Olen huomannut, että tällä palstalla on viime aikoina ollut avauksia, joissa kyseenalaistetaan masennuksen todellisuus ja haukutaan masennuksen vuoksi työkyvyttömiä ihmisiä sosiaalipummeiksi.
Omaa kirjoitustani ei tule lukea näiden väheksyvien ja syyllistävien avausten joukkoon, vaikka otsikkoni saattaakin vaikuttaa provosoivalta.
Uskon, että masennus on todellinen tila, jolle siihen sairastunut ei voi mitään, vaikka haluaisi. Ajattelen myös, että useimmat masentuneet haluaisivat esim. käydä työssä ja ansaita elantonsa, maksaa veronsa sekä elää produktiivista, mielekästä elämää sosiaalisesti aktiivsena kansalaisena ja ihmisenä.
Minusta myös vaikuttaa siltä, että masennus saattaa olla seurausta tietynlaisista persoonallisuudenpiirteistä, jotka osittain ovat biologian määräämiä, ja osittain kokemusten, kasvuympäristön ja olosuhteiden muovaamia.
Minusta vaikuttaa siltä, että ne ihmiset, jotka sairastuvat masennukseen, saattavat olla persoonallisuudeltaan hieman epäkypsiä.
Seuraava esimerkki on vain yksi monista, mitä voisin kuvata. Jopa omassa tuttavapiirissäni on monia masennusta sairastavia.
Yksi parhaista ystävistäni sairastaa masennusta; hän sai diagnoosin useampi vuosi sitten, käy psykoterapiassa, ei ole vieläkään parantunut. Hänen elämänsä olosuhteet ovat ok: hänellä on pitkäaikainen elämänkumppani, ystäviä, rahaa, ammatti, ennen sairastumistaan hän kävi töissäkin, ja ennen kaikkea hän on terve (siis masennusta lukuunottamatta...). Hän on lisäksi älykäs ja melko sosiaalinenkin perusluonteeltaan. Perhetaustakin hänellä on ok.
Minä en ole koskaan sairastanut masennusta. Minulla on elämäni olosuhteissa ollut melko paljon vastoinkäymisiä: parantumaton fyysinen sairaus, lapsuudenkodissani oli väkivaltaa, nuoruudessa koin koulukiusaamista, fyysisen sairauteni vuoksi jouduin keskeyttämään opintoni, rahaa on niukalti, ei ole elämänkumppania...
Olen huomannut, että ystävälleni pienetkin vastoinkäymiset ja epämukavuudet (esim. odotettu lomareissu peruuntuu, talviaikaan on pimeää ja kylmää, raha ei riitä johonkin mitä haluaisi, nukkuu huonosti jonain yönä jne) antavat aiheen tyytymättömyyteen ja ärtyisyyteen, pahantuulisuuteen.
Ihmiselle kehittyy normaalisti aikuisuuteen tultaessa psykologiset työkalut säädellä tunteitaan, rauhoitella itseään, sopeutua muutoksiin, sietää vastoinkäymisiä, joustaa, nöyrtyä, kestää. Kutsun tätä persoonan kypsymiseksi.
Minusta masentuneen ihmisen keskeinen ongelma on kyvyttömyys hyväksyä olosuhteet, nöyrtyä ja joustaa. Masentunut ihminen ei osaa puhua itselleen, käydä sisäistä dialogia, joka johtaisi tilanteen tasalle nousemiseen ei-toivotussakin tilanteessa ja mahdollistaisi omien rajojensa tuntemisen ja rauhoittumisen, toimintakyvyn säilymisen. Kyse on jonkinlaisen tunneälyn puuttumisesta.
Persoonan epäkypsyys ei ole kuitenkaan masentuneen omaa syytä. Mutta ehkä tällainen analyysi masentuneen tilasta voisi selkiyttää kokemusta ja auttaa masennuksesta parantumisessa?
Masennuksessa kyse epäkypsyydestä?
24
206
Vastaukset
- arvosanaksi: 4
"Minusta vaikuttaa siltä, että ne ihmiset, jotka sairastuvat masennukseen, saattavat olla persoonallisuudeltaan hieman epäkypsiä."
Ei jumaliste. Mistä näitä älyttömiä päätelmiä oikein tänne ilmestyy?
Onko sinusta raiskauksen uhri, läheisensä menettänyt tai koulukiusattu 'persoonallisuudeltaan hieman epäkypsä?' :)- ap.
"Onko sinusta raiskauksen uhri, läheisensä menettänyt tai koulukiusattu 'persoonallisuudeltaan hieman epäkypsä?"
Ei, vaan masentunut. Siis puhun masennussairaudesta. Lue tarkemmin teksti, jota lähdet kritisoimaan. - Kokenutjanähnyt
ap. kirjoitti:
"Onko sinusta raiskauksen uhri, läheisensä menettänyt tai koulukiusattu 'persoonallisuudeltaan hieman epäkypsä?"
Ei, vaan masentunut. Siis puhun masennussairaudesta. Lue tarkemmin teksti, jota lähdet kritisoimaan.Nyt nyt. Sinä liiallisesti väännät masennuksen "sairaus" termin alle. Suoraan puhuttaessa masennus on tunne, reagointitapa ympäristöön. Näin ollen masentunut on aina kokenut jotain traumaattista tai epänormaalia ja olosuhteista on syntynyt kyvyttömyys käsitellä tapahtunutta ja se ilmenee masennuksena. Masennus nimeomaan perustuu usein korkeaan tunne älyyn - masentunut ei ilmaise tunteitaan normaalisti, jotta ei "häiritse muita" olemassa olollaan. Minä asetun herkemmin toisen asemaan ja unohdan itseni mikä onkin oman masennukseni juuri.
Olet oikeassa että masentuneelta puuttuu työkalut, koska ainakin minun perheessäni ei opetettu "normaaliin" elämään. Persoonaallisuushäiriötkin perustuvat "epäkypsyyteen", mutta jos rehellisiä ollaan, tämä epäkypsyys mistä puhut on synonyymi huonolle itsetunnolle ja sehän tunnetilana ei ole pelkästään masentuneiden etuoikeus.
Sinä et ole sairastanut masennusta, koska et ole tunnetasolla yhtä herkkä kuin meikäläiset. Minunkin äitini on tälläinen puupää, joka ei edes usko masennuksen olemassa oloon. Hän muuten on erittäin huono ihmisten tunteiden analysoinnissa. Minun on täytynyt olla "suomentaja" hänen ja isän välillä.
Masennus on seuraus kun ympäristö ja yksilön tarpeet ovat ristiriidassa toistensa kanssa. Kyllähän sinäkin ymmärrät että jos minun täytyy arvailla että miten saan viestini perille äidilleni lapsena niin ei se kovin turvallinen asetelma ole. Ja masennuksen toiminta mekanismi, itsensä tukahduttaminen, auttaa selviämään epänormaalissa ympäristössä. Eli pysymään hengissä.
Puhut paljon kyllä asiaakin, mutta epäkypsä persoonaallisuus on ehkä liian radikaalitermi, koska aika harvoilla on loistava itsetunto. Tiesitkö että useimmat mt-ongelmat kulkevat käsikädessä? - 13+5
Kokenutjanähnyt kirjoitti:
Nyt nyt. Sinä liiallisesti väännät masennuksen "sairaus" termin alle. Suoraan puhuttaessa masennus on tunne, reagointitapa ympäristöön. Näin ollen masentunut on aina kokenut jotain traumaattista tai epänormaalia ja olosuhteista on syntynyt kyvyttömyys käsitellä tapahtunutta ja se ilmenee masennuksena. Masennus nimeomaan perustuu usein korkeaan tunne älyyn - masentunut ei ilmaise tunteitaan normaalisti, jotta ei "häiritse muita" olemassa olollaan. Minä asetun herkemmin toisen asemaan ja unohdan itseni mikä onkin oman masennukseni juuri.
Olet oikeassa että masentuneelta puuttuu työkalut, koska ainakin minun perheessäni ei opetettu "normaaliin" elämään. Persoonaallisuushäiriötkin perustuvat "epäkypsyyteen", mutta jos rehellisiä ollaan, tämä epäkypsyys mistä puhut on synonyymi huonolle itsetunnolle ja sehän tunnetilana ei ole pelkästään masentuneiden etuoikeus.
Sinä et ole sairastanut masennusta, koska et ole tunnetasolla yhtä herkkä kuin meikäläiset. Minunkin äitini on tälläinen puupää, joka ei edes usko masennuksen olemassa oloon. Hän muuten on erittäin huono ihmisten tunteiden analysoinnissa. Minun on täytynyt olla "suomentaja" hänen ja isän välillä.
Masennus on seuraus kun ympäristö ja yksilön tarpeet ovat ristiriidassa toistensa kanssa. Kyllähän sinäkin ymmärrät että jos minun täytyy arvailla että miten saan viestini perille äidilleni lapsena niin ei se kovin turvallinen asetelma ole. Ja masennuksen toiminta mekanismi, itsensä tukahduttaminen, auttaa selviämään epänormaalissa ympäristössä. Eli pysymään hengissä.
Puhut paljon kyllä asiaakin, mutta epäkypsä persoonaallisuus on ehkä liian radikaalitermi, koska aika harvoilla on loistava itsetunto. Tiesitkö että useimmat mt-ongelmat kulkevat käsikädessä?Se on sitä massa-masennusta, kun ei uskalla tunteitaan näyttää. Itse olen avoin ja masentunut.
Ap:lle, olen monesti täällä tästä sanonut. Ihmiset, jotka tuntee enemmän, surua ja iloa, on tunnepuoleltaa kehittyneempiä. Ja ne, jotka tuntee, ne välittää ja ainoastaan asioista kiinnostumisella kokee ja oppii ja näin kehittyy älykkäämmäksi. Ja sekin, että mitä viisaampi ja mitä enemmän ajattelee, sen masentuneempi. Mitä tyhmempi, sen onnellisempi. - tarkkuutta!
Kokenutjanähnyt kirjoitti:
Nyt nyt. Sinä liiallisesti väännät masennuksen "sairaus" termin alle. Suoraan puhuttaessa masennus on tunne, reagointitapa ympäristöön. Näin ollen masentunut on aina kokenut jotain traumaattista tai epänormaalia ja olosuhteista on syntynyt kyvyttömyys käsitellä tapahtunutta ja se ilmenee masennuksena. Masennus nimeomaan perustuu usein korkeaan tunne älyyn - masentunut ei ilmaise tunteitaan normaalisti, jotta ei "häiritse muita" olemassa olollaan. Minä asetun herkemmin toisen asemaan ja unohdan itseni mikä onkin oman masennukseni juuri.
Olet oikeassa että masentuneelta puuttuu työkalut, koska ainakin minun perheessäni ei opetettu "normaaliin" elämään. Persoonaallisuushäiriötkin perustuvat "epäkypsyyteen", mutta jos rehellisiä ollaan, tämä epäkypsyys mistä puhut on synonyymi huonolle itsetunnolle ja sehän tunnetilana ei ole pelkästään masentuneiden etuoikeus.
Sinä et ole sairastanut masennusta, koska et ole tunnetasolla yhtä herkkä kuin meikäläiset. Minunkin äitini on tälläinen puupää, joka ei edes usko masennuksen olemassa oloon. Hän muuten on erittäin huono ihmisten tunteiden analysoinnissa. Minun on täytynyt olla "suomentaja" hänen ja isän välillä.
Masennus on seuraus kun ympäristö ja yksilön tarpeet ovat ristiriidassa toistensa kanssa. Kyllähän sinäkin ymmärrät että jos minun täytyy arvailla että miten saan viestini perille äidilleni lapsena niin ei se kovin turvallinen asetelma ole. Ja masennuksen toiminta mekanismi, itsensä tukahduttaminen, auttaa selviämään epänormaalissa ympäristössä. Eli pysymään hengissä.
Puhut paljon kyllä asiaakin, mutta epäkypsä persoonaallisuus on ehkä liian radikaalitermi, koska aika harvoilla on loistava itsetunto. Tiesitkö että useimmat mt-ongelmat kulkevat käsikädessä?"masentunut on aina kokenut jotain traumaattista tai epänormaalia"
Ei pidä paikkaansa. Post-traumaattinen stressi ja masennus ovat kaksi eri sairautta. Niille on eri luokatkin tautiluokituksessa.
Mistä tiedän tämän? Koska minulla on diagnosoitu pos-traumaattinen stressi eli PTSD. Masennustakin on tutkittu, mutten saanut diagnoosia. - Kokenutjanähnyt
tarkkuutta! kirjoitti:
"masentunut on aina kokenut jotain traumaattista tai epänormaalia"
Ei pidä paikkaansa. Post-traumaattinen stressi ja masennus ovat kaksi eri sairautta. Niille on eri luokatkin tautiluokituksessa.
Mistä tiedän tämän? Koska minulla on diagnosoitu pos-traumaattinen stressi eli PTSD. Masennustakin on tutkittu, mutten saanut diagnoosia.Tottakai minä sen tiedän koska minullakin on PTSD JA masennus. Muistaakseni käytin sanoja "traumaattista TAI epänormaalia". Sitä paitsi traumaattinen tapahtuma ei automaattisesti johda PTSD:hen vaan muutkin mt-häiriöt ovat mahdollisia riippuen tapahtuman luonteesta ym(yksittäinen, jatkuva etc.). Esimerkiksi jakautunut persoonaallisuushäiriö saattaa syntyä lapsuuden seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
- arvosana
ap. kirjoitti:
"Onko sinusta raiskauksen uhri, läheisensä menettänyt tai koulukiusattu 'persoonallisuudeltaan hieman epäkypsä?"
Ei, vaan masentunut. Siis puhun masennussairaudesta. Lue tarkemmin teksti, jota lähdet kritisoimaan.Masennus ja masennus-sairaus ovat sama asia. Älä sinäkin mene psykiatrian halpaan.
- tarkkuutta!
Kokenutjanähnyt kirjoitti:
Tottakai minä sen tiedän koska minullakin on PTSD JA masennus. Muistaakseni käytin sanoja "traumaattista TAI epänormaalia". Sitä paitsi traumaattinen tapahtuma ei automaattisesti johda PTSD:hen vaan muutkin mt-häiriöt ovat mahdollisia riippuen tapahtuman luonteesta ym(yksittäinen, jatkuva etc.). Esimerkiksi jakautunut persoonaallisuushäiriö saattaa syntyä lapsuuden seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
"Esimerkiksi jakautunut persoonaallisuushäiriö"
:D Olet ehkä kokenut ja nähnyt (jotain...?), mutta et tiedä mitään mielenterveys- ja traumapsykologisista asioista.
Ei ole olemassakaan mitään "jakautunutta persoonallisuushäiriötä". On olemassa joukko dissosiatiivisia häiriöitä, äärimmäinen tapaus on dissosiatiivinen identiteettihäiriö (tosin sen olemassaolo on kiistanalainen). Dissosiatiiviset häiriöt eivät ole persoonallisuushäiriöitä. Persoonallisuushäiriöissä on kyse aivan eri asiasta. Ja vielä jakautunut häiriö... :D
Ehkä olisi parempi, jos et enää sekaantuisi vakaviin keskusteluihin mt-asioista. - Kokenutjanähnyt
tarkkuutta! kirjoitti:
"Esimerkiksi jakautunut persoonaallisuushäiriö"
:D Olet ehkä kokenut ja nähnyt (jotain...?), mutta et tiedä mitään mielenterveys- ja traumapsykologisista asioista.
Ei ole olemassakaan mitään "jakautunutta persoonallisuushäiriötä". On olemassa joukko dissosiatiivisia häiriöitä, äärimmäinen tapaus on dissosiatiivinen identiteettihäiriö (tosin sen olemassaolo on kiistanalainen). Dissosiatiiviset häiriöt eivät ole persoonallisuushäiriöitä. Persoonallisuushäiriöissä on kyse aivan eri asiasta. Ja vielä jakautunut häiriö... :D
Ehkä olisi parempi, jos et enää sekaantuisi vakaviin keskusteluihin mt-asioista.Ymmärsit kuitenkin mistä puhuttiin - se riittää. Persoonaallisuus jakautuu lohkoiksi. Ja kyse oli siitä että Ptsd ei ole ainoa mahdollinen seuraus traumasta. Mutta sinä sen sijaan vaikutat valehtelijalta. Minun on hankala uskoa että toisen ihmisen arvostelukykyyn alentuvasti ja vähättelevästi suhtautuva ja vakavassa aiheessa tälläisten merkkien käyttäjä ":D" voi mitenkään olla vaikeita kokenut. Minä en ainakaan vähättelisi traumankokijaa vaikka tämä ei osaisi antaa tunteilleen ja kokemuksilleen diagnoosia. Joten ehkä olisi parempi että hyväksyt erilaiset näkemykset ja opit puhumaan erilaisten ihmisten kanssa sen sijaan että työnnät heidät pois.
- 1+3
13+5 kirjoitti:
Se on sitä massa-masennusta, kun ei uskalla tunteitaan näyttää. Itse olen avoin ja masentunut.
Ap:lle, olen monesti täällä tästä sanonut. Ihmiset, jotka tuntee enemmän, surua ja iloa, on tunnepuoleltaa kehittyneempiä. Ja ne, jotka tuntee, ne välittää ja ainoastaan asioista kiinnostumisella kokee ja oppii ja näin kehittyy älykkäämmäksi. Ja sekin, että mitä viisaampi ja mitä enemmän ajattelee, sen masentuneempi. Mitä tyhmempi, sen onnellisempi.Olen kokenut vaikean masennuksen ja parantunut siitä, en uskaltanut tuolloin näyttää tunteitani, sillä pelkäsin että minulle vain naurettaisiin.
Massa-masentuneet ovat juurikin näitä, ketkä avoimesti huutelevat että kuinka masentunut olenkaan oi ja voi!
- arvosanaksi: 10
Masentuneet ei tajua elämän tosi asioita, eli ovat tyhmiä.
Sillä ei aina voi mennä hyvin päin, vastoinkäymisiä tulee aina.
Eli: Mikä ei tapa, niin se vahvistaa. - Niin no
Täytyy tunnustaa että masentuessani ja ensi kertaa itsemurhaa vakavasti harkitessani olin varmaankin persoonaltani aika epäkypsä.
Tosin olin koulukiusattu 11-vuotias.
Tiedätkö ap muuten miten on mahdollista elää neljännesvuosisata yksin masennuksen kanssa kunnes luhistuu ja on pakko hakea apua? Sitä oppii lohduttamaan itseään, kestämään, nöyrtymään, joustamaan, sietämään. Sopeutumaan uusiin tilanteisiin ja ihmisryhmiin jottei vain herätä huomiota. Rajoittamaan elämäänsä niin ettei kukaan pääse lähelle. Juttelemaan iloisesti töissä asiakkaiden ja työkaverien kanssa samalla kun miettii että veitselläkö vain kenties lääkkeillä.
Masennuksen voi piilottaa. Masennuksen syyt voi piilottaa. Tiedätkö kaiken ystäväsi elämästä? Eikö hän koskaan valittanut ns. pikkuasioista ennen masennusdiagnoosia? Luuletko että hänen vuosia kestäneessä terapiassaan on kyse siitä, että hänestä räntäsade on ikävää?
Elämän ei tarvitse tuntua siltä kuin vetäisi kivirekeä suon halki. Vastoinkäymisten kestäminen hammasta purren ei ole hyve. Ei siitä saa mitään palkintoja jos nöyrästi sietää elämäänsä. - trollipas,kaa
Puree hammasta ja ei koskaan, valita tai raivoa. Se on miehen elämää...
Mies se tulee räkänokastakin muttei tyhjän naurajasta.
Onhan näitä mantroja ja ismejä, psykopaatteja jokainen. - ....................
"Ihmiselle kehittyy normaalisti aikuisuuteen tultaessa psykologiset työkalut säädellä tunteitaan, rauhoitella itseään, sopeutua muutoksiin, sietää vastoinkäymisiä, joustaa, nöyrtyä, kestää. Kutsun tätä persoonan kypsymiseksi."
Tämä. Niin totta. - Jännäkakkahousuun
Masennus on henkinen ylikuormitustila, joka johtuu ympäristön kohtuuttomiksi koetuista vaatimuksista suhteessa henkilön henkiseen kapasiteettiin. Sairastuin masennukseen ehkä jo 19 vuotta sitten kun ensi kerran aloitin koululintsaamisen a-ala-asteen kolmannella.
Meillä ei kotona opeteltu normaaleja ihmissuhdetaitoja. Vanhempani mm. opettivat, että puolisoa voi kutsua mätäpaskaksi ja että puolison päätä voi samalla tömäyttää ruokalautaseen. Muuten meillä oli iltaista riehumista, hyvän yön suukkoja ja kauniita herätyksiä uusiin aamuihin.
Minusta ei tosin kasvanut yhtään tasapainoista aikuista, mutta ei se mitään. Mitä pikku epäkypsyys haittaa, ei ainakaan koulunkäyntiä. Tänäänkin taas lintsaan kun en tule toimeen luokkatovereiden kanssa. - epäkypsiä
Kasvakaa aikuiseks masentuneet.
- Mätäpää
Itse 20 vuotta masennuksen ja ahdistuneisuushäiriö sekamelskan kanssa elämäni viettäneenä, tullut saatua jos minkälaista neuvoa(toki niitä myös koittanut toteuttaa) läheisiltä jotka tottakai vain tarkoittanut hyvää " ota itseäsi niskasta kiinni, urheile, älä valvo vaan nuku, mene töihin" jne. Nyt on itselle raskasta seurata kun ehkä läheisin ihminen onkin sairastunut itse tähän helvetin sairauteen. Minkäänlaista " siinäs näet" reaktiota ei ole tullut, vaikka siitä olenkin joskus haaveillut että saisipa nuo viisastelijat tuntea tämän nahoissaan. Ja mitä neuvoja olen antanut? En osaa sanoa mitään. Joo tiedän sydän muljuaa, paikat puutuu, huimaa, ei pysty nukkumaan, ei jaksa mitään, koko elämä romahtaa jne. Ihan kamalaa seurata sivusta kun fyysisesti aktiivinen ihminen, varakas, elämänhaluinen " neuvonantajani" vajoaa pikkuhiljalleen samaan suohon kuin itse. Kamalaa!
Ei edes liittynyt aloitukseen, kunhan oksensin tämän tähän.
- ap.
Hmm.. Näyttää siltä, että juuri kukaan kommentoija ei lukenut aloitustani huolella.
Tarkoitin masennuksen johtuvan "tunneälyn" puutteesta, osittaisesta persoonan epäkypsyydestä.
Tunnen ihmisiä, jotka ovat kokeneet kauhistuttavia vastoinkäymisiä elämässään, mutta jotka eivät ole tulleet niiden vuoksi toimintakyvyttömiksi. He ovat viisaita, rauhallisia ja heissä on hiljaista voimaa. En sano, että he olisivat esim. poikkeuksellisen älykkäitä tai että heillä olisi enemmän tahdonvoimaa tms. Heillä on tunneälyä, joka tarkoittaa omien tunteiden tunnistamista, säätelyä, hallintaa, kykyä sisäiseen dialogiin ja ei-toivottuihin tilanteisiin sopeutumista. En väitä, että he olisivat "parempia ihmisiä", vaan heidän vahvuutensa vain sijoittuvat tunneälyn alueelle. Jokaisella on omat vahvuusalueensa.
Sen sijaan, että provosoituu ja suuttuu ja alkaa väittää vastaan, masentuneelle voisi olla hyödyksi pohtia tätä omalla kohdallaan, - Myöhäisepäkypsä
En jaksa lukea kaikkia vastauksia, mutta kommentoin omalta osaltani. Itse koen tuon aloittajan näkemyksen kohdallani todenmukaiseksi, mutta mikä oudointa, minulla oli nuo taidot ennen kuin sairastuin masennukseen. Osasin kääntää kaiken positiiviseksi tai pikemminkin kaikki kääntyi kuin itsestään positiiviseksi. Jos vaikkapa puhelin hajosi, alkukismityksen jälkeen seuraava ajatus oli, että no, ehkä oli aikakin ostaa uusi. Nykyään ensimmäinen reaktio kaikkeen on, että miksei elämä voi olla jo ohi, en jaksa tätä.
Enpä osaa tarkemmin eritellä masennuksen etiologiaa; mihin sitten mahtavatkaan kadota nuo saavutetut taidot ja miksi. Itse olin mielestäni positiivinen ja tasapainoinen n. 25-vuotiaaksi asti, kunnes alkoi alamäki. Nyt olen 38-vuotias enkä kykene tuntemaan enää ollenkaan mielihyvää. Mielestäni silloin ihmiseltä katoaa motivaatio elää. Kyllä tyytyväisyyden ja mielihyvän tunne on se, mikä ihmistä vie eteenpäin. Kun sitä ei koe enää mistään, on henkisesti kuollut. Ahdistus, joka on kuin jatkuvaa kauhun vallassa elämistä, ja suru peittävät kaiken alleen. - mielipiteeni
Kirjoitit oman mielipiteesi aiheesta. Annoit esimerkkinä vertailun sinusta ja kaveristasi.
Kirjoituksessasi pyrit tuomaas esille oman luulosi siitä, että masennus johtuu persoonan epäkypsyydestä. En tunne kaveriasi, joten en tiedä pitääkö kirjoituksesi paikkansa. Kirjoituksesi tosin osoittaa epäkypsyyttä analysoinnin kohdalla ja siinä, kuinka teet johtopäätöksiä sinua ja kaveriasi vertailtuasi. Te olette kaksi yksilöä.
Masentuneista voidaan vetää joitakin suurpiirteisiä linjauksia, mutta jokainen masentunut on yksilö, jonka masennus on uniikki. Asiaa ei voi yleistää noin epäkypsästi kuin sinä kirjoituksessasi teit.- ap.
Ajatukseni masennuksen johtumisesta persoonan osittaisesta epäkypsyydestä / tunneälyn puuttellisuudesta ei perustunut kaveriini ja minuun, vaan käytin meitä esimerkkinä, jonka avulla avasin konkreettisesti sitä, mitä edellä mainituilla tarkoitan. Mutta väännetään sinulle ihan rautalangasta: miksi jotkut ihmiset muuttuvat toimintakyvyttömiksi ja tyytymättömiksi sekä luovuttavat elämän pienissäkin vastoinkäymisissä, kun taas jotkut toiset eivät muutu toimintakyvyttömiski, tyytymättömiksi eivätkä luovuta elämän suurissakaan vastoinkäymisissä? Olisiko niin, että jälkimmäiset ihmiset osaavat joustaa, kestää, nöyrtyä sekä sopeutua muutoksiin ja säädellä tunteitaan?
Sanotaan nyt vielä, että tälle teorialleni on ihan tieteellistäkin tukea. Luin äskettäin itse asiassa jostain iltapäivälehdestä jutun, joka käsitteli tätä eroa ihmisten välillä tietystä näkökulmasta. Katsotaanpa löydänkö jutun vielä...
Tässä:
http://www.iltasanomat.fi/terveys/art-1288445813513.html - Mätäpää
ap. kirjoitti:
Ajatukseni masennuksen johtumisesta persoonan osittaisesta epäkypsyydestä / tunneälyn puuttellisuudesta ei perustunut kaveriini ja minuun, vaan käytin meitä esimerkkinä, jonka avulla avasin konkreettisesti sitä, mitä edellä mainituilla tarkoitan. Mutta väännetään sinulle ihan rautalangasta: miksi jotkut ihmiset muuttuvat toimintakyvyttömiksi ja tyytymättömiksi sekä luovuttavat elämän pienissäkin vastoinkäymisissä, kun taas jotkut toiset eivät muutu toimintakyvyttömiski, tyytymättömiksi eivätkä luovuta elämän suurissakaan vastoinkäymisissä? Olisiko niin, että jälkimmäiset ihmiset osaavat joustaa, kestää, nöyrtyä sekä sopeutua muutoksiin ja säädellä tunteitaan?
Sanotaan nyt vielä, että tälle teorialleni on ihan tieteellistäkin tukea. Luin äskettäin itse asiassa jostain iltapäivälehdestä jutun, joka käsitteli tätä eroa ihmisten välillä tietystä näkökulmasta. Katsotaanpa löydänkö jutun vielä...
Tässä:
http://www.iltasanomat.fi/terveys/art-1288445813513.htmlMielenkiintoinen aihe. Paljon tunnistan itsessäni tunneälyn puutetta ja epäkypsyyttä. Mutta toisaalta olen todella sitkeä paskiainen, enkä luovuta ikinä ( vaikka pitäisi).
- Niin no
ap. kirjoitti:
Ajatukseni masennuksen johtumisesta persoonan osittaisesta epäkypsyydestä / tunneälyn puuttellisuudesta ei perustunut kaveriini ja minuun, vaan käytin meitä esimerkkinä, jonka avulla avasin konkreettisesti sitä, mitä edellä mainituilla tarkoitan. Mutta väännetään sinulle ihan rautalangasta: miksi jotkut ihmiset muuttuvat toimintakyvyttömiksi ja tyytymättömiksi sekä luovuttavat elämän pienissäkin vastoinkäymisissä, kun taas jotkut toiset eivät muutu toimintakyvyttömiski, tyytymättömiksi eivätkä luovuta elämän suurissakaan vastoinkäymisissä? Olisiko niin, että jälkimmäiset ihmiset osaavat joustaa, kestää, nöyrtyä sekä sopeutua muutoksiin ja säädellä tunteitaan?
Sanotaan nyt vielä, että tälle teorialleni on ihan tieteellistäkin tukea. Luin äskettäin itse asiassa jostain iltapäivälehdestä jutun, joka käsitteli tätä eroa ihmisten välillä tietystä näkökulmasta. Katsotaanpa löydänkö jutun vielä...
Tässä:
http://www.iltasanomat.fi/terveys/art-1288445813513.htmlOngelmana tuossa sinun alkuperäisessä kirjoituksessasi oli se, että artikkelissa mainitun asteikon sijaan mainitsit vain sen ääripäät (ne jotka masentuvat kun kynsi katkeaa ja ne jotka kestävät ja kärsivät kaiken). Kärjistäminen ei välttämättä ole se parhain tapa esittää teoriaansa, varsinkin jos ei ole kiinnostunut siihen kohdistuvasta kritiikistä.
Huomasin myös että artikkelissa käytetään helpommin masentuvista myös ilmaisua helposti haavoittuva. Helposti haavoittuva ihminenhän on herkkä. Onko herkkyys siis mielestäsi epäkypsää?
Ja miksi vastoinkäymisten sietäminen nöyrästi on niin ihailtavaa ja henkisesti kypsää ja tila johon kaikkien tulisi pyrkiä? Siksikö, että sanot itse tehneesi niin?
- pazka mikä pazka
Yritä ny suoli24 feikkipas.ka kriminaali stalkkari ämmä, mikä suollat tänne
näitä pas.kahorinoitas eri nikeillä päivästä toiseen - on siinäkin homma,
feikkipas.kaa syytävä valehtelija - ni yritä ymmärtää, sä olet itte sairas
pas.ka, mikä aivan niin kuin muutkin vastaavat kaltaises köpiötausta
kaupungistuneet köpiöämmit pyritte jonkin mätömedian kautta valtaan,
te humallutte siitä ja samalla sellaisella paskantavalla otteella pyritte
itse alistamaan kaikki muut allenne, toimimaan ikään kuin kukkulan
kuninkaina.
Tämä nykyinen homoihanne yhteiskunta on tulosta juuri sunkin
kaltaistes köpiötaustaisten pas.kapeleistänne, mitä te pelaatte.
Sun kaltaises juuri paskoo minkä tahansa paikan, mihin te pääsette
kiinni iskemään ja siellä alatte peliänne pelaamaan.
Sä olet lisäksi rikollinen, ymmärrät sä sitä ?
Kun sä stalkkaat toisia ihmisiä hyödyntäen tämän pas.kanetin
urkintasysteemiä ja alat niitä sitten vainoamaan, sä olet rikollinen.
Sun paikkas olis jossain suljettujen ovien takana nettiin pääsy
estettynä, eikä täällä tämmöisissä paikoissa vapaalla jalalla toisia
terrorisoimassa.
Sä ja sun kaltaises olet juuri tämänkin sairaan yhteiskunnan yksi sen
mätöyden ilmentymä, sun kaltaises jotka olette täällä vapaalla toisia
ihmisiä rikollisin keinoin stalkkaamassa - olet pelkkä mätöpas.ka,
et mitää muuta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 636233
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap253986Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei2622397Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei261940MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna261403- 951306
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel3041087Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee541050Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.77996Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..39971