liikit buukspröötin kärjestä ovat niin paljon pitemmät- etenkin jos siirretään vielä falli ylemmäksi. Isommalla spinnulla, assyllä tai symmetrisellä, kevyen tuulen ominaisuudet oleellisesti paranevat, mitä haettiin. Omassa veneessäni maston huippuun modifioitu keveän tuulen symmetrinen runneri on 100m2 ja assy runneri 122m2. Assyllä ei voi ajaa lähellekään sivutuuleen ja näistä symmetrinen on ilman muuta monikäyttöisempi ja laajalla alueella varmaan nopeampi. Mutta kysyjä ei kaivannut symmetristä spinnupuomin ja runsaampien köysien vuoksi. Itse valitsisin suhteellisen latteaksi leikatun maksimikokoisen assyn ja Code 0:n. Jälkimmäistä vielä jokin aika sitten epäilit hitaaksi ja turhaksi. Oma kokemukseni on siitä juuri päin vastainen- silloin kun voidaan hyödyntää genaakkeripuomia eikä kyse ole mittasäännöistä ja poijujen kierrosta vaan absoluuttisesta venevauhdista.. Keveässä tuulessa isotkin genoaveneet tulee perä edellä vastaan.

Lue lisää

Code 0 on ehdottomasti nopea purje, mutta erittäin kapealla sektorilla. Yleensä se on vain 10-30 asteen tosituulialueella nopeampi kuin genua/fokka tai symmetrinen spinaakkeri. Se on liian pullea ja venyvä lähelläkään luovikulmia ja liian pieni ja litteä vähänkään avoimemmilla kulmilla. Kunnon Code 0 on lisäksi laminaattia ja varsin epäkäytännöllinen pienellä miehistöllä.

Isot genuaveneet tulevat perä edellä vastaan myös spinnulla kevyessä tuulessa. Hyvällä AP-spinnulla pääsee hiukan sivutuulta tiukempaan tosituuleen niin kauan kun vene pysyy pystyssä ja tuosta alkaa varsin pian jo hyvä fokan/genuan toiminta-alue.

Omassa veneessäni on kaksi symmetristä spinnua ja yksi n. 10% pienempi assy. Tuo assy toimii varsin hyvin sivutuulissa, mutta edes kisoissa sitä tulee harvoin käytettyä, koska se jää niin nopeasti hitaammaksi, että vaihtoon menevä aika pilaa hyödyn. Monessa muussa veneessä on vielä selkeästi pienempi (30-40% pienempi kuin spinnu) Code 0-mainen assy. Ne ovat kyllä hetken nopeita, mutta siitten heti todella hitaita, kun kulma muuttuu sen 10-30 astetta suuntaan tai toiseen.

Spinnupuomin käyttö parantaa tilannetta todella paljon. Code 0 on edelleen onnettoman pieni ja siksi hidas avoimemmilla kulmilla, mutta tuo minun assy toimii varsin hyvin puomin kanssa. Itseasiassa nopeuseroa ei mittaristosta (näyttää nopeuden suhteessa targettiin) usein edes huomaa.

70-luvun veneessä tilanne on vielä selkeämpi, koska runkomuoto ja vauhti suosivat symmetristä purjetta entistä enemmän. Lisäksi käytössä on genua, toisin kuin monessa uudemmassa. Kevyessä kelissä spinnupuomin käyttö sujuu varsin hyvin yksinkin, joten sen takia ei genaakkeriin kannata siirtyä.

Hyvin nopeissa veneissä (49er, VOR, modernit kisaveeneet jne) genaakkeri toimii paremmin, koska apparenttituuli pysyy aina melko tiukkana.

Joakim1 kirjoitti:

Code 0 on ehdottomasti nopea purje, mutta erittäin kapealla sektorilla. Yleensä se on vain 10-30 asteen tosituulialueella nopeampi kuin genua/fokka tai symmetrinen spinaakkeri. Se on liian pullea ja venyvä lähelläkään luovikulmia ja liian pieni ja litteä vähänkään avoimemmilla kulmilla. Kunnon Code 0 on lisäksi laminaattia ja varsin epäkäytännöllinen pienellä miehistöllä.

Isot genuaveneet tulevat perä edellä vastaan myös spinnulla kevyessä tuulessa. Hyvällä AP-spinnulla pääsee hiukan sivutuulta tiukempaan tosituuleen niin kauan kun vene pysyy pystyssä ja tuosta alkaa varsin pian jo hyvä fokan/genuan toiminta-alue.

Omassa veneessäni on kaksi symmetristä spinnua ja yksi n. 10% pienempi assy. Tuo assy toimii varsin hyvin sivutuulissa, mutta edes kisoissa sitä tulee harvoin käytettyä, koska se jää niin nopeasti hitaammaksi, että vaihtoon menevä aika pilaa hyödyn. Monessa muussa veneessä on vielä selkeästi pienempi (30-40% pienempi kuin spinnu) Code 0-mainen assy. Ne ovat kyllä hetken nopeita, mutta siitten heti todella hitaita, kun kulma muuttuu sen 10-30 astetta suuntaan tai toiseen.

Spinnupuomin käyttö parantaa tilannetta todella paljon. Code 0 on edelleen onnettoman pieni ja siksi hidas avoimemmilla kulmilla, mutta tuo minun assy toimii varsin hyvin puomin kanssa. Itseasiassa nopeuseroa ei mittaristosta (näyttää nopeuden suhteessa targettiin) usein edes huomaa.

70-luvun veneessä tilanne on vielä selkeämpi, koska runkomuoto ja vauhti suosivat symmetristä purjetta entistä enemmän. Lisäksi käytössä on genua, toisin kuin monessa uudemmassa. Kevyessä kelissä spinnupuomin käyttö sujuu varsin hyvin yksinkin, joten sen takia ei genaakkeriin kannata siirtyä.

Hyvin nopeissa veneissä (49er, VOR, modernit kisaveeneet jne) genaakkeri toimii paremmin, koska apparenttituuli pysyy aina melko tiukkana.

Lue lisää

Keskustelu rönsyilee kun puhutaan ohi tai ei verrata omenoita omenoihin. Symmetrisen spinnun erinomaisuuteen vertaaminen on sekoittavaa kun aloittajalla sellaiset on ja hän on ne tehottomiksi arvioinut.
"Isot genuaveneet tulevat perä edellä vastaan myös spinnulla kevyessä tuulessa" Ei kannata laisinkaan verrata spinnua ja genoaa.
" että vaihtoon menevä aika pilaa hyödyn". Mutta kun ei kierretä suppeaa rataa vaan ollaan tekemässä perheen kanssa matkaa niin vaihtoaika on merkityksetön.
" Code 0 on edelleen onnettoman pieni ja siksi hidas avoimemmilla kulmilla" En tiedä miten pieni Code on käytössäsi ja miksi assysi on niin pieni. Olen koettanut kertoa, että pienuus ei ole välttämätöntä vaan voi tehdä myös suuren tai niin suuren, ettei vene kanna. Iso code on nopein purje laajalla alueella muttei tietenkään silloin, jos spinnu nousee.
" Se on liian pullea ja venyvä lähelläkään luovikulmia ja liian pieni ja litteä vähänkään avoimemmilla kulmilla." Ei tietenkään ole tarvetta leikata codea pulleaksi, koska se on luovipurje. Venyvyyskään ei ole kovin iso haitta kevyen tuulen purjeella mutta toki venyy. Vertaisin venymistä myrskyspinnulla kevyen tuulen luovin ajamiseen,
"Kunnon Code 0 on lisäksi laminaattia ja varsin epäkäytännöllinen pienellä miehistöllä." Jos tarkoitat purjeen käsittelyn hankaluutta niin kokemukseni on päinvastainen. Tyynien alueiden läpäisyssä on code ollut koko ajan ylhäällä ja käytettävissä nykäisemällä auki rullalta. Epäkäytännöllisyys on kaukana. Jos tarkoitat laminaattimateriaalia niin käyttämäni 1.5oz spinnunylon on varmaan käytännöllisin sulloa säkkiin. Jos 1.5oz spinnunylon keveän tuulen purjeessa venyy liikaa niin miksei sitten kulmiin paksumpaa. Purjeentekijä suositteli polyesteriä. Sen venyminen pitäisi selvittää mutta tuskin seuraava code tulee laminaatista ellei ylhääntä alas rullaaminen tuota rypytöntä makkaraa.

seppomartti kirjoitti:

Keskustelu rönsyilee kun puhutaan ohi tai ei verrata omenoita omenoihin. Symmetrisen spinnun erinomaisuuteen vertaaminen on sekoittavaa kun aloittajalla sellaiset on ja hän on ne tehottomiksi arvioinut.
"Isot genuaveneet tulevat perä edellä vastaan myös spinnulla kevyessä tuulessa" Ei kannata laisinkaan verrata spinnua ja genoaa.
" että vaihtoon menevä aika pilaa hyödyn". Mutta kun ei kierretä suppeaa rataa vaan ollaan tekemässä perheen kanssa matkaa niin vaihtoaika on merkityksetön.
" Code 0 on edelleen onnettoman pieni ja siksi hidas avoimemmilla kulmilla" En tiedä miten pieni Code on käytössäsi ja miksi assysi on niin pieni. Olen koettanut kertoa, että pienuus ei ole välttämätöntä vaan voi tehdä myös suuren tai niin suuren, ettei vene kanna. Iso code on nopein purje laajalla alueella muttei tietenkään silloin, jos spinnu nousee.
" Se on liian pullea ja venyvä lähelläkään luovikulmia ja liian pieni ja litteä vähänkään avoimemmilla kulmilla." Ei tietenkään ole tarvetta leikata codea pulleaksi, koska se on luovipurje. Venyvyyskään ei ole kovin iso haitta kevyen tuulen purjeella mutta toki venyy. Vertaisin venymistä myrskyspinnulla kevyen tuulen luovin ajamiseen,
"Kunnon Code 0 on lisäksi laminaattia ja varsin epäkäytännöllinen pienellä miehistöllä." Jos tarkoitat purjeen käsittelyn hankaluutta niin kokemukseni on päinvastainen. Tyynien alueiden läpäisyssä on code ollut koko ajan ylhäällä ja käytettävissä nykäisemällä auki rullalta. Epäkäytännöllisyys on kaukana. Jos tarkoitat laminaattimateriaalia niin käyttämäni 1.5oz spinnunylon on varmaan käytännöllisin sulloa säkkiin. Jos 1.5oz spinnunylon keveän tuulen purjeessa venyy liikaa niin miksei sitten kulmiin paksumpaa. Purjeentekijä suositteli polyesteriä. Sen venyminen pitäisi selvittää mutta tuskin seuraava code tulee laminaatista ellei ylhääntä alas rullaaminen tuota rypytöntä makkaraa.

Lue lisää

Alkuperäisellä kysyjällä on tosiaan se spinnu ja hän halusi LISÄÄ vauhtia. Olen yrittänyt kertoa, ettei sitä saa keulapuomivirityksillä kevyellä tuulella kuin hyvin kapealla kulmalle.

Totta, että assyni on melko kaukana maksimikoosta. Kaverilla sen sijaan on hyvinkin iso assy pitkällä puomilla. Puoli metriä lyhyempi ja 40% kevyempi vene, mutta assy 50% suurempi kuin minun spinnu. Ei silti mene kovempaa kevyellä tai keskituulen lenssillä. Tai no menee kovempaa, mutta väärään suuntaan.

Ei minun assyni ole pieni, vaan selvästi isompi kuin Code 0 olisi veneeseeni. Spinnu ja myötätuuliassyt ovat melko "neliömäisiä" eli keskileveys on samaa luokkaa tai jopa suurempi kuin alaliikki. Code 0 taas on kolmiomainen eli keskileveys huomattavasti (25-50%) alle alaliikin. Tästä syystä Code 0 on pinta-alaltaan merkittävästi pienempi kuin Spinnu.

Code 0 on pulleampi kuin genua/fokka ja spinnunylon venyy jo 4 m/s tosituulessa merkittävästi tiukemmilla kulmilla. Ei sillä luovita koskaan nopeammin kuin fokalla/genualla normaaliveneillä.

Valtamerellä ehkä tulee legejä, jossa voi ajaa tuntitolkulla samaa tuulikulmaa. Itämerellä, varsinkin saaristossa, se on erittäin harvinaista. Siksi Code 0 -tyyppinen purje on matkapurjehtijalla aika turha. Kun sen on saanut ylös, fokka/genua tai spinnu olisi jo parempi valinta.

Joakim1 kirjoitti:

Alkuperäisellä kysyjällä on tosiaan se spinnu ja hän halusi LISÄÄ vauhtia. Olen yrittänyt kertoa, ettei sitä saa keulapuomivirityksillä kevyellä tuulella kuin hyvin kapealla kulmalle.

Totta, että assyni on melko kaukana maksimikoosta. Kaverilla sen sijaan on hyvinkin iso assy pitkällä puomilla. Puoli metriä lyhyempi ja 40% kevyempi vene, mutta assy 50% suurempi kuin minun spinnu. Ei silti mene kovempaa kevyellä tai keskituulen lenssillä. Tai no menee kovempaa, mutta väärään suuntaan.

Ei minun assyni ole pieni, vaan selvästi isompi kuin Code 0 olisi veneeseeni. Spinnu ja myötätuuliassyt ovat melko "neliömäisiä" eli keskileveys on samaa luokkaa tai jopa suurempi kuin alaliikki. Code 0 taas on kolmiomainen eli keskileveys huomattavasti (25-50%) alle alaliikin. Tästä syystä Code 0 on pinta-alaltaan merkittävästi pienempi kuin Spinnu.

Code 0 on pulleampi kuin genua/fokka ja spinnunylon venyy jo 4 m/s tosituulessa merkittävästi tiukemmilla kulmilla. Ei sillä luovita koskaan nopeammin kuin fokalla/genualla normaaliveneillä.

Valtamerellä ehkä tulee legejä, jossa voi ajaa tuntitolkulla samaa tuulikulmaa. Itämerellä, varsinkin saaristossa, se on erittäin harvinaista. Siksi Code 0 -tyyppinen purje on matkapurjehtijalla aika turha. Kun sen on saanut ylös, fokka/genua tai spinnu olisi jo parempi valinta.

Lue lisää

Ei sitä Codea tarvitse tehdä nylonista. Useilta kangasvalmistajilta löytyy kevyitä aramidivahvistettuja laminaatteja, joiden lujuus riittää puhtaan luovipurjeen tekemiseen. Kun ei tarvitse pitää kiinni minkään tasoitussäännön rajoituksista, ei codesta tarvitse leikata pussikasta. Rullalaitteet ovat varsin varmatoimisia, kunhan satsataan riitävästi etuliikkikaapeliin, jonka ympäri code rullautuu. Ei laminaatti ole rullattuna sen hankalampi pakata pussiin kuin nylonkaan.

Valitettavasti suoritusky tulee purjeiden koosta. Jotta codesta on tuntuvaa hyötyä, pitää sen olla todella suuri. Ongelma tässa tapauksessa on se, että takilaa ei todennäköisesti pysty muuttaman pienin kustannuksin sellaiseksi, että se mahdollistaisi riittävän ison kokoeron peruskeulapurjeeseen nähden. Omassa veneessäni on perus luovipurjeet ovat 67 m2. Kun kevyessä kelin sivutuulessa nostaa 72 m2 coden (toppifalli ja 1,6 m keulapuu) niin vauhtieron on toista solmua eikä joitain kymmenyksiä.

Toki on niin, että suorituskykyä saadaan perus uppoamarunkoiseen veneeseen vain sinne kevyemmän kelin päähän, jossa vauhti on alitehoisuudesta (=liian pieni purjeala tuulen nopeuteen nähden) johtuen reilusti alle runkonopeuden. Keskituulella ja kovalla kelillä ei isoihin parannuksiin ole mahdollisuutta, koska runkonopeus on joka tapauksessa vastassa peruspurjeillakin.

Kanpela kirjoitti:

Ei sitä Codea tarvitse tehdä nylonista. Useilta kangasvalmistajilta löytyy kevyitä aramidivahvistettuja laminaatteja, joiden lujuus riittää puhtaan luovipurjeen tekemiseen. Kun ei tarvitse pitää kiinni minkään tasoitussäännön rajoituksista, ei codesta tarvitse leikata pussikasta. Rullalaitteet ovat varsin varmatoimisia, kunhan satsataan riitävästi etuliikkikaapeliin, jonka ympäri code rullautuu. Ei laminaatti ole rullattuna sen hankalampi pakata pussiin kuin nylonkaan.

Valitettavasti suoritusky tulee purjeiden koosta. Jotta codesta on tuntuvaa hyötyä, pitää sen olla todella suuri. Ongelma tässa tapauksessa on se, että takilaa ei todennäköisesti pysty muuttaman pienin kustannuksin sellaiseksi, että se mahdollistaisi riittävän ison kokoeron peruskeulapurjeeseen nähden. Omassa veneessäni on perus luovipurjeet ovat 67 m2. Kun kevyessä kelin sivutuulessa nostaa 72 m2 coden (toppifalli ja 1,6 m keulapuu) niin vauhtieron on toista solmua eikä joitain kymmenyksiä.

Toki on niin, että suorituskykyä saadaan perus uppoamarunkoiseen veneeseen vain sinne kevyemmän kelin päähän, jossa vauhti on alitehoisuudesta (=liian pieni purjeala tuulen nopeuteen nähden) johtuen reilusti alle runkonopeuden. Keskituulella ja kovalla kelillä ei isoihin parannuksiin ole mahdollisuutta, koska runkonopeus on joka tapauksessa vastassa peruspurjeillakin.

Lue lisää

Totta varmaankin joka sana. Lähinnä suorituskykylisää kaivattaisiin juuri tuonne kevyen tuuleen, ja etenkin avotuulille. Luovinopeutta on riittävästi jo 6 kn tuulista alkaen.

Kanpela kirjoitti:

Ei sitä Codea tarvitse tehdä nylonista. Useilta kangasvalmistajilta löytyy kevyitä aramidivahvistettuja laminaatteja, joiden lujuus riittää puhtaan luovipurjeen tekemiseen. Kun ei tarvitse pitää kiinni minkään tasoitussäännön rajoituksista, ei codesta tarvitse leikata pussikasta. Rullalaitteet ovat varsin varmatoimisia, kunhan satsataan riitävästi etuliikkikaapeliin, jonka ympäri code rullautuu. Ei laminaatti ole rullattuna sen hankalampi pakata pussiin kuin nylonkaan.

Valitettavasti suoritusky tulee purjeiden koosta. Jotta codesta on tuntuvaa hyötyä, pitää sen olla todella suuri. Ongelma tässa tapauksessa on se, että takilaa ei todennäköisesti pysty muuttaman pienin kustannuksin sellaiseksi, että se mahdollistaisi riittävän ison kokoeron peruskeulapurjeeseen nähden. Omassa veneessäni on perus luovipurjeet ovat 67 m2. Kun kevyessä kelin sivutuulessa nostaa 72 m2 coden (toppifalli ja 1,6 m keulapuu) niin vauhtieron on toista solmua eikä joitain kymmenyksiä.

Toki on niin, että suorituskykyä saadaan perus uppoamarunkoiseen veneeseen vain sinne kevyemmän kelin päähän, jossa vauhti on alitehoisuudesta (=liian pieni purjeala tuulen nopeuteen nähden) johtuen reilusti alle runkonopeuden. Keskituulella ja kovalla kelillä ei isoihin parannuksiin ole mahdollisuutta, koska runkonopeus on joka tapauksessa vastassa peruspurjeillakin.

Lue lisää

Aramidi on sama kuin kevlari. Onko laminaatti kestänyt hyvin käytössä ja taittelua tai survomista säkkiin?. Kuinka kauan tai paljon olet kerinnyt käyttää?Mieluusti vaihdan ajatukset pois paksusta spunnunylonista, vaikka niissäkään ei minusta venyminen ole ongelma kuin tuulirekisterin ylärajoilla täyskryssiä yrittäessä

läskipääpurje kirjoitti:

Totta varmaankin joka sana. Lähinnä suorituskykylisää kaivattaisiin juuri tuonne kevyen tuuleen, ja etenkin avotuulille. Luovinopeutta on riittävästi jo 6 kn tuulista alkaen.

Lue lisää

Aivan kevyen avotuulen salaisuus on apparenttituuli ja -kulma. Suorituskykyisinkään vene ei kulje juuri mihinkään, jos sillä yrittää mennä suoraan myötäiseen. Leikkaamalla saadaan apparenttikulmaa pienennettyä ja kun veneen vauhti kiihtyy, nousee myös apparentti tuuli, jolloin saadaan entisestään lisää tehoa. Taas kerran homman salaisuus on riittävä pinta-ala, oikea purjemuoto ja riittävän kevyt purjemateriaali. Kevyessä kelissä leikkauskulma on lähellä oikeaa silloin kuin vimppeli näyttää suoraa sivulta. Mitä enemmän vauhtia saadaan sitä suurempi ero on apparenttikulman ja tosikulman välillä. Tällaiseen keliin sopii parhaiten iso epäsymmetrinen purje reilulla keulapuulla. Vaikka fallia ei ehkä voi paljoa nostaa, voi epäsymmetrisen kokoa kasvattaa leveyssuuntaan reilusti pidemmällä keulapuulla. Matala ja leveä purje ei ole ongelma kunhan muoto on riittävän lattea kevyeen keliin. Ei onnistu kovinkaan hyvin spinnuissa, mutta epäsymmetrisellä helposti. Valitettavasti yhtä jokakelin purjetta ei oikein millään saa aikaan. Heti kun tuuli nousee ja veneen vauhti kiihtyy pitää ajaa alemmas, jotta purjehdittu matka ei turhaan kasva. Tällöin normaali symmetrinen spinnu on monipuolisin, koska se on helppo trimmata esiin isopurjeen takaa, jolloin myötätuulivauhdin kannalta tärkeä projisoitu pinta-ala on selvästi suurempi kuin etukulmastaan keskilinjalle jalustetussa epäsymmetrisessä.

seppomartti kirjoitti:

Aramidi on sama kuin kevlari. Onko laminaatti kestänyt hyvin käytössä ja taittelua tai survomista säkkiin?. Kuinka kauan tai paljon olet kerinnyt käyttää?Mieluusti vaihdan ajatukset pois paksusta spunnunylonista, vaikka niissäkään ei minusta venyminen ole ongelma kuin tuulirekisterin ylärajoilla täyskryssiä yrittäessä

Lue lisää

En usko, että kulutuskestävyys on suurikaan ongelma. Matkapurjehdukseen tarkoitettujen code laminaattien rakenne poikkeaa muista "kilpapurje" laminaateista siten, että code laminaateissa on ohuempi filmi ja ohut polyesterikangas. Usein kangas on myös aramidi vahvistettu, mutta on myös pelkästään polyesterikankaita. Polyesterikangas suojaa filmiä repeytymiseltä ja osittain myös rypistymiseltä. Spinakkerinylonin etu on ilman muuta pehmeys, jolloin purje on helppo sulloa pussiin. Tämä on etu vain silloin kuin purjetta ei käytetä rullalla. Rullattu laminaattipurje ei ole käytön kannalta merkittävästi paksumpi tai jäykempi pötkylä.

Meillä code on "kilpapurje" code laminaattia, eli filmipinta molemmin puolin ja kuidut välissä ilman polyesteri vahviketta. Näin paino jää pienemmäksi aivan kevyitä kelejä varten. Sillä on purjehdittu ahkerasti 1,5 kautta Suomen saaristo-olosuhteissa. Maili tai tuntimäärästä ei ole mitään käsitystä. Mitään ongelmia materiaalin puolesta ei ole ollut, mutta rullan etuliikin kaapeli on kertaalleen vaihdettu jäykempään. Purje on ollut jatkuvasti rullalla ja purjepussina on pitkä genoapussi vetoketjulla. Rullapötkö taitellaan pitkään pussiin muistaakseni viidelle taitokselle

Avoimemmilla kulmilla nylon toimii kohtuullisesti. Spinakkerikangas polyesteristä on parempi vaihtoehto, mutta aramidivahvistettu laminaatti purje on ihan eri planeetalta tiukemmilla kulmilla. Kudotuissa nylon ja polyesteri kankaissa materiaali on vahvaa vain lankasuuntaan eli 0 ja 90 astetta. Diagonaalilujuus on siten varsin rajallinen ja se huononee purjeen vanhetessa. Laminaateissa mylar filmi on yhtä vahvaa joka suuntaan ja aramidikuituja on 0 suunnan lisäksi myös diagonaalikulmiin, jolloin laminaatti on paljon staabiilimpi. Tiukalle ja löysään skuutatun coden rasitukset ovat varsin erisuuntaisia, joten stabiili kangas on selvästi suorituskykyisempää. Ainoa negatiivinen puoli on laminaatin kutistuminen/rypistyminen ja tietysti selvästi korkeampi hinta.

Mikäli haetaan avotuuli codea, jossa ideana on suoran etuliikiin tuoma helppo trimmattavuus, niin nylon toimii vallan mainiosti. Jos code on

Kanpela kirjoitti:

En usko, että kulutuskestävyys on suurikaan ongelma. Matkapurjehdukseen tarkoitettujen code laminaattien rakenne poikkeaa muista "kilpapurje" laminaateista siten, että code laminaateissa on ohuempi filmi ja ohut polyesterikangas. Usein kangas on myös aramidi vahvistettu, mutta on myös pelkästään polyesterikankaita. Polyesterikangas suojaa filmiä repeytymiseltä ja osittain myös rypistymiseltä. Spinakkerinylonin etu on ilman muuta pehmeys, jolloin purje on helppo sulloa pussiin. Tämä on etu vain silloin kuin purjetta ei käytetä rullalla. Rullattu laminaattipurje ei ole käytön kannalta merkittävästi paksumpi tai jäykempi pötkylä.

Meillä code on "kilpapurje" code laminaattia, eli filmipinta molemmin puolin ja kuidut välissä ilman polyesteri vahviketta. Näin paino jää pienemmäksi aivan kevyitä kelejä varten. Sillä on purjehdittu ahkerasti 1,5 kautta Suomen saaristo-olosuhteissa. Maili tai tuntimäärästä ei ole mitään käsitystä. Mitään ongelmia materiaalin puolesta ei ole ollut, mutta rullan etuliikin kaapeli on kertaalleen vaihdettu jäykempään. Purje on ollut jatkuvasti rullalla ja purjepussina on pitkä genoapussi vetoketjulla. Rullapötkö taitellaan pitkään pussiin muistaakseni viidelle taitokselle

Avoimemmilla kulmilla nylon toimii kohtuullisesti. Spinakkerikangas polyesteristä on parempi vaihtoehto, mutta aramidivahvistettu laminaatti purje on ihan eri planeetalta tiukemmilla kulmilla. Kudotuissa nylon ja polyesteri kankaissa materiaali on vahvaa vain lankasuuntaan eli 0 ja 90 astetta. Diagonaalilujuus on siten varsin rajallinen ja se huononee purjeen vanhetessa. Laminaateissa mylar filmi on yhtä vahvaa joka suuntaan ja aramidikuituja on 0 suunnan lisäksi myös diagonaalikulmiin, jolloin laminaatti on paljon staabiilimpi. Tiukalle ja löysään skuutatun coden rasitukset ovat varsin erisuuntaisia, joten stabiili kangas on selvästi suorituskykyisempää. Ainoa negatiivinen puoli on laminaatin kutistuminen/rypistyminen ja tietysti selvästi korkeampi hinta.

Mikäli haetaan avotuuli codea, jossa ideana on suoran etuliikiin tuoma helppo trimmattavuus, niin nylon toimii vallan mainiosti. Jos code on

Lue lisää

Iso ja genoa jo vaihtui dacronista kruisinglaminaattiin. Ehkäpä hankin laminaatista Codenkin jos makkarana kestää pussiin taivuttelun. Minulla Code on reissannut n. 30000 mailia 2011 jälkeen ja ollut haalistumiseen asti käytössä ( satoja tunteja) eli kangas on jo heikentynyt. Räjähti 2013 squallissa n. 30 kts tuulessa kun miehistö ei kerennyt kääntää myötäiseen, missä olisi kokemuksen mukaan kestänyt.

Ja korkeutta myös. Sivuliike pituutta voinet jatkaa metrillä, vaikka nostimeen et koskisi.

Myös ison maksimointi auttaa avotuulilla. Siis laske puomia alemmaksi ja samalla voit jatkaa sitä. Tietysti suuri ahvenselkä. Paljon tulee voimaa lisää.

Saatko etustaagia rungossa eteenpäin?

12+9 kirjoitti:

Ja korkeutta myös. Sivuliike pituutta voinet jatkaa metrillä, vaikka nostimeen et koskisi.

Myös ison maksimointi auttaa avotuulilla. Siis laske puomia alemmaksi ja samalla voit jatkaa sitä. Tietysti suuri ahvenselkä. Paljon tulee voimaa lisää.

Saatko etustaagia rungossa eteenpäin?

Lue lisää

Ison puomiin en hevillä koskisi, on nyt sellaisella korkeudella, että kypärää ei tarvita, mutta yhtään alemmas en sitä laittaisi. Mastossa on vielä sen verran rakeakin, että puomin pää tulisi myös puomin pidennyksessä lisää alaspäin. Lisäneliöt isoon taitaa tulla ahvenselästä ja maksimimittoihin menemisestä.

Keulastaaki on niin lähellä piikkiä, että siitä ei mitään oleellista lisää tule.

Eli symmtrisen spinnun suurentaminen (mahdollisesti fallia hiukan nostamalla) ja leveyttä kasvattamalla on nyt sitten se varteenotettavin ja yleiskäyttöisin vaihtoehtoko?

läskipääpurje kirjoitti:

Ison puomiin en hevillä koskisi, on nyt sellaisella korkeudella, että kypärää ei tarvita, mutta yhtään alemmas en sitä laittaisi. Mastossa on vielä sen verran rakeakin, että puomin pää tulisi myös puomin pidennyksessä lisää alaspäin. Lisäneliöt isoon taitaa tulla ahvenselästä ja maksimimittoihin menemisestä.

Keulastaaki on niin lähellä piikkiä, että siitä ei mitään oleellista lisää tule.

Eli symmtrisen spinnun suurentaminen (mahdollisesti fallia hiukan nostamalla) ja leveyttä kasvattamalla on nyt sitten se varteenotettavin ja yleiskäyttöisin vaihtoehtoko?

Lue lisää

Leveyden kasvattaminen parantaa kyllä lenssivauhtia, mutta huonontaa sivutuulivauhtia, varsinkin jos spinnupuomia ei pidennä vastaavasti. Spinnufalllin nosto taas parantaa molempia, muttei mitenkään radikaalisti, sillä nosto on kuitenkin todennäköisesti alle 10%.

Helpottaisi kovasti, jos kertoisit venetyyppisi tai edes joitain rikimittoja ja nykyisen spinnusi mitat.

Liikoja ei kannata odottaa muutokselta. Oman veneeni mukana tuli 72 m2 spinnu ja ekan kauden jälkeen ostin 92 m2 spinnun. Ero vauhdissa ei ole mitenkään radikaali. Siis puhutaan ~0,1 solmun vauhtieroista ei missään tapauksessa puolesta solmusta.

Joakim1 kirjoitti:

Leveyden kasvattaminen parantaa kyllä lenssivauhtia, mutta huonontaa sivutuulivauhtia, varsinkin jos spinnupuomia ei pidennä vastaavasti. Spinnufalllin nosto taas parantaa molempia, muttei mitenkään radikaalisti, sillä nosto on kuitenkin todennäköisesti alle 10%.

Helpottaisi kovasti, jos kertoisit venetyyppisi tai edes joitain rikimittoja ja nykyisen spinnusi mitat.

Liikoja ei kannata odottaa muutokselta. Oman veneeni mukana tuli 72 m2 spinnu ja ekan kauden jälkeen ostin 92 m2 spinnun. Ero vauhdissa ei ole mitenkään radikaali. Siis puhutaan ~0,1 solmun vauhtieroista ei missään tapauksessa puolesta solmusta.

Lue lisää

Kokemuksesta kaksi vanhaa venettä, joita olen läheltä seurannut Two Star 36 ja Ravage 36. Lys taulukosta.
TS36, I=12.70, SL=13.50, SMG=7.60, SPL=4.0
R36, I=11.70, SL=11.70, SMG=9.90, SPL=3.80
Vähän aikaa, kun spinnulla saaristorataa ajetaan, alkaa R36 jäämään.

läskipääpurje, mikä on spinnusi korkeus I mittaan nähden? Lenssivauhtia, kun haet, niin metrin korkeampi spinnu, keskileveys 2*puomin mitta, alaleveydestä metri pois keskileveyteen verrattuna ja spinnupuomiin vaikka 40 senttiä lisää mittaa. Tuon voit tehdä halvalla.

Jos laskisit ison puomia alaspäin, mahtuisi takasaagin ali leveämpi ahvenselkä, mikäli purjeen korkeus sama. Jos oot isoa uusimassa, huomioi tämä. Mikäli oot tällainen metriheikki, purjeen viikaaminen puomille ja ison nostimen kiinnityskin helpottuu.

12+9 kirjoitti:

Kokemuksesta kaksi vanhaa venettä, joita olen läheltä seurannut Two Star 36 ja Ravage 36. Lys taulukosta.
TS36, I=12.70, SL=13.50, SMG=7.60, SPL=4.0
R36, I=11.70, SL=11.70, SMG=9.90, SPL=3.80
Vähän aikaa, kun spinnulla saaristorataa ajetaan, alkaa R36 jäämään.

läskipääpurje, mikä on spinnusi korkeus I mittaan nähden? Lenssivauhtia, kun haet, niin metrin korkeampi spinnu, keskileveys 2*puomin mitta, alaleveydestä metri pois keskileveyteen verrattuna ja spinnupuomiin vaikka 40 senttiä lisää mittaa. Tuon voit tehdä halvalla.

Jos laskisit ison puomia alaspäin, mahtuisi takasaagin ali leveämpi ahvenselkä, mikäli purjeen korkeus sama. Jos oot isoa uusimassa, huomioi tämä. Mikäli oot tällainen metriheikki, purjeen viikaaminen puomille ja ison nostimen kiinnityskin helpottuu.

Lue lisää

Tuskin on LYS-taulukon mukaista spinnua R36:ssa ellei sitten ole 20 vuotta vanha spinnu. Ei nykyään kukaan tee spinnua, jonka SMG=2,6*SPL kuin joihin klassikkoveneisiin. Noin leveä spinnu on täysin käyttökelvoton sivutuulessa. Onko R36:n spinnu edes leveämpi kuin TS36:n?

Two Starissa on merkittävästi isompi isopurje.

Joakim1 kirjoitti:

Tuskin on LYS-taulukon mukaista spinnua R36:ssa ellei sitten ole 20 vuotta vanha spinnu. Ei nykyään kukaan tee spinnua, jonka SMG=2,6*SPL kuin joihin klassikkoveneisiin. Noin leveä spinnu on täysin käyttökelvoton sivutuulessa. Onko R36:n spinnu edes leveämpi kuin TS36:n?

Two Starissa on merkittävästi isompi isopurje.

Lue lisää

On leveä ja varmaan vanhakin

12+9 kirjoitti:

Kokemuksesta kaksi vanhaa venettä, joita olen läheltä seurannut Two Star 36 ja Ravage 36. Lys taulukosta.
TS36, I=12.70, SL=13.50, SMG=7.60, SPL=4.0
R36, I=11.70, SL=11.70, SMG=9.90, SPL=3.80
Vähän aikaa, kun spinnulla saaristorataa ajetaan, alkaa R36 jäämään.

läskipääpurje, mikä on spinnusi korkeus I mittaan nähden? Lenssivauhtia, kun haet, niin metrin korkeampi spinnu, keskileveys 2*puomin mitta, alaleveydestä metri pois keskileveyteen verrattuna ja spinnupuomiin vaikka 40 senttiä lisää mittaa. Tuon voit tehdä halvalla.

Jos laskisit ison puomia alaspäin, mahtuisi takasaagin ali leveämpi ahvenselkä, mikäli purjeen korkeus sama. Jos oot isoa uusimassa, huomioi tämä. Mikäli oot tällainen metriheikki, purjeen viikaaminen puomille ja ison nostimen kiinnityskin helpottuu.

Lue lisää

läskipääpurjen spinnun SL = I ja SMG = 1.75 * SPL

läskipääpurje kirjoitti:

läskipääpurjen spinnun SL = I ja SMG = 1.75 * SPL

TS36:n tapauksessa, jos korkeus SL=I 1.0 metriä, SPL= J 0.5 metriä ja SMG=2*SPL, tulisi läskipääpurjeeseen lisää pintaa lähes 30m2. Tästä määrästä osan TS36 on hyödyntänyt, mutta moni vene ei.

12+9 kirjoitti:

TS36:n tapauksessa, jos korkeus SL=I 1.0 metriä, SPL= J 0.5 metriä ja SMG=2*SPL, tulisi läskipääpurjeeseen lisää pintaa lähes 30m2. Tästä määrästä osan TS36 on hyödyntänyt, mutta moni vene ei.

Lue lisää

Onko olemassa jotain yleisiä spinnun mittoja tyyliin: Kevyen tuulen, Allrounder, kovan tuulen spinnu, siis ihan noita SL ja SMG mittoja suhteessa I ja J ja SPL mittoihin?

Oma käsitykseni on, että nuo läskipääpurjeen spinnun SL = I ja SMG = 1.75 * SPL ja SPL = J mitat ovat kovantuulen ja allrounderin välimaastosta, vai voinko näin päätellä??

läskipääpurje kirjoitti:

Onko olemassa jotain yleisiä spinnun mittoja tyyliin: Kevyen tuulen, Allrounder, kovan tuulen spinnu, siis ihan noita SL ja SMG mittoja suhteessa I ja J ja SPL mittoihin?

Oma käsitykseni on, että nuo läskipääpurjeen spinnun SL = I ja SMG = 1.75 * SPL ja SPL = J mitat ovat kovantuulen ja allrounderin välimaastosta, vai voinko näin päätellä??

Lue lisää

Tilanne palstalla ja muutenkin on sellainen, että parasta olisi hommata plaanaava vene, ne kulkevat parhaiten myös kevyessä kelissä.

34+2 kirjoitti:

Tilanne palstalla ja muutenkin on sellainen, että parasta olisi hommata plaanaava vene, ne kulkevat parhaiten myös kevyessä kelissä.

mot

läskipääpurje kirjoitti:

Onko olemassa jotain yleisiä spinnun mittoja tyyliin: Kevyen tuulen, Allrounder, kovan tuulen spinnu, siis ihan noita SL ja SMG mittoja suhteessa I ja J ja SPL mittoihin?

Oma käsitykseni on, että nuo läskipääpurjeen spinnun SL = I ja SMG = 1.75 * SPL ja SPL = J mitat ovat kovantuulen ja allrounderin välimaastosta, vai voinko näin päätellä??

Lue lisää

SL=I on varsin korkea spinnu, jos spinnufalli on heti etustaagin päällä. Yleensä on hiukan pienempi. SL=I spinnun liikki ylettää kiristettynä etustaagia pitkin kaiteen alle ja helma keskeltä vielä pidemmälle.

SPL=J on normaalitapaus, mutta voi olla 10% enemmänkin. Sen jälkeen alkaa mennä ajaminen puomi etustaagissa vaikeammaksi, samoin dippijiippi.

SMG=1,75*SPL on varsin normaali yleisspinnu. Viimeistään 2:n paikkeilla spinnu on puhdas lenssispinnu. Useimmissa veneissä lenssispinnukin on 1,8:n paikkeilla.

Joakim1 kirjoitti:

SL=I on varsin korkea spinnu, jos spinnufalli on heti etustaagin päällä. Yleensä on hiukan pienempi. SL=I spinnun liikki ylettää kiristettynä etustaagia pitkin kaiteen alle ja helma keskeltä vielä pidemmälle.

SPL=J on normaalitapaus, mutta voi olla 10% enemmänkin. Sen jälkeen alkaa mennä ajaminen puomi etustaagissa vaikeammaksi, samoin dippijiippi.

SMG=1,75*SPL on varsin normaali yleisspinnu. Viimeistään 2:n paikkeilla spinnu on puhdas lenssispinnu. Useimmissa veneissä lenssispinnukin on 1,8:n paikkeilla.

Lue lisää

Spinnufalli on välittömästi etustaakin yläpuolella, max 10 cm ero.

Siis itse asiassa meillä on melko allrounder spinnu noilla Joakimin spekseillä. Omaan silmään se on vaikuttanut niin kovin pieneltä ja litteältä. Ehkä siksi, että kevyellä kelillä venho ei liikahda sillä kovin ripeästi. Ollaan sillä vedetty platlenssiä 10 m/s keskituulen asti, mutta silloin piti ottaa rätti alas, kun vene lähti death-rolliin. Oltiin silloinkin kaksistaan. Vaimo ajoi, ja minä "piikkasin" kaijan auki, ja räsy sisään, no problem.

No, jotain pitäisi kuitenkin keksiä, kun ei viitsisi ajaa kulmia kapeilla saaristoränneillä spinnupuomin kanssa jiipeissä leikkiessä, ja konetuskin on nono.

Luulen että nyt etsitään mahdotonta yhtälöä. Kevyellä lensillä on pakko leikata, jotta vauhtia saadaan. Vaikka spinnun koko kasvattaisi kuinka, ei plattista ajamalla vauhti nouse kummoiseksikaan. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että suoraan myötäiseen ajettaessa veneen vauhdin kiihtyessä apparenttituuli pienenee, jolloin purjeiden voima pienenee. Voima muuttuu tuulen nopeuden toisessa potenssissa. Ajatellaan vaikka tilannetta, jossa mennään 6 solmun suorassa myötäisessä ja vene kulkee 3 solmua. Tällöin apparentti tuuli on vain kolme solmua. Jos tästä pitäisi vauhtia kiihdyttää vaikka solmun verran jää apparentiksi enää 2 solmua. Pelkästään apparentti tuulen putoamisen kompensoimiseksi pitäisi purjeala kasvattaa suhteessa 3^2/2^2=2,25, eli purjeala pitäisi yli tuplata plus vielä lisää kulkuvastuksen muutoksen verran. Mitä suuremmat purjeet ovat, sitä vähemmän tarvitsee leikata järkevän vauhdin ylläpitämiseksi, mutta leikkaamiselta ei välty millään konstilla. Tästä syystä pyrin välttämään myötätuuliosuuksia mikäli on kevyttä keliä tarjolla.

Kanpela kirjoitti:

Luulen että nyt etsitään mahdotonta yhtälöä. Kevyellä lensillä on pakko leikata, jotta vauhtia saadaan. Vaikka spinnun koko kasvattaisi kuinka, ei plattista ajamalla vauhti nouse kummoiseksikaan. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että suoraan myötäiseen ajettaessa veneen vauhdin kiihtyessä apparenttituuli pienenee, jolloin purjeiden voima pienenee. Voima muuttuu tuulen nopeuden toisessa potenssissa. Ajatellaan vaikka tilannetta, jossa mennään 6 solmun suorassa myötäisessä ja vene kulkee 3 solmua. Tällöin apparentti tuuli on vain kolme solmua. Jos tästä pitäisi vauhtia kiihdyttää vaikka solmun verran jää apparentiksi enää 2 solmua. Pelkästään apparentti tuulen putoamisen kompensoimiseksi pitäisi purjeala kasvattaa suhteessa 3^2/2^2=2,25, eli purjeala pitäisi yli tuplata plus vielä lisää kulkuvastuksen muutoksen verran. Mitä suuremmat purjeet ovat, sitä vähemmän tarvitsee leikata järkevän vauhdin ylläpitämiseksi, mutta leikkaamiselta ei välty millään konstilla. Tästä syystä pyrin välttämään myötätuuliosuuksia mikäli on kevyttä keliä tarjolla.

Lue lisää

Se on selvää, että leikkaaminen kannattaa- sitä enemmän mitä keveämpi keli ja mitä enemmän on kasvattanut purjepintaa yllä olevin keinoin. Saaristossa vaan valinta usein on reitin ajaminen eikä leikkailu reittien ulkopuolella, mikä plotteriaikakudella voisi olla mahdollista. Avomerellä matkaa tehdessä voi säästää vuorokausia leikkaamalla, tekemällä laajojakin kiertomatkoja venevauhdin säilyttämiseksi sekä valitsemalla tuulen kääntyessä oikean halssin, tai kiertämällä matala- ja korkeapaineita. Aloittajan venetyyppi todennäköisesti saavuttaa aika pian runkonopeuden, mitä vasten kovan platlenssin yrittäminen aiheuttaa vain hillittömän heilunnan. Vauhti ei parane hiukan leikkaamalla mutta meno on tasaisempaa.
Hieman sekavaksi yo keslustelussa jäi, kuinka monta ja millaisia purjeita säikeen aloittajan tulisi hankkia. Uusi ehdotus: code 0, suhteellisen lattea reaching assy ja jos kukkaro kestää niin symmetrinen spinnu= aikasempaa korkeampi allround.
Ennen kuin Joakim taas kerkiää korostamaan, että Code on nopea vain hyvin kapealla sektorilla, niin kiirehdin esittämään vastaväitteen. Code on nopeampi kuin genoa 320 asteen sektorissa. Noin 20 astetta molemmilla halsseilla jää harmaaksi alueeksi. Siinä voi olla vaikea tietää kumpi heikossa tuulessa on parempi. Codella kulkee kovempaa mutta alemmaksi. VMG - mittaus auttaisi.

seppomartti kirjoitti:

Se on selvää, että leikkaaminen kannattaa- sitä enemmän mitä keveämpi keli ja mitä enemmän on kasvattanut purjepintaa yllä olevin keinoin. Saaristossa vaan valinta usein on reitin ajaminen eikä leikkailu reittien ulkopuolella, mikä plotteriaikakudella voisi olla mahdollista. Avomerellä matkaa tehdessä voi säästää vuorokausia leikkaamalla, tekemällä laajojakin kiertomatkoja venevauhdin säilyttämiseksi sekä valitsemalla tuulen kääntyessä oikean halssin, tai kiertämällä matala- ja korkeapaineita. Aloittajan venetyyppi todennäköisesti saavuttaa aika pian runkonopeuden, mitä vasten kovan platlenssin yrittäminen aiheuttaa vain hillittömän heilunnan. Vauhti ei parane hiukan leikkaamalla mutta meno on tasaisempaa.
Hieman sekavaksi yo keslustelussa jäi, kuinka monta ja millaisia purjeita säikeen aloittajan tulisi hankkia. Uusi ehdotus: code 0, suhteellisen lattea reaching assy ja jos kukkaro kestää niin symmetrinen spinnu= aikasempaa korkeampi allround.
Ennen kuin Joakim taas kerkiää korostamaan, että Code on nopea vain hyvin kapealla sektorilla, niin kiirehdin esittämään vastaväitteen. Code on nopeampi kuin genoa 320 asteen sektorissa. Noin 20 astetta molemmilla halsseilla jää harmaaksi alueeksi. Siinä voi olla vaikea tietää kumpi heikossa tuulessa on parempi. Codella kulkee kovempaa mutta alemmaksi. VMG - mittaus auttaisi.

Lue lisää

"Code on nopeampi kuin genoa 320 asteen sektorissa. "

Mutku saaristoissa helpompaa ja nopeampaa (=vähemmän käännöksiä) on purjehtia genoalla tiukkaa luovia kuin alempaa kurssia code zerolla, niin niitä ei nåy vaikka veneessä sellainen olisikin.

Ihan varmaa on, että jos ei jaksa symmetristä spinnua jiippailla, ei jaksa myöskään viritellä code zeroa.

genoamultipurpose kirjoitti:

"Code on nopeampi kuin genoa 320 asteen sektorissa. "

Mutku saaristoissa helpompaa ja nopeampaa (=vähemmän käännöksiä) on purjehtia genoalla tiukkaa luovia kuin alempaa kurssia code zerolla, niin niitä ei nåy vaikka veneessä sellainen olisikin.

Ihan varmaa on, että jos ei jaksa symmetristä spinnua jiippailla, ei jaksa myöskään viritellä code zeroa.

Lue lisää

Jos ei jaksa vetää genoaa rullalle ja goden rullaa auki niin sitten ei.

läskipääpurje kirjoitti:

Spinnufalli on välittömästi etustaakin yläpuolella, max 10 cm ero.

Siis itse asiassa meillä on melko allrounder spinnu noilla Joakimin spekseillä. Omaan silmään se on vaikuttanut niin kovin pieneltä ja litteältä. Ehkä siksi, että kevyellä kelillä venho ei liikahda sillä kovin ripeästi. Ollaan sillä vedetty platlenssiä 10 m/s keskituulen asti, mutta silloin piti ottaa rätti alas, kun vene lähti death-rolliin. Oltiin silloinkin kaksistaan. Vaimo ajoi, ja minä "piikkasin" kaijan auki, ja räsy sisään, no problem.

No, jotain pitäisi kuitenkin keksiä, kun ei viitsisi ajaa kulmia kapeilla saaristoränneillä spinnupuomin kanssa jiipeissä leikkiessä, ja konetuskin on nono.

Lue lisää

"No, jotain pitäisi kuitenkin keksiä, kun ei viitsisi ajaa kulmia kapeilla saaristoränneillä spinnupuomin kanssa jiipeissä leikkiessä"

Voi jäädä odottamaan parempia tuulia, koska sää itämerellä muuttuu nopeasti tai purjehtia nopeampaa suuntaa, saaristoissa retkikohteita on joka suunnalla.

Seppomartti kirjoitti:

Jos ei jaksa vetää genoaa rullalle ja goden rullaa auki niin sitten ei.

Olen pohtinut antiuppotukissani code zeron mielekkyyttä pohjois-itämerellä. Ongelmia tulee esim purjeen säilytyksestä, ei yhtään purjerullaa enää enempää matkapurteen, meillä niita peräti kaksi jo ennestään ja light genoalla vene kulkee ihan riittävästi, esim ylitimme suomenlahden 3 m/s sivuvastaisessa viittä solmua purjehtien..

teppofartti kirjoitti:

Olen pohtinut antiuppotukissani code zeron mielekkyyttä pohjois-itämerellä. Ongelmia tulee esim purjeen säilytyksestä, ei yhtään purjerullaa enää enempää matkapurteen, meillä niita peräti kaksi jo ennestään ja light genoalla vene kulkee ihan riittävästi, esim ylitimme suomenlahden 3 m/s sivuvastaisessa viittä solmua purjehtien..

Lue lisää

Voisiko luotsi puuttua tähän jatkuvaan asiattomaan vittuiluun, mitä tämä joku älykääpiö tykkää tehdä? Onko keinoja olemassa?

Bossu kirjoitti:

Voisiko luotsi puuttua tähän jatkuvaan asiattomaan vittuiluun, mitä tämä joku älykääpiö tykkää tehdä? Onko keinoja olemassa?

Hanki nopeampi vene äläkä itke netissä.

genoamultipurpose kirjoitti:

"Code on nopeampi kuin genoa 320 asteen sektorissa. "

Mutku saaristoissa helpompaa ja nopeampaa (=vähemmän käännöksiä) on purjehtia genoalla tiukkaa luovia kuin alempaa kurssia code zerolla, niin niitä ei nåy vaikka veneessä sellainen olisikin.

Ihan varmaa on, että jos ei jaksa symmetristä spinnua jiippailla, ei jaksa myöskään viritellä code zeroa.

Lue lisää

"Ihan varmaa on, että jos ei jaksa symmetristä spinnua jiippailla, ei jaksa myöskään viritellä code zeroa." Jodlarimaista viiltävää retoriikkaa.

Kun olet tehnyt ensimmäisen kerran eläessäsi kahden hengen voimin suorilla saalingeilla varustetulla veneellä badruunoiden kanssa jiippiä spinnulla, niin tule POIKA sen jälkeen puhumaan viitsimisestä... LOL

läskipääpurje kirjoitti:

"Ihan varmaa on, että jos ei jaksa symmetristä spinnua jiippailla, ei jaksa myöskään viritellä code zeroa." Jodlarimaista viiltävää retoriikkaa.

Kun olet tehnyt ensimmäisen kerran eläessäsi kahden hengen voimin suorilla saalingeilla varustetulla veneellä badruunoiden kanssa jiippiä spinnulla, niin tule POIKA sen jälkeen puhumaan viitsimisestä... LOL

Lue lisää

"Kun olet tehnyt ensimmäisen kerran eläessäsi kahden hengen voimin suorilla saalingeilla varustetulla veneellä badruunoiden kanssa jiippiä spinnulla"

Ihan helppoahan se on ja etenkin kevyessä tuulessa, josta kannattaa aloittaa jiippien harjoittelu.

läskipääpurje kirjoitti:

"Ihan varmaa on, että jos ei jaksa symmetristä spinnua jiippailla, ei jaksa myöskään viritellä code zeroa." Jodlarimaista viiltävää retoriikkaa.

Kun olet tehnyt ensimmäisen kerran eläessäsi kahden hengen voimin suorilla saalingeilla varustetulla veneellä badruunoiden kanssa jiippiä spinnulla, niin tule POIKA sen jälkeen puhumaan viitsimisestä... LOL

Lue lisää

Joo. Ei siinä mitään. Olen purjehtinut minäkin sangen paljon tuon tyyppisellä rikillä varustetulla veneellä spinnulla yksin. Tehnyt satoja jiippejä. Jiippailut jopa ilman pilottia spinnulla, kun oli pilotti unohtunut kotiin. Kaksistaan ei mitään ongelmaa, esim edellä mainitulla hiukan suuremmalla ts36:lla, onnistuis yksinkin.

analyyssi kirjoitti:

Hanki nopeampi vene äläkä itke netissä.

Ai, se onkin jodlari.

Bossu kirjoitti:

Ai, se onkin jodlari.

On syytäkin olla kateellinen jos vene ei kulje. Kenen vika, kato peiliin.

Kanpela kirjoitti:

Luulen että nyt etsitään mahdotonta yhtälöä. Kevyellä lensillä on pakko leikata, jotta vauhtia saadaan. Vaikka spinnun koko kasvattaisi kuinka, ei plattista ajamalla vauhti nouse kummoiseksikaan. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että suoraan myötäiseen ajettaessa veneen vauhdin kiihtyessä apparenttituuli pienenee, jolloin purjeiden voima pienenee. Voima muuttuu tuulen nopeuden toisessa potenssissa. Ajatellaan vaikka tilannetta, jossa mennään 6 solmun suorassa myötäisessä ja vene kulkee 3 solmua. Tällöin apparentti tuuli on vain kolme solmua. Jos tästä pitäisi vauhtia kiihdyttää vaikka solmun verran jää apparentiksi enää 2 solmua. Pelkästään apparentti tuulen putoamisen kompensoimiseksi pitäisi purjeala kasvattaa suhteessa 3^2/2^2=2,25, eli purjeala pitäisi yli tuplata plus vielä lisää kulkuvastuksen muutoksen verran. Mitä suuremmat purjeet ovat, sitä vähemmän tarvitsee leikata järkevän vauhdin ylläpitämiseksi, mutta leikkaamiselta ei välty millään konstilla. Tästä syystä pyrin välttämään myötätuuliosuuksia mikäli on kevyttä keliä tarjolla.

Lue lisää

Paljonko leikkaamisella saadaan nopeushyötyä kevyellä myötäisellä? Mikä on sopiva kulma ja miten sen pystyy windexillä määrittelemään?

FF 27 Charlotta kirjoitti:

Paljonko leikkaamisella saadaan nopeushyötyä kevyellä myötäisellä? Mikä on sopiva kulma ja miten sen pystyy windexillä määrittelemään?

FE83 on melko lähellä FF27:aa ominaisuuksiltaan, ks gybe angles oheisesta mittakirjasta.

http://www.avomeripurjehtijat.fi/mittakirjat/L-2545.pdf

FF 27 Charlotta kirjoitti:

Paljonko leikkaamisella saadaan nopeushyötyä kevyellä myötäisellä? Mikä on sopiva kulma ja miten sen pystyy windexillä määrittelemään?

Leikkaamisen hyöty riippuu huomattavasti veneen nopeuspotentiaalista. Pienemmällä ja hitaammalla veneellä ei kannata leikata läheskään niin paljon kuin nopeammalla veneellä. Hidas vene ei "karkaa" myötäisellä tuulelta niin paljoa kuin nopeampi vene. Nopeamman veneen pitää ylläpitää riittävää kulmaa, jotta apparenttituuli ei pääse liian matalaksi. Hidas vene häviää selvästi vähemmän kun sillä ajaa suoraan myötäiseen kun taas nopealla veneellä suorituskyky putoaa merkittävästi liian myötäiseen purjehdittaessa. Oikean leikkauskulman määrittäminen onkin jo selvästi hankalampaa. Usein apuna käytetään venetyypin VPP vauhtiennustetta. Vauhtiennusteesta saa tosituulen kulman ja vauhdin, jolla veneen pitäisi kulkea nopeiten myötäiseen tietyllä tosituulen nopeudella. Jos haluaa laskea kulmat apparenttikulmiksi, joita windeksi näyttää, niin se on kohtuu yksinkertaista laskentaa. Laskuri ja kaavoja löytyy täältä http://www.sailingcourse.com/keelboat/true_wind_calculator.htm. Mikäli käyttää apuna noita ORCi mittakirjoja, niin on syytä huomata että Beat VMG ja Run VMG eli luovi- ja lenssinopeudet on laskettu suoraan tuulen suuntaan eli noista pitää ensin laskea todellinen venenopeus käyttäen apuna Beat angle ja Gybe angle kulmia. Tuon Finn Express 83 esimerkin perusteella leikkaaminen kannattaa jossain määärin vain alle 10 solmun tuulissa.

Kanpela kirjoitti:

Leikkaamisen hyöty riippuu huomattavasti veneen nopeuspotentiaalista. Pienemmällä ja hitaammalla veneellä ei kannata leikata läheskään niin paljon kuin nopeammalla veneellä. Hidas vene ei "karkaa" myötäisellä tuulelta niin paljoa kuin nopeampi vene. Nopeamman veneen pitää ylläpitää riittävää kulmaa, jotta apparenttituuli ei pääse liian matalaksi. Hidas vene häviää selvästi vähemmän kun sillä ajaa suoraan myötäiseen kun taas nopealla veneellä suorituskyky putoaa merkittävästi liian myötäiseen purjehdittaessa. Oikean leikkauskulman määrittäminen onkin jo selvästi hankalampaa. Usein apuna käytetään venetyypin VPP vauhtiennustetta. Vauhtiennusteesta saa tosituulen kulman ja vauhdin, jolla veneen pitäisi kulkea nopeiten myötäiseen tietyllä tosituulen nopeudella. Jos haluaa laskea kulmat apparenttikulmiksi, joita windeksi näyttää, niin se on kohtuu yksinkertaista laskentaa. Laskuri ja kaavoja löytyy täältä http://www.sailingcourse.com/keelboat/true_wind_calculator.htm. Mikäli käyttää apuna noita ORCi mittakirjoja, niin on syytä huomata että Beat VMG ja Run VMG eli luovi- ja lenssinopeudet on laskettu suoraan tuulen suuntaan eli noista pitää ensin laskea todellinen venenopeus käyttäen apuna Beat angle ja Gybe angle kulmia. Tuon Finn Express 83 esimerkin perusteella leikkaaminen kannattaa jossain määärin vain alle 10 solmun tuulissa.

Lue lisää

Kiitokset informatiivisesta vastauksesta. Tämä selvensi asiaa huomattavasti. Muutamia kertoja olen kokeillut leikata 8 - 10 kt tuulella ja hyöty on ollut mielestäni varsin huomaamaton. Miksiköhän noihin ORCi mittakirjoihin ei ole laskettu target nopeuksia beat angleilla?

FF 27 Charlotta kirjoitti:

Kiitokset informatiivisesta vastauksesta. Tämä selvensi asiaa huomattavasti. Muutamia kertoja olen kokeillut leikata 8 - 10 kt tuulella ja hyöty on ollut mielestäni varsin huomaamaton. Miksiköhän noihin ORCi mittakirjoihin ei ole laskettu target nopeuksia beat angleilla?

Lue lisää

"Miksiköhän noihin ORCi mittakirjoihin ei ole laskettu target nopeuksia beat angleilla? "

Ajatuksena on ollut,että purjehduksen aikana käytetään mittaristossa VMG lukemaa eikä boatspeed lukemaa. Koska luovilla purjehitaan virtauslankojen mukaan niin boat speed on parempi target ja voi laskea ne mittakirjaan.

23+2 kirjoitti:

"Miksiköhän noihin ORCi mittakirjoihin ei ole laskettu target nopeuksia beat angleilla? "

Ajatuksena on ollut,että purjehduksen aikana käytetään mittaristossa VMG lukemaa eikä boatspeed lukemaa. Koska luovilla purjehitaan virtauslankojen mukaan niin boat speed on parempi target ja voi laskea ne mittakirjaan.

Lue lisää

Pöljäkään ei ajele mittari-vmg:n mukaan. Eikä varsinkaan mittakirjan laatijat kuvittele sitä näyttöä käytettävän.

ei takuulla kirjoitti:

Pöljäkään ei ajele mittari-vmg:n mukaan. Eikä varsinkaan mittakirjan laatijat kuvittele sitä näyttöä käytettävän.

"Pöljäkään ei ajele mittari-vmg:n mukaan."

On yksi tuttu joka teki niin.

"Eikä varsinkaan mittakirjan laatijat kuvittele sitä näyttöä käytettävän. "

No selitä siten joku muu syy. Ihan kiusallaakon ne ovat laittaneet beat vmg ja run vmg arvot?

Muuten, jos charlottaa ja muita kiinostaa, niin
Boatspeed = BeatVmg / cos(BeatAngle)

vmg to boat speed kirjoitti:

"Pöljäkään ei ajele mittari-vmg:n mukaan."

On yksi tuttu joka teki niin.

"Eikä varsinkaan mittakirjan laatijat kuvittele sitä näyttöä käytettävän. "

No selitä siten joku muu syy. Ihan kiusallaakon ne ovat laittaneet beat vmg ja run vmg arvot?

Muuten, jos charlottaa ja muita kiinostaa, niin
Boatspeed = BeatVmg / cos(BeatAngle)

Lue lisää

Mittakirja on mittakirja. Sen on tarkoitus kertoa mitat ja tasoitukset, ei targetteja, jotka saa ostaa erikseen (tai laskea tasoituksista).

Mittakirjasta siis näkee kauanko kryssi tms. legi pitäisi kestää, jotta mennään tasoitusten mukaista vauhtia. Siihen käytetään VMG:tä.

Joakim1 kirjoitti:

Mittakirja on mittakirja. Sen on tarkoitus kertoa mitat ja tasoitukset, ei targetteja, jotka saa ostaa erikseen (tai laskea tasoituksista).

Mittakirjasta siis näkee kauanko kryssi tms. legi pitäisi kestää, jotta mennään tasoitusten mukaista vauhtia. Siihen käytetään VMG:tä.

Lue lisää

"Mittakirjasta siis näkee kauanko kryssi tms. legi pitäisi kestää, jotta mennään tasoitusten mukaista vauhtia. Siihen käytetään VMG:tä. "

Olipa selitys, ei toimi puuskaisessa ja siftaavassa tuulessa ja niitähän itämerellä riittää.

23333 kirjoitti:

"Mittakirjasta siis näkee kauanko kryssi tms. legi pitäisi kestää, jotta mennään tasoitusten mukaista vauhtia. Siihen käytetään VMG:tä. "

Olipa selitys, ei toimi puuskaisessa ja siftaavassa tuulessa ja niitähän itämerellä riittää.

Lue lisää

"Olipa selitys, ei toimi puuskaisessa ja siftaavassa tuulessa ja niitähän itämerellä riittää."
Ei tämä selitys ole ainakaan parempi selittämään konstruktioon perustuvia venevauhtien eroa

seppomartti kirjoitti:

"Olipa selitys, ei toimi puuskaisessa ja siftaavassa tuulessa ja niitähän itämerellä riittää."
Ei tämä selitys ole ainakaan parempi selittämään konstruktioon perustuvia venevauhtien eroa

Lue lisää

"Ei tämä selitys ole ainakaan parempi selittämään konstruktioon perustuvia venevauhtien eroa "

Jolloin reaaliaikaisen vmg lukeman vertaaminen orc club mittakirjaan on järkevämpi ja toimivampi selitys. MOT

23+22 kirjoitti:

"Ei tämä selitys ole ainakaan parempi selittämään konstruktioon perustuvia venevauhtien eroa "

Jolloin reaaliaikaisen vmg lukeman vertaaminen orc club mittakirjaan on järkevämpi ja toimivampi selitys. MOT

Lue lisää

Ei ole.

jodlaridiotismi kirjoitti:

Ei ole.

Tieteellisessä väittelyssä ei riiät kommenti "ei ole". Pitää perustella.

23+22 kirjoitti:

"Ei tämä selitys ole ainakaan parempi selittämään konstruktioon perustuvia venevauhtien eroa "

Jolloin reaaliaikaisen vmg lukeman vertaaminen orc club mittakirjaan on järkevämpi ja toimivampi selitys. MOT

Lue lisää

Mittakirjalla ja mittaristolla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Mittakirja ei ota kantaa onko veneessä ja mittaristo vai ei eikä sitä ole tehty mittariston käyttöä varten.

Ko. taulukko on ollut perinteisesti IMS-mittakirjassa sekunteina mailia kohden. ORC-mittakirjaan lisättiin täysin sama taulukko myös solmuina, koska kaikissa maissa ei ole totuttu käyttämään sekunteja mailille. Sen tarkoitus on kertoa tasoitukset.

Siis sinulla kestää 5 M kryssimerkille tunnin. Katsot taulukosta, että sen mukaan 16 solmun tuulessa VMG on 5 solmua. Jos tuulta oli 16 solmua tai vähemmän, olet purjehtinut tasoitusten mukaisesti. Sitten katsot kilpakumppanisi mittakirjasta 16 solmun kohdalta luvun, vaikkapa 5,5 solmua. Kilpakumppanisi siis pitäisi olla 10% nopeampi ko. kryssillä. Oliko?

kas näin kirjoitti:

Tieteellisessä väittelyssä ei riiät kommenti "ei ole". Pitää perustella.

Tieteellisessä keskustelussa noin, mutta jodlarin jutuista on tiede tavattoman kaukana.

Joakim1 kirjoitti:

Mittakirjalla ja mittaristolla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Mittakirja ei ota kantaa onko veneessä ja mittaristo vai ei eikä sitä ole tehty mittariston käyttöä varten.

Ko. taulukko on ollut perinteisesti IMS-mittakirjassa sekunteina mailia kohden. ORC-mittakirjaan lisättiin täysin sama taulukko myös solmuina, koska kaikissa maissa ei ole totuttu käyttämään sekunteja mailille. Sen tarkoitus on kertoa tasoitukset.

Siis sinulla kestää 5 M kryssimerkille tunnin. Katsot taulukosta, että sen mukaan 16 solmun tuulessa VMG on 5 solmua. Jos tuulta oli 16 solmua tai vähemmän, olet purjehtinut tasoitusten mukaisesti. Sitten katsot kilpakumppanisi mittakirjasta 16 solmun kohdalta luvun, vaikkapa 5,5 solmua. Kilpakumppanisi siis pitäisi olla 10% nopeampi ko. kryssillä. Oliko?

Lue lisää

"Siis sinulla kestää 5 M kryssimerkille tunnin. Katsot taulukosta, että sen mukaan 16 solmun tuulessa VMG on 5 solmua."

Helsingissäkin tuulet siftaa siten, että suunta ja nopeus ei ole vakio jos tunnin purjehtii, ks:
http://ilmatieteenlaitos.fi/saa/helsinki?forecast=mid&map=weathernow¶meter=4&station=100996

aivan... kirjoitti:

Tieteellisessä keskustelussa noin, mutta jodlarin jutuista on tiede tavattoman kaukana.

Tiedettä vailla oleva kommenttti edellä . Ei utveistä ole tieteelliseen väittelyyn,se on nähty ja tullaan näkemään jatkossakin.

painapaina kirjoitti:

"Siis sinulla kestää 5 M kryssimerkille tunnin. Katsot taulukosta, että sen mukaan 16 solmun tuulessa VMG on 5 solmua."

Helsingissäkin tuulet siftaa siten, että suunta ja nopeus ei ole vakio jos tunnin purjehtii, ks:
http://ilmatieteenlaitos.fi/saa/helsinki?forecast=mid&map=weathernow¶meter=4&station=100996

Lue lisää

Mitä sitten? Hyvään kilpailusuoritukseen kuuluvat hyvä venevauhti ja reitinvalinta. Vain venevauhdista annetaan tasoitusta.

Vinolla kryssillä VMG-arvo ei tietysti ole tarkka, mutta edelleen pätee, että se toinen olisi saanut olla 10% nopeampi.

Joakim1 kirjoitti:

Mittakirjalla ja mittaristolla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Mittakirja ei ota kantaa onko veneessä ja mittaristo vai ei eikä sitä ole tehty mittariston käyttöä varten.

Ko. taulukko on ollut perinteisesti IMS-mittakirjassa sekunteina mailia kohden. ORC-mittakirjaan lisättiin täysin sama taulukko myös solmuina, koska kaikissa maissa ei ole totuttu käyttämään sekunteja mailille. Sen tarkoitus on kertoa tasoitukset.

Siis sinulla kestää 5 M kryssimerkille tunnin. Katsot taulukosta, että sen mukaan 16 solmun tuulessa VMG on 5 solmua. Jos tuulta oli 16 solmua tai vähemmän, olet purjehtinut tasoitusten mukaisesti. Sitten katsot kilpakumppanisi mittakirjasta 16 solmun kohdalta luvun, vaikkapa 5,5 solmua. Kilpakumppanisi siis pitäisi olla 10% nopeampi ko. kryssillä. Oliko?

Lue lisää

"Mittakirja ei ota kantaa onko veneessä ja mittaristo vai ei eikä sitä ole tehty mittariston käyttöä varten."

Joakimista huolimatta VPP lukemia käytetään VOR65 veneissäkin., ks
http://www.expeditionmarine.com/index.html
http://www.sailingperformance.com/

Joakim1 kirjoitti:

Mitä sitten? Hyvään kilpailusuoritukseen kuuluvat hyvä venevauhti ja reitinvalinta. Vain venevauhdista annetaan tasoitusta.

Vinolla kryssillä VMG-arvo ei tietysti ole tarkka, mutta edelleen pätee, että se toinen olisi saanut olla 10% nopeampi.

Lue lisää

Oletetaan, että kumpaakin venettä purjehtii yhtä kokenut miehistö ja tasoitusjärjstelmä on toimiva (mitä se ei ole). Tällöin nopeampi vene yleensä voittaa, koska on edellä, voi vahtia hitaampaa ja saa siftit ensin.

2333 kirjoitti:

"Mittakirja ei ota kantaa onko veneessä ja mittaristo vai ei eikä sitä ole tehty mittariston käyttöä varten."

Joakimista huolimatta VPP lukemia käytetään VOR65 veneissäkin., ks
http://www.expeditionmarine.com/index.html
http://www.sailingperformance.com/

Lue lisää

Keskustelunhan lähti siitä, miksi mittakirjassa on VMG eikä veneen nopeus. Vastaus siihen on, että mittakirja on tasoituksia varten. Samoja tietoja voi toki käyttää ja itsekin käytän mittariston targetteja varten. Ne saa ostaa paremmin ko. käyttöön sopivana mittariston ymmärtämä tiedostonakin.

Joakim1 kirjoitti:

Keskustelunhan lähti siitä, miksi mittakirjassa on VMG eikä veneen nopeus. Vastaus siihen on, että mittakirja on tasoituksia varten. Samoja tietoja voi toki käyttää ja itsekin käytän mittariston targetteja varten. Ne saa ostaa paremmin ko. käyttöön sopivana mittariston ymmärtämä tiedostonakin.

Lue lisää

"Vastaus siihen on, että mittakirja on tasoituksia varten. "

FE83 Orc todistuksen VPP taulukko on kylläkin veneen omistajaa varten ja siitä taulukosta oli kyse.

Time Allowances on tasoituksia varten ja sitä höpötät koko ajan.

orc itse on samaa mieltä:
http://www.orc.org/index.asp?id=23
"First page contains all the rating details used mainly by the race committee to score races as well as by sailors while racing. "

FF 27 Charlotta
25.11.2014 08:17
"Miksiköhän noihin ORCi mittakirjoihin ei ole laskettu target nopeuksia beat angleilla?

Joakim1 kirjoitti:

Mittakirjalla ja mittaristolla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Mittakirja ei ota kantaa onko veneessä ja mittaristo vai ei eikä sitä ole tehty mittariston käyttöä varten.

Ko. taulukko on ollut perinteisesti IMS-mittakirjassa sekunteina mailia kohden. ORC-mittakirjaan lisättiin täysin sama taulukko myös solmuina, koska kaikissa maissa ei ole totuttu käyttämään sekunteja mailille. Sen tarkoitus on kertoa tasoitukset.

Siis sinulla kestää 5 M kryssimerkille tunnin. Katsot taulukosta, että sen mukaan 16 solmun tuulessa VMG on 5 solmua. Jos tuulta oli 16 solmua tai vähemmän, olet purjehtinut tasoitusten mukaisesti. Sitten katsot kilpakumppanisi mittakirjasta 16 solmun kohdalta luvun, vaikkapa 5,5 solmua. Kilpakumppanisi siis pitäisi olla 10% nopeampi ko. kryssillä. Oliko?

Lue lisää

"Ko. taulukko on ollut perinteisesti IMS-mittakirjassa sekunteina mailia kohden. ORC-mittakirjaan lisättiin täysin sama taulukko myös solmuina, koska kaikissa maissa ei ole totuttu käyttämään sekunteja mailille. Sen tarkoitus on kertoa tasoitukset. "

Katso mitä tämä kertoo solmutalukosta:
http://www.orc.org/index.asp?id=23

"These predicted speeds can be used..."

23+++2 kirjoitti:

"Ko. taulukko on ollut perinteisesti IMS-mittakirjassa sekunteina mailia kohden. ORC-mittakirjaan lisättiin täysin sama taulukko myös solmuina, koska kaikissa maissa ei ole totuttu käyttämään sekunteja mailille. Sen tarkoitus on kertoa tasoitukset. "

Katso mitä tämä kertoo solmutalukosta:
http://www.orc.org/index.asp?id=23

"These predicted speeds can be used..."

Lue lisää

"Mittakirjalla ja mittaristolla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Mittakirja ei ota kantaa onko veneessä ja mittaristo vai ei eikä sitä ole tehty mittariston käyttöä varten."

Päivän paras. Ei ihme ettei orc purjehdus ole suositumpaa koska mittamies on tuollainen jäärä.

Purjehtiminen on niin mukavaa, ettei sitä haluaisi lopettaa. Johonkin tiettyyn satamaan pääseminen ratkaistaan usein vasta jossain vaiheessa matkaa. Nopealla veneellä on laajempi reviiri. Satamaan ei siis ole kiirettä, kuten moottoriveneilijöillä.

Ei se perillepääsystä ole kiinni. Mutta tärkeää olisi purjehtia sen kymmenyksen kovempaa kuin olosuhteissa normaalisti voisi. Tai kymmenyksen enemmän kuin toinen samanlainen vene. Nopeaan perillepääsyyn auttaisi aivan muut asiat.

Tämän keskustelun aloittaja kaipaa lisää vauhtia kevyeen tuuleen, mikä on ongelma enemmistöllä Itämeren matkapursista. Ratkaisuksi on paljastunut mm. spinaakkerin käytön lisääminen.

Purjehtiminen kevyessä tuulessa on hauskempaa kun vene kulkee. Siitähän tässä on kyse. Ei perille pääsemisestä.

Jotkut jaksaa optimoida, jotkut ei. Itse en kauheasti kiinnitä nopeuteen huomiota. Viimeisen solmun esiinkaivaminen on yleensä merkityksetöntä reitinvalinnan suhteen tai muutenkaan, paitsi kilpailussa.