Kauppakirjassa lukee näin:

Lomarakennukset rannan omstajan omistuksessa, eli sen, joka osti muilta sisaruksilta kaiken. Kauppakirjassa on asiasta vain em. lause, ei muuta.

Ongelma on se,
että siirtyykö "oikeus käyttää tilan rantaa virkistysalueena" em. asia jälkipolville.
Ja se, että mitä "oikeus käyttää tilan rantaa virkistysalueena."-ilmaisu oikein tarkoittaa ja pitää sisällään.

jannne67 kirjoitti:

Lomarakennukset rannan omstajan omistuksessa, eli sen, joka osti muilta sisaruksilta kaiken. Kauppakirjassa on asiasta vain em. lause, ei muuta.

Ongelma on se,
että siirtyykö "oikeus käyttää tilan rantaa virkistysalueena" em. asia jälkipolville.
Ja se, että mitä "oikeus käyttää tilan rantaa virkistysalueena."-ilmaisu oikein tarkoittaa ja pitää sisällään.

Lue lisää

Se tarkoittaa sitä mitä sinä olet muiden sopimuskumppaneiden kanssa sopinut sen tarkoittavan.

Sopimusta tehtäessö te olette neuvotelleet sopimusehdoista. Mitä puhuitte tuosta asiasta?

Ja jos et ole itse soopimusosapuoli, ei asia kuulu sinulle, koska ainakaan tuon tekstin oerusteella mitään oikeuksia ei annettu muille kuin sopimuskumppaneille.

Juristi1 kirjoitti:

Se tarkoittaa sitä mitä sinä olet muiden sopimuskumppaneiden kanssa sopinut sen tarkoittavan.

Sopimusta tehtäessö te olette neuvotelleet sopimusehdoista. Mitä puhuitte tuosta asiasta?

Ja jos et ole itse soopimusosapuoli, ei asia kuulu sinulle, koska ainakaan tuon tekstin oerusteella mitään oikeuksia ei annettu muille kuin sopimuskumppaneille.

Lue lisää

Okei!
Tämä on vanha asiakirja, jossa tämä lause lukee, en ole ollut paikalla ja kukaan ei enää elossa, jotka olleet paikalla tuolloin kun asiakirja laadittu. Luin vain tuon lauseen siitä, kun paperi tuli eteeni jostain.
Okei, tuollaiset ei periydy.

Onko testamenttiin perustuva käyttöoikeus-lauseke eri asia kuin kauppakirjassa

mainittu vastaava?

kysy.-jä kirjoitti:

Onko testamenttiin perustuva käyttöoikeus-lauseke eri asia kuin kauppakirjassa

mainittu vastaava?

Asiakirjalla, missä jokin ehto on ei ole merkitystä ehdon merkityssisällölle.

Lainlukija kirjoitti:

Asiakirjalla, missä jokin ehto on ei ole merkitystä ehdon merkityssisällölle.

Se ehtohan voi olla vaikka perunkirjassa. Eli jos leski saa hallintaoikeuden asuntoon, se siirtyy myös hänen lapsilleen ja lapsenlapsilleen ikuisesti.

Kaikki sopimukset mitkä joku tekee, hyödyttävät täysimääräisesti hänen jälkeläisiään, sillä sopimusoikeuden pääajatus on se, että sopimkset ovat sitovia.

Eli ihan niin kuin Lainlukija sanoo, kaikki oikeudet ovat pysyviä ja ne voi periä.

Vaikka työpaikka, sekin on pysyvä oikeus ja periytyy lapsille.

Hmmm... vai olisiko Lainlukija sittenkin väärässä?
Jokainen voi ihan itse miettiä tätä.
Ja sitä, miksi jotkut idiootit alkavat sössöttää, kun kysymykseen on jo vastattu asiallisesti ja oikein.

Ja kaikkein tyhmimmille vielä selvennyksenä, että tämä viesti oli HUUMORIA.
Lainlukija oli siis täysin hukassa. Ylempänä on vastattu oikein, eli vain sopimuksen osapuolilla oli oikeus rannan virkistyskäyttöön, kun kerran muuta ei ollut sovittu.

11+11 kirjoitti:

Se ehtohan voi olla vaikka perunkirjassa. Eli jos leski saa hallintaoikeuden asuntoon, se siirtyy myös hänen lapsilleen ja lapsenlapsilleen ikuisesti.

Kaikki sopimukset mitkä joku tekee, hyödyttävät täysimääräisesti hänen jälkeläisiään, sillä sopimusoikeuden pääajatus on se, että sopimkset ovat sitovia.

Eli ihan niin kuin Lainlukija sanoo, kaikki oikeudet ovat pysyviä ja ne voi periä.

Vaikka työpaikka, sekin on pysyvä oikeus ja periytyy lapsille.

Hmmm... vai olisiko Lainlukija sittenkin väärässä?
Jokainen voi ihan itse miettiä tätä.
Ja sitä, miksi jotkut idiootit alkavat sössöttää, kun kysymykseen on jo vastattu asiallisesti ja oikein.

Ja kaikkein tyhmimmille vielä selvennyksenä, että tämä viesti oli HUUMORIA.
Lainlukija oli siis täysin hukassa. Ylempänä on vastattu oikein, eli vain sopimuksen osapuolilla oli oikeus rannan virkistyskäyttöön, kun kerran muuta ei ollut sovittu.

Lue lisää

Jos sopimuksessa on sovittu elinikäisestä käyttöoikeudesta, se on voimassa osapuolten eliniän. Jos näin ei ole sovittu, toki oikeus on voimassa myös oikeudenomistajiin nähden.

Numeronikillä ei ole edes perusasiat hallussa.

11+11 kirjoitti:

Se ehtohan voi olla vaikka perunkirjassa. Eli jos leski saa hallintaoikeuden asuntoon, se siirtyy myös hänen lapsilleen ja lapsenlapsilleen ikuisesti.

Kaikki sopimukset mitkä joku tekee, hyödyttävät täysimääräisesti hänen jälkeläisiään, sillä sopimusoikeuden pääajatus on se, että sopimkset ovat sitovia.

Eli ihan niin kuin Lainlukija sanoo, kaikki oikeudet ovat pysyviä ja ne voi periä.

Vaikka työpaikka, sekin on pysyvä oikeus ja periytyy lapsille.

Hmmm... vai olisiko Lainlukija sittenkin väärässä?
Jokainen voi ihan itse miettiä tätä.
Ja sitä, miksi jotkut idiootit alkavat sössöttää, kun kysymykseen on jo vastattu asiallisesti ja oikein.

Ja kaikkein tyhmimmille vielä selvennyksenä, että tämä viesti oli HUUMORIA.
Lainlukija oli siis täysin hukassa. Ylempänä on vastattu oikein, eli vain sopimuksen osapuolilla oli oikeus rannan virkistyskäyttöön, kun kerran muuta ei ollut sovittu.

Lue lisää

>>Vaikka työpaikka, sekin on pysyvä oikeus ja periytyy lapsille.>>

Työsopimus on aina henkilökohtainen, eikä sitä voi siirtää toiselle työnantajan suostumuksetta. Nämä numeronikin esimerkit osoittaa hänen täydellisen asiantuntemattomuutensa.

Lainlukija kirjoitti:

Jos sopimuksessa on sovittu elinikäisestä käyttöoikeudesta, se on voimassa osapuolten eliniän. Jos näin ei ole sovittu, toki oikeus on voimassa myös oikeudenomistajiin nähden.

Numeronikillä ei ole edes perusasiat hallussa.

Lue lisää

Jos käyttöoikeus on henkilöohtainen kuten tässä, se päättyy henkilön kuolemaan eikä siirry hänen oikeudenomistajilleen.

Kuvitteletko oikeasti, että vielä vuosisatojen päästäkin kun kiinteistö olisi myyty jo seitsemään kertaan, näiden sopimuskumppanien lapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapset olisivat oikeutettuja esivanhempiensa itselleen sopimaan käyttöoikeuteen?

Ei. Ei mene näin.

Sen sijaan kiinteistöllä voi olla jokin pysyvä oikeus toiseen kiinteistöön nähden.

Ihmisillä ei tällaisia pysyviä ja siirrettäviä käyttöoikeuksia ole.

Lainlukija kirjoitti:

>>Vaikka työpaikka, sekin on pysyvä oikeus ja periytyy lapsille.>>

Työsopimus on aina henkilökohtainen, eikä sitä voi siirtää toiselle työnantajan suostumuksetta. Nämä numeronikin esimerkit osoittaa hänen täydellisen asiantuntemattomuutensa.

Lue lisää

Minähän väänsin sinne viestini loppuun ihan rautalangasta, että kommenttini oli VITSI. Väitteesi oli niin idioottimainen, että vähän pelleilin kustannuksellasi. TIETENKÄÄN MITKÄÄN NUO OIKEUDET EIVÄT PERIYDY. Tyhmemmänkin piti tämä tajuta, mutta näemmä sitten ei.

11+11 kirjoitti:

Jos käyttöoikeus on henkilöohtainen kuten tässä, se päättyy henkilön kuolemaan eikä siirry hänen oikeudenomistajilleen.

Kuvitteletko oikeasti, että vielä vuosisatojen päästäkin kun kiinteistö olisi myyty jo seitsemään kertaan, näiden sopimuskumppanien lapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapset olisivat oikeutettuja esivanhempiensa itselleen sopimaan käyttöoikeuteen?

Ei. Ei mene näin.

Sen sijaan kiinteistöllä voi olla jokin pysyvä oikeus toiseen kiinteistöön nähden.

Ihmisillä ei tällaisia pysyviä ja siirrettäviä käyttöoikeuksia ole.

Lue lisää

>>Jos käyttöoikeus on henkilöohtainen >>

Jos se olisi henkilökohtainen, olisit oikeassa. Mutta kun sellaisesta ei ole sovittu.

>>vuosisatojen päästäkin kun kiinteistö olisi myyty jo seitsemään kertaan, näiden sopimuskumppanien lapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapset olisivat oikeutettuja esivanhempiensa itselleen sopimaan käyttöoikeuteen?>>

Kyllä, jos jokaisessa kaupassa olisi sovittu käyttöoikeuden säilymisestä kuten edellisessäkin kaupassa. Pysyvää käyttöoikeutta kiinteistöön ei nimittäin voi kirjata kiinteistörekisteriin.

>>Sen sijaan kiinteistöllä voi olla jokin pysyvä oikeus toiseen kiinteistöön nähden.>>

Kiinteistöllä ei voi olla oikeuksia. Kiinteistöllä voi olla rasite toiseen kiinteistöön. Tämä on perusasiaa.

Lainlukija kirjoitti:

>>Jos käyttöoikeus on henkilöohtainen >>

Jos se olisi henkilökohtainen, olisit oikeassa. Mutta kun sellaisesta ei ole sovittu.

>>vuosisatojen päästäkin kun kiinteistö olisi myyty jo seitsemään kertaan, näiden sopimuskumppanien lapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapset olisivat oikeutettuja esivanhempiensa itselleen sopimaan käyttöoikeuteen?>>

Kyllä, jos jokaisessa kaupassa olisi sovittu käyttöoikeuden säilymisestä kuten edellisessäkin kaupassa. Pysyvää käyttöoikeutta kiinteistöön ei nimittäin voi kirjata kiinteistörekisteriin.

>>Sen sijaan kiinteistöllä voi olla jokin pysyvä oikeus toiseen kiinteistöön nähden.>>

Kiinteistöllä ei voi olla oikeuksia. Kiinteistöllä voi olla rasite toiseen kiinteistöön. Tämä on perusasiaa.

Lue lisää

Haloo!! Lukutaito!!! Sehän oli nimenomaan henkilökohtainen käyttöoikeus.

"Pesäosakkaille jää oikeus käyttää tilan rantaa virkistysalueena."

Pesän osakkaat ovat henkilöitä ja tuo oikeus on henkilökohtainen. Kun heistä aika jättää, käyttöoikeus lakkaa. Kyseessä oli siis elinikäinen ja henkilökohtainen käyttöoikeus.

Mitä ihmeen epäselvää tässä muka oli?

Ja siinäkin olet väärässä, ettei kiinteistöllä voi olla oikeuksia.
Kiinteistöllä voi nimenomaan olla oikeuksia toisiin kiinteistöihin. Ja ne voidaan kirjata kiinteistörekisteriin. NE ovat PYSYVIÄ oikeuksia.

"Kiinteistö käsittää siihen kuuluvan alueen sekä mm. osuudet yhteisiin alueisiin ja kiinteistölle kuuluvat rasiteoikeudet, kuten oikeuden käyttää tietä."

Tuo oli suora lainaus tästä oikeusministeriön esitteesta:

http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/kiinteistonjaasunnonhankintasuomessa/esitteen_tulostus.html

Älä viitti kirjoitella tälle palstalle kun et mitään tiedä.

Lue mitä sanotaan kirjoitti:

Haloo!! Lukutaito!!! Sehän oli nimenomaan henkilökohtainen käyttöoikeus.

"Pesäosakkaille jää oikeus käyttää tilan rantaa virkistysalueena."

Pesän osakkaat ovat henkilöitä ja tuo oikeus on henkilökohtainen. Kun heistä aika jättää, käyttöoikeus lakkaa. Kyseessä oli siis elinikäinen ja henkilökohtainen käyttöoikeus.

Mitä ihmeen epäselvää tässä muka oli?

Ja siinäkin olet väärässä, ettei kiinteistöllä voi olla oikeuksia.
Kiinteistöllä voi nimenomaan olla oikeuksia toisiin kiinteistöihin. Ja ne voidaan kirjata kiinteistörekisteriin. NE ovat PYSYVIÄ oikeuksia.

"Kiinteistö käsittää siihen kuuluvan alueen sekä mm. osuudet yhteisiin alueisiin ja kiinteistölle kuuluvat rasiteoikeudet, kuten oikeuden käyttää tietä."

Tuo oli suora lainaus tästä oikeusministeriön esitteesta:

http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/kiinteistonjaasunnonhankintasuomessa/esitteen_tulostus.html

Älä viitti kirjoitella tälle palstalle kun et mitään tiedä.

Lue lisää

>>Pesän osakkaat ovat henkilöitä ja tuo oikeus on henkilökohtainen.>>

HOHOHOHOH!!!

Päivän paras aivopieru!

Ostajakin on henkilö, varmaan sen ostetun kiinteistön omistusoikeuskin päättyy ostajan kuollessa, koska se on "henkilökohtainen".

Oikeuksia ja velvollisuuksia voi olla vain oikeussubjekteilla. Niitä ovat luonnolliset henkilöt, laillisesti perustetut yhteisöt ja säätiöt. Esineillä ei ole oikeuksia.

Rasiteoikeus on toisen kiinteistön OMISTAJALLA oleva oikeus, esim. tierasite, jolloin kiinteistöön kirjattu rasite osoittaa sen kiinteistön omistajan, jolla on oikeus käyttää tietä kulkemiseen toisen kiinteistön alueella.

>>Älä viitti kirjoitella tälle palstalle kun et mitään tiedä. >>

No, käypä ensin opiskelemassa asioita, tule sitten takaisin. On vähän noloa höpistä omiaan suureen ääneen, kun et edes perusasioita osaa.

Lainlukija kirjoitti:

>>Pesän osakkaat ovat henkilöitä ja tuo oikeus on henkilökohtainen.>>

HOHOHOHOH!!!

Päivän paras aivopieru!

Ostajakin on henkilö, varmaan sen ostetun kiinteistön omistusoikeuskin päättyy ostajan kuollessa, koska se on "henkilökohtainen".

Oikeuksia ja velvollisuuksia voi olla vain oikeussubjekteilla. Niitä ovat luonnolliset henkilöt, laillisesti perustetut yhteisöt ja säätiöt. Esineillä ei ole oikeuksia.

Rasiteoikeus on toisen kiinteistön OMISTAJALLA oleva oikeus, esim. tierasite, jolloin kiinteistöön kirjattu rasite osoittaa sen kiinteistön omistajan, jolla on oikeus käyttää tietä kulkemiseen toisen kiinteistön alueella.

>>Älä viitti kirjoitella tälle palstalle kun et mitään tiedä. >>

No, käypä ensin opiskelemassa asioita, tule sitten takaisin. On vähän noloa höpistä omiaan suureen ääneen, kun et edes perusasioita osaa.

Lue lisää

Sinähän suollat ihan potaskaa.

En jaksa kommentoida nyt kaikkea, mutta yksi esimerkki osaamattomuudestasi on tuo kuvitelmasi siitä, että tieoikeus kuuluu kiinteistön omistajalle. Asia ei ole näin,

Tieoikeus on siis aina kiinteistöllä ja se on kiinteistön oikeus käyttää toisen kiinteistön aluetta tienä.

Tieoikeus kirjoitti:

Sinähän suollat ihan potaskaa.

En jaksa kommentoida nyt kaikkea, mutta yksi esimerkki osaamattomuudestasi on tuo kuvitelmasi siitä, että tieoikeus kuuluu kiinteistön omistajalle. Asia ei ole näin,

Tieoikeus on siis aina kiinteistöllä ja se on kiinteistön oikeus käyttää toisen kiinteistön aluetta tienä.

Lue lisää

En jaksa minäkään enää näitä perusasioita opettaa. Kiinteistöillä ei ole mitään oikeuksia. rasiten on kiinteistön hyväksi oleva kiinteistön omistajan oikeus.

Mutta tämä tästä.

Lainlukija kirjoitti:

En jaksa minäkään enää näitä perusasioita opettaa. Kiinteistöillä ei ole mitään oikeuksia. rasiten on kiinteistön hyväksi oleva kiinteistön omistajan oikeus.

Mutta tämä tästä.

Lue lisää

Jokainen voi itse päätellä, kumpaa kannattaa uskoa: Lainlukijaa, joka on ihan pihalla kaiketa mitä väittää vai lakia ja maanmittauslaitosta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tieoikeus

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1962/19620358#L2

http://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/maanmittaustoimitukset/yksityistietoimitus

Tieoikeus kirjoitti:

Sinähän suollat ihan potaskaa.

En jaksa kommentoida nyt kaikkea, mutta yksi esimerkki osaamattomuudestasi on tuo kuvitelmasi siitä, että tieoikeus kuuluu kiinteistön omistajalle. Asia ei ole näin,

Tieoikeus on siis aina kiinteistöllä ja se on kiinteistön oikeus käyttää toisen kiinteistön aluetta tienä.

Lue lisää

Tästä varmaan muutkin osaa lukea kuin Lainlukija:

Kiinteistönmuodostamislaki

154 §
Kiinteistön hyväksi voidaan perustaa toisen rekisteriyksikön alueelle pysyvänä rasitteena oikeus:
1) talousveden ottamiseen;
2) talousveden johtamiseen sekä talousvesijohdon ja siihen liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen;
3) veden johtamiseen maan kuivattamista varten;
4) viemärijohdon ja muiden jäteveden johtamiseen ja käsittelyyn liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen;
5) puhelin-, sähkö-, kaasu-, lämpö- tai muun sellaisen johdon sekä johtoihin liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen;
6) ajoneuvojen pitämistä, venevalkamaa, laituria, uimapaikkaa, puutavaran varastointia ja lastauspaikkaa varten tarvittavan alueen käyttämiseen sekä asemakaava-alueella yhteispihaa varten tarvittavan alueen käyttämiseen;
7) kalastusta varten tarpeellisen maa-alueen käyttämiseen;
8) kiven, soran, hiekan, saven, turpeen tai muun näihin verrattavan maa-aineksen ottamiseen;
9) väestönsuojelua varten tarvittavien rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen;
10) jätteiden kokoamispaikan tai kiinteistöjen yhteisen lämpökeskuksen sijoittamiseen ja käyttämiseen; sekä
11) kulkuyhteyttä varten tarvittavaan alueeseen asemakaava-alueella.

Lainlukija kirjoitti:

Tästä varmaan muutkin osaa lukea kuin Lainlukija:

Kiinteistönmuodostamislaki

154 §
Kiinteistön hyväksi voidaan perustaa toisen rekisteriyksikön alueelle pysyvänä rasitteena oikeus:
1) talousveden ottamiseen;
2) talousveden johtamiseen sekä talousvesijohdon ja siihen liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen;
3) veden johtamiseen maan kuivattamista varten;
4) viemärijohdon ja muiden jäteveden johtamiseen ja käsittelyyn liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen;
5) puhelin-, sähkö-, kaasu-, lämpö- tai muun sellaisen johdon sekä johtoihin liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen;
6) ajoneuvojen pitämistä, venevalkamaa, laituria, uimapaikkaa, puutavaran varastointia ja lastauspaikkaa varten tarvittavan alueen käyttämiseen sekä asemakaava-alueella yhteispihaa varten tarvittavan alueen käyttämiseen;
7) kalastusta varten tarpeellisen maa-alueen käyttämiseen;
8) kiven, soran, hiekan, saven, turpeen tai muun näihin verrattavan maa-aineksen ottamiseen;
9) väestönsuojelua varten tarvittavien rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen;
10) jätteiden kokoamispaikan tai kiinteistöjen yhteisen lämpökeskuksen sijoittamiseen ja käyttämiseen; sekä
11) kulkuyhteyttä varten tarvittavaan alueeseen asemakaava-alueella.

Lue lisää

Niin.
Nuo oikeudet voidaan perustaa KIINTEISTÖN hyväksi.
Puhut itsesi pussiin.
Äskenhän väitit, ettei kiinteistöllä voi olla oikeuksia.
Ja nyt listaat oikeuksia, joita kiinteistöllä voi olla.

Kumpaa mieltä nyt olet?
Voiko kiinteistöllä olla oikeuksia?

Jos väität ettei voi, ei kannata viitata lainkohtaan, joka on väitettäsi vastaan.

Tieoikeus kirjoitti:

Jokainen voi itse päätellä, kumpaa kannattaa uskoa: Lainlukijaa, joka on ihan pihalla kaiketa mitä väittää vai lakia ja maanmittauslaitosta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tieoikeus

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1962/19620358#L2

http://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/maanmittaustoimitukset/yksityistietoimitus

Lue lisää

Jokainen voi itse päätellä, miten heikkoa on nimimerkki Tieoikeus osaaminen.

Alla laista yksityisistä teistä säännös sitä koskien, kuka on tienpitovelvollinen. Se on yllätys yllätys (ei tosin minulle) KIINTEISTÖN OMISTAJA. Voitaisiinko siitä päätellä, kuka on tieoikeuden haltija??

Laki yksityisistä teistä 22 §

"Jokainen, joka on saanut oikeuden tiehen tai 10 §:n 1 momentin mukaisen oikeuden käyttää tietä taikka jonka omistama kiinteistö kokonaan tai osaksi on sillä tien vaikutuspiiriksi katsottavalla alueella, jolta tai jolle tapahtuviin kuljetuksiin tietä tarvitaan tai voidaan käyttää, on velvollinen tieosakkaana osuutensa mukaan tekemään ja pitämään kunnossa tietä."

Lukutaito! kirjoitti:

Niin.
Nuo oikeudet voidaan perustaa KIINTEISTÖN hyväksi.
Puhut itsesi pussiin.
Äskenhän väitit, ettei kiinteistöllä voi olla oikeuksia.
Ja nyt listaat oikeuksia, joita kiinteistöllä voi olla.

Kumpaa mieltä nyt olet?
Voiko kiinteistöllä olla oikeuksia?

Jos väität ettei voi, ei kannata viitata lainkohtaan, joka on väitettäsi vastaan.

Lue lisää

Voi ei tuota sinun älyn suuruutta!! Hehh!!

Juuri niin, laissa lukee, että KIINTEISTÖN HYVÄKSI. Siinä ei lue että oikeus kuuluisi kiinteistölle tai muuta sellaista, että kiinteistöllä on oikeus tai kiinteistö peräti omistaa tieoikeuden.

>>Voiko kiinteistöllä olla oikeuksia?>>

Ihan aikuisen oikeesti: EI VOI.

>>Jos väität ettei voi, ei kannata viitata lainkohtaan, joka on väitettäsi vastaan. >>

Jospa nyt lukisit itsekin sen lainkohdan.

Tosin saman asian ajaisi ihan juridiikan peruskurssikin siitä, kuka voi saada oikeuksia ja velvollisuuksia. Viittaan edellä oikeussubjektista kirjoittamaani.

Sinulta voisi kysyä, oletko koksaan kuullutkaan OIKEUSSUBJEKTISTA?

Lainlukija kirjoitti:

Jokainen voi itse päätellä, miten heikkoa on nimimerkki Tieoikeus osaaminen.

Alla laista yksityisistä teistä säännös sitä koskien, kuka on tienpitovelvollinen. Se on yllätys yllätys (ei tosin minulle) KIINTEISTÖN OMISTAJA. Voitaisiinko siitä päätellä, kuka on tieoikeuden haltija??

Laki yksityisistä teistä 22 §

"Jokainen, joka on saanut oikeuden tiehen tai 10 §:n 1 momentin mukaisen oikeuden käyttää tietä taikka jonka omistama kiinteistö kokonaan tai osaksi on sillä tien vaikutuspiiriksi katsottavalla alueella, jolta tai jolle tapahtuviin kuljetuksiin tietä tarvitaan tai voidaan käyttää, on velvollinen tieosakkaana osuutensa mukaan tekemään ja pitämään kunnossa tietä."

Lue lisää

Viittasin lainkohtaan ja maanmittauslaitoksen ohjeeseen, joista käy ilmi, että tieoikeus perustetaan kiinteistölle. Mitä niistä et ymmärtänyt?

Yksityistielain 8 §:ssä sanotaan näin:

"...on kulkuyhteyttä tarvitsevalle kiinteistölle annettava oikeus käyttää jäljempänä säädetyssä tietoimituksessa määrättävää aluetta 5 §:n mukaisiin tietarkoituksiin. Oikeutta toisen kiinteistön alueen tällaiseen pysyvään käyttämiseen sanotaan tieoikeudeksi."

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1962/19620358#L2P8

Miten ihmeessä sinä Lainlukija pystyt kääntämään tuon niin, että tieoikeus ei olisi kiinteistöllä vaan ihmisellä?

Lainlukija kirjoitti:

Voi ei tuota sinun älyn suuruutta!! Hehh!!

Juuri niin, laissa lukee, että KIINTEISTÖN HYVÄKSI. Siinä ei lue että oikeus kuuluisi kiinteistölle tai muuta sellaista, että kiinteistöllä on oikeus tai kiinteistö peräti omistaa tieoikeuden.

>>Voiko kiinteistöllä olla oikeuksia?>>

Ihan aikuisen oikeesti: EI VOI.

>>Jos väität ettei voi, ei kannata viitata lainkohtaan, joka on väitettäsi vastaan. >>

Jospa nyt lukisit itsekin sen lainkohdan.

Tosin saman asian ajaisi ihan juridiikan peruskurssikin siitä, kuka voi saada oikeuksia ja velvollisuuksia. Viittaan edellä oikeussubjektista kirjoittamaani.

Sinulta voisi kysyä, oletko koksaan kuullutkaan OIKEUSSUBJEKTISTA?

Lue lisää

Et ole koskaan tainnut nähdä rasitustodistusta, josta käy ilmi kiinteistön tieoikeus.

Tieoikeus kirjoitti:

Viittasin lainkohtaan ja maanmittauslaitoksen ohjeeseen, joista käy ilmi, että tieoikeus perustetaan kiinteistölle. Mitä niistä et ymmärtänyt?

Yksityistielain 8 §:ssä sanotaan näin:

"...on kulkuyhteyttä tarvitsevalle kiinteistölle annettava oikeus käyttää jäljempänä säädetyssä tietoimituksessa määrättävää aluetta 5 §:n mukaisiin tietarkoituksiin. Oikeutta toisen kiinteistön alueen tällaiseen pysyvään käyttämiseen sanotaan tieoikeudeksi."

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1962/19620358#L2P8

Miten ihmeessä sinä Lainlukija pystyt kääntämään tuon niin, että tieoikeus ei olisi kiinteistöllä vaan ihmisellä?

Lue lisää

Olkoon nyt vielä kerran. Kerroin jo kenellä oikeuksia ja velvollisuuksia voi olla. Oikeuksia ja velvollisuuksia voi olla vain oikeussubjekteilla. Niitä ovat luonnolliset henkilöt, laillisesti perustetut yhteisöt ja säätiöt. Esineillä ei ole oikeuksia.

Tämä on sinulle ilmeisesti ihan uutta ja ihmeellistä, koska se ei näytä aiheuttavan mitään oivalluksia pääkopassasi.

Jospa lukisit sen koko viittaamasi lain kokonaisuudessaan ja miettisit, mitä kussakin säännöksessä sanotaan. Siellä kerrotaan esim. tieosakkaista ja korvausten maksamisesta kiinteistön omistajalle, tieosakkaalle tai muulle oikeuden haltijalle. Siellä on myös säännöksiä tieosakkaiden erimielisyyden ratkaisemisesta.

Miten ajattelit selvittää, mikä on kiinteistön mielipide, jos mainittuihin asioihin pitäisi saada selvyys, kun "tieoikeus olisi kiinteistöllä"?

Lainlukeminen edellyttää tulkintaa. Laki on vanhan sanonnan mukaan niin kuin luetaan, ei siis niin kuin se on "kirjoitettu".

Tieoikeus kirjoitti:

Et ole koskaan tainnut nähdä rasitustodistusta, josta käy ilmi kiinteistön tieoikeus.

Oliko edellinen vastaus kysymykseen, mikä on oikeussubjekti?

Lainlukija kirjoitti:

Olkoon nyt vielä kerran. Kerroin jo kenellä oikeuksia ja velvollisuuksia voi olla. Oikeuksia ja velvollisuuksia voi olla vain oikeussubjekteilla. Niitä ovat luonnolliset henkilöt, laillisesti perustetut yhteisöt ja säätiöt. Esineillä ei ole oikeuksia.

Tämä on sinulle ilmeisesti ihan uutta ja ihmeellistä, koska se ei näytä aiheuttavan mitään oivalluksia pääkopassasi.

Jospa lukisit sen koko viittaamasi lain kokonaisuudessaan ja miettisit, mitä kussakin säännöksessä sanotaan. Siellä kerrotaan esim. tieosakkaista ja korvausten maksamisesta kiinteistön omistajalle, tieosakkaalle tai muulle oikeuden haltijalle. Siellä on myös säännöksiä tieosakkaiden erimielisyyden ratkaisemisesta.

Miten ajattelit selvittää, mikä on kiinteistön mielipide, jos mainittuihin asioihin pitäisi saada selvyys, kun "tieoikeus olisi kiinteistöllä"?

Lainlukeminen edellyttää tulkintaa. Laki on vanhan sanonnan mukaan niin kuin luetaan, ei siis niin kuin se on "kirjoitettu".

Lue lisää

Jos tieoikeus kuuluisi henkilölle, se ei liittyisi kiinteistön omistukseen.
Tieoikeus perustetaan kuitenkin kiinteistölle ja se on voimassa omistajavaihdoksista riippumatta.

Tieoikeus kirjoitti:

Jos tieoikeus kuuluisi henkilölle, se ei liittyisi kiinteistön omistukseen.
Tieoikeus perustetaan kuitenkin kiinteistölle ja se on voimassa omistajavaihdoksista riippumatta.

Lue lisää

Miten niin tieoikeus ei liittyisi kiinteistön omistukseen?

Laki yksityisistä teistä 1 §
"Tämä laki koskee kaikkia yksityisiä teitä, sellaisia teitä lukuun ottamatta, joita vain asianomaisen kiinteistön omistajalla tai haltijalla on oikeus käyttää. Sellaiseen tiehen, jota myös muulla on oikeus käyttää, mutta johon kenelläkään ei ole pysyvää käyttöoikeutta, sovelletaan tätä lakia vain niissä kohdin, joissa niin on nimenomaan säädetty."

Lain soveltamisala koskee nimenomaan teitä, poikkeuksena tiet, joita vain kiinteistön omistajalla tai haltijalla on oikeus käyttää.

Tieoikeus on kiinteistön hyväksi, siksi omistajan vaihtuessa myös tieoikeus siirtyy kiinteistön mukana. Ei se kiinteistö sitä oikeutta ole saanut vaan sen omistaja.

Lainlukija kirjoitti:

Miten niin tieoikeus ei liittyisi kiinteistön omistukseen?

Laki yksityisistä teistä 1 §
"Tämä laki koskee kaikkia yksityisiä teitä, sellaisia teitä lukuun ottamatta, joita vain asianomaisen kiinteistön omistajalla tai haltijalla on oikeus käyttää. Sellaiseen tiehen, jota myös muulla on oikeus käyttää, mutta johon kenelläkään ei ole pysyvää käyttöoikeutta, sovelletaan tätä lakia vain niissä kohdin, joissa niin on nimenomaan säädetty."

Lain soveltamisala koskee nimenomaan teitä, poikkeuksena tiet, joita vain kiinteistön omistajalla tai haltijalla on oikeus käyttää.

Tieoikeus on kiinteistön hyväksi, siksi omistajan vaihtuessa myös tieoikeus siirtyy kiinteistön mukana. Ei se kiinteistö sitä oikeutta ole saanut vaan sen omistaja.

Lue lisää

Katsohan Lainlukija tämä Vantaan kaupungin rasitesopimusmalli, jossa sovitaan mm. tieoikeudesta ja tien kunnossapidosta:

http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/29061_RASITESOPIMUS_Vantaa.pdf

Joko nyt alkaa aueta, että ne oikeudet ja velvollisuudet koskevat kiinteistöä omistajasta riippumatta.

Tieoikeus kirjoitti:

Katsohan Lainlukija tämä Vantaan kaupungin rasitesopimusmalli, jossa sovitaan mm. tieoikeudesta ja tien kunnossapidosta:

http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/29061_RASITESOPIMUS_Vantaa.pdf

Joko nyt alkaa aueta, että ne oikeudet ja velvollisuudet koskevat kiinteistöä omistajasta riippumatta.

Lue lisää

Ja loppuosassa lukee: "Sopijaosapuolet sitoutuvat siirtämään sopimuksessa mainitut ehdot myös kiinteistöjen uusia omistajia koskeviksi."

Jokohan sinullekin aukeaisi asia.

Lainlukija kirjoitti:

Ja loppuosassa lukee: "Sopijaosapuolet sitoutuvat siirtämään sopimuksessa mainitut ehdot myös kiinteistöjen uusia omistajia koskeviksi."

Jokohan sinullekin aukeaisi asia.

Lue lisää

Sopimusosapuolina ovat kuitenkin kiinteistöt, mutta kun kynä ei pysy maapalan kädessä, niin sopparin allekirjoittavat niiden puolesta ihmiset.

Juristi1 kirjoitti:

Sopimusosapuolina ovat kuitenkin kiinteistöt, mutta kun kynä ei pysy maapalan kädessä, niin sopparin allekirjoittavat niiden puolesta ihmiset.

BUAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAAAA!!!!

Juristiksi nimimerkkiään ylentänyt kirjoittaa tällaista soopaa. Kiinteistöt tekevät sopimuksia (sic!) Anna mun kaikki kestää!

Lainlukija kirjoitti:

BUAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAAAA!!!!

Juristiksi nimimerkkiään ylentänyt kirjoittaa tällaista soopaa. Kiinteistöt tekevät sopimuksia (sic!) Anna mun kaikki kestää!

Mikä pelle tää lainlukija on? Jos haluat keskustella kiinteistöasioista, niin selvitä itsellesi edes perusasiat, kuten kiinteistörekisteri, rasite ja käyttöoikeus.

11+11 kirjoitti:

Minähän väänsin sinne viestini loppuun ihan rautalangasta, että kommenttini oli VITSI. Väitteesi oli niin idioottimainen, että vähän pelleilin kustannuksellasi. TIETENKÄÄN MITKÄÄN NUO OIKEUDET EIVÄT PERIYDY. Tyhmemmänkin piti tämä tajuta, mutta näemmä sitten ei.

Lue lisää

Heheh, oliko joku ylläri, ettei tuo pelle tajunnut vitsiä!
Ymmärtääkseen asiaan liittyvää sarkasmia pitäisi ymmärtää perusasiat.
Lainlukija on osoittanut, ettei hän osaa edes alkeita. Mistään.

Opettele alkeet... kirjoitti:

Mikä pelle tää lainlukija on? Jos haluat keskustella kiinteistöasioista, niin selvitä itsellesi edes perusasiat, kuten kiinteistörekisteri, rasite ja käyttöoikeus.

Haluaisitko sinä avautua esim. siitä, mikä on oikeussubjekti? Täällä kun eräät ovat kertoneet, että kiinteistöllä voisi olla oikeuksia.

Onko sinun "perusasiat" sellaisia, että kiinteistö on oikeussubjekti?

Käyttöoikeudet ovat henkilökohtaisia eivätkä ne periydy.

Jos jollakulla on kiinteistöön esimerkiksi perintökaaren 12 luvun mukainen tai testamenttiin perustuva käyttöoikeus, hän voi hakea tämän oikeuden kirjaamista kiinteistörekisteriin. Tällöin kiinteistön ostajalla on mahdollisuus saada tieto kiinteistöön kohdistuvasta rasitteesta. Mutta tällainenkaan käyttöoikeus ei periydy jälkipolville, vaan lakkaa käyttöoikeuden saajan kuollessa.

JOS käyttöoikeudet periytyisivät, olisi joku jossain joskus kirjoittanut aiheesta jotain. Esimerkiksi lainsäätäjä. Mutta väittäjä ei pysty esittämään mitään faktaa väitteensä tueksi. Väärässä siis olet, sorry vaan.

Eikä tuollaisessa systeemissä olisi edes mitään järkeä, sillä mistä kiinteistön ostaja voisi tietää, että kiinteistöä rasittaa jokin käyttöoikeus, joka laskee kiinteistön arvoa?

Mistä ihmeestä olette ylipäätään edes keksineet, että käyttöoikeuden periytyminen voisi olla mahdollista?

Älä sotke.

Hallintaoikeus on elinikäinen tai sitä lyhyempi eli määräaikainen ja se päättyy aina viimeistään henkilön kuolemaan.

Jos tällaiset käyttöoikeudet voitaisiin perustaa pysyviksi, niitä varten olisi jonkinlainen järjestelmä, johon ne kirjattaisiin. Mutta kun ei sellaista nyt kerta kaikkiaan vain ole.

Ja jos olisi, niin kerrohan missä! Et pysty itse esittämään horinoittesi tueksi yhtään mitään järkevää.

Jos ostan kiinteistön, näen siihen kohdistuvat käyttöoikeudet kiinteistörekisteristä. Jos ei oikeutta ole kirjattu sinne, ei sitä ole. Ja jos on kirjattu, se on henkilökohtainen.

Siinä sulle todiste. Itse et pysty todistamaan tuota omaa väitettäsi mitenkään. Ja jos yrität, niin älä horinoi itse, vaan viittaa johonkin kunnon lähteeseen. Missä siis muka on käyttöoikeusrekisteri?

Lueppas lainlukija täältä:

http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Lahja/Hallintaoikeuden_pidattaminen_lahjaverot(9206)

Hallintaoikeus voidaan pidättää määräajaksi tai jäljellä olevaksi eliniäksi.

Elinikä tai lyhempi kirjoitti:

Lueppas lainlukija täältä:

http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Lahja/Hallintaoikeuden_pidattaminen_lahjaverot(9206)

Hallintaoikeus voidaan pidättää määräajaksi tai jäljellä olevaksi eliniäksi.

Lue lisää

http://www.metsakeskus.fi/hallintaoikeus#.VHHb4KMzB2Q

Hallintaoikeuden pidätys voi olla elinikäinen tai määräaikainen.

Näyttää olevan juridiikan perusasiat pahasti hakusessa.

Elinikä tai lyhempi kirjoitti:

Lueppas lainlukija täältä:

http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Lahja/Hallintaoikeuden_pidattaminen_lahjaverot(9206)

Hallintaoikeus voidaan pidättää määräajaksi tai jäljellä olevaksi eliniäksi.

Lue lisää

Oikeaa tietoa:

Maakaaressa säädetään oikeuksien pysyvyydestä kiinteistökaupassa.

Kas näin:
"Jollei toisin säädetä, kiinteistöön oikeustoimella perustettu muu kuin 14 luvun 1 §:ssä tarkoitettu erityinen oikeus sitoo kiinteistön ostajaa vain, jos hän kauppaa tehtäessä tiesi oikeudesta." Maakaari 3 luku 8 §

Säännös tarkoittaa sitä, että muut oikeudet kuin kiinteistörekisteriin kirjattavat oikeudet ovat voimassa, jos niistä on kauppakirjassa sovittu.

Tässä alla säännös, mitä voidaan kirjata. Pysyvää eirtyistä oikeutta ei voida kirjata, mutta se on voimassa, jos siitä on edellä sanotulla tavalla sovittu osapuolten kesken.

"Kirjata saadaan sopimukseen tai muuhun oikeustoimeen perustuva toisen omistamaa kiinteistöä koskeva:
1) vuokraoikeus tai muu käyttöoikeus;
2) eläkeoikeus;
3) metsänhakkuuoikeus; sekä
4) oikeus ottaa maa-aineksia tai kaivoskivennäisiä taikka muu näihin verrattava irrottamisoikeus.

Erityistä oikeutta ei saa kirjata, jos se on pysyvä taikka voimassa jonkin kiinteistön tai alueen hyväksi taikka jos se on perustettu kiinteistötoimituksessa tai muutoin viranomaisen päätöksellä. Metsänhakkuuoikeus kirjataan olemaan voimassa enintään viisi vuotta ja irrottamisoikeus enintään 50 vuotta oikeuden perustamisesta sekä käyttöoikeus enintään laissa säädetyn enimmäisajan." Maakaari 14 luku 1 §

Metsäkeskus kertoo juuri esim. metsää koskevien oikeuksien kestosta linkissä mainitulla tavalla, koska kirjattavien oikeuksien kohdalla on rajoituksia maakaaressa. Verottajan ilmoittamat tiedot johtuvat siitä, minkälaisiin oikeuksiin yleensä verotus kohdistuu. Verottaja ei määrää sopimusten siviilioikeudellisia vaikutuksia, kuten luulet.

>>Jos tällaiset käyttöoikeudet voitaisiin perustaa pysyviksi, niitä varten olisi jonkinlainen järjestelmä, johon ne kirjattaisiin.>>

Oikeuden kirjaaminen on siis täysin eri asia kuin sen olemassa oleminen. Tietosi ovat osoittautuneet niin puutteellisiksi, että on ollut ilo valistaa sinua näissä asioissa.

Toki nämä asiat olisi finlexistä löytänyt kuka vain!

Ttppii kirjoitti:

Näyttää olevan juridiikan perusasiat pahasti hakusessa.

Jep. Siksipä olen täällä valistanut ansiokkaasti kaikkia.

Lainlukija kirjoitti:

Jep. Siksipä olen täällä valistanut ansiokkaasti kaikkia.

Harvoin törmää ihmiseen, joka on noin pihalla, mutta noin sitkeä väitteissään.

Käyttöoikeuden siirrettävyys kolmannelle edellyttää sen kirjaamiskelpoisuutta.
Tässä keskustelussa puheena oleva käyttöoikeus ei ole siirrettävissä eli se lakkaa, kun sopimuksen tehnyt myyjä kuolee.

Juristi1 kirjoitti:

Harvoin törmää ihmiseen, joka on noin pihalla, mutta noin sitkeä väitteissään.

Käyttöoikeuden siirrettävyys kolmannelle edellyttää sen kirjaamiskelpoisuutta.
Tässä keskustelussa puheena oleva käyttöoikeus ei ole siirrettävissä eli se lakkaa, kun sopimuksen tehnyt myyjä kuolee.

Lue lisää

Äärimmäisen harvoin törmää noin typeriin kommenttihin. Kirjaamiskelpoisuuden vaikutukset ovat sinulla ihan hukassa. Sopimusvapaus on Suomessakin voimassa. Oletko kuullut ennen sellaisesta?

Ttppii kirjoitti:

Näyttää olevan juridiikan perusasiat pahasti hakusessa.

Niinpä, eikä kiinteistöoikeus ole erityisen helppo oikeudenala. Ei pitäisi työntää lusikkaansa soppaan, kun puurot ja vellitkin ovat sekaisin, kuten Lainlukijalla.

Eikö Lainlukijaa edes yhtään ihmetytä se, että vaikka hän kuinka insistoi, että ap:n kertomassa tapauksessa on kyse pysyvästä oikeudesta, sitä ei kuitenkaan saa kirjata kiinteistörekisteriin erityisenä oikeutena? No vinkki: otahan selvää, mitä tarkoittaa kiinteistörasite. Ja mieti sitten, onko ap:n tapauksessa todellakin siitä kysymys.

kaikenlaista kirjoitti:

Niinpä, eikä kiinteistöoikeus ole erityisen helppo oikeudenala. Ei pitäisi työntää lusikkaansa soppaan, kun puurot ja vellitkin ovat sekaisin, kuten Lainlukijalla.

Eikö Lainlukijaa edes yhtään ihmetytä se, että vaikka hän kuinka insistoi, että ap:n kertomassa tapauksessa on kyse pysyvästä oikeudesta, sitä ei kuitenkaan saa kirjata kiinteistörekisteriin erityisenä oikeutena? No vinkki: otahan selvää, mitä tarkoittaa kiinteistörasite. Ja mieti sitten, onko ap:n tapauksessa todellakin siitä kysymys.

Lue lisää

>>No vinkki: otahan selvää, mitä tarkoittaa kiinteistörasite. Ja mieti sitten, onko ap:n tapauksessa todellakin siitä kysymys. >>

Taas yksi lukutaidoton lisää. Olenko jossakin väittänyt ap:n kertoman käyttöoikeuden olevan kiinteistörasite??

Kysymys on kauppakirjassa sovitusta käyttöoikeudesta. Käyttöoikeuden haltijoilla on sovitun mukainen oikeus. Sitä ei voi kirjata minnekään julkisiin rekistereihin.

>> Ei pitäisi työntää lusikkaansa soppaan, kun puurot ja vellitkin ovat sekaisin,>>

Hyvä neuvo, olisitpa noudattanut sitä!

Lainlukija kirjoitti:

>>No vinkki: otahan selvää, mitä tarkoittaa kiinteistörasite. Ja mieti sitten, onko ap:n tapauksessa todellakin siitä kysymys. >>

Taas yksi lukutaidoton lisää. Olenko jossakin väittänyt ap:n kertoman käyttöoikeuden olevan kiinteistörasite??

Kysymys on kauppakirjassa sovitusta käyttöoikeudesta. Käyttöoikeuden haltijoilla on sovitun mukainen oikeus. Sitä ei voi kirjata minnekään julkisiin rekistereihin.

>> Ei pitäisi työntää lusikkaansa soppaan, kun puurot ja vellitkin ovat sekaisin,>>

Hyvä neuvo, olisitpa noudattanut sitä!

Lue lisää

Se käyttöoikeus oli vain sopimuksen tekijöillä itsellään (aivan sopimuksen sanamuodon mukaisesti), eikä se siirry heiltä kenellekään - ei perintönä eikä millään muullakaan tavalla. Vain sellainen oikeus on siirrettävissä, joka on kirjaamiskelpoinen - ja pitää kirjata.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950540#L14P2

Mutta eihän tässä ollut sovittu että oikeus siirtyisi. Ja sopimusosapuolet olivat jo kuolleetkin.

Perillinen perii perittävän omaisuuden, ei käyttöoikeuksia. Mikä tässä on niin vaikeaa tajuta? Tällaiset henkilökohtaiset käyttöoikeudet kun nyt eivät kerta kaikkiaan periydy. Usko nyt jo se!

***Kysymys on kauppakirjassa sovitusta käyttöoikeudesta. Käyttöoikeuden haltijoilla on sovitun mukainen oikeus. Sitä ei voi kirjata minnekään julkisiin rekistereihin.***

Taas täyttä roskaa "Lainlukijalta". Kiinteistörekisteriin kirjattavat erityiset oikeudet perustuvat usein juuri sopimuksiin. Voivat ne perustua muuhunkin oikeustoimeen, kuten testamenttiin, tai suoraan lakiin, kuten lesken hallintaoikeus. Mutta kun on asioista näinkin pihalla kuin "Lainlukija", voisi jättää asioiden sotkemisen jo vähitellen vähemmälle.

Juristi1 kirjoitti:

Mutta eihän tässä ollut sovittu että oikeus siirtyisi. Ja sopimusosapuolet olivat jo kuolleetkin.

Perillinen perii perittävän omaisuuden, ei käyttöoikeuksia. Mikä tässä on niin vaikeaa tajuta? Tällaiset henkilökohtaiset käyttöoikeudet kun nyt eivät kerta kaikkiaan periydy. Usko nyt jo se!

Lue lisää

Kysymys ei ollut henkilökohtaisesta käyttöoikeudesta. Mikä on vaikea tajuta?

Ei nämä ole uskonasioita.

kaikenlaista kirjoitti:

***Kysymys on kauppakirjassa sovitusta käyttöoikeudesta. Käyttöoikeuden haltijoilla on sovitun mukainen oikeus. Sitä ei voi kirjata minnekään julkisiin rekistereihin.***

Taas täyttä roskaa "Lainlukijalta". Kiinteistörekisteriin kirjattavat erityiset oikeudet perustuvat usein juuri sopimuksiin. Voivat ne perustua muuhunkin oikeustoimeen, kuten testamenttiin, tai suoraan lakiin, kuten lesken hallintaoikeus. Mutta kun on asioista näinkin pihalla kuin "Lainlukija", voisi jättää asioiden sotkemisen jo vähitellen vähemmälle.

Lue lisää

Siis siirtyykö oikeus käyttää rantaa virkistysalueena jälkipolville perintönä vai ei?

kaikenlaista kirjoitti:

***Kysymys on kauppakirjassa sovitusta käyttöoikeudesta. Käyttöoikeuden haltijoilla on sovitun mukainen oikeus. Sitä ei voi kirjata minnekään julkisiin rekistereihin.***

Taas täyttä roskaa "Lainlukijalta". Kiinteistörekisteriin kirjattavat erityiset oikeudet perustuvat usein juuri sopimuksiin. Voivat ne perustua muuhunkin oikeustoimeen, kuten testamenttiin, tai suoraan lakiin, kuten lesken hallintaoikeus. Mutta kun on asioista näinkin pihalla kuin "Lainlukija", voisi jättää asioiden sotkemisen jo vähitellen vähemmälle.

Lue lisää

Kiinteistörekisteriin kirjattavista oikeuksista kerroin jo aiemmin. Mitä kohtaa siitä et ymmärtänyt??

"Kirjata saadaan sopimukseen tai muuhun oikeustoimeen perustuva toisen omistamaa kiinteistöä koskeva:
1) vuokraoikeus tai muu käyttöoikeus;
2) eläkeoikeus;
3) metsänhakkuuoikeus; sekä
4) oikeus ottaa maa-aineksia tai kaivoskivennäisiä taikka muu näihin verrattava irrottamisoikeus.

Erityistä oikeutta ei saa kirjata, jos se on pysyvä taikka voimassa jonkin kiinteistön tai alueen hyväksi taikka jos se on perustettu kiinteistötoimituksessa tai muutoin viranomaisen päätöksellä. Metsänhakkuuoikeus kirjataan olemaan voimassa enintään viisi vuotta ja irrottamisoikeus enintään 50 vuotta oikeuden perustamisesta sekä käyttöoikeus enintään laissa säädetyn enimmäisajan." Maakaari 14 luku 1 §

jannne67 kirjoitti:

Siis siirtyykö oikeus käyttää rantaa virkistysalueena jälkipolville perintönä vai ei?

Siirtyy.

jannne67 kirjoitti:

Siis siirtyykö oikeus käyttää rantaa virkistysalueena jälkipolville perintönä vai ei?

Ota nyt huomioon, että tämä Lainlukija on aivan pihalla juridiikasta.

Se sovittu oikeus oli henkilökohtainen ja lakkasi kun sopimuksen tekijät kuolivat.
Oikeus käyttää rantaa oli vain sopimuksen osapuolilla.

Se mikä siirtyy perintönä, voidaan myös myydä, lahjoittaa tai testamentata.
Henkilökohtaisia oikeuksia ei voida periä, myydä, lahjoittaa eikä testamentata.

Lainlukija kirjoitti:

Kiinteistörekisteriin kirjattavista oikeuksista kerroin jo aiemmin. Mitä kohtaa siitä et ymmärtänyt??

"Kirjata saadaan sopimukseen tai muuhun oikeustoimeen perustuva toisen omistamaa kiinteistöä koskeva:
1) vuokraoikeus tai muu käyttöoikeus;
2) eläkeoikeus;
3) metsänhakkuuoikeus; sekä
4) oikeus ottaa maa-aineksia tai kaivoskivennäisiä taikka muu näihin verrattava irrottamisoikeus.

Erityistä oikeutta ei saa kirjata, jos se on pysyvä taikka voimassa jonkin kiinteistön tai alueen hyväksi taikka jos se on perustettu kiinteistötoimituksessa tai muutoin viranomaisen päätöksellä. Metsänhakkuuoikeus kirjataan olemaan voimassa enintään viisi vuotta ja irrottamisoikeus enintään 50 vuotta oikeuden perustamisesta sekä käyttöoikeus enintään laissa säädetyn enimmäisajan." Maakaari 14 luku 1 §

Lue lisää

ihan mahdotonta näin tyhmälle kuin minä, tavallinen tallaaja ymmärtää tuota tekstiä, miten se voikin olla noin kauheeta!

Mutta sitä mieltäkö, että ketjun aloittaja saa pitää esivenhempiensa tilakaupassa saaneen rannan virkistyskäyttöoikeuden?
Vaikka pelkäänpä pahoin, että jälleen tulee sellainen vastaus, jota en tajua, mutta kiitos silti.

Lakannut on kirjoitti:

Ota nyt huomioon, että tämä Lainlukija on aivan pihalla juridiikasta.

Se sovittu oikeus oli henkilökohtainen ja lakkasi kun sopimuksen tekijät kuolivat.
Oikeus käyttää rantaa oli vain sopimuksen osapuolilla.

Se mikä siirtyy perintönä, voidaan myös myydä, lahjoittaa tai testamentata.
Henkilökohtaisia oikeuksia ei voida periä, myydä, lahjoittaa eikä testamentata.

Lue lisää

Ota erityisesti huomioon, että täällä monet asiaa täysin ymmärtämättömät haluavat sotkea asiaa. Olen kertonut useita lainsäädöksiä asiaan liittyen ja aina näiden asiantuntemattomien diletanttien osaaminen loppuu siihen, kun lakia pitäisi lukea.

Sopimus ei koskenyut henkilökohtaista oikeutta. Rannan käyttöoikeuden koskee tietenkin sopimuksen osapuolia ja sopimuksen laatineen oikeudenomistaja tulee tietenkin hänen sijaansa perintökaaren mukaisesti.

>>Se mikä siirtyy perintönä, voidaan myös myydä, lahjoittaa tai testamentata.>>

Nyt sovittu käyttöoikeus voidaan myydä, lahjoittaa omistajan suostumuksella ja sitä koskien voidaan tehdä testamentti. Jotkut kirjoittajat keksivät näitä ihmeellisiä rajoituksia perinnölle ihan omasta päästään. Niillä ei ole mitään juridista merkitystä tässä asiassa.

Lainlukija kirjoitti:

Ota erityisesti huomioon, että täällä monet asiaa täysin ymmärtämättömät haluavat sotkea asiaa. Olen kertonut useita lainsäädöksiä asiaan liittyen ja aina näiden asiantuntemattomien diletanttien osaaminen loppuu siihen, kun lakia pitäisi lukea.

Sopimus ei koskenyut henkilökohtaista oikeutta. Rannan käyttöoikeuden koskee tietenkin sopimuksen osapuolia ja sopimuksen laatineen oikeudenomistaja tulee tietenkin hänen sijaansa perintökaaren mukaisesti.

>>Se mikä siirtyy perintönä, voidaan myös myydä, lahjoittaa tai testamentata.>>

Nyt sovittu käyttöoikeus voidaan myydä, lahjoittaa omistajan suostumuksella ja sitä koskien voidaan tehdä testamentti. Jotkut kirjoittajat keksivät näitä ihmeellisiä rajoituksia perinnölle ihan omasta päästään. Niillä ei ole mitään juridista merkitystä tässä asiassa.

Lue lisää

Kauppakirjassa oli siis tällainen ehto:

Me myyjät A, B ja C pidätämme itsellemme oikeuden käyttää kiinteistön rantaa virkistysalueena.

Mikä tuossa viittaa siirrettävyyteen tai oikeuden pysyvyyteen A:n, B:n ja C:n kuoltua?

Juristi1 kirjoitti:

Kauppakirjassa oli siis tällainen ehto:

Me myyjät A, B ja C pidätämme itsellemme oikeuden käyttää kiinteistön rantaa virkistysalueena.

Mikä tuossa viittaa siirrettävyyteen tai oikeuden pysyvyyteen A:n, B:n ja C:n kuoltua?

Lue lisää

Mikä siinä viittaa oikeuden rajoittumiseen elinikäiseksi.

Elinikäinen oikeus kirjataan sopimusehdoksi näin:

"Me myyjät A, B ja C pidätämme itsellemme elinikäisen oikeuden käyttää kiinteistön rantaa virkistysalueena."

Lainlukija kirjoitti:

Mikä siinä viittaa oikeuden rajoittumiseen elinikäiseksi.

Elinikäinen oikeus kirjataan sopimusehdoksi näin:

"Me myyjät A, B ja C pidätämme itsellemme elinikäisen oikeuden käyttää kiinteistön rantaa virkistysalueena."

Lue lisää

Jos käyttöoikeutta ei ole pidätetty määrävuosiksi, se on voimassa käyttöoikeuden haltijan eliniän.

Juristi1 kirjoitti:

Jos käyttöoikeutta ei ole pidätetty määrävuosiksi, se on voimassa käyttöoikeuden haltijan eliniän.

Perustuu mihin???

Lainlukija kirjoitti:

Perustuu mihin???

Siihen, että käyttöoikeus on henkilökohtainen.

Lainlukija kirjoitti:

Perustuu mihin???

Mä en enää kysele sinulta enempää, koska kuvittelet tuolla toisessa vastauksessasi, että kiinteistöt voivat tehdä sopimuksia. Ymmärrän, että nämä oikeudelliset kysymykset menevät ihan yli ymmärryksesi.

>>Sitä ei voi siirtää kiinteistönomistajan suostumuksetta. Mutta mikään ei estä sopimasta, kun kiinteistö myydään uudelle omistajalle, että se säilyy edelleen voimassa. Kaupassa osapuolilla on sopimusvapaus, eikä oikeuden kirjaamiskelpoisuus tai -kelvottomuus rajoita sopimusvapautta.>Kas näin:
"Jollei toisin säädetä, kiinteistöön oikeustoimella perustettu muu kuin 14 luvun 1 §:ssä tarkoitettu erityinen oikeus sitoo kiinteistön ostajaa vain, jos hän kauppaa tehtäessä tiesi oikeudesta." Maakaari 3 luku 8 §

Säännös tarkoittaa sitä, että muut oikeudet kuin kiinteistörekisteriin kirjattavat oikeudet ovat voimassa, jos niistä on kauppakirjassa sovittu.

nix_nax kirjoitti:

>>Sitä ei voi siirtää kiinteistönomistajan suostumuksetta. Mutta mikään ei estä sopimasta, kun kiinteistö myydään uudelle omistajalle, että se säilyy edelleen voimassa. Kaupassa osapuolilla on sopimusvapaus, eikä oikeuden kirjaamiskelpoisuus tai -kelvottomuus rajoita sopimusvapautta.>Kas näin:
"Jollei toisin säädetä, kiinteistöön oikeustoimella perustettu muu kuin 14 luvun 1 §:ssä tarkoitettu erityinen oikeus sitoo kiinteistön ostajaa vain, jos hän kauppaa tehtäessä tiesi oikeudesta." Maakaari 3 luku 8 §

Säännös tarkoittaa sitä, että muut oikeudet kuin kiinteistörekisteriin kirjattavat oikeudet ovat voimassa, jos niistä on kauppakirjassa sovittu.

Lue lisää

Voi NIX-NAX, sinä ihana ihminen, olit vastannut kysymykseeni, mutta nyt vasta näin kirjoituksesi. Valtavasti kiitos, sinulle hyvälle ihmiselle!
Mutta anteeksi, että minun on tankattava tätä vielä, mitä sanot alkuperäiseen kysymykseen, periytyykö käyttöoikeus sen tämänhetkiseltä omistajalta seuraavalle sukupolvelle?
KIITOS!

mites ne perilliset pitäs mainita, nimilläkö vai miten? Onhan ne "osakkaina " mainittu!

>>Samalla myös sen voisi myydä kolmannelle osapuolelle. >>

Kyllä sen käyttöoikeuden voi myydä. Tarvitaan vain kiinteistön omistajan suostumus kauppaan. Arvo voidaan määrittää, mutta toki mahdollisia ostajia olisi vähän eli arvonmääritys olisi vaikeaa. Niin on kuitenkin perinnönjaossa usein muutenkin arvonmäärityksen tekeminen perintökaluille vaikeaa (esim. jokin taulu).

>>Lisäksi jos omistaja myy tuon, en usko, että tuo sitoisi ostajaa.>>

Eihän toki kiinteistön omistaja voi myydä toiselle kuuluvaa käyttöoikeutta. Myyjänä ovat käyttöoikeuden haltijat, jos he sen myydä haluavat kiinteistön omistajan suostumuksella.

tallelokero,,, kirjoitti:

mites ne perilliset pitäs mainita, nimilläkö vai miten? Onhan ne "osakkaina " mainittu!

Perillisethän olivat myyjiä, eli sopimusosapuolia. He pidättivät kaupassa oikeuden itselleen.

Jos tuolla kauppakirjalla olisi ollut tarkoitus perustaa oikeuksia myös muille henkilötahoille, olisi siitä pitänyt ottaa ehto kauppakirjaan.

Ihan samalla tavalla kun lahjoitetaan kiinteistö ja lahjanantaja pidättää siihen hallintaoikeuden, ei tämäkään oikeus siirry hänen jälkipolvilleen, vaan lakkaa lahjanantajan kuolemaan. Jos lahjanantaja haluaa pidättää hallintaoikeuden jollekin muullekin, siitä otetaan ehto lahjakirjaan. Ja sitten se hallintaoikeus päättyy kun sekä lahjanantaja että tämä toinen henkilö ovat kuolleet. Eikä se todellakaan periydy heidän jälkipolvilleen!

Lainlukija kirjoitti:

>>Samalla myös sen voisi myydä kolmannelle osapuolelle. >>

Kyllä sen käyttöoikeuden voi myydä. Tarvitaan vain kiinteistön omistajan suostumus kauppaan. Arvo voidaan määrittää, mutta toki mahdollisia ostajia olisi vähän eli arvonmääritys olisi vaikeaa. Niin on kuitenkin perinnönjaossa usein muutenkin arvonmäärityksen tekeminen perintökaluille vaikeaa (esim. jokin taulu).

>>Lisäksi jos omistaja myy tuon, en usko, että tuo sitoisi ostajaa.>>

Eihän toki kiinteistön omistaja voi myydä toiselle kuuluvaa käyttöoikeutta. Myyjänä ovat käyttöoikeuden haltijat, jos he sen myydä haluavat kiinteistön omistajan suostumuksella.

Lue lisää

Väitätkö Lainlukija, että jos lahjoitan mökkini sinulle ja pidätän itselläni siihen hallintaoikeden, niin kuoltuani tuo hallintaoikeus siirty lapsilleni ja lapsenlapsilleni jne.?

Juristi1 kirjoitti:

Väitätkö Lainlukija, että jos lahjoitan mökkini sinulle ja pidätän itselläni siihen hallintaoikeden, niin kuoltuani tuo hallintaoikeus siirty lapsilleni ja lapsenlapsilleni jne.?

Lue lisää

Kyllä. Oliko tarpeeksi selvä vastaus?

Yleensä lahjakirjassa annetaan vain elinikäinen hallintaoikeus. Silloin saajan oikeus lakkaa saajan kuollessa.

Lainlukija kirjoitti:

Kyllä. Oliko tarpeeksi selvä vastaus?

Yleensä lahjakirjassa annetaan vain elinikäinen hallintaoikeus. Silloin saajan oikeus lakkaa saajan kuollessa.

Höpö höpö.

Hallintaoikeuden voi pidättää vain omaksi elinajakseen tai määrävuosiksi.

Juristi1 kirjoitti:

Höpö höpö.

Hallintaoikeuden voi pidättää vain omaksi elinajakseen tai määrävuosiksi.

Kummallista sitten on, että esim. maakaaressa säädetään muunlaisistakin käyttöoikeuksista kuin elinjan kestävistä tai määräaikaisista oikeuksista.

Ilmeisesti määräaikainen käyttöoikeus kuitenkin periytyisi, jos määräaikaa on käyttöoiekuden haltijalla jäljellä vai onko sillekin sinun mielestäsi jokin este siirtyä perintönä?

Onko "höpö, höpö" paras perustelusi? Hehe!

Lainlukija kirjoitti:

Kummallista sitten on, että esim. maakaaressa säädetään muunlaisistakin käyttöoikeuksista kuin elinjan kestävistä tai määräaikaisista oikeuksista.

Ilmeisesti määräaikainen käyttöoikeus kuitenkin periytyisi, jos määräaikaa on käyttöoiekuden haltijalla jäljellä vai onko sillekin sinun mielestäsi jokin este siirtyä perintönä?

Onko "höpö, höpö" paras perustelusi? Hehe!

Lue lisää

No ei se kyllä periydy. Käyttöoikeus lakkaa aina kuolemaan, vaikka se olisi pidätetty vaikkapa 10 vuodeksi ja lahjanantaja eläisikin vain yhden vuoden.

Mitäs maakaaren käyttöoikeuksia Lainlukija nyt tarkoittaa? Niitä kiinteistöille perustettavia oikeuksiako, kuten tieoikeus?

Koita nyt pitää erillään toisistaan ihmisten oikeudet ja kiinteistöjen oikeudet.

Ja ne tasan kaksi vaihtoehtoa on sanottu täällä verottajan sivullakin, eli käyttö/hallintaoikeus voidaan pidättää määräajaksi tai jäljellä olevaksi eliniäksi.

http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Lahja/Hallintaoikeuden_pidattaminen_lahjaverot(9206)

Eikä sekään, että elää lyhemmän aikaa kuin luulee, siirrä sitä "jäljellä olevaa'" hallintaoikeutta kenellekään.

Juristi1 kirjoitti:

No ei se kyllä periydy. Käyttöoikeus lakkaa aina kuolemaan, vaikka se olisi pidätetty vaikkapa 10 vuodeksi ja lahjanantaja eläisikin vain yhden vuoden.

Mitäs maakaaren käyttöoikeuksia Lainlukija nyt tarkoittaa? Niitä kiinteistöille perustettavia oikeuksiako, kuten tieoikeus?

Koita nyt pitää erillään toisistaan ihmisten oikeudet ja kiinteistöjen oikeudet.

Ja ne tasan kaksi vaihtoehtoa on sanottu täällä verottajan sivullakin, eli käyttö/hallintaoikeus voidaan pidättää määräajaksi tai jäljellä olevaksi eliniäksi.

http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Lahja/Hallintaoikeuden_pidattaminen_lahjaverot(9206)

Eikä sekään, että elää lyhemmän aikaa kuin luulee, siirrä sitä "jäljellä olevaa'" hallintaoikeutta kenellekään.

Lue lisää

>>Käyttöoikeus lakkaa aina kuolemaan, vaikka se olisi pidätetty vaikkapa 10 vuodeksi ja lahjanantaja eläisikin vain yhden vuoden.>>

Tähän sinulla on varmaankin jokin hyvä perustelu, miksi tehtyä sopimusehtoa määräajasta ei noudatettaisi?

On ihan perusasioita sopimusjuridiikassa, että tehtyä sopimusta on noudatettava.

>>Koita nyt pitää erillään toisistaan ihmisten oikeudet ja kiinteistöjen oikeudet.>>

Voi ei! Ryhdytkö sinäkin inttämään, että kiinteistö voi saada joitakin oikeuksia?

Verottaja ei ratkaise yksityisoikeudellisten oikeuksien sitovuutta. Olen sen jo todennut aiemmin, vai meneekö verolait joinakin superlakeina muiden lakien ohi??

Lainlukija kirjoitti:

>>Käyttöoikeus lakkaa aina kuolemaan, vaikka se olisi pidätetty vaikkapa 10 vuodeksi ja lahjanantaja eläisikin vain yhden vuoden.>>

Tähän sinulla on varmaankin jokin hyvä perustelu, miksi tehtyä sopimusehtoa määräajasta ei noudatettaisi?

On ihan perusasioita sopimusjuridiikassa, että tehtyä sopimusta on noudatettava.

>>Koita nyt pitää erillään toisistaan ihmisten oikeudet ja kiinteistöjen oikeudet.>>

Voi ei! Ryhdytkö sinäkin inttämään, että kiinteistö voi saada joitakin oikeuksia?

Verottaja ei ratkaise yksityisoikeudellisten oikeuksien sitovuutta. Olen sen jo todennut aiemmin, vai meneekö verolait joinakin superlakeina muiden lakien ohi??

Lue lisää

Mistähän ihmeestä olet keksinyt, että käyttöoikeus periytyy ja on myytävissä tms.?

Lainlukija kirjoitti:

>>Käyttöoikeus lakkaa aina kuolemaan, vaikka se olisi pidätetty vaikkapa 10 vuodeksi ja lahjanantaja eläisikin vain yhden vuoden.>>

Tähän sinulla on varmaankin jokin hyvä perustelu, miksi tehtyä sopimusehtoa määräajasta ei noudatettaisi?

On ihan perusasioita sopimusjuridiikassa, että tehtyä sopimusta on noudatettava.

>>Koita nyt pitää erillään toisistaan ihmisten oikeudet ja kiinteistöjen oikeudet.>>

Voi ei! Ryhdytkö sinäkin inttämään, että kiinteistö voi saada joitakin oikeuksia?

Verottaja ei ratkaise yksityisoikeudellisten oikeuksien sitovuutta. Olen sen jo todennut aiemmin, vai meneekö verolait joinakin superlakeina muiden lakien ohi??

Lue lisää

"Voi ei! Ryhdytkö sinäkin inttämään, että kiinteistö voi saada joitakin oikeuksia?"

Voitko selittää, mieluiten perustellen, mitä mielestäsi ovat muun muossa kiinteistörekisterissä olevat rasitteet ja yhteiset alueet?

Olen, mistä tiesit?

Mistä???? kirjoitti:

Olen, mistä tiesit?

Yhtä korkea "asiantuntemuksen" taso ja samanlainen kirjoitustyyli.

No voiko se (kuolinpesän osakas) jola on saanut testamentilla kuolinpesästä tuollaisen käyttöoikeuden testamentata sen eläessään lapselleen?

Millainen on "perustava asiakirja"?

pitää tehdä kirjoitti:

Millainen on "perustava asiakirja"?

Testamentti, lahjakirja, kauppakirja tai muu vastaava.

siis pitääkö asiakirjassa olla erikseen MÄÄRÄYS, että KÄYTTÖOIKEUS periytyy?

Ja MITEN omistaja voi MYÖTÄVAIKUTTAA?

Ei kai nyt kukaan oo niin idiootti, että rakentaa toisen maalle?!

kenen maa kirjoitti:

Ei kai nyt kukaan oo niin idiootti, että rakentaa toisen maalle?!

Onhan noita kiinteisto/tontti puolison nimissä ja rakennus yhteisesti rakennettu. Eipä lue missään että on yhteisesti talo omistettu. Myös muuten mahdollista vaikkei nyt kovin yleistä.

..... kirjoitti:

Onhan noita kiinteisto/tontti puolison nimissä ja rakennus yhteisesti rakennettu. Eipä lue missään että on yhteisesti talo omistettu. Myös muuten mahdollista vaikkei nyt kovin yleistä.

Lue lisää

Tosiaan täysin järjetöntä rakentaa toisen maalle. Mutta näitähän tosiaan on. Vanhemmat lahjoittavat kiinteistön ja sulkevat puolison avio-oikeuden pois. Ja sitten nämä onnettomat puolisot menevät rahoittamaan rakennuksen, joka kiinteistölle rakennetaan. Ja sitten itketään avioerotilanteessa kun ei saadakaan "omaa osuutta" tästä "yhteisestä" projektista.

..... kirjoitti:

Onhan noita kiinteisto/tontti puolison nimissä ja rakennus yhteisesti rakennettu. Eipä lue missään että on yhteisesti talo omistettu. Myös muuten mahdollista vaikkei nyt kovin yleistä.

Lue lisää

on on mutta voisitteko vain vastata kysymykseen, kiitos. Minä en ole rakentanut toisen maalle, enkä rakenna. Mutta tällainen tapaus oikeesti on olemassa.

jannne667 kirjoitti:

on on mutta voisitteko vain vastata kysymykseen, kiitos. Minä en ole rakentanut toisen maalle, enkä rakenna. Mutta tällainen tapaus oikeesti on olemassa.

Käyttöoikeus on henkilökohtainen, ja vain se joka omaisuuden lahjoittaa, myy tai testamenttaa, voi määrätä kenelle tuo oikeus tulee. Käyttöoikeuden haltija ei voi siirtää käyttöoikeutta toiselle, eikä se periydy hänen jälkeläisilleen.

On kuitenkin mahdollista, että käyttöoikeus määrätään useammalle henkilölle. Silloin määrittelyn tulee olla sen tyyppinen, että kiinteistöön X saa A käyttöoikeuden ja hänen jälkeensä B. Tällöin A:n kuoltua tai luovuttua hallintaoikeudesta se tulee voimaan B:n osalta.

Tässä tapauksessa käyttöoikeus oli määrätty kiinteistön myyjille. Se on siis lakannut heidän kuollessaan.

Ja toisen maalle ei todellakaan kannata rakentaa. Tuollainen kiinteistö ei välttämättä kelpaa edes pantiksi. Ja omaisuutta myytäessä voi tulla riitaa siitä, mikä osa kauppahinnasta on maapohjan hintaa ja mikä osa rakennuksen hintaa. Kiinteistön ja sen päällä olevien rakennusten omistuksen tulisi siis olla yhteneväinen. Mutta näin ei tosiaan suinkaan aina ole.

Lakinainen kirjoitti:

Käyttöoikeus on henkilökohtainen, ja vain se joka omaisuuden lahjoittaa, myy tai testamenttaa, voi määrätä kenelle tuo oikeus tulee. Käyttöoikeuden haltija ei voi siirtää käyttöoikeutta toiselle, eikä se periydy hänen jälkeläisilleen.

On kuitenkin mahdollista, että käyttöoikeus määrätään useammalle henkilölle. Silloin määrittelyn tulee olla sen tyyppinen, että kiinteistöön X saa A käyttöoikeuden ja hänen jälkeensä B. Tällöin A:n kuoltua tai luovuttua hallintaoikeudesta se tulee voimaan B:n osalta.

Tässä tapauksessa käyttöoikeus oli määrätty kiinteistön myyjille. Se on siis lakannut heidän kuollessaan.

Ja toisen maalle ei todellakaan kannata rakentaa. Tuollainen kiinteistö ei välttämättä kelpaa edes pantiksi. Ja omaisuutta myytäessä voi tulla riitaa siitä, mikä osa kauppahinnasta on maapohjan hintaa ja mikä osa rakennuksen hintaa. Kiinteistön ja sen päällä olevien rakennusten omistuksen tulisi siis olla yhteneväinen. Mutta näin ei tosiaan suinkaan aina ole.

Lue lisää

>>Käyttöoikeus on henkilökohtainen, ja vain se joka omaisuuden lahjoittaa, myy tai testamenttaa, voi määrätä kenelle tuo oikeus tulee. >>

Tässä tapauksessa käyttöoikeus ei ollut henkilökohtainen. Sen vuoksi käyttöoikeuden voi periä.

>>Silloin määrittelyn tulee olla sen tyyppinen, että kiinteistöön X saa A käyttöoikeuden ja hänen jälkeensä B. Tällöin A:n kuoltua tai luovuttua hallintaoikeudesta se tulee voimaan B:n osalta.>>

Kuolemanvaraista oikeustointa ei voida tehdä kauppakirjassa, vaan on käytettävä testamentin muotoa, jotta tällainen määräys olisi pätevä. Kauppakirjassa voidaan määrätä pysyvästä käyttöoikeudesta, jonka voi periä perintökaaren mukaisesti.

>>Tässä tapauksessa käyttöoikeus oli määrätty kiinteistön myyjille. Se on siis lakannut heidän kuollessaan.>>

Tässä tapauksessa kauppakirjassa ei ollut määrätty elinikäisestä käyttöoikeudesta, joten se on voimassa myös käyttöoikeuden haltijan oikeudenomistajien hyväksi.

>>Ja toisen maalle ei todellakaan kannata rakentaa. Tuollainen kiinteistö ei välttämättä kelpaa edes pantiksi.>>

Toisen maalle rakentaminen ei vaikuta kiinteistön kelpoisuuteen vakuutena mitenkään. JOS olet tarkoittanut, että rakennuksen rakentaja tai rahoittaja ei sitä voi pantata, olet oikeassa, koska rakennus on kiinnityksen kohteena osana kiinteistöä silloin, kun rakennuksen ja kiinteistön omistaa sama taho.

>>Ja omaisuutta myytäessä voi tulla riitaa siitä, mikä osa kauppahinnasta on maapohjan hintaa ja mikä osa rakennuksen hintaa.>>

Jos joku rakentaa toisen maalle, hänestä EI tule rakennuksen omistajaa. Kiinteistöä myytäessä, kauppahinta kuuluu kiinteistön omistajalle (eli tässä tilanteessa maapohjan omistajalle). Rakennus on liitetty kiinteistöön ja sen omistaa silloin maapohjan omistaja, ellei muuta ole sovittu.

Lainlukija kirjoitti:

>>Käyttöoikeus on henkilökohtainen, ja vain se joka omaisuuden lahjoittaa, myy tai testamenttaa, voi määrätä kenelle tuo oikeus tulee. >>

Tässä tapauksessa käyttöoikeus ei ollut henkilökohtainen. Sen vuoksi käyttöoikeuden voi periä.

>>Silloin määrittelyn tulee olla sen tyyppinen, että kiinteistöön X saa A käyttöoikeuden ja hänen jälkeensä B. Tällöin A:n kuoltua tai luovuttua hallintaoikeudesta se tulee voimaan B:n osalta.>>

Kuolemanvaraista oikeustointa ei voida tehdä kauppakirjassa, vaan on käytettävä testamentin muotoa, jotta tällainen määräys olisi pätevä. Kauppakirjassa voidaan määrätä pysyvästä käyttöoikeudesta, jonka voi periä perintökaaren mukaisesti.

>>Tässä tapauksessa käyttöoikeus oli määrätty kiinteistön myyjille. Se on siis lakannut heidän kuollessaan.>>

Tässä tapauksessa kauppakirjassa ei ollut määrätty elinikäisestä käyttöoikeudesta, joten se on voimassa myös käyttöoikeuden haltijan oikeudenomistajien hyväksi.

>>Ja toisen maalle ei todellakaan kannata rakentaa. Tuollainen kiinteistö ei välttämättä kelpaa edes pantiksi.>>

Toisen maalle rakentaminen ei vaikuta kiinteistön kelpoisuuteen vakuutena mitenkään. JOS olet tarkoittanut, että rakennuksen rakentaja tai rahoittaja ei sitä voi pantata, olet oikeassa, koska rakennus on kiinnityksen kohteena osana kiinteistöä silloin, kun rakennuksen ja kiinteistön omistaa sama taho.

>>Ja omaisuutta myytäessä voi tulla riitaa siitä, mikä osa kauppahinnasta on maapohjan hintaa ja mikä osa rakennuksen hintaa.>>

Jos joku rakentaa toisen maalle, hänestä EI tule rakennuksen omistajaa. Kiinteistöä myytäessä, kauppahinta kuuluu kiinteistön omistajalle (eli tässä tilanteessa maapohjan omistajalle). Rakennus on liitetty kiinteistöön ja sen omistaa silloin maapohjan omistaja, ellei muuta ole sovittu.

Lue lisää

""Tässä tapauksessa käyttöoikeus ei ollut henkilökohtainen. Sen vuoksi käyttöoikeuden voi periä."""
Mutta oli mainittu, että "osakkaille", eli tuko ei riitä "henkilökohtaisuuteen"?

Ja jos sen voi periä, pitääkö siitä tehdä testamentti vai periytyykö se automaattisesti osakkaan perilliselle?

ketjua lukenuttt kirjoitti:

""Tässä tapauksessa käyttöoikeus ei ollut henkilökohtainen. Sen vuoksi käyttöoikeuden voi periä."""
Mutta oli mainittu, että "osakkaille", eli tuko ei riitä "henkilökohtaisuuteen"?

Ja jos sen voi periä, pitääkö siitä tehdä testamentti vai periytyykö se automaattisesti osakkaan perilliselle?

Lue lisää

" että "osakkaille", eli tuko ei riitä "


Tarkoitin: TUOKO ei riitä.

ketjua lukenuttt kirjoitti:

" että "osakkaille", eli tuko ei riitä "


Tarkoitin: TUOKO ei riitä.

Kyllä tuo käyttöoikeus oli nimenomaan henkilökohtainen eli kun sovitaan, että myyjillä on käyttöoikeus, niin se on vain ja ainoastaan heillä. Tällaiset henkilökohtaiset käyttöoikeudet eivät ole siirrettävissä eivätkä periydy. Käyttöoikeuteen oikeutetut määritellään esim. testamentissa, lahjakirjassa tai kauppakirjasssa, jotka ovat noita perustavia asiakirjoja (eli jolla oikeus perustetaan).

Pysyviä oikeuksia taas ovat mm. kiinteistöjen oikeudet, josta ylempänä on ollut puhetta sekä esim. tekijänoikeus, joka periytyy.

Lakinainen kirjoitti:

Kyllä tuo käyttöoikeus oli nimenomaan henkilökohtainen eli kun sovitaan, että myyjillä on käyttöoikeus, niin se on vain ja ainoastaan heillä. Tällaiset henkilökohtaiset käyttöoikeudet eivät ole siirrettävissä eivätkä periydy. Käyttöoikeuteen oikeutetut määritellään esim. testamentissa, lahjakirjassa tai kauppakirjasssa, jotka ovat noita perustavia asiakirjoja (eli jolla oikeus perustetaan).

Pysyviä oikeuksia taas ovat mm. kiinteistöjen oikeudet, josta ylempänä on ollut puhetta sekä esim. tekijänoikeus, joka periytyy.

Lue lisää

Käyttöoikeus on perittävissä, koska käyttöoikeutta ei ollut sovittu elinikäiseksi, jolloin käyttöoiekus olisi päättynyt saajansa kuollessa.

Tätä tosiasiaa Lakinainen ei voi poistaa, vaikka kuinka yrittää puhua "henkilökohtaisesta" oikeudesta.

Lakinainen kirjoitti:

Kyllä tuo käyttöoikeus oli nimenomaan henkilökohtainen eli kun sovitaan, että myyjillä on käyttöoikeus, niin se on vain ja ainoastaan heillä. Tällaiset henkilökohtaiset käyttöoikeudet eivät ole siirrettävissä eivätkä periydy. Käyttöoikeuteen oikeutetut määritellään esim. testamentissa, lahjakirjassa tai kauppakirjasssa, jotka ovat noita perustavia asiakirjoja (eli jolla oikeus perustetaan).

Pysyviä oikeuksia taas ovat mm. kiinteistöjen oikeudet, josta ylempänä on ollut puhetta sekä esim. tekijänoikeus, joka periytyy.

Lue lisää

>>Pysyviä oikeuksia taas ovat mm. kiinteistöjen oikeudet,>>

Ilmeisesti Lakinainenkin väittä kiinteistön olevan oikeussubjeksi, jolla voi olla oikeuksia???

Tällä tasolla kun liikutaan keskustelussa, niin ei ole ihme, että käsitykset asiasta menevät ns. metsään.

Lainlukija kirjoitti:

>>Pysyviä oikeuksia taas ovat mm. kiinteistöjen oikeudet,>>

Ilmeisesti Lakinainenkin väittä kiinteistön olevan oikeussubjeksi, jolla voi olla oikeuksia???

Tällä tasolla kun liikutaan keskustelussa, niin ei ole ihme, että käsitykset asiasta menevät ns. metsään.

Lue lisää

Jospa Lainlukija lakkaisi laukomasta näitä älyttömyyksiä.

Jos kauppakirjassa lukee, että Maijalla on käyttöoikeus kiinteistöön X, niin mikä sinusta osoittaa, että se ei ole henkilökohtainen?

Ja jos kiinteistöllä X on oikeus yhteisiin vesialueisiin tai tieoikeus kiinteistöön Y, niin mikä sinusta osoittaa, ettei kiinteistöllä ole oikeuksia?

Opettele ekaksi perusasiat ennen kuin alat tänne kirjoitella.

Juristi1 kirjoitti:

Jospa Lainlukija lakkaisi laukomasta näitä älyttömyyksiä.

Jos kauppakirjassa lukee, että Maijalla on käyttöoikeus kiinteistöön X, niin mikä sinusta osoittaa, että se ei ole henkilökohtainen?

Ja jos kiinteistöllä X on oikeus yhteisiin vesialueisiin tai tieoikeus kiinteistöön Y, niin mikä sinusta osoittaa, ettei kiinteistöllä ole oikeuksia?

Opettele ekaksi perusasiat ennen kuin alat tänne kirjoitella.

Lue lisää

>>Jos kauppakirjassa lukee, että Maijalla on käyttöoikeus kiinteistöön X, niin mikä sinusta osoittaa, että se ei ole henkilökohtainen?>>

Spekuloida voidaan tietenkin, mitä halutaan. Mutta jos puhutaan tästä tapauksesta, niin kauppakirjassa ei lue mitään tuollaista. OK?

>>jos kiinteistöllä X on oikeus yhteisiin vesialueisiin tai tieoikeus kiinteistöön Y, niin mikä sinusta osoittaa, ettei kiinteistöllä ole oikeuksia?>>

Ihan perusasia juridiikassa on oikeussubjektin käsite. Tiedätkö mikä se on?

>>Opettele ekaksi perusasiat ennen kuin alat tänne kirjoitella. >>

Minun on kyllä annettava tämä neuvo lukuisille kirjoittajille tässä keskusteluketjussa. Sinun kohdalla ei voi kuin nauraa, niin sinnikkäästi jaat väärää tietoa ihan alkeiskysymyksessä oikeussubjektista.

Lainlukija kirjoitti:

>>Jos kauppakirjassa lukee, että Maijalla on käyttöoikeus kiinteistöön X, niin mikä sinusta osoittaa, että se ei ole henkilökohtainen?>>

Spekuloida voidaan tietenkin, mitä halutaan. Mutta jos puhutaan tästä tapauksesta, niin kauppakirjassa ei lue mitään tuollaista. OK?

>>jos kiinteistöllä X on oikeus yhteisiin vesialueisiin tai tieoikeus kiinteistöön Y, niin mikä sinusta osoittaa, ettei kiinteistöllä ole oikeuksia?>>

Ihan perusasia juridiikassa on oikeussubjektin käsite. Tiedätkö mikä se on?

>>Opettele ekaksi perusasiat ennen kuin alat tänne kirjoitella. >>

Minun on kyllä annettava tämä neuvo lukuisille kirjoittajille tässä keskusteluketjussa. Sinun kohdalla ei voi kuin nauraa, niin sinnikkäästi jaat väärää tietoa ihan alkeiskysymyksessä oikeussubjektista.

Lue lisää

No voihan helkkari, mitä sinusta siinä kauppakirjassa sitten luki?

Ja oletko ikinä nähnyt kiinteistörekisteriotetta?

Juristi1 kirjoitti:

No voihan helkkari, mitä sinusta siinä kauppakirjassa sitten luki?

Ja oletko ikinä nähnyt kiinteistörekisteriotetta?

Sulta vastauksia ei saa, mutta linkissä on perusasioita rasitteista. http://keskustelu.suomi24.fi/node/9578921

Lainlukija kirjoitti:

Sulta vastauksia ei saa, mutta linkissä on perusasioita rasitteista. http://keskustelu.suomi24.fi/node/9578921

Lue lisää

"Et omista rasitetietä.mutta se kuuluu sinun kiinteistöllesi tarpeellista käyttöä varten."

Rasitetie kirjoitti:

"Et omista rasitetietä.mutta se kuuluu sinun kiinteistöllesi tarpeellista käyttöä varten."

"Kulkuoikeus on kiinteistöllä ei ihmisillä se siirtyy kun myyt mökkisi uudelle omistajalle tai lapset sen perii tai kuka perijä hyvänsä."

Hyvä linkki tosiaan kirjoitti:

"Kulkuoikeus on kiinteistöllä ei ihmisillä se siirtyy kun myyt mökkisi uudelle omistajalle tai lapset sen perii tai kuka perijä hyvänsä."

Siis lopullista vastausta oikeeta tietoa aloittajan kysymykseen ei tule. Vaikee asia. Mutta kiitos yrittämisestä.

sa3434qw kirjoitti:

Siis lopullista vastausta oikeeta tietoa aloittajan kysymykseen ei tule. Vaikee asia. Mutta kiitos yrittämisestä.

Aika moni näyttää antaneen täysin oikeita vastauksia, mutta tuo nimimerkki Lainlukija on sotkenut asiaa omilla kommenteillaan. Kannattaa siis lukea vain muiden kuin hänen vastaukset, ja jos vielä mietityttää, niin soittaa vaikka maanmittauslaitokseen. Tai lakimiehelle.

Käyttöoikeus on siis henkilökohtainen, koska se annetaan nimetylle henkilölle, eikä se siirry jälkipolville.

Käyttöoikeus voidaan sopimuksessa antaa useammallekin henkilölle, mutta näiden tulee olla elossa oikeuden syntyhetkellä.

Kannattaa lukea ajatuksella se sopimusteksti. Kenelle oikeus sen mukaan tulee?

Ei siirry kirjoitti:

Aika moni näyttää antaneen täysin oikeita vastauksia, mutta tuo nimimerkki Lainlukija on sotkenut asiaa omilla kommenteillaan. Kannattaa siis lukea vain muiden kuin hänen vastaukset, ja jos vielä mietityttää, niin soittaa vaikka maanmittauslaitokseen. Tai lakimiehelle.

Käyttöoikeus on siis henkilökohtainen, koska se annetaan nimetylle henkilölle, eikä se siirry jälkipolville.

Käyttöoikeus voidaan sopimuksessa antaa useammallekin henkilölle, mutta näiden tulee olla elossa oikeuden syntyhetkellä.

Kannattaa lukea ajatuksella se sopimusteksti. Kenelle oikeus sen mukaan tulee?

Lue lisää

Monet ovat antaneet väärää tietoa kiinteistö koskevista oikeuksista. Kaikkia niitä en nyt tähän saanut kerättyä, mutta suurimmat kuitenkin.

Yhteenvetona esitety virheet:

1. Kiinteistöllä voisi olla oikeuksia. Ei voi, koska oikeussubjekteja ovat vain luonnolliset henkilöt, laillisesti perustetut yhteisöt ja säätiöt. Esineillä ei voi olla oikeuksia eikä velvollisuuksia.

2. Käyttöoikeus voisi siirtyä kauppakirjan ehdon mukaan saajansa jälkeen jollekin toiselle henkilölle. Ei voi, koska kuolemanvaraisia ehtoja voidaan antaa vain testamentin muotosäännöksiä noudattaen ollakseen päteviä. Tavallisella tavalla laaditussa kauppakirjassa ei tällaisia päteviä ehtoja voi olla.

3. Toisen maalle rakennetun rakennuksen omistajana olisi kiinteistölle rakentanut henkilö ja kiinteistön omistaja omistaisi vain maapohjan. Väärin, koska jollei asiasta muuta sovita rakennusta rakennettaessa, kiinteistön maapohjan omistaja omistaa myös sille rakennetut rakennukset kiinteistön ainesosina. Toisin sovittaessa esim. kolmannelle siirrettävässä maanvuokrasopimuksessa, haltija on rakennuksen omistaja ja on velvollinen kirjamaan oikeutensa kiinteistörekisteriin (ns. toisen maalla oleva laitos). Myös elinkeinotoiminnassa käytettävä rakennus, rakennelma tai laite saadaan kirjata.

4. Määräaikainen käyttöoikeus lakkaisi saajansa kuolemantapauksessa. Väärin, koska määräaikainen käyttöoikeus pysyy voimassa määräajan loppuun saakka, vaikka käyttöoikeuden haltija kuolisikin ennen määräajan päättymistä. Käyttöoikeuden haltijan perilliset perivät käyttöoikeuden ja se on voimassa heidän hyväkseen jäljelle jääneen määräajan.

5. Vain sellainen oikeus on siirrettävissä, joka on kirjaamiskelpoinen - ja pitää kirjata. Väärin. Jos on sovittu siitä, että oikeus on siirrettävissä kolmennelle omistajaa kuulematta, ehto on pätevä ilman mitään kirjaamista mihinkään rekisteriin. Oikeuden kirjaaminen parantaa oikeuden haltijan sivullissuojaa muita vastaan, mutta ei vaikuta sovitun ehdon pätevyyteen mitenkään.

Lainlukija kirjoitti:

Monet ovat antaneet väärää tietoa kiinteistö koskevista oikeuksista. Kaikkia niitä en nyt tähän saanut kerättyä, mutta suurimmat kuitenkin.

Yhteenvetona esitety virheet:

1. Kiinteistöllä voisi olla oikeuksia. Ei voi, koska oikeussubjekteja ovat vain luonnolliset henkilöt, laillisesti perustetut yhteisöt ja säätiöt. Esineillä ei voi olla oikeuksia eikä velvollisuuksia.

2. Käyttöoikeus voisi siirtyä kauppakirjan ehdon mukaan saajansa jälkeen jollekin toiselle henkilölle. Ei voi, koska kuolemanvaraisia ehtoja voidaan antaa vain testamentin muotosäännöksiä noudattaen ollakseen päteviä. Tavallisella tavalla laaditussa kauppakirjassa ei tällaisia päteviä ehtoja voi olla.

3. Toisen maalle rakennetun rakennuksen omistajana olisi kiinteistölle rakentanut henkilö ja kiinteistön omistaja omistaisi vain maapohjan. Väärin, koska jollei asiasta muuta sovita rakennusta rakennettaessa, kiinteistön maapohjan omistaja omistaa myös sille rakennetut rakennukset kiinteistön ainesosina. Toisin sovittaessa esim. kolmannelle siirrettävässä maanvuokrasopimuksessa, haltija on rakennuksen omistaja ja on velvollinen kirjamaan oikeutensa kiinteistörekisteriin (ns. toisen maalla oleva laitos). Myös elinkeinotoiminnassa käytettävä rakennus, rakennelma tai laite saadaan kirjata.

4. Määräaikainen käyttöoikeus lakkaisi saajansa kuolemantapauksessa. Väärin, koska määräaikainen käyttöoikeus pysyy voimassa määräajan loppuun saakka, vaikka käyttöoikeuden haltija kuolisikin ennen määräajan päättymistä. Käyttöoikeuden haltijan perilliset perivät käyttöoikeuden ja se on voimassa heidän hyväkseen jäljelle jääneen määräajan.

5. Vain sellainen oikeus on siirrettävissä, joka on kirjaamiskelpoinen - ja pitää kirjata. Väärin. Jos on sovittu siitä, että oikeus on siirrettävissä kolmennelle omistajaa kuulematta, ehto on pätevä ilman mitään kirjaamista mihinkään rekisteriin. Oikeuden kirjaaminen parantaa oikeuden haltijan sivullissuojaa muita vastaan, mutta ei vaikuta sovitun ehdon pätevyyteen mitenkään.

Lue lisää

Huokaus, no saathan esittää mielipiteitäsi mutta ilman perusteita jätetään ihmisten harkintaan mitä uskoa.

”1. Kiinteistöllä voisi olla oikeuksia. Ei voi, koska oikeussubjekteja ovat vain luonnolliset henkilöt, laillisesti perustetut yhteisöt ja säätiöt. Esineillä ei voi olla oikeuksia eikä velvollisuuksia.”

Niin oikeusteoreettisesti olet tavallaan oikeassa. Mutta lainsäätäjä ei ole noudattanut tätä, vaan on suuressa viisaudessaan, esimerkiksi mainitsemasi KML 154§ kirjoittanut, että kiinteistöihin voidaan rekisteröidä oikeuksia, eli niistä tulee kiinteistön osia. Totta nämä ovat kiinteistönomistajan tai vielä tarkemmin kiinteistön hallintaoikeuden omaavan käytettävissä olevia oikeuksia. Silti ne ovat vain välillisesti omistettuja oikeuksia, jotka seuraavat kiinteistöä ja joita omistajat eivät voi ilman viranomaismenettelyä muodostaa, muuttaa tai poistaa. Aika vaikeaa on puhua eri määritelmillä kuin mitä lainsäätäjä on katsonut parhaaksi, yksin saat kyllä tuollaisia oikaisuja tehdä mutta turha valittaa jos toiset eivät oikaisujasi ymmärrä.

”2. Käyttöoikeus voisi siirtyä kauppakirjan ehdon mukaan saajansa jälkeen jollekin toiselle henkilölle. Ei voi, koska kuolemanvaraisia ehtoja voidaan antaa vain testamentin muotosäännöksiä noudattaen ollakseen päteviä. Tavallisella tavalla laaditussa kauppakirjassa ei tällaisia päteviä ehtoja voi olla.”

Jos et tiedä tai osaa miten tuollainen voidaan sitovasti perustaa ilman että käytäisit kuolemanvaraista ehtoa, ei voi mitään, enemmän töitä muille.

3. Liian pitkä opettaa toisin, kun et halua uskoa, suosittelen että tutustut muun muassa Leena Kartion tutkimuksiin asiasta. Löydät sieltä varmasti viitteet myös KKO tapauksiin.

”4. Määräaikainen käyttöoikeus lakkaisi saajansa kuolemantapauksessa. Väärin, koska määräaikainen käyttöoikeus pysyy voimassa määräajan loppuun saakka, vaikka käyttöoikeuden haltija kuolisikin ennen määräajan päättymistä. Käyttöoikeuden haltijan perilliset perivät käyttöoikeuden ja se on voimassa heidän hyväkseen jäljelle jääneen määräajan.”

Tässä olet kyllä jyvällä, mutta riippuu hyvin paljon miten käyttöoikeus on kirjoitettu yksittäisessä tapauksessa. Ja vastaukset, ainakin omani, ovat kohdistuneet ap:n tapaukseen. HE 120/1994 2:13 perustelut, myyjän pidättämä hallinta/käyttöoikeus on merkittävästi rajoitettu, aina henkilökohtainen ja siirto kelvoton, ellei toisin selvästi sovita. Ap ei maininnut sanallakaan vuosissa määrätystä ajasta tai muustakaan, joten silloin mennään oletuksen mukaan.

..... kirjoitti:

Huokaus, no saathan esittää mielipiteitäsi mutta ilman perusteita jätetään ihmisten harkintaan mitä uskoa.

”1. Kiinteistöllä voisi olla oikeuksia. Ei voi, koska oikeussubjekteja ovat vain luonnolliset henkilöt, laillisesti perustetut yhteisöt ja säätiöt. Esineillä ei voi olla oikeuksia eikä velvollisuuksia.”

Niin oikeusteoreettisesti olet tavallaan oikeassa. Mutta lainsäätäjä ei ole noudattanut tätä, vaan on suuressa viisaudessaan, esimerkiksi mainitsemasi KML 154§ kirjoittanut, että kiinteistöihin voidaan rekisteröidä oikeuksia, eli niistä tulee kiinteistön osia. Totta nämä ovat kiinteistönomistajan tai vielä tarkemmin kiinteistön hallintaoikeuden omaavan käytettävissä olevia oikeuksia. Silti ne ovat vain välillisesti omistettuja oikeuksia, jotka seuraavat kiinteistöä ja joita omistajat eivät voi ilman viranomaismenettelyä muodostaa, muuttaa tai poistaa. Aika vaikeaa on puhua eri määritelmillä kuin mitä lainsäätäjä on katsonut parhaaksi, yksin saat kyllä tuollaisia oikaisuja tehdä mutta turha valittaa jos toiset eivät oikaisujasi ymmärrä.

”2. Käyttöoikeus voisi siirtyä kauppakirjan ehdon mukaan saajansa jälkeen jollekin toiselle henkilölle. Ei voi, koska kuolemanvaraisia ehtoja voidaan antaa vain testamentin muotosäännöksiä noudattaen ollakseen päteviä. Tavallisella tavalla laaditussa kauppakirjassa ei tällaisia päteviä ehtoja voi olla.”

Jos et tiedä tai osaa miten tuollainen voidaan sitovasti perustaa ilman että käytäisit kuolemanvaraista ehtoa, ei voi mitään, enemmän töitä muille.

3. Liian pitkä opettaa toisin, kun et halua uskoa, suosittelen että tutustut muun muassa Leena Kartion tutkimuksiin asiasta. Löydät sieltä varmasti viitteet myös KKO tapauksiin.

”4. Määräaikainen käyttöoikeus lakkaisi saajansa kuolemantapauksessa. Väärin, koska määräaikainen käyttöoikeus pysyy voimassa määräajan loppuun saakka, vaikka käyttöoikeuden haltija kuolisikin ennen määräajan päättymistä. Käyttöoikeuden haltijan perilliset perivät käyttöoikeuden ja se on voimassa heidän hyväkseen jäljelle jääneen määräajan.”

Tässä olet kyllä jyvällä, mutta riippuu hyvin paljon miten käyttöoikeus on kirjoitettu yksittäisessä tapauksessa. Ja vastaukset, ainakin omani, ovat kohdistuneet ap:n tapaukseen. HE 120/1994 2:13 perustelut, myyjän pidättämä hallinta/käyttöoikeus on merkittävästi rajoitettu, aina henkilökohtainen ja siirto kelvoton, ellei toisin selvästi sovita. Ap ei maininnut sanallakaan vuosissa määrätystä ajasta tai muustakaan, joten silloin mennään oletuksen mukaan.

Lue lisää

Heh heh! Vai mielipiteitä oikein olen esittänyt. Tietenkin, mitäpä muuta sinunkaan kirjoituksesi ovat kuin mielipiteitä.

Olithan toki saanut jonkin viitteen hallituksen esitykseen löytänyt, vaikka sekin on täyttä höpöä. Lainvalmistelun taso Suomessa huomioon ottaen ei vakuuta edes sinua, jos todella perusteluja olisit halunnut esittää. Käyttöoikeudet eivät tietenkään ole niin rajoitettuja, että olisivat aina henkilökohtaisia ja siirtokelvottomia. Meillä on edelleen voimassa sopimusvapaus, joka ei estä perustamasta siirtokelpoisa ja perimiskelpoisia oikeuksia, jos niin sopimuksessa halutaan.

>>”1. Kiinteistöllä voisi olla oikeuksia. Ei voi, koska oikeussubjekteja ovat vain luonnolliset henkilöt, laillisesti perustetut yhteisöt ja säätiöt. Esineillä ei voi olla oikeuksia eikä velvollisuuksia.”
Niin oikeusteoreettisesti olet tavallaan oikeassa. >>

Ei vaan oikeussubjektista olen ehdottoman oikeassa. Olisikin ollut huima keikaus sinulta, jos olisit yrittänyt muuta väittää. Mutta etpä siis edes kiistänyt sitä, mikä oikeussubjekti on ja mitä se merkitsee kiinteistön hyväksi kirjatuille oikeuksille. Se ei muuta niin KIINTEISTÖN OIKEUKSIKSI.

>>Mutta lainsäätäjä ei ole noudattanut tätä, vaan on suuressa viisaudessaan, esimerkiksi mainitsemasi KML 154§ kirjoittanut, että kiinteistöihin voidaan rekisteröidä oikeuksia, >>

Tietenkin kiinteistön hyväksi voidaan kirjata oikeuksia. Rasiteoikeuden ovat nimittäin juuri tällaisia oikeuksia, jotka kirjataan yksilöityyn kiinteistöön liittyen ao. rekisteriin, jolloin mainitun kiinteistön omistaja tai muu oikeuden haltija on mainitun oikeuden omistaja. Kiinteistö ei edelleenkään omista mitään eikä sillä itsellään ole mitään oikeutta mihinkään. Oikeus kuuluu sille oikeussubjektille, joka sen on saanut.

>>Silti ne ovat vain välillisesti omistettuja oikeuksia, jotka seuraavat kiinteistöä ja joita omistajat eivät voi ilman viranomaismenettelyä muodostaa, muuttaa tai poistaa. >>

Rasiteoikeudet eivät ole millään tavoin välillisesti omistettuja. Vain oikeussubjektit omistavat jotakin oikeusjärjestyksessämme.

>> Aika vaikeaa on puhua eri määritelmillä kuin mitä lainsäätäjä on katsonut parhaaksi, yksin saat kyllä tuollaisia oikaisuja tehdä mutta turha valittaa jos toiset eivät oikaisujasi ymmärrä. >>

Tässä keskustelussa erilaisesta määritelmästä kuin laissa on säädetty on puhunut ainoastaan sinä. Minä olen kertonut vain, mitä laissa säädetään ja sen lisäksi olen kertonut siitä yleisesti tunnetusta käsitteestä, mikä tunnetaan oikeussubjektina.

>>Jos et tiedä tai osaa miten tuollainen voidaan sitovasti perustaa ilman että käytäisit kuolemanvaraista ehtoa, ei voi mitään, enemmän töitä muille.>>

Tästä virkkeestä ei selviä, mitä oikeastaan tarkoitat. Jos tarkoitat, että sellaisia oikeuksia ei voisi perustaa, joita joku voi periä, olet yksinkertaisesti vain tietämätön asiasta.

>>3. Liian pitkä opettaa toisin, kun et halua uskoa, suosittelen että tutustut muun muassa Leena Kartion tutkimuksiin asiasta.>>

Jaa, olet opettamassa jotakin, mitä et edes itse ymmärrä. No, jo on arroganssia kerrakseen. Hieman jos tutkisit ensin, mitä siellä kirjoissa asiasta kerrotaan ja sitten jos edelleen haluat niistä avautua täällä palstalla, niin palaa asiaan viisastuneena.

Kohdasta 5 et sitten löytänytkään mitään virhettä. Hienoa! Kyllä se siitä ajan kanssa aukeaa muistakin kohdista. Uskon, että voit nämä hieman vaikeat ja monitahoiset asiat kyllä oppia, kun vain keskityt olennaiseen, etkä piiperrä yskittäisen pykälän kimpussa ymmärrystä hakien. Oikeudellinen ajattelu edellyttää kokonaisuuksien syvällistä ymmärtämistä.

Lainlukija kirjoitti:

Heh heh! Vai mielipiteitä oikein olen esittänyt. Tietenkin, mitäpä muuta sinunkaan kirjoituksesi ovat kuin mielipiteitä.

Olithan toki saanut jonkin viitteen hallituksen esitykseen löytänyt, vaikka sekin on täyttä höpöä. Lainvalmistelun taso Suomessa huomioon ottaen ei vakuuta edes sinua, jos todella perusteluja olisit halunnut esittää. Käyttöoikeudet eivät tietenkään ole niin rajoitettuja, että olisivat aina henkilökohtaisia ja siirtokelvottomia. Meillä on edelleen voimassa sopimusvapaus, joka ei estä perustamasta siirtokelpoisa ja perimiskelpoisia oikeuksia, jos niin sopimuksessa halutaan.

>>”1. Kiinteistöllä voisi olla oikeuksia. Ei voi, koska oikeussubjekteja ovat vain luonnolliset henkilöt, laillisesti perustetut yhteisöt ja säätiöt. Esineillä ei voi olla oikeuksia eikä velvollisuuksia.”
Niin oikeusteoreettisesti olet tavallaan oikeassa. >>

Ei vaan oikeussubjektista olen ehdottoman oikeassa. Olisikin ollut huima keikaus sinulta, jos olisit yrittänyt muuta väittää. Mutta etpä siis edes kiistänyt sitä, mikä oikeussubjekti on ja mitä se merkitsee kiinteistön hyväksi kirjatuille oikeuksille. Se ei muuta niin KIINTEISTÖN OIKEUKSIKSI.

>>Mutta lainsäätäjä ei ole noudattanut tätä, vaan on suuressa viisaudessaan, esimerkiksi mainitsemasi KML 154§ kirjoittanut, että kiinteistöihin voidaan rekisteröidä oikeuksia, >>

Tietenkin kiinteistön hyväksi voidaan kirjata oikeuksia. Rasiteoikeuden ovat nimittäin juuri tällaisia oikeuksia, jotka kirjataan yksilöityyn kiinteistöön liittyen ao. rekisteriin, jolloin mainitun kiinteistön omistaja tai muu oikeuden haltija on mainitun oikeuden omistaja. Kiinteistö ei edelleenkään omista mitään eikä sillä itsellään ole mitään oikeutta mihinkään. Oikeus kuuluu sille oikeussubjektille, joka sen on saanut.

>>Silti ne ovat vain välillisesti omistettuja oikeuksia, jotka seuraavat kiinteistöä ja joita omistajat eivät voi ilman viranomaismenettelyä muodostaa, muuttaa tai poistaa. >>

Rasiteoikeudet eivät ole millään tavoin välillisesti omistettuja. Vain oikeussubjektit omistavat jotakin oikeusjärjestyksessämme.

>> Aika vaikeaa on puhua eri määritelmillä kuin mitä lainsäätäjä on katsonut parhaaksi, yksin saat kyllä tuollaisia oikaisuja tehdä mutta turha valittaa jos toiset eivät oikaisujasi ymmärrä. >>

Tässä keskustelussa erilaisesta määritelmästä kuin laissa on säädetty on puhunut ainoastaan sinä. Minä olen kertonut vain, mitä laissa säädetään ja sen lisäksi olen kertonut siitä yleisesti tunnetusta käsitteestä, mikä tunnetaan oikeussubjektina.

>>Jos et tiedä tai osaa miten tuollainen voidaan sitovasti perustaa ilman että käytäisit kuolemanvaraista ehtoa, ei voi mitään, enemmän töitä muille.>>

Tästä virkkeestä ei selviä, mitä oikeastaan tarkoitat. Jos tarkoitat, että sellaisia oikeuksia ei voisi perustaa, joita joku voi periä, olet yksinkertaisesti vain tietämätön asiasta.

>>3. Liian pitkä opettaa toisin, kun et halua uskoa, suosittelen että tutustut muun muassa Leena Kartion tutkimuksiin asiasta.>>

Jaa, olet opettamassa jotakin, mitä et edes itse ymmärrä. No, jo on arroganssia kerrakseen. Hieman jos tutkisit ensin, mitä siellä kirjoissa asiasta kerrotaan ja sitten jos edelleen haluat niistä avautua täällä palstalla, niin palaa asiaan viisastuneena.

Kohdasta 5 et sitten löytänytkään mitään virhettä. Hienoa! Kyllä se siitä ajan kanssa aukeaa muistakin kohdista. Uskon, että voit nämä hieman vaikeat ja monitahoiset asiat kyllä oppia, kun vain keskityt olennaiseen, etkä piiperrä yskittäisen pykälän kimpussa ymmärrystä hakien. Oikeudellinen ajattelu edellyttää kokonaisuuksien syvällistä ymmärtämistä.

Lue lisää

Mutta mikä on vastaus aloittajan kysymykseen, kiitos?

lukija tt. kirjoitti:

Mutta mikä on vastaus aloittajan kysymykseen, kiitos?

Kaikkien muiden paitsi Lainlukijan antamat vastaukset.

lukija tt. kirjoitti:

Mutta mikä on vastaus aloittajan kysymykseen, kiitos?

Ap:n kysymykseen on helppo vastata. Kauppakirjassa on tarkoitettu sopia siitä, että yksi kuolinpesän osakas on tullut kiinteistön omistajaksi ja rannan virkistyskäyttöoikeus on tarkoitettu säilyttää suvussa. Tämän vuoksi on sovittu rannan käyttöoikeudesta ilman sen rajoittamista elinikäiseksi oikeudeksi.

Sopimusehdon mainitun tulkinnan tueksi voidaan etsiä tukea kauppaa edeltävästä kirjeenvaihdosta tai muista vastaavista sitä valmistelevista asiakirjoista. Näin kauppakirjan sanamuodon mukainen tulkinta saisi vahvistusta siitä tarkoituksesta, mihin sillä on pyrittykin.

Kommentoijat eivät selvästikään ole ajatelleet asian kokonaisuutta riittävästi.

Lainlukija kirjoitti:

Ap:n kysymykseen on helppo vastata. Kauppakirjassa on tarkoitettu sopia siitä, että yksi kuolinpesän osakas on tullut kiinteistön omistajaksi ja rannan virkistyskäyttöoikeus on tarkoitettu säilyttää suvussa. Tämän vuoksi on sovittu rannan käyttöoikeudesta ilman sen rajoittamista elinikäiseksi oikeudeksi.

Sopimusehdon mainitun tulkinnan tueksi voidaan etsiä tukea kauppaa edeltävästä kirjeenvaihdosta tai muista vastaavista sitä valmistelevista asiakirjoista. Näin kauppakirjan sanamuodon mukainen tulkinta saisi vahvistusta siitä tarkoituksesta, mihin sillä on pyrittykin.

Kommentoijat eivät selvästikään ole ajatelleet asian kokonaisuutta riittävästi.

Lue lisää

""Tämän vuoksi on sovittu rannan käyttöoikeudesta ilman sen rajoittamista elinikäiseksi oikeudeksi.""

Siis joo vai ei? Parityykö vai ei?

Tuo kirjoittamasi lause on kummallinen, en ymmärrä sen sisältämää viestuä
Mutta kiitos.

sama kys.epät. kirjoitti:

""Tämän vuoksi on sovittu rannan käyttöoikeudesta ilman sen rajoittamista elinikäiseksi oikeudeksi.""

Siis joo vai ei? Parityykö vai ei?

Tuo kirjoittamasi lause on kummallinen, en ymmärrä sen sisältämää viestuä
Mutta kiitos.

Lue lisää

Jos kauppakirjassa lukee, että osapuolet sopivat, että myyjillä (Matti ja Maija, kuolinpesän osakkaat) on oikeus käyttää kiinteistöä virkistysalueena, niin sitten siinä on sovittu, että Matilla ja Maijalla on oikeus käyttää kiinteistöä virkistysalueena.

Noh, mitä tämä sitten käytännössä tarkoitti ja käyttivätkö Matti ja Maija aluetta virkistykseensä, on vain noiden sopijaosapuolten tiedossa.

Kun Matti ja Maija menivät manan majoille, tuo oikeus käytää kiinteistöä lakkasi, koska sopimuksen mukaan oikeus oli vain heillä. Jos oli tarkoitus, että oikeus on jollain muullakin, se olisi LUKENUT siinä sopimuksessa.

Juristi1 kirjoitti:

Jos kauppakirjassa lukee, että osapuolet sopivat, että myyjillä (Matti ja Maija, kuolinpesän osakkaat) on oikeus käyttää kiinteistöä virkistysalueena, niin sitten siinä on sovittu, että Matilla ja Maijalla on oikeus käyttää kiinteistöä virkistysalueena.

Noh, mitä tämä sitten käytännössä tarkoitti ja käyttivätkö Matti ja Maija aluetta virkistykseensä, on vain noiden sopijaosapuolten tiedossa.

Kun Matti ja Maija menivät manan majoille, tuo oikeus käytää kiinteistöä lakkasi, koska sopimuksen mukaan oikeus oli vain heillä. Jos oli tarkoitus, että oikeus on jollain muullakin, se olisi LUKENUT siinä sopimuksessa.

Lue lisää

Aivan oikein. Jos oli tarkoitus, että oikeus on elinikäinen, se olisi LUKENUT siinä sopimuksessa. Olisi ollut helppo kirjata tällä yhdellä sanalla asia, mutta kun eivät kirjanneet.

Lainlukija kirjoitti:

Aivan oikein. Jos oli tarkoitus, että oikeus on elinikäinen, se olisi LUKENUT siinä sopimuksessa. Olisi ollut helppo kirjata tällä yhdellä sanalla asia, mutta kun eivät kirjanneet.

Lue lisää

Ei ihmisellä voi olla kuin elinikäinen tai määrävuosiksi sovittu käyttöoikeus. Käyttöoikeus on siis henkilökohtainen ja kestää maksimissaan ihmisen eliniän.

Lakinainen kirjoitti:

Ei ihmisellä voi olla kuin elinikäinen tai määrävuosiksi sovittu käyttöoikeus. Käyttöoikeus on siis henkilökohtainen ja kestää maksimissaan ihmisen eliniän.

Sopimusvapaus on sitten ilmeisesti tuntematon käsite lakinaiselle?

Mikään lakia ei estä perustamasta vaikka pysyvää käyttöoikeutta, tuotto-oikeutta tai mitään muutakaan rajoitettua oikeutta.

Lakinainen kirjoitti:

Ei ihmisellä voi olla kuin elinikäinen tai määrävuosiksi sovittu käyttöoikeus. Käyttöoikeus on siis henkilökohtainen ja kestää maksimissaan ihmisen eliniän.

Sopimusvapaus on sitten ilmeisesti tuntematon käsite lakinaiselle?

Mikään lakia ei estä perustamasta vaikka pysyvää käyttöoikeutta, tuotto-oikeutta tai mitään muutakaan rajoitettua oikeutta.

Lainlukija kirjoitti:

Sopimusvapaus on sitten ilmeisesti tuntematon käsite lakinaiselle?

Mikään lakia ei estä perustamasta vaikka pysyvää käyttöoikeutta, tuotto-oikeutta tai mitään muutakaan rajoitettua oikeutta.

Lue lisää

Hohhoijaa, ei näytä oppi menevän perille vaikka monta hyvää opettajaa on Lainlukijalle yrittänyt tätä vääntää.

Sopimusvapaus on joo. Käyttöoikeudesta voidaan sopia joo.

Mutta KENEN oikeus se käyttöoikeus on?

Se pitää tietysti aina määritellä. Ja tässä casessa nuo määritellyt oikeutetut olivat kauppasopparin allekirjoittaneet myyjät.

Juristi1 kirjoitti:

Hohhoijaa, ei näytä oppi menevän perille vaikka monta hyvää opettajaa on Lainlukijalle yrittänyt tätä vääntää.

Sopimusvapaus on joo. Käyttöoikeudesta voidaan sopia joo.

Mutta KENEN oikeus se käyttöoikeus on?

Se pitää tietysti aina määritellä. Ja tässä casessa nuo määritellyt oikeutetut olivat kauppasopparin allekirjoittaneet myyjät.

Lue lisää

entäs jos sitä ei ole määritelty muuten kuin alussa esitetyn asiakirjan sanoin?

hannu 565 kirjoitti:

entäs jos sitä ei ole määritelty muuten kuin alussa esitetyn asiakirjan sanoin?

Niin?
Että käyttöoikeus on myyjillä?
Silloin se on myyjillä niin kauan kuin elävät, kun kerran ei ollut rajoitettu lyhemmäksi.

11+11 kirjoitti:

Niin?
Että käyttöoikeus on myyjillä?
Silloin se on myyjillä niin kauan kuin elävät, kun kerran ei ollut rajoitettu lyhemmäksi.

vaikka maa-alue vaihtaisi omistajaa, niin käyttöoikeus säilyy myyjällä, ellei siitä ole erikseen mitään mainintaa asiakirjoissa ja myyjän (ap.) allekirjoitusta=hyväksymistä, että käyttöoikeus raukeaisi?

Muussa tapauksessako käyttöoikeus pysyy niin kauan kuin myyjä elää vaikka maa vaihtaisi omistajaa kuinka usein?