Olen ollut vaimoni kanssa naimisissa yksitoista vuotta, lapsia ei ole. Asumme pienellä paikkakunnalla ja meillä on pari koiraa. Kesämökkikin on. Ongelma on, että nykyään vaimo on koko ajan vähän vihainen, ei kommunikoi minulle muuten kuin vastaamalla vain lyhyesti puhumisyrityksiini, ja vastaa yleensä vain yhdellä tai parilla sanalla. Tiuskii ja on ärtynyt.
Pari päivää sitten hän valitti, et suhteemme on liika laimentunut. Myönnän toki, että en ole ollut viime aikoina ihan niin hempeilijä, mutta olen vuosien kuluessa oppinut, että on valittava tarkoin ne hetket kun häneen voi ottaa läheisempää kontaktia; hän on sanonut, että joskus kaipaa omaa rauhassa oloa. Olen ajatellut, että viime aikoina se on ollut hänelle tarpeen. Ja varsinkin kun minusta tuntuu, että häntä painaa joku ja että on stressiä, niin aiemmin tilanteeseen on sopinut se.. Mutta tämä hänen ilmoitus että suhde on laimentunut oli siltikin melko yhtäkkinen ja jotenkin voimakas.
Hän on tehnyt tosi pitkää päivää töissä (yksityisyrittäjä konsultti) ja on ilmeisen stressaantunut. Aikaisemmin kovasti yritin häntä tukea ja kysellä, että mikä vaivaa, mutta ajan kanssa olen oppinut, että normaalisti hän kaipaa esim työpäivien jälkeen ns omaa rauhaa; ei kannata kysellä miten meni, koska vastaus on vihainen ”en halua puhua siitä”. Olen toki nytkin ilmoitellut, että jos jotakin on, niin tuen häntä kyllä.
Hän on hyvin tunteikas ja hermostuu helposti. Olen tähän tottunut, mutta nykyään se on jotenkin vielä kulminoituneempaa; hän hermostuu nyt asioista joista aiemmin ei; jos kysyn esim, että mihin aikaan hän haluaisi että tilaan taksin hakemaan meitä lentokentälle, hän vastaa jo suuttuneena hammasta purren, että ”en ole vielä valmis, älä painosta!!!”. Minusta sinänsä normaali kysymys.
Minä pidän yllä kotia; siivoan, hoidan meidän koirat, teen ruoat, käyn kaupassa. Olen vastuussa kaikesta; olen aina ollutkin, koska minä olen se jolta asiat sujuu, häneltä ne eivät suju. Olen niinikään vastuussa myös erilaisten suunnitelmien toetuttamisesta; olemme keskustelleet uuden asunnon hankkimisesta jo n vuoden, ja häntä ärsyttää, että "asialle ei ole tapahtunut mitään"; aivan kuin hän odottaisi, että joku (lähinnä minä) muu on jättänyt tämän asian hoitamatta, vaikka luulisihan asunnon ostamisen olevan molempien vastuulla.
Parisuhteeseen kuuluisi myös jossakin määrin aktiivinen seksielämä; minä, luonnollisesti olen tästäkin osa-alueesta vastuussa ja olen kuullut myös siitä että sitä ei ole tarpeeksi. Ei sitä tarpeeksi olekaan ollut, mutta miten minä voisin edes päästä tilanteeseen jossa voisin sitä ylläpitää jos toinen ei halua kommunikoida millään tavalla vaan pikemminkin työntää minua pois?
Mutta ylipäätään olen ajatellut, että olen hänelle ystävällinen; tuen häntä sillä tavalla. Tarjoudun tekemään hänen puolestaan vaikka mitä. Hän saa käytännössä kaiken valmiina. Varsinkin nyt, kun hermostuminen on niin herkässä teen mielelläni entistä enemmän asioita itse ja häntä varten.
Mutta nyt tilanne on jotenkin pahempi kuin ennen. Olen jollakin tavalla hukassa ja luulen koko ajan, että vika on minussa itsessäni, että olen jollakin tavalla riesana mutta kuitenkaan minulta ei sallita virheitä ja minun on pakko hoitaa asiat joita olen tehnyt tähänkin asti. Olen ehkä jollakin tavalla liiankin ymmärtäväinen ja asiat toisen näkökulmasta näkevä ja loppupeleissä asiat kääntyvät aina niin että minusta löytyy vika. Toisaalta olemalla hänelle ystävällinen teen oikeastaan kaiken mitä juuri nyt voin.
Toisinaan huomaan, että oma elämäni suurimmaksi osaksi pyörii hänen ja hänen tarpeidensa ympärillä, oli kyse sitten päivien aikataulujärjestelyistä ja muusta ja jätän itseni aina lähes huomiotta. Mutta silti tässä lähes päivittäin ollaan tilanteessa jossa puimme minun huonoa käytöstäni ja erilaisia virheitäni ja tekemättäjättämisiä jotka minä olen aiheuttanut. Toisin sanoen, kärsin, koska en koskaan onnistu ja hän kärsii, koska kaikessa on joku vika tai muuten asiat huonosti hoidettu.
Nyt joku viisaampi voisi sanoa, että ota ”asia puheeksi” tai että ”puhukaa”. Mainio idea, mutta se ei toimi meillä; vaimo on valitettavasti sellainen että jos yritän aloittaa tällaista keskustelua jossa kysyn missä vika tai mikä vaivaa, niin hän hermostuu tosi helposti ja kun se suuttumus sieltä tulee niin keskusteluyhteyttä ei enää ole. Puhumattakaan, että toisin asian esille niin, että syyttäisin häntä jostakin. Minä en itse pärjää sellaisessa huutoväittelyssä kovin hyvin, mutta kestän sitä kyllä ja pystyn olemaan kärsivällinen ja järkevä silloinkin. Mutta vaimo taas ei; joko hän lopettaa puhumisen, ei vastaa tai sitten huutaa ja päästää suustaan asioita joita myöhemmin on vaikea korjata.
Om arvaukseni on, että hän on kyllästynyt minuun ja suhteeseemme, mutta hänellä ei ole mitään "helppoa" ja kunnollista syytä eroon; häntä ärsyttää minun naamani, tapani ja kaikki eikä hän itse voi asialle kunnolla mitään.
Mikä neuvoksi.
23
303
Vastaukset
- t43t5ergfer
Sorry vaan, mutta eipä tuo oikein parisuhteelta kuulosta - vaan lähinnä Emäntä ja Alainen-suhteelta.
Aikasi kuluu akkasi miellyttämiseen ; joko yrität miellyttää ja tehdä hänen elämänsä mukavaksi tai mietit, miten toteuttaisit "hänen armonsa" oikkuja. Miksi?
Mitäs jos vaihteeksi miettisit, mitä itse haluat suhteelta? Ja mitä ylipäätään haluat elämältä? Olla hänen armonsa nöyrä palvelija tulevat vuodet ja vuosikymmenet?
Suurella todennäköisyydellä on kyse juuri tuosta, mitä viimeisellä kolmella rivillä tuumaat. Akka on turhautunut ja kiukuttelee sinulle päivä päivältä enemmän ajatellen, että älyät vihdoin lähteä kävelemään. Karua, mutta minkäs voit...- 10+20
Vuosien aikana nämä arjen erilaiset vastuualueet on jakautuneet niinkuin ne hoituvat helpoiten, siksipä suurin osa asioista on jäänyt minun hoidettavakseni. En minä sitä ole pahakseni pannut, varsinkaan niinä aikoina, kun asiat tuntuvat olevan hyvin. mutta juuri nyt, kun siitä huolimatta että tuntuu että olen antanut suhteeseen kaikkeni ja silti mikään ei tunnu riittävän, harmittaa. Mutta tällaisia juurtuneita rooleja on vaikea muuttaa.
Olen kyllä luonteeltanikin sellainen, että näen läheisteni vuoksi paljon vaivaa. Siitä tulee hyvä mieli. Ja samaten tässä suhteessa alunperin ajattelin, että haluan olla niin hyvä mies kuin mahdollista ja tehdä puolisoni elämänmiellyttäväksi ja saada hänet tuntemaan itsensä tärkeäksi ja arvostetuksi. Nyt vaan tuntuu siltä että juuri se on asia jossa olen tehnyt virheen; olen antanut hyväksikäyttää itseäni.
Ap - Sivusta
Kun on elänyt äreän miehen kanssa voisin vaihtaa hyvinkin kaltaiseesi mieheen. Vaimosi tarvitsee sinusta haastetta. Kokeile, jätä tekemättä ja kerro vaimollesi että sinäkin kyllästyt hänen asenteisiinsa. Ei mikään ole yksipuolista. Omaa aikaa hän toki välillä tarvitsee jos on stressaantunut. Meneekö yrityksessä hyvin? Alamäki on alkanut avioliitossanne jos vaimosi ei piittaa siitä jos kerrot kyllästymisestäsi hänen käytökseensä, eikä hän tee korjausliikettä. Taustalla voi olla jopa toinen mies.
- hanki oma elämä!
Eroa!
- sjb
Näytä tämä kirjoitus hänelle. Sinulla ei ole mitään menetettävää!
- lueppatämä
LUE TÄMÄ JA HUOLELLISESTI AJATUKSELLA.
Sun tekstisi oli kirjoitettu ihan kuin mun äidistä.
Pitävätkö nämä väittämät vaimosi kohdalla paikkansa?
"Hän kaipaa ja tarvitsee jatkuvaa ihailua ja huomioita muilta ihmisiltä. hänen kotonaan leijuu negatiivisuuden, epätoivon ja uhkan tunteita sekä sietämätöntä pahaa oloa.
Hän pitää itseään muita parempana ja syyttää toisia ihmisiä ongelmistaan. Hänellä ei ole kykyä empatiaan, eikä hän häpeä tekojaan. Hänen omatuntonsa ei kolkuta, vaan hän pystyy kääntämään kaikki asiat päälaelleen ja saa ihmiset uskomaan, että vika on aina muissa.
Hänen mielestä hänen omat saavutuksensa ja ongelmansa ovat aina merkittävämpiä ja mahtavampia kuin muiden. Hän suhtautuu elämään negatiivisesti ja onnistuu aina löytämään asioista huonoja puolia. Elämä on hänelle yhtä kilpailua, ja hän tuntee usein kateutta. Hän on myös yliherkkä loukkaantumaan ja ottamaan itseensä."
Sinussa ei kuule ole mitään vikaa muuta kuin että olet liian kiltti ja hyväsydäminen. Et voi korjata avioliittoa mitenkään, koska vaimosi on SAIRAS. Et voi muuttaa häntä.
Tekstissä nimittäin kuvaillaan narsistia.- kyllästynyt mami
Samanlainen on mun mies. Työtön jo oikeastaan monta vuotta , hallituksen syytä kuulemma, itsessä ei mitään vikaa?
Ei edes hae mitään paikkaa enää ja läprää vain läppärillään kaiket yöt. Meillä pieni vauva ja alkaa pinnani oleen jo aika kireällä.
Tietää kaikki muita paremmin ja on aina muka oikeassa, kyllä riepoo.
Kohta muutan vauvan kanssa muualle, en jaksa enää narsistin meuhkaamista. - gedghaeh
kyllästynyt mami kirjoitti:
Samanlainen on mun mies. Työtön jo oikeastaan monta vuotta , hallituksen syytä kuulemma, itsessä ei mitään vikaa?
Ei edes hae mitään paikkaa enää ja läprää vain läppärillään kaiket yöt. Meillä pieni vauva ja alkaa pinnani oleen jo aika kireällä.
Tietää kaikki muita paremmin ja on aina muka oikeassa, kyllä riepoo.
Kohta muutan vauvan kanssa muualle, en jaksa enää narsistin meuhkaamista.miksi teitte vauvan jos mies oli työtön??
- Missä järki, halut vie
kyllästynyt mami kirjoitti:
Samanlainen on mun mies. Työtön jo oikeastaan monta vuotta , hallituksen syytä kuulemma, itsessä ei mitään vikaa?
Ei edes hae mitään paikkaa enää ja läprää vain läppärillään kaiket yöt. Meillä pieni vauva ja alkaa pinnani oleen jo aika kireällä.
Tietää kaikki muita paremmin ja on aina muka oikeassa, kyllä riepoo.
Kohta muutan vauvan kanssa muualle, en jaksa enää narsistin meuhkaamista.Miksi vauva huonon miehen kanssa?
- työtön, työtön...
kyllästynyt mami kirjoitti:
Samanlainen on mun mies. Työtön jo oikeastaan monta vuotta , hallituksen syytä kuulemma, itsessä ei mitään vikaa?
Ei edes hae mitään paikkaa enää ja läprää vain läppärillään kaiket yöt. Meillä pieni vauva ja alkaa pinnani oleen jo aika kireällä.
Tietää kaikki muita paremmin ja on aina muka oikeassa, kyllä riepoo.
Kohta muutan vauvan kanssa muualle, en jaksa enää narsistin meuhkaamista.Kaksi työtöntä sosiaalipummia ja vauvakin piti vielä hankkia. Mitäs seuraavaksi? Tuleeko toinenkin vauva perään. Kenties toinen vauva mutta eri työttömälle miehelle. Vaihtaa vain työtöntä välillä toiseen.
20 10,
Tilanne kuulostaa kurjalta. Minullekin nousi mieleen ihan tuo sama, mitä joku jo sanoi ja mihin itsekin kiinnitit huomiota:
"Toisinaan huomaan, että oma elämäni suurimmaksi osaksi pyörii hänen ja hänen tarpeidensa ympärillä, oli kyse sitten päivien aikataulujärjestelyistä ja muusta ja jätän itseni aina lähes huomiotta. Mutta silti tässä lähes päivittäin ollaan tilanteessa jossa puimme minun huonoa käytöstäni ja erilaisia virheitäni ja tekemättäjättämisiä jotka minä olen aiheuttanut. Toisin sanoen, kärsin, koska en koskaan onnistu ja hän kärsii, koska kaikessa on joku vika tai muuten asiat huonosti hoidettu."
Minne on unohtunut oma elämäsi? On hienoa, että haluat tehdä läheistesi olon hyväksi, että olet valmis auttamaan yms. Mutta jossain kohtaa se on mennyt vaimosi kanssa vähän överiksi. Olisiko aika sinun osoittaa enemmän haluasi elää omaa elämääsi? Ei niin että alkaisit vaimollesi hankalaksi, mutta pitäisi puoliasi ja tekisit omia juttujasikin. Et hyppäisi aina, kun vaimosi kulmat hiukankaan kurtistuvat. Voihan olla nimittäin niinkin, että vaimosi on vähän väsähtänyt siihen, että olet niin myöntyväinen.
Joka tapauksessa, vaikka tekisit mitä, et voi muuttaa vaimoasi ja hänen käytöstään. Voit vaikuttaa vain omaan toimintaasi ja omiin asenteisiisi. Ja kun päätät tehdä jotain omia juttujasi ja niiden takia jää vaimon passaaminen vähemmälle, ei sen tarvitse tapahtua töykeästi tai ilkeästi. Jos vaimo hermostuu, siihenkin voi (yrittää) vastata rauhallisesti "niin, sua nyt harmittaa, mutta minä teen nyt näin".
Kävi toki mielessä sekin, että onko mahdollista että vaimollasi on suhde? Hän saattaa hoitaa huonoa omaatuntoaan ja etsiä syitä lopettaa teidän suhteenne löytämällä koko ajan sinusta vikoja.
Tsemppiä!
Aija-pappi- 4+6
Kiitos vastauksestasi.
En oikein osaa sanoa mihin se oma elämä on kadonnut. Ehkäpä se ei ole kadonnut, vaan tavallaan on jossakin taustalla odottamassa (?).
Olen kyllä tiedostanut itse sen että näen mielelläni paljon vaivaa ihmisten puolesta. Suurimmassa osassa tapauksissa tosin pätee aina se, että jos/kun minä olen muita kohtaan ystävällinen, niin myös he ovat minua kohtaan ystävällisiä, eli vaivannäkö maksaa itsensä takaisin. En tosin ajattele tätä kylmästi mitenkään hyötynä. Mutta tavallaan tässäkin tapauksessa olen ehkä luottanut liikaa siihen, että kun olen ystävällinen ja huomioiva, niin saan samanlaista käytöstä myös takaisin. Ja kun sitä ei sitten ole tullutkaan, niin olen sitten vain yrittänyt kovemmin. Ja siinä sitä mentiinkin överiksi. Mutta kuten yllä sanoinkin, tällaisia tottumuksia ja rutiineja on vaikea muuttaa.
Tämä on ongelma, mutta ehkä sellainen hiljainen ja taustalla muhiva "aikapommi", joka kulminoituu varmaankin joskus. Ja ratkeaa se tilanne sitten jollakin tavalla...jos emme nyt sitten juuri ole siinä pisteessä miten se on ratkeamassa. Mutta se ei varsinaisesti ollut syy miksi päätin tänne kirjoittaa. Syy oli se, että tässä tapahtui yhtäkkinen muutos ikävämpään suuntaan, ja nyt etsin syitä. Olisi helpompi ymmärtää tilannetta jos olisi joku selkeä syy miksi näin.
Oloni on tästä kaikesta todella kurja, joten jos tässä on taustalla se, että hän yrittää saada aikaan ikävää ilmapiiriä lopputuloksena esim minun haluaminen eroon, siinä hän kyllä toisaalta onnistuu.
Pidän ylläkirjoitettuja lauseita narsismista kyllä ihan varteenotettavina. jos katson tilannetta kylmästi ulkopuolelta, niin kaikki merkit kyllä täyttyvät. Itse en ihan allekirjoita, että kyse olisi siitä, mutta toisaalta ymmärrän myös sen, että narsistin uhri ei ymmärrä olevansa niin pahassa tilanteessa kuin mitä tilanne oikeasti on.
Googlesta kun katson, että minkälaiset merkit viittaavat siihen, että puolisolla olisi suhde, niin nekin merkit kyllä täyttyvät.
ap 4+6 kirjoitti:
Kiitos vastauksestasi.
En oikein osaa sanoa mihin se oma elämä on kadonnut. Ehkäpä se ei ole kadonnut, vaan tavallaan on jossakin taustalla odottamassa (?).
Olen kyllä tiedostanut itse sen että näen mielelläni paljon vaivaa ihmisten puolesta. Suurimmassa osassa tapauksissa tosin pätee aina se, että jos/kun minä olen muita kohtaan ystävällinen, niin myös he ovat minua kohtaan ystävällisiä, eli vaivannäkö maksaa itsensä takaisin. En tosin ajattele tätä kylmästi mitenkään hyötynä. Mutta tavallaan tässäkin tapauksessa olen ehkä luottanut liikaa siihen, että kun olen ystävällinen ja huomioiva, niin saan samanlaista käytöstä myös takaisin. Ja kun sitä ei sitten ole tullutkaan, niin olen sitten vain yrittänyt kovemmin. Ja siinä sitä mentiinkin överiksi. Mutta kuten yllä sanoinkin, tällaisia tottumuksia ja rutiineja on vaikea muuttaa.
Tämä on ongelma, mutta ehkä sellainen hiljainen ja taustalla muhiva "aikapommi", joka kulminoituu varmaankin joskus. Ja ratkeaa se tilanne sitten jollakin tavalla...jos emme nyt sitten juuri ole siinä pisteessä miten se on ratkeamassa. Mutta se ei varsinaisesti ollut syy miksi päätin tänne kirjoittaa. Syy oli se, että tässä tapahtui yhtäkkinen muutos ikävämpään suuntaan, ja nyt etsin syitä. Olisi helpompi ymmärtää tilannetta jos olisi joku selkeä syy miksi näin.
Oloni on tästä kaikesta todella kurja, joten jos tässä on taustalla se, että hän yrittää saada aikaan ikävää ilmapiiriä lopputuloksena esim minun haluaminen eroon, siinä hän kyllä toisaalta onnistuu.
Pidän ylläkirjoitettuja lauseita narsismista kyllä ihan varteenotettavina. jos katson tilannetta kylmästi ulkopuolelta, niin kaikki merkit kyllä täyttyvät. Itse en ihan allekirjoita, että kyse olisi siitä, mutta toisaalta ymmärrän myös sen, että narsistin uhri ei ymmärrä olevansa niin pahassa tilanteessa kuin mitä tilanne oikeasti on.
Googlesta kun katson, että minkälaiset merkit viittaavat siihen, että puolisolla olisi suhde, niin nekin merkit kyllä täyttyvät.
apPohdit tilannettasi hyvin viisaasti. Usein näissä asioissa aika on hyvin tärkeä tekijä. Ajan myötä asiat alkavat avautua ja asettua paikoilleen. Vaaditaan pohtimista ja kypsyttelyä ja sitten tulee se hetki kun kaikki tuntuu olevan selkeää ja tiedät täsmälleen mitä sinun pitää tehdä. Ja kun mahdolliset radikaalit päätökset tekee ajan kanssa pohtien ne voi tehdä hyvällä mielellä: tietää yrittääneensä kaikkensa ja tehneensä parhaansa.
Mikä kaikki sinua auttaa nyt jaksamaan tämän tilanteen kanssa? Mitä voisit tehdä piristääksesi omaa oloasi?
Aija-pappi- Yritän neuvoa ?
4+6 kirjoitti:
Kiitos vastauksestasi.
En oikein osaa sanoa mihin se oma elämä on kadonnut. Ehkäpä se ei ole kadonnut, vaan tavallaan on jossakin taustalla odottamassa (?).
Olen kyllä tiedostanut itse sen että näen mielelläni paljon vaivaa ihmisten puolesta. Suurimmassa osassa tapauksissa tosin pätee aina se, että jos/kun minä olen muita kohtaan ystävällinen, niin myös he ovat minua kohtaan ystävällisiä, eli vaivannäkö maksaa itsensä takaisin. En tosin ajattele tätä kylmästi mitenkään hyötynä. Mutta tavallaan tässäkin tapauksessa olen ehkä luottanut liikaa siihen, että kun olen ystävällinen ja huomioiva, niin saan samanlaista käytöstä myös takaisin. Ja kun sitä ei sitten ole tullutkaan, niin olen sitten vain yrittänyt kovemmin. Ja siinä sitä mentiinkin överiksi. Mutta kuten yllä sanoinkin, tällaisia tottumuksia ja rutiineja on vaikea muuttaa.
Tämä on ongelma, mutta ehkä sellainen hiljainen ja taustalla muhiva "aikapommi", joka kulminoituu varmaankin joskus. Ja ratkeaa se tilanne sitten jollakin tavalla...jos emme nyt sitten juuri ole siinä pisteessä miten se on ratkeamassa. Mutta se ei varsinaisesti ollut syy miksi päätin tänne kirjoittaa. Syy oli se, että tässä tapahtui yhtäkkinen muutos ikävämpään suuntaan, ja nyt etsin syitä. Olisi helpompi ymmärtää tilannetta jos olisi joku selkeä syy miksi näin.
Oloni on tästä kaikesta todella kurja, joten jos tässä on taustalla se, että hän yrittää saada aikaan ikävää ilmapiiriä lopputuloksena esim minun haluaminen eroon, siinä hän kyllä toisaalta onnistuu.
Pidän ylläkirjoitettuja lauseita narsismista kyllä ihan varteenotettavina. jos katson tilannetta kylmästi ulkopuolelta, niin kaikki merkit kyllä täyttyvät. Itse en ihan allekirjoita, että kyse olisi siitä, mutta toisaalta ymmärrän myös sen, että narsistin uhri ei ymmärrä olevansa niin pahassa tilanteessa kuin mitä tilanne oikeasti on.
Googlesta kun katson, että minkälaiset merkit viittaavat siihen, että puolisolla olisi suhde, niin nekin merkit kyllä täyttyvät.
apVaikutat todella hyvältä ja välittävältä mieheltä joten ole ylpeä siitä ! monet naiset olisivat onnellisia jos olisi sellainen mies joka haluaa arvostaa ja kunnioittaa naistaan ja vielä huomioida niin että nainen tuntee itsensä arvostetuksi ! Mutta sinä taidat siis liian paljon laittaa omat tarpeesi syrjään etkä pidä puoliasi?
Suosittelisin kirjaa nimeltä "tunne lukkosi" suomalainen kirjoittaja en muista nimeä.. Siitä voi oppia miksi laiminlyö omia tarpeita ! Ja suosittelisin terapiaa ! Yksilö tai pari terapiaa
Kaikkea hyvää sinulle olet hyvä ihminen !!!! Muista se aina !!
- Sepeteuksen tytär
Aloittaja vaikuttaa kunnon mieheltä. Lojaalilta ja uskolliselta läheisilleen ja kestää paljonkin heiltä. Ja haluaa / haluaisi auttaa viimeisen päälle ja kantaa huolta liiaksikin.
Pystyn vähän samaistumaan teidän suhdedynamiikkaan. Olen luonteeltani vähän kuin vaimosi, mieheni kuin sinä, aloittaja.
Kauheata nyt nillittää miehelle, joka todella on panostanut ja yrittänyt, mutta kun kerran kommentteja toivotaan, niin annan niitä:
- vältä suoria kysymyksiä "mikä vaivaa" ja "missä vika", koska ne vahvistavat stressaantunutta ja ärtynyttä käytöstä. Muotoile mieluummin jotenkin "mulla on tunne, että sinun mieltä painaa jokin asia ja jos tuntuu, että jaksat puhua asiasta, kuuntelen ja pohdin sinun kanssasi yhdessä".
Jos hän jossain vaiheessa yrittää avautua sinulle, muista olla kuuntelulinjalla. Suoraviivaista, ratkaisukeskeistä vastaustulvaa kannattaa välttää, kun kyseessä on varmasti monisyisiä asioita. Pohdiskelua eri kanteilta on hyvä harjoittaa.
- yritä löytää asia, missä vaimo on / on ollut hyvä ja sano hänelle siitä iloisella mielellä tyyliin "sä olet niin hyvä koirien turkkien huolehtimisen kanssa", "olet niin hyvin jaksanut hoitaa yrityksen asioita", "voi kun se sinun tekemä piirakka silloin oli niin hyvää, olisi ihana syödä sellaista taas jossain vaiheessa", "sinä pukeudut aina niin kivalla, omalla tyylillä, mikä näyttää ihanalta" jne. - eipäkestä
Ajatuksia: 1) minkä ikäinen vaimo? Onko vaihdevuosi-iässä?
- vastaus kyllä -> ahaa, seuraat menopaussin psykofyysistä ilmentymistä aitiopaikalla
2) lue Tony Dunderfeltin kirja Parisuhteen kemia. Sovella teihin kahteen. Ymmärrät ainakin itseäsi paremmin.
3) voisit lukaista myös kirjan Kiltteydestä kipeät, saattaa tuntua tutulta tarinalta. - Ota rennommin
Hanki jotain harrastuksia itsellesi että naisesi saa enemmän omaa rauhaa.
- Jepujeejee
Hei!
Kirjoita vaimollesi kirje. Luulen, että kun saa rauhassa lukea sinun ajatuksiasi ja näkemyksiäsi liitosta, niin ymmärtää paremmin omaakin käytöstään. Toimii meillä! Minulla oli vähän sama tilanne oman avioliittoni kanssa. Loppujen lopuksi tilanne ajautui todella pahaksi ja ex-vaimo sanoi, että hänellä on suhde toiseen mieheen.
Jos kohdallasi kyse ei ole toisesta miehestä, niin antaisin neuvoja.
Joskus tällainen voi johtua vain siitä, että olet hajuton ja mauton. Sinussa ei ole vastusta, olet vain koira, joka tekee kaiken käskystä ja lyömisenkin jälkeen on mielin kielin.
Hanki harrastuksia jos sinulla ei ole.
Seuraavan riidan aikana huudat ja raivoat ja teet draamaa, etkä anna periksi
häivyt joskus viikoksi kalaan, ryyppäämään jne.
Rupeat ihan yltiöromanttiseksi.- PaskaAkkaSullaSori
Hei!
Näin kilttinä naisena tunnistan tuon toimintatavan...yritätkö liikaa miellyttää muita ihmisiä? Mielestäni jokaisen pitää löytää parisuhteessa tasa-arvo. Jos olet liikaa toisen vallan alla, sinun pitää pyrkiä tietoisesti arvostamaan enemmän itseäsi ja tunteitasi. Kummankin pitää olla toista kohtaan Kunnioittava, huomaavainen ja empaattinen. Nyt naisesi käyttäytyy aivan törkeästi!! Minä en katsoisi tuollaista paskaa hetkeäkään.
Joku vika hänessä on, joko synnynnäinen vika persoonallisuudessa, tai on salaisuuksia, tai masennusta tms psyykkistä sairautta. Joka tapauksessa vaadi että menette parisuhdeterapiaan tms. Tai tehkää perheaikaa.fi sivulta parisuhdekurssi yhdessä. selvitä, haluaako nainen olla tasaveroisessa, luottamuksellisessa suhteessa kanssasi. Kotityöt jaettava tasan, lähtökohtaisesti. Tämä on sinun elämäsi, sinun pitää olla ennenkaikkea hyvä itsellesi. Ole mieluummin sinkku kuin hyväksikäytetty huonossa suhteessa. Ja kasvata itsellesi itsesuojeluvaisto ja kyky suuttua, jos sinua kohdellaan huonosti. Suuttuminen suojaa sinua muiden ilkeydeltä, semmoista ei tarvitse kenenkään sietää. Opettele välittämään ennenkaikkea itsestäsi, jos kerta et vielä pidä itseäsi tarpeeksi tärkeänä. Toivottavasti ongelmat ratkeavat. Aina voi lähteä suhteesta, se on jokaisen oikeus. :) tsemppii! T. Itse ollut 6 v. ihanan miehen kanssa, mutta omien vanhempien ex-liitto yhtä helvettiä kaikille osapuolille - naisenmuotokuva
Heips! En tiedä meneekö neuvoni ihan metsään, mutta tunnistan vaimossasi joitakin samoja piirteitä kuin itsessäni. Tosin meidän parisuhteessa mies ei ehkä ihan noin paljon ole vastuussa kotitöistä ym. Epäilen, että vaimosi on puhtaasti vaan puutteessa. Äläkä vaan missään tapauksessa ala höösätä mitään kynttiläillallisia tai ala huomioonottavasti halailla ja silitellä, vaan osoita, että nyt miestä tosissaan panettaa. Viettele nainen, kouraise tissistä tai peffasta, kuiskaa korvaan jotain pikkutuhmaa, ole himokas ja tee hänelle selväksi, että tänä iltana hänellä on edessä vuosisadan pano, halusipa hän sitä tai ei. Naisen perustarve nimittäin on se, että mies vie eikä vikise. Tunne oikein tuoksuvasi testosteronilta, kun käyt naaraasi kimppuun. Käytä kaikki pelimiehen temput, joita vaan osaat. Kokeileppa tätä vinkkiä ja tule kertomaan jos siitä oli apua. Luulenpa, että vaimosi naama on kuin Hangon keksi käsittelysi jälkeen.
Itse ainakin päivä toisensa perään odotan juuri tätä omalta mieheltä, mutta ei. Ei tapahdu mitään ei. Jos taas tuon nämä tarpeeni julki, niin kaikki on ihan tylsää enkä koe tilannetta spontaaniksi. Toisaalta taas tiedän, että eihän mies tätä itse oivalla ikinä. Mikä dilemma. Ja se kannattaa muistaa, että naisen pitää saada vähän/paljon vastustella, se kuuluu tähän leikkiin, joten älä heti lannistu, jos vaimo läppää kädelle ja esittää kiukkuista. ;)
Lycka till. - naisenmuotokuva
Olikin näköjään vähän vanha aloitus, mutta ehkä tästä voi olla apua jollekin muulle joskus. :)
- iuheeåpokåe
Mitäs jos kasvat mieheksi? Kenties se lisäisi vaimosi mielenkiintoa sinua kohtaan? En tarkoita pahalla, mutta vaikuttaa siltä, että olet lähinnä ovimatto... Ketä sellainen jaksaa kauaa kiinnostaa?
Miehellä en tarkoita sitä, että alkaisit ilkeäksi. Ei tietenkään! Kunnollinen mies on ystävällinen. voit myös välillä auttaa naistasi asioissa.
Mutta ala huolehtimaan omista tarpeistasi. Sano mitä sinä haluat, ja tee itsellesi mukavia juttuja vaimolta kysymättä. Aloita vaikka uusi harrastus. Katso missä vaiheessa hän alkaa kysellä, että missä olet pari tuntia joka torstai.;) Ja jos vaimo valittaa ettet ole tehnyt jotain ns. yhteistä asiaa, niin vastaa ystävällisesti että et ole sinäkään.
Jos kotitöistä suurin osa on sinun vastuulla, niin jätä jotakin tekemättä. Jossain vaiheessa sano ystävällisesti vaimolle, että "Minulla on tällä viikolla aika hoppua, joten hoidapa sinä pyykit ja viikkosiivous."
Vietä enemmän aikaa ystäviesi kanssa. Älä odota vaimoa viihdyttämään sinua.
Ole kuitenkin valmis keskustelemaan vaimon kanssa. Voit jonkin ajan päästä myös ehdottaa hänelle jotakin mukavaa, vaikkapa leffailtaa. Jos vaimo kieltäytyy, vastaa iloisesti, vaatimatta, että ok, no minäpä menen silloin sitten kaverin kanssa pelaamaan sulista ja parille oluelle.
Hanki siis omakin elämä. Pysy vaimolle uskollisena ja ystävällisenä. Älä palvelijana.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 231585
Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha151414Minun oma kaivattuni
Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka611331Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.311315Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?331258Pelastakaa Lapset: Netti ei ole turvallinen paikka lapsille - Erätauko-tilaisuus to 25.4.2024
Netti ei ole turvallinen paikka lapsille, mutta mitä asialle voi vanhempana tehdä? Torstaina 25.4.2024 keskustellaan ne151198Tervehdys!
Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot641116Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se81116Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan351094Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61082