Tieto-Finlandia Pohjolan leijonalle

Nyt kaikki fennot tutustumaan ruotsalaisuuteen palkitulla laadulla.

Finlandia on ruotsalaisperäinen nimi Suomelle. Siksi sen nimiset palkinnot pitää tietenkin antaa ruotsalaismielisille ja Ruotsi-aiheisille kirjoille. Ei tämä ole ensimmäinen kerta.

Hurreille tiedoksi! Me kielisoturit olemme sitä mieltä että ruotsalaiset ovat fiksua porukkaa, joten kiireen vilkkaa kopioimaan Ruotsin kielilait Suomeen. Vai mitä hurrit?

Tämä hellman oli parivuosikymmentä sitten hesarin kulttuuri päällikkö ja Lipposen veroinen fanaattinen pakkoruotsittaja.

Pukki kaalimaan vartijana, vlitsi tieto finlandian voittajan.

Suomi ON virallinen kansalliskieli Ruotsissa.

Ruotsissa on 5 kansallista vähemmistökieltä.

Juuri kuin oli kerrankin varma, että palkinto ei voi mennä surulle, niin se TIETYSTI annettiin svekokirjalle! Pitihän tuokin arvata. Huhhuh...

Tieto-Finlandia Pohjolan leijonalle

Keskiviikko 19.11.2014 klo 13.18 (päivitetty klo 13.20)

Palkinnon arvo on 30 000 euroa.

Tämän vuoden Tieto-Finlandia-palkinnon on saanut Mirkka Lappalaisen teos Pohjolan leijona - Kustaa II Aadolf ja Suomi 1611-1632 (Siltala).

Valinnan tehnyt dosentti Heikki Hellman luonnehti voittajaa kerronnaltaan poikkeuksellisen taidokkaaksi tietokirjaksi.


124 vuotta sotia – vajaat 9 vuotta rauhaa

Ruotsille kunnia ?
Näin aluksi suomenruotsalaisten näkemys Ruotsin
suurvalta-ajasta sellaisena kuin he sen haluavat meille kertoa:

"1600-luku (Ruotsin suurvalta-aika) oli suurimmalle
osalle Suomen kansaa rauhan aika, vaikka sotilaaksiotto ja
muualla käydyt pitkäaikaiset sodat tätä kuvaa häiritsevätkin.
Noin sadan vuoden rauhanaika oli eräänlainen ennätys
silloisessa Euroopassa."

Svenska Finlands Folkting:
http://www.folktinget.fi/pdf/publikationer/svefifi.pdf# page=11



Seuraavaksi sitä historian todellista tapahtumaketjua, josta he tyystin vaikenevat:

_______________________________

1555-1679 - 124 vuotta sotia, pisin
yhtäjaksoinen rauha vajaat 9 vuotta
_______________________________


1600-1611 sota Puolaa vastaa

1609-1617 sota Venäjän vastaan

1610 sota Luoteis-Venäjällä

1611-1613 Tanskan sota

1615-1617 Venäjän sota

1621- valloitussodat Liivinmaalla ...

1629 ... ja Preussissa

1629-1648 30-vuotinen jatkuva ja näännyttävä sota

1644 sodankäyntiä Saksassa

1645 Tanskan sota, Brömsebro

1648 Saksan sota, Westfalen

1654-1661 Kaarle X Kustaan sodat

1655-1657 taisteluja Puolaa ja Venäjää vastaan

1657-1658 Tanskan sota, Roskilde

1660 Puola, Venäjä, Brandenburg

1665-1666 Bremenin sota

1674-1679 Brandenburgin sota

1675-1679 Tanskan sota

1680 Brandenburg

1700-1721 Suuri Pohjan sota

_____________________________________


Sodista raahautui rääsyisiä raajarikkoja, silmäpuolia, mielensä sotatantereille kadottaneita loppuun sodittuja kruununraakkeja, nälkä ja rutto kintereillään. Matalan torpan laverille vääntäytyi lyhyeksi loppuelämäkseen sodasta tutiseva, ennenaikainen vanhus. - Rykmentin kirjurin antama kuparinen prenikka, sodan palkka, ripustettiin värikkäästä nauhastaan tuvan nokiseen peräseinään.

Ruotsin kuninkaiden veriset valloitussodat eivät suomalaisia rikastuttaneet. Vieraiden kaupunkien kultaa ja kirkkohopeaa kuljettavat loputtomat karavaanit keikkuivat kilisten ja kirskuen kaikki Tukholmaan.

1600-luvun sodissa taisteli Ruotsin armeijassa yhteensä 130 000 suureksi osaksi pakko-otettua suomalaista, joista yli puolet, 65 000-80 000, kuoli kulku- ja puutostauteihin sekä sotavammoihin. Tarkkoja tappiolukuja ei ole. Suomalaisia oli tämän historiamme verisimmän vuosisadan alussa 350 000 ja lopussa, 1695 ennen suuria kuolonvuosia, 400 000.
Rauhan oloissa väestö olisi tuossa ajassa vähintään kolminkertaistunut.

_____________________________________


1601-1602 ankarat kato- ja tautivuodet, leipään lisättiin olkia, autiotiloja

1630 rutto

1631-1635 katovuosia

1649-1650 katovuosia

1657 rutto

1664 katovuosi

1668-1670 Laurin hallavuodet

1680 kato

1690 kato

1693 kato

1696-1697 suuret kuolovuodet, lähes 1/3 Suomen väestöstä kuoli.

Vuosisata, jonka loppuessa suomalaisia oli vähemmän kuin sen alkaessa.


Suomen väkiluku 1600 - 1850

1600......350 000

1695......400 000

1700......270 000

1750......421 000

1800......832 700

1850...1 636 900 - väkiluku nelinkertaistui vuodesta 1750

http://en.wikipedia.org/wiki/Finland
_____________________________________


Ei kansaa raatelevat kulkutaudit mikään irrallinen ilmiö ollut. Sodista palanneet miehet ja aina sotien kintereillä jolkuttava kaiken lamaannuttava puute tauteineen niitä kotimaahan toi. Katovuosien lohduttomuutta ei helpottanut, että sekin vähä vilja, joka oli korjattavissa, jäi usein kivisiin peltoihin. Töllien elonkorjaajat olivat näet joko sodissa tai kuolleet niihin.

Sitten se kysymys Kustaa II Adolfin kunniaksi liputtamisesta. Kaikki tuonkin vuosisadan sodat olivat Ruotsin sotia, joihin me annoimme vain ruuat tykeille ja loppuun ajetut lihat sapeleille, saamatta mitään tilalle. Tuo vuosisata hirvittävien sotiensa tappioineen ja niistä johtuvine seurauksineen suisti suomalaisen kansan totaalisen sukupuuton partaalle.

Jos kansaa kohdanneelle katastrofille on liputettava, niin
olisiko liput tässä tapauksessa vedettävä puolitankoon?

Kysymys, jonka vastaus on meiltä myöskin salattu:
Olisiko suurvalta Ruotsia milloinkaan kyetty luomaan ja
ylläpitämään ilman Ruotsin sotakoneen voitelemiseksi
loputtomasti tarvittavaa alamaiskansan verotusta ja verta?

______________________

http://www.uta.fi/laitokset/historia/sivut/kurssit/1600 -lsodat.pdf
http://personal.inet.fi/palvelu/karjala-tk/historia/vuo siluvut.htm

Miksi puhutaan Ruotsi-Suomesta. Miten yhdistelmä esiintyy historiallisissa dokumenteissa. Vai onko tässäkin kysymyksessä perusvalhe tai historiallinen sumutus.

"Lappalainen onnistuu näyttämään, kuinka Kustaa II Aadolfin aikana paitsi Ruotsiin myös sen itäiseen takamaahan alkoi muodostua järjestäytynyt yhteiskunta virkakoneistoineen, byrokratia, kuinka lainsäädäntö korvasi aateliston ja kirkon mielivallan ja kuinka Suomi vasta silloin sai roolinsa Ruotsin osana, Hellman sanoi."


Yhteiskunta rakennettiin ruotsinkieliseksi. Tästä alkoi ja oli alkanut jo Kustaa II Adolfin isän Kaarle IX aikana Suomen muuttaminen ruotsinkieliseksi. http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarle_IX.

Mitään uutta tuossa tiedossa ei ole. Suomi kielenä oli laiminlyöty seuraavat 250 vuotta.

Suomenkielisiä on Ruotsissa n. 5% ja suomen kielellä kansallinen vähemmistökieliasema. Ruotsinkielisiä on Suomessa myös n. 5% ja ruotsilla kansalliskieliasema. Ruotsin ja Suomen kielilait tulee harmonisoida keskenään ja silloin ruotsi saa kansallisen vähemmistökieliaseman, mikä sille järjen mukaan kuuluu. Viiden prosentin puhuma minikieli ei voi olla samalla viivalla Suomen pääkielen, suomen kanssa.

Suomi on alkuperäiskieli Ruotsissakin jopa enemmän kuin ruotsi.

Finnar är ingen minoritet i riket (i Sverige) utan landets ursprungsbefolkning, som bebott landet inte i 500 år utan från första början efter isens senaste retirering, och före indoeuropéernas inträngande långt ifrån öster. Det finns en kontinuitet av flyttningar i detta område, redan före några statsbildningar.

Finska språkets historia i landet är lika långt som befolkningens, men präglad av språkbytet. Detta språkgränsens glidande norrut är en process som började ca 5500 fvt, och som fortgår än idag. Språkbytet från uralsk/finsk-ugriskan U/SU till ett indoeuropeiskt språk IE har medfört assimileringen av dessa tidiga folk i den germanska folkmassan. Detta innebar också att SU språken medverkade i syntesen av germanska språk (IE su), dvs deras urskiljande från andra indoeuropeiska språk. De som talade ett IE språk, ändrade ursprungsbefolkningens språk, men förändrades även själva.

Bronstidens finska i Mellansverige försvann efter år 700 fvt. Svedjefinnarna, som bosatte sig i 150 kommuner i 10 län på 1500- och 1600-talen, kom i språkbytets sista skede på 1960-talet; dvs deras modersmål försvann för gott. I vilket skede av språkbytet tror Du befinna dig i? Du kan kanske både tänka, tala och skriva på finska. Dina barn? Deras barn?

Kronan importerade know-how i riket i form av några tusen (högst tiotusen, troligen inte ens hälften) valloner, främst på 1600-talet. Deras ättlingar menar idag att kanske uppemot en miljon svenskar är av vallonsk härkomst, vilket är en ganska optimistisk kalkyl. Hur många svenskar kan man beräkna vara av finskt blod när man vet att antal inflyttade finnar är betydlig högre än valloner någonsin? Om vi skulle räkna med Sveriges ursprungsbefolkning av finsk-ugrer som är en beståndsdel i den germanska och svenska folkhopen? Uppdraget är ogenomförbart - svenskar och finnar är så pass sammanflätade.

Officiella språk och minoritetsspråk

Republikens president sänder sina bästa hälsningar till minoritetsveckan i Umeå våren 2000, och uttalar sig om finska språkets flera sekler långa rötter i Sverige, och att Sverige "förlorat" Finland. Presidenten är en feminist, och känd för sitt engagemang för olika etniska och sexuella minoriteternas rättigheter i Finland. Hon även vill behålla Finland officiellt tvåspråkigt, och Sverige officiellt enspråkigt. Varför denna inställning i språkfrågan, fast de finlandssvenska och sverigefinska minoriteterna i resp land är ungefär lika stora, och finska språkets rötter i Sverige är betydligt längre än svenska språkets i Finland.

Många sverigefinländare ser presidenten som sin högsta beskyddare. Men hon verkar vara totalt okunnig om att finskans rötter i Sverige är betydligt längre än hennes nämnda femhundra år. Finskan i Sverige är ett ursprungsspråk, som enligt den eniga politiska klassen i både Sverige och Finland, får nöja sig med ett minoritetsstatus i Sverige, medan svenskan som tvingades på Finland först efter den svenska erövringen från 1200-talet, är ett officiellt nationellt språk.

http://finnpro2000.tripod.com/spraket.htm

"Suomesss on kaksi perustuslaillista KANSALLISKIELTÄ, suomi ja ruotsi."

Jonka statuksen svekot kiristivät suomenkielisiltä 1900-luvun alun neuvotteluissa,
tämä epäkohta voidaan korjata tulevaisuudessa!

Ruotsi vois jäädä Ruotsin ja takatuuppareiden kieleksi!

Sehän oli etukäteen selvä että hurrrimielinen voittaa tieto-finlandian. Kun ei niitä po-loisia nyt päässyt finlandia-ehdokkaaksi, niin pakkohan oli lohduttaa.

Ja mielipahaa lievittää näillä Suomen vastineella Viron venäläïsille eli ruotsinkielisillä että joku heikäläinen haaska sai finlandia juniorin tai vastaavan, Kukaan koskaan kuullutkaan siitä akasta, mutta vedonvälittäjän vilmaaja-vaimo turvasi apurahansa ja valitsi varman päälle eli hurrin. Voi tehdä jatkossakin vilmiä.

Mutta miksei hurrrikirjailijat myy ulkomailla, ei edes wästööö vaikka sitä palkitaan jatkuvasti ruotsia myöten kun kirjoittaa muumiruotsiksi.