Jooh no mä voisin kirjottaa tähän vaikka kuin paljon mun paskasta elämästä mutta en jaksa. Sanon vain lyhyesti.
Olen 17v poika, käyn kymppiluokkaa, ei ole tulevaisuudensuunnitelmia, menettänyt kaikki läheiset kaverit, luokallani minulla ei tavallaan ole kavereita, olen vapaa-ajallani yksin koneella kotona, elämä on tylsää, vanhemmat eronneet, sisko asuu laitoksessa yms yms.
Pelkään menettäväni parhaimmat vuodet elämästäni kotona yksin istumiseen. Haluaisin tälläkin hetkellä olla joittenki kavereitten kanssa pitämässä hauskaa tai vaan viettää aikaa. Pelkään että tuhlaan nuoruuteni näin. Olen kyllästynyt olemaan yksin.
On vaikeaa solmia ihmissuhteita kun ihmisillä on sinusta ennakkoluuloja ja pitävät sinua tylsänä ja ketään ei kiinnosta. Olen oikeasti aina ollut oma itseni, mukava, kohtelias nuori mies mutta olen yksinäinen.
17v poika, ei kavereita, tylsä elämä
9
106
Vastaukset
- Saman kokenut
Samaa mullakin oli. Yksi hyvä siinä on, oppii kärsivälliseksi.
Ei kannata joka tyypin mukaan mennäkään. Vanhempana erottaa paremmin huonotapaiset "kaverit".
Fiksu osaa arvostaa sinua itsenäsi. Malttia vielä ja ystäviä tulee myöhemmin, niitä oikeita. - mies 57 v
Minulla oli samoin teininä ollessani.Harrastin silloin uintia ja lentopalloa,liikuin muutenkin paljon.Kävin myös raskaissa töissä,mutta siitä sain rahaa.Et ole yksin koko ikääsi kuitenkaan.Ala harrastaa jotakin liikuntaa joka sinua voisi kiinnostaa.Ei ne kaverit,tai niiden puuttuminen oikeastaan merkitse mitään.Kamuja tulee ja menee koko elinajan.
- http://www.listamedi
- herra.kaksviis.
Moi,
Ihan tuttu tarina omasta nuoruudestani. Mulla oli sama tilanne kuin sulla. Koko yläasteaikana ei ollut juurikaan kavereita. Kävin kymppiluokan, silloinkin vaan pari kaveria sieltä. Olin ujo ja yksinäinen, koulukiusaaminen oli eristänyt minua muista.
Vapaa-aikaa vietin yksin. Harrastin monenlaista, koneiden rassaamista, tietokoneita, luonnossa liikkumista.... Mutta yksin, perheenjäsenet olivat seurana.
Ammattikoulussa olin hetken suosittu, sain kavereita. Sitten vaihdoin koulua ja todellinen alamäki alkoi, minua kiusattiin ja jätin koulun kesken. Pääsin kuitenkin töihin ja olen edelleen työelämässä.
Yksinäisyys opetti minulle taidon selviytyä yksin. Yksinäisyys opetti rohkeutta. Se oli ehkä lopulta avain menestykseen. Opin ratkaisemaan ongelmat omatoimisesti, opin kantapään kautta olemaan rohkea ja ahkera. En välitä toisten mielipiteistä. Työelämässä menestyn vähintään kohtuullisesti, vakituinen työpaikka oli jo alle parikymppisenä, ja on edelleen. Toivottavasti on tulevaisuudessakin, nykyisestä taloustilanteesta kun ei tiedä.
Mutta, asia jonka haluan kertoa, on se, että ole ROHKEA. Ole ahkera. Älä välitä muista.
Minun yksinäisyys jatkuu tavallaan vieläkin, 25 vuotiaana. Kavereita on todella vähän. Tyttöystäviä minulla on ollut useita, ja he ovat auttaneet osaltaan elämässä.
Tsemppiä sinulle!
ps. Kannattaa harrastaa urheilua ja kehittää sosiaalisuutta. Silloin saat ainakin naisia, ja lopulta et suurta kaveripiiriä edes kaipaa. Siihen vielä hyvä työpaikka, niin mikäpä sun on eläessä! - mies 51 v
Minulla oli tuossa iässä toisenlainen meno ja meininki. Suoritin 17 v. iässä varusmies palveluksen ja harrastuksia oli, myös kavereita oli. Siitä iästä jäi positiiviset muistot. Hakeuduppa urheilullisiin harrasteisiin, sieltä varmaan löytyy kavereita. Älä missään tapauksessa nyhjötä kotona.
- sfsgsgsdgsgsg
En olettanu että vastaatte tähän näin nopeasti. Olen siis ketjun aloittaja.
Harrastan kyllä liikuntaa, jalkapalloa harrastanut sen 10 vuotta mutta se on jäänyt jo paljon vähemmälle ja joukkue missä pelasin, lopetettiin. Kunnosta silti pidän huolta. Juu, kaipa mä sit vaan elän päivä kerrallaan, ehkä ne oikeat kaverit ja ehkä tyttöystäväkin joskus löytyy. Vähän on vaan tylsä tilanne elämässä tällä hetkellä. - bgoa
Niin ei niitä sellasii tyyppejä ole helpo löytää et tulis hyvin juttuu(naisia varsinkaan ) ...täytyy ettii ei kai muutakaan voi .. netistä ja ulkoo... mullla oli aika paljon kamuja tonne 30v asti sit alko monella tulee omat kuviot ja kamut jäin ... monta hyvää kamuu jo kuollu ! nyt jo 45 ... ja lapsia ja yksin ,,,, mut harrastuksia ja ihmisiäkin ... ja eläimiä .... SEMPPIÄ SULLE ! ! ! ! !
- mööttörispää
kuuntele ace of spades
- lonely girl 98
Mä oon 16v tyttö, tunnen itteni yksinäiseksi koska mulla ei ole todellisia kavereita.Olen aina ite se, joka kysyy jonkun kuulumisia mutta kukaan ei välitä musta.Seurana on perheeni ja minä itse :D Olen myös ujo joten kaverien saaminen on aina ollut vaikeaa.Toivon ensi vuonna saavani todellisia kavereita uuden koulun alettua :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Elämä valuu ohi ilman merkitystä
Olen 5-kymppinen korkeasti koulutettu hyvässä ja vaativassa työssä oleva mies. Erosin pitkästä parisuhteesta pari vuotta2613845Martina julkaisi romanttisia kuvia kihlajaisista
Ihana pari. Paljon onnea ja rakkautta heille 💞2691306Ilo, joka nousee silmiisi saakka
kun katseemme kohtaavat. Olet energinen, aito, ihana. Välillä tuijotat suoraan silmiini - enkä hämmenny, katson takaisin651275- 841066
Gekkosessa hyvä juttu Sofian Dubai "töistä"
"Vielä tammikuussa Belórf lupaili aloittavansa jälleen verkkovalmennukset, mutta tämä projekti näyttää kuihtuneen kaikes931040eerikäinen novassa sanoi ei kukaan enää aja manuaalivaihteilla
meillä on 3 autoa talissa ja kaikissa manuaalilaatikot, on meillä vielä tämmöiset vaikka toisin puhutaan.94964Jokaisella on omat syntinsä
Minä olisin niin mielelläni sinun. Ehkä joskus viittasitkin siihen. Olet nainen ajatuksissani jatkuvasti ja taidat tietä56926En oikeasti
Tiennyt että sinulla on ollut vaikeuksia ja huonoja aikoja. Olen oikeasti pahoillani, ja olisin myös toiminut eritavoin118916- 169873
Palsta sekosi lopullisesti?
Taidan mennä päikkäreille. Oliko hän nyt muka oikeasti äsken täällä ja kirjoitti, että täytyy unohtaa? Todistakaa se. Ki14814