Eräs vanhempi pariskunta oli muuttamassa pois omistamastaan kiinteistöstä. Kuultiin asiasta ja tehtiin kirjallinen tarjous, joka oli mielestämme kohtuullinen 1970-luvun valesokkelitalosta Uudeltamaalta. Meni muuan viikko ja saatiin omasta tarjous, jotta voitiin tehdä kaupat ja ostaa talo sovitun mukaisesti. Kuinka kävikään, sillä välin kiinteistövälittäjä oli käynyt kylässä kertomassa näkemyksen talon arvosta.
Omistaja perui kaupat, pisti mökin 60000€ kalliimmalla myyntiin. Meni vähän aikaa, hinta laski 15000. Kohta sen jälkeen -10000€. Sitten pois myynnistä ja taas oli -10000€. Asunto on ollut asumatta vuoden, ja kuinka ollakaan oli tullut vesivahinko kesällä. Nyt siinä on rempattu keittiön lattia ja kylppäri. Myyjällä pyyntihinta on enää 3000€ enemmän kuin se mitä tarjottiin vuosi sitten. Kohde löytyy etuovesta edelleen.
Mahtaa myyjää harmittaa, meitä tosin naurattaa. Tässä on syy olla aidosti vahingoniloinen vaikka muutoin vahingonilo ei ole hyvästä.
Tapahtuipa kerran vuonna 2013
33
688
Vastaukset
- Luki.
Olipa hyvä kun ette saaneet ostettua,onnittelut teille sen olette ansainneet.
Miltäs se nyt kuulostaa jos on rempattu lattiat ja kylppäri niin entäs jos nyt käytte tinkimään oikein urakalla,mahtas myyjä miettiä kun remontoi ja te tarjoisitte vieläkin vähemmän,vai menikö kiinostus jo?- ostajaehdokas
Ei piruuttaan ostettaisi kyllä noilta enää mitään, jos tilaisuus olisi. Ostettiin toinen vanha kohde samoilta postinumeroilta, jossa rempattiin 1980-luvun talo. Sai talon vielä kymppitonnin halvemalla kuin tuon kohteen mitä olivat myymässä meille. Tarinan opetus: älä ole ahne, äläkä usko puku päällä tulevaa välittäjää joka lupailee mitä sattuu.
- sokkelinkivittäjä
Remppaamaton valesokkelitalo, älä ikinä lyö käsiäsi sellaiseen. Jos haluat jännitystä elämään, anna vaikka raivokohtauksen saaneelle huumehörhölle leipäveitsi. Sekin on järkevämpi teko.
Varmaan olet jo tältä palstalta lukenut, että ok-asukkailla ei mene senttiäkään talonsa remontteihin koskaan. Seuraukset tiedät nyt.- Lato on ongelma
Tämä on valitettavasti nähty monesti, että se iso remppa tulee varmasti jossain vaiheessa. Tämä kuuluu näiden Ok-latojen luonteeseen! Betoninen uudehko kerrostalo on ehkä optimaalisin kestävyyden kannalta ja jos haluaa minimoida rahanmenot. Itse vältän myös jatkossa näiden rakenteiden takia Ok:ta.
- ostajaehdokas
Talo kuin talo tarvitsee ylläpitoa. Tuossa tapauksessa vesivahinko tuli omistajien saituuttaan, kun eivät pitäneet lämpöä päällä riittävästi ja asuntoa ei käytetty, koska olivat muuttaneet kerrostaloon. Talot on tehty asuttavaksi, jos niitä ei käytä niin ne rapistuvat käytön puutteesta.
- pommit laukee
ostajaehdokas kirjoitti:
Talo kuin talo tarvitsee ylläpitoa. Tuossa tapauksessa vesivahinko tuli omistajien saituuttaan, kun eivät pitäneet lämpöä päällä riittävästi ja asuntoa ei käytetty, koska olivat muuttaneet kerrostaloon. Talot on tehty asuttavaksi, jos niitä ei käytä niin ne rapistuvat käytön puutteesta.
Juu, ylläpitoa tarvitaan, mutta 60/70 -lukujen tuotteet ja osin vielä 80/90-lukujenkin tuontanto tai silloin tehdyt remontit on aika hyvin miinoitettu.
Nuo valesokkelit ovat vain yksi esimerkki. Takavuosina oli tapana haudata rakennusjätteet lattian alle. Siellä ne nyt muhii ja alapohja on täynnä ilmavuotoja. Voi tulla vähän niinkuin homeongelma ilman pienintäkään kosteusvauriota! Tai sit nää KPH vesieristykset... siis muovimatto/tapetti ja 80/90-luvulla 20 vuotiaan = jo elinikänsä ehtoopuolella olleen muovimaton päälle lätkityt laatat. Siis "täysin remontoitu KPH" ;-D
Justiinsa juttelin 80 ikäisen naisihmisen kanssa. Hitusen yllätti, kun ilmeni, että hän on varsin hyvin perehtynyt rakennustekniikkaan. Noh, äkkiäkös ilmeni, että hän oli aviopuolisonsa kanssa "päässyt" perehtymään aiheeseen syvemmälti, kun olivat hankkineet asunnon 60/70-luvun rivarista. Ensin paljastui kylppäristä kosteusvaurio, myöhemmin, kun oli tehty täydellinen sisäremontti, poksahti eteisen lattiavalussa sijaitseva vesijohto. Sitten kukki yksi seinä... kun naapurilla oli muurahaisia kämpässään ja hän päätti karkottaa ne ilman myrkkyjä ... kaatamalla kannusta vettä lattialistojen taakse. Ja taas pääsi purkamaan seinät auki & valitsemaan uusia tapetteja... - omistavaluokka
pommit laukee kirjoitti:
Juu, ylläpitoa tarvitaan, mutta 60/70 -lukujen tuotteet ja osin vielä 80/90-lukujenkin tuontanto tai silloin tehdyt remontit on aika hyvin miinoitettu.
Nuo valesokkelit ovat vain yksi esimerkki. Takavuosina oli tapana haudata rakennusjätteet lattian alle. Siellä ne nyt muhii ja alapohja on täynnä ilmavuotoja. Voi tulla vähän niinkuin homeongelma ilman pienintäkään kosteusvauriota! Tai sit nää KPH vesieristykset... siis muovimatto/tapetti ja 80/90-luvulla 20 vuotiaan = jo elinikänsä ehtoopuolella olleen muovimaton päälle lätkityt laatat. Siis "täysin remontoitu KPH" ;-D
Justiinsa juttelin 80 ikäisen naisihmisen kanssa. Hitusen yllätti, kun ilmeni, että hän on varsin hyvin perehtynyt rakennustekniikkaan. Noh, äkkiäkös ilmeni, että hän oli aviopuolisonsa kanssa "päässyt" perehtymään aiheeseen syvemmälti, kun olivat hankkineet asunnon 60/70-luvun rivarista. Ensin paljastui kylppäristä kosteusvaurio, myöhemmin, kun oli tehty täydellinen sisäremontti, poksahti eteisen lattiavalussa sijaitseva vesijohto. Sitten kukki yksi seinä... kun naapurilla oli muurahaisia kämpässään ja hän päätti karkottaa ne ilman myrkkyjä ... kaatamalla kannusta vettä lattialistojen taakse. Ja taas pääsi purkamaan seinät auki & valitsemaan uusia tapetteja...Minusta 1980-luvulla tehdyt ovat parhaita. Niissä on riittävä perustekniikka ja ilmankierto on parempi kuin uudemmissa taloissa josta seuraa että kosteutta tai hometta löytyy vähemmän. Tosin energiatehokkuus ei yllä nykytasolle, mutta toistaalta jos energiatehokkuus perustuu siihen ettei ilma vaihdu, niin tuloksena on homepesä. Valitsen mielummin vanhemman talon.
- surkeaksien surkeus
omistavaluokka kirjoitti:
Minusta 1980-luvulla tehdyt ovat parhaita. Niissä on riittävä perustekniikka ja ilmankierto on parempi kuin uudemmissa taloissa josta seuraa että kosteutta tai hometta löytyy vähemmän. Tosin energiatehokkuus ei yllä nykytasolle, mutta toistaalta jos energiatehokkuus perustuu siihen ettei ilma vaihdu, niin tuloksena on homepesä. Valitsen mielummin vanhemman talon.
HAH! 80-luvun pientalot eivät ole juuri 70-luvun tuotantoa parempia.
Lämmöneristys näissä on tuhdimpi = lämmityskulut pienemmät, mutta siinäpä ne erot melkein on.
Pesutiloissa tyylinä oli kipsilevy, kosteussulku ja laatat pinnalle. Lähes satavarmasti on kosteus mennyt suihkun kohdalla rakenteisiin.
Ilmanvaihto useimmiten painovoimainen. Kaikenlaisia säästöniksejäkin tehtiin, esiin on tullut tapauksia, missä kanavat tai jopa viemärin tuuletus päättyvät yläpohjaan, kun ei ole jaksettu investoida vesikatteen läpivientiin. Ja hyvin mätii..
Ilmatiiveys on olematon. Tällöin vielä ajateltiin, että sehän on eräänlainen LTO, kun ilma virtaa rakenteiden läpi.
Rak. jätteitä haudattiin vielä tonteille.
Salaojat tehtiin, jos tehtiin, peltosalaojaputkesta. Sadevesiviemäröintiä ei pääsääntöisesti ole eikä usein kallistuksia seinän viereltä poispäin. Lattiat tehtiin mielellään lähelle maanpinnan tasoa ts. valesokkelitkin olivat yleisessä käytössä.
80-luvun lopulla hinnat nousi hurjaa tahtia -> rakennustyömaille kelpasi huonopikin väki. Siis taidottomat tumpelot & viinamäen miehet. Tähän aikaan pientä hiprakkaa katsottiin vielä läpi sormien. Kesätöissä raksalla olleita tutuilta on kuultu monet tarinat mm. sammuneen mesun kärräämisestä kottikärryillä syrjemmälle, kun tuli "isokenkäisiä" työmaalla pyörähtämään. - ilmoja vaihdellut
surkeaksien surkeus kirjoitti:
HAH! 80-luvun pientalot eivät ole juuri 70-luvun tuotantoa parempia.
Lämmöneristys näissä on tuhdimpi = lämmityskulut pienemmät, mutta siinäpä ne erot melkein on.
Pesutiloissa tyylinä oli kipsilevy, kosteussulku ja laatat pinnalle. Lähes satavarmasti on kosteus mennyt suihkun kohdalla rakenteisiin.
Ilmanvaihto useimmiten painovoimainen. Kaikenlaisia säästöniksejäkin tehtiin, esiin on tullut tapauksia, missä kanavat tai jopa viemärin tuuletus päättyvät yläpohjaan, kun ei ole jaksettu investoida vesikatteen läpivientiin. Ja hyvin mätii..
Ilmatiiveys on olematon. Tällöin vielä ajateltiin, että sehän on eräänlainen LTO, kun ilma virtaa rakenteiden läpi.
Rak. jätteitä haudattiin vielä tonteille.
Salaojat tehtiin, jos tehtiin, peltosalaojaputkesta. Sadevesiviemäröintiä ei pääsääntöisesti ole eikä usein kallistuksia seinän viereltä poispäin. Lattiat tehtiin mielellään lähelle maanpinnan tasoa ts. valesokkelitkin olivat yleisessä käytössä.
80-luvun lopulla hinnat nousi hurjaa tahtia -> rakennustyömaille kelpasi huonopikin väki. Siis taidottomat tumpelot & viinamäen miehet. Tähän aikaan pientä hiprakkaa katsottiin vielä läpi sormien. Kesätöissä raksalla olleita tutuilta on kuultu monet tarinat mm. sammuneen mesun kärräämisestä kottikärryillä syrjemmälle, kun tuli "isokenkäisiä" työmaalla pyörähtämään.Painovoimainen ilmanvaihto tarkoittaa että talossa ei ole edes liesituuletinta. Kyllä 80-luvun taloista löytyy jo liesituuletin, ja se toimii myös kesällä, toisin kuin aito painovoimainen.
- Sydän vasemmalla
surkeaksien surkeus kirjoitti:
HAH! 80-luvun pientalot eivät ole juuri 70-luvun tuotantoa parempia.
Lämmöneristys näissä on tuhdimpi = lämmityskulut pienemmät, mutta siinäpä ne erot melkein on.
Pesutiloissa tyylinä oli kipsilevy, kosteussulku ja laatat pinnalle. Lähes satavarmasti on kosteus mennyt suihkun kohdalla rakenteisiin.
Ilmanvaihto useimmiten painovoimainen. Kaikenlaisia säästöniksejäkin tehtiin, esiin on tullut tapauksia, missä kanavat tai jopa viemärin tuuletus päättyvät yläpohjaan, kun ei ole jaksettu investoida vesikatteen läpivientiin. Ja hyvin mätii..
Ilmatiiveys on olematon. Tällöin vielä ajateltiin, että sehän on eräänlainen LTO, kun ilma virtaa rakenteiden läpi.
Rak. jätteitä haudattiin vielä tonteille.
Salaojat tehtiin, jos tehtiin, peltosalaojaputkesta. Sadevesiviemäröintiä ei pääsääntöisesti ole eikä usein kallistuksia seinän viereltä poispäin. Lattiat tehtiin mielellään lähelle maanpinnan tasoa ts. valesokkelitkin olivat yleisessä käytössä.
80-luvun lopulla hinnat nousi hurjaa tahtia -> rakennustyömaille kelpasi huonopikin väki. Siis taidottomat tumpelot & viinamäen miehet. Tähän aikaan pientä hiprakkaa katsottiin vielä läpi sormien. Kesätöissä raksalla olleita tutuilta on kuultu monet tarinat mm. sammuneen mesun kärräämisestä kottikärryillä syrjemmälle, kun tuli "isokenkäisiä" työmaalla pyörähtämään.Meillä on 1980-luvun talo, ja aika huonosti pitävät nämä sinun yleistykset paikkaansa. Se eroaa 1970-luvun taloista sokkelin (ei maapohja), kattorakenteen (harjakatto oletuksena), sähköjärjestelmien (paremmat sähkönsyötöt) ja ilmanvaihdon (koneellinen) osalta.
" Pesutiloissa tyylinä oli kipsilevy, kosteussulku ja laatat pinnalle. Lähes satavarmasti on kosteus mennyt suihkun kohdalla rakenteisiin."
Pesutilojen elinkaari on noin 15-20 vuotta, joten riippuu omistajasta kuinka perusteellisesti tämä on halunnut uusia, jos on halunnut ylipäätään.
Mutta jokainen tyylillään voi yleistää asioita miten haluaa. - surkeuksien surkeus
ilmoja vaihdellut kirjoitti:
Painovoimainen ilmanvaihto tarkoittaa että talossa ei ole edes liesituuletinta. Kyllä 80-luvun taloista löytyy jo liesituuletin, ja se toimii myös kesällä, toisin kuin aito painovoimainen.
Ole nolo, todella nolo.
Liesituuletin on 80-luvun taloissa ihan vakiovaruste, mutta sehän on tarkoitettu vain ilmanvaihdon tehostukseen siinä missä avattavat ikkunat. Ei sitä pidetä jatkuvasti päällä.
Kesällä aito painovoimainen = ikkunatuuletus. Kun ei ole lämpötilaeroa, ei ilma liiku kanavissa.
Jonnii verran noissa on myös koneellista poistoa. Sitä olisi tarkoitus pitää jatkuvasti päällä, mutku kylmä korvausilma aiheuttaa vetoa ja energiaakin kuluu. Eli valtaosa käyttää kon. ilmanvaihtoa pelkkänä tehostuksena = käytetään vain saunomisen ajan eli tunti, pari viikossa.
Harvinaisemmissa tapauksissa voi olla peräti koneellinen tulo & poisto. Näissäkin käyttö on yleensä samalla essonbaarin menetelmällä = pois päältä 90 % ajasta.
Talvella toki ilmaa vaihtuu rakenteidenkin läpi, kun tiiveys on mitä on (siis ei ole). Höyrysulkuja ei ole edes teipattu (eikä teippauskaan ole kovin toimiva menetelmä), höyrysulut osittain asentamatta (se työntekijöiden ammattitaito/motivaatio/kiire)... 80-luvun kouluissa ja päiväkodeissa on myös paljon arkkitehtonista kikkailua, jonka detaljeja ei ole suunniteltu kunnolla -> näissä on helposti vuotopaikkoja.
Ikkunat ns. lähiöikkunoita. Tummat puitteet = kuumenee auringossa ja puunsuoja (eihän näitä ole edes maalattu, vaan käsitelty pelkällä puunsuojalla) rapistuu ja puun syyt aukenee. Sisempi puite aukeaa = 6 pestävää pintaa. Sälekahtimet asennetaan näissä yl. sisimpään lasiväliin, jossa niistä ei ole paljoa iloa aurinkosuojauksessa. Kun aurinko lämmittää kahdinta, niin ulospäin on eristeenä 2 lasia ja sisään päin vain 1 -> lämpö tulee pääasiassa sisälle.
Sateelle alttiilla eteläjulkisivuilla lähiöikkunoiden elinkaari voi olla vain 20 vuotta. OK-ladoissa on yleensä räystäät suojaamassa, joten vähän paremmin sentään kestävät. - surkeuksien surkeus
Sydän vasemmalla kirjoitti:
Meillä on 1980-luvun talo, ja aika huonosti pitävät nämä sinun yleistykset paikkaansa. Se eroaa 1970-luvun taloista sokkelin (ei maapohja), kattorakenteen (harjakatto oletuksena), sähköjärjestelmien (paremmat sähkönsyötöt) ja ilmanvaihdon (koneellinen) osalta.
" Pesutiloissa tyylinä oli kipsilevy, kosteussulku ja laatat pinnalle. Lähes satavarmasti on kosteus mennyt suihkun kohdalla rakenteisiin."
Pesutilojen elinkaari on noin 15-20 vuotta, joten riippuu omistajasta kuinka perusteellisesti tämä on halunnut uusia, jos on halunnut ylipäätään.
Mutta jokainen tyylillään voi yleistää asioita miten haluaa.> kattorakenteen (harjakatto oletuksena),
Niin, sentään jotain kehitystä.
> taloista sokkelin (ei maapohja),
Häh? 80-luvullakin on vielä käytetty ihan yleisesti maanvarasta alapohjaa valesokkelia. Toki muitakin ratkaisujan on ollut ja osassa taloja on lattia reilusti maanpintaa ylempänä, kuten pitääkin.
> sähköjärjestelmien (paremmat sähkönsyötöt)
Laihialaismallia ovat nämäkin eli "kuivien" tilojen pistorasiat maadoittamattomia eikä löydy nykytalojen vikavirtasuojiakaan tms. Eipä isosti eroa paremmin varustettuihin 70-luvun taloihin.
> Pesutilojen elinkaari on noin 15-20 vuotta,
Vesieristeiden puolesta max. 30 vuotta, mutta 80-luvun taloissahan niitä ei ole. Eikä välttämättä ole vielä 90-luvulla tai vuosituhannen vaihteessa rempatuissa kylppäreissäkään.
> Mutta jokainen tyylillään voi yleistää asioita miten haluaa.
Niin, sinä yleistät oman talosi jutut koskemaan kaikkia 80-luvun taloja. Ja sivuutat ikävät uutiset, kuten olemattomat/väärin tehdyt salaojat, pintamaan kaadot yms.
Itse olen puolestani asunut sekä 70 ett- 80-luvun pientaloissa ja myöhemmin päässyt tutustumaan tämän ajan rakentamisen laatuun työni puitteissa. Ihan herkästi en näihin tuotteisiin rupeaisi ostomielessä sotkeutumaan....
Ns. yleisen mielipiteen mukaan (vain) 70-luvulla tehtiin paskaa. Mutta yleinen mielipide taitaa johtua siitä, että 70-luvun taloille on jo ehtinyt tulla 30-40 vuotta ikää -> korjaustarpeet(luen kunnossapidon puutteet) ja rakennusaikaiset mokat/pommit ovat jo lauenneet käsiin.
Epäilen, että aikalailla sama on edessä 80-luvun talojen kanssa, mutta menee aikansa ennen kuin tieto leviää. Kun ei se 80-luvun laatu oikeasti paljoa kummempaa ole! - ilmoja vaihdellut
surkeuksien surkeus kirjoitti:
Ole nolo, todella nolo.
Liesituuletin on 80-luvun taloissa ihan vakiovaruste, mutta sehän on tarkoitettu vain ilmanvaihdon tehostukseen siinä missä avattavat ikkunat. Ei sitä pidetä jatkuvasti päällä.
Kesällä aito painovoimainen = ikkunatuuletus. Kun ei ole lämpötilaeroa, ei ilma liiku kanavissa.
Jonnii verran noissa on myös koneellista poistoa. Sitä olisi tarkoitus pitää jatkuvasti päällä, mutku kylmä korvausilma aiheuttaa vetoa ja energiaakin kuluu. Eli valtaosa käyttää kon. ilmanvaihtoa pelkkänä tehostuksena = käytetään vain saunomisen ajan eli tunti, pari viikossa.
Harvinaisemmissa tapauksissa voi olla peräti koneellinen tulo & poisto. Näissäkin käyttö on yleensä samalla essonbaarin menetelmällä = pois päältä 90 % ajasta.
Talvella toki ilmaa vaihtuu rakenteidenkin läpi, kun tiiveys on mitä on (siis ei ole). Höyrysulkuja ei ole edes teipattu (eikä teippauskaan ole kovin toimiva menetelmä), höyrysulut osittain asentamatta (se työntekijöiden ammattitaito/motivaatio/kiire)... 80-luvun kouluissa ja päiväkodeissa on myös paljon arkkitehtonista kikkailua, jonka detaljeja ei ole suunniteltu kunnolla -> näissä on helposti vuotopaikkoja.
Ikkunat ns. lähiöikkunoita. Tummat puitteet = kuumenee auringossa ja puunsuoja (eihän näitä ole edes maalattu, vaan käsitelty pelkällä puunsuojalla) rapistuu ja puun syyt aukenee. Sisempi puite aukeaa = 6 pestävää pintaa. Sälekahtimet asennetaan näissä yl. sisimpään lasiväliin, jossa niistä ei ole paljoa iloa aurinkosuojauksessa. Kun aurinko lämmittää kahdinta, niin ulospäin on eristeenä 2 lasia ja sisään päin vain 1 -> lämpö tulee pääasiassa sisälle.
Sateelle alttiilla eteläjulkisivuilla lähiöikkunoiden elinkaari voi olla vain 20 vuotta. OK-ladoissa on yleensä räystäät suojaamassa, joten vähän paremmin sentään kestävät.Höpöttele poika mitä höpöttelet. Olen varmasti iv-hommia tehnyt työkseni huomattavasti enemmän kuin sinä. En vaivautunut lukemaan kirjoitustasi paria riviä pidemmälle, kun totesin että poika yrittää opettaa isäänsä kusеmaan.
- surkeuksien surkeus
ilmoja vaihdellut kirjoitti:
Höpöttele poika mitä höpöttelet. Olen varmasti iv-hommia tehnyt työkseni huomattavasti enemmän kuin sinä. En vaivautunut lukemaan kirjoitustasi paria riviä pidemmälle, kun totesin että poika yrittää opettaa isäänsä kusеmaan.
Hahhhahhaaa. Eli haluat ummistaa silmäsi tosiasioilta. Ja jatkaa haavemaailmassa elämistä. Liesituuletin = koneellinen ilmastointi jne.
Sehän tuli kanssa esiin toisessa ketjussa, että KPH laattojen alta löytyy alkup. muovimatto & tapetti (eli aikalailla aravatasosta puhutaan 80-luvun rakentamisessa), jonka päälle on ajan tyylin mukaisesti lätkitty laatat. Ja nyt on muoveilla käyttötunnit täynnä, mutta sinä vain tunget sormet korviisi ja hoet laa laa laa ;-D - ilmoja vaihdellut
surkeuksien surkeus kirjoitti:
Hahhhahhaaa. Eli haluat ummistaa silmäsi tosiasioilta. Ja jatkaa haavemaailmassa elämistä. Liesituuletin = koneellinen ilmastointi jne.
Sehän tuli kanssa esiin toisessa ketjussa, että KPH laattojen alta löytyy alkup. muovimatto & tapetti (eli aikalailla aravatasosta puhutaan 80-luvun rakentamisessa), jonka päälle on ajan tyylin mukaisesti lätkitty laatat. Ja nyt on muoveilla käyttötunnit täynnä, mutta sinä vain tunget sormet korviisi ja hoet laa laa laa ;-DMitä aineita vedät? En ole ottanut muovimattoihin mitään kantaa. Otan kantaa vain asioihin, jotka tunnen täysin läpikotaisin.
Liesituuletin voi todellakin olla talossa ainoa ilmanvaihtolaite. Se on silloin koneellinen, mutta ei ilmastointi, vaan koneellinen poisto. Ilmastointi tarkoittaa ammattilaisten keskuudessa myös jäähdytystä.
On tullut työelämässä tutuksi muutama tuhat kt/rt/ok-taloa, ja tarkalleen ottaen niiden ilmanvaihto. Jos mielestäsi tiedät siitä alasta enemmän kuin minä, kuuntelen kyllä mielelläni, mutta jos alkaa vähänkään juttu vaikuttaa siltä, ettet tiedä mistä puhut, en sellaisen horinoita kuuntele sekuntiakaan. Ennemmin menen vaikka hoitolaitokseen kuuntelemaan letkuissa makaavan alkoholistin ölinää. ilmoja vaihdellut kirjoitti:
Höpöttele poika mitä höpöttelet. Olen varmasti iv-hommia tehnyt työkseni huomattavasti enemmän kuin sinä. En vaivautunut lukemaan kirjoitustasi paria riviä pidemmälle, kun totesin että poika yrittää opettaa isäänsä kusеmaan.
No joo, joissain tapauksissa sitä isää onkin hyvä opettaa.
LVI-asioihin en ota kantaa oliko 80/90 luvulla miten yleisiä, mutta nuo muut jutut käy kyllä järkeen.surkeuksien surkeus kirjoitti:
> kattorakenteen (harjakatto oletuksena),
Niin, sentään jotain kehitystä.
> taloista sokkelin (ei maapohja),
Häh? 80-luvullakin on vielä käytetty ihan yleisesti maanvarasta alapohjaa valesokkelia. Toki muitakin ratkaisujan on ollut ja osassa taloja on lattia reilusti maanpintaa ylempänä, kuten pitääkin.
> sähköjärjestelmien (paremmat sähkönsyötöt)
Laihialaismallia ovat nämäkin eli "kuivien" tilojen pistorasiat maadoittamattomia eikä löydy nykytalojen vikavirtasuojiakaan tms. Eipä isosti eroa paremmin varustettuihin 70-luvun taloihin.
> Pesutilojen elinkaari on noin 15-20 vuotta,
Vesieristeiden puolesta max. 30 vuotta, mutta 80-luvun taloissahan niitä ei ole. Eikä välttämättä ole vielä 90-luvulla tai vuosituhannen vaihteessa rempatuissa kylppäreissäkään.
> Mutta jokainen tyylillään voi yleistää asioita miten haluaa.
Niin, sinä yleistät oman talosi jutut koskemaan kaikkia 80-luvun taloja. Ja sivuutat ikävät uutiset, kuten olemattomat/väärin tehdyt salaojat, pintamaan kaadot yms.
Itse olen puolestani asunut sekä 70 ett- 80-luvun pientaloissa ja myöhemmin päässyt tutustumaan tämän ajan rakentamisen laatuun työni puitteissa. Ihan herkästi en näihin tuotteisiin rupeaisi ostomielessä sotkeutumaan....
Ns. yleisen mielipiteen mukaan (vain) 70-luvulla tehtiin paskaa. Mutta yleinen mielipide taitaa johtua siitä, että 70-luvun taloille on jo ehtinyt tulla 30-40 vuotta ikää -> korjaustarpeet(luen kunnossapidon puutteet) ja rakennusaikaiset mokat/pommit ovat jo lauenneet käsiin.
Epäilen, että aikalailla sama on edessä 80-luvun talojen kanssa, mutta menee aikansa ennen kuin tieto leviää. Kun ei se 80-luvun laatu oikeasti paljoa kummempaa ole!Oho, onko minullakin jo 20vuoden päästä kylppäriremontti tulossa, niin se aika rientää? (30vuotta)
Keittiö on päätetty (kiinteistön johto) uusia n. 5vuoden päästä, mutta minun mielestä on turha minkään trendien perässä juosta, varsinkaan kun ei olla myymässä.
Sähkö ja iv remontit sitten kun niiden aika on.- Sydän vasemmalla
surkeuksien surkeus kirjoitti:
> kattorakenteen (harjakatto oletuksena),
Niin, sentään jotain kehitystä.
> taloista sokkelin (ei maapohja),
Häh? 80-luvullakin on vielä käytetty ihan yleisesti maanvarasta alapohjaa valesokkelia. Toki muitakin ratkaisujan on ollut ja osassa taloja on lattia reilusti maanpintaa ylempänä, kuten pitääkin.
> sähköjärjestelmien (paremmat sähkönsyötöt)
Laihialaismallia ovat nämäkin eli "kuivien" tilojen pistorasiat maadoittamattomia eikä löydy nykytalojen vikavirtasuojiakaan tms. Eipä isosti eroa paremmin varustettuihin 70-luvun taloihin.
> Pesutilojen elinkaari on noin 15-20 vuotta,
Vesieristeiden puolesta max. 30 vuotta, mutta 80-luvun taloissahan niitä ei ole. Eikä välttämättä ole vielä 90-luvulla tai vuosituhannen vaihteessa rempatuissa kylppäreissäkään.
> Mutta jokainen tyylillään voi yleistää asioita miten haluaa.
Niin, sinä yleistät oman talosi jutut koskemaan kaikkia 80-luvun taloja. Ja sivuutat ikävät uutiset, kuten olemattomat/väärin tehdyt salaojat, pintamaan kaadot yms.
Itse olen puolestani asunut sekä 70 ett- 80-luvun pientaloissa ja myöhemmin päässyt tutustumaan tämän ajan rakentamisen laatuun työni puitteissa. Ihan herkästi en näihin tuotteisiin rupeaisi ostomielessä sotkeutumaan....
Ns. yleisen mielipiteen mukaan (vain) 70-luvulla tehtiin paskaa. Mutta yleinen mielipide taitaa johtua siitä, että 70-luvun taloille on jo ehtinyt tulla 30-40 vuotta ikää -> korjaustarpeet(luen kunnossapidon puutteet) ja rakennusaikaiset mokat/pommit ovat jo lauenneet käsiin.
Epäilen, että aikalailla sama on edessä 80-luvun talojen kanssa, mutta menee aikansa ennen kuin tieto leviää. Kun ei se 80-luvun laatu oikeasti paljoa kummempaa ole!" Laihialaismallia ovat nämäkin eli "kuivien" tilojen pistorasiat maadoittamattomia eikä löydy nykytalojen vikavirtasuojiakaan tms. Eipä isosti eroa paremmin varustettuihin 70-luvun taloihin."
Mene ja tiedä, en ole niin asiantuntija että osaisin ottaa kantaa. Kun asuntoa haettiin, niin en kyllä yhteenkään 1980-luvun tasakattoiseen ja valesokkelitaloon törmännyt ja käytiin tsekkaamassa parikymmentä kohdetta 1980- ja 1970-luvulta.
"Ihan herkästi en näihin tuotteisiin rupeaisi ostomielessä sotkeutumaan"
Eiköhän se riipu kohteesta, millainen se on. Yleistää ei kannata.
"Niin, sinä yleistät oman talosi jutut koskemaan kaikkia 80-luvun taloja. Ja sivuutat ikävät uutiset, kuten olemattomat/väärin tehdyt salaojat, pintamaan kaadot yms."
En yleistä kaikkia vaan totean, että näitä 1970-luvun rakenneratkaisuja ei havaintojeni mukaan esiinny siinä määrin lähellekään kuin 1980.luvulla ja että niistä keskeimmät ovat tasakatot, sähköjärjestelmät, koneelliset ilmanvaihdot, jne. mitä tuli mainittua. Vedenjuoksutuksissa on onglemia, jotka riippuvat tontista enemmänkin kuin rakennusvuosikymmenestä. Jos näin ei olisi, niin silloinhan meillä ei olisi vanhaa rakennuskantaa ollenkaan.
Ja minä kirjoitan juuri talon ostaneen näkövinkkelistä, joka on rempattu. Tuli kolmanneksen halvemmaksi ja paljon helpommaksi kuin uuden ostaminen. Ei tarvinnut tehdä tontille mitään. Miksi ihmeessä rakentaa uutta kun voi korjata vanhaa - en näe mitään syytä laitella uutta taloa. Varmaan jollekin sopii joka osaa ja viitsii. - surkeuksien surkeus
laupias60 kirjoitti:
Oho, onko minullakin jo 20vuoden päästä kylppäriremontti tulossa, niin se aika rientää? (30vuotta)
Keittiö on päätetty (kiinteistön johto) uusia n. 5vuoden päästä, mutta minun mielestä on turha minkään trendien perässä juosta, varsinkaan kun ei olla myymässä.
Sähkö ja iv remontit sitten kun niiden aika on.> Oho, onko minullakin jo 20vuoden päästä kylppäriremontti tulossa, niin se aika rientää? (30vuotta)
Asiayhteyteen kannattaa kiinnittää huomiota. Piruilin 80-luvun taloja ylistäneelle. Ei remontoimattoman 80-luvun talon kunto ole paljoa kummempi kuin 70-luvun talon kunto oli vuosituhannen vaihteessa. Jos ei ole kylppäriä, salaojia yms. saneerattu, niin yliajalla/tuurilla mennään. Yleinen miina ovat tosiaan nämä kylppäriremontit. Vielä 90-luvullakin on saatettu laitella pelkkää kosteussulkua seiniin TAI laatat alkuperäisen (siis jo tässä vaiheessa elinkaarensa puolivälissä olevan) muovimaton päälle. KPH voi siis olla jo "loppu", vaikka edellisestä remontista on vierähtänyt vain 10-15 vuotta!
Tämä 80-luvun talojenkin ylistäjä kehui itsellään olevan varma & luotettava muovimatto siellä alla vesieristeenä... - Ok-rahakas
surkeuksien surkeus kirjoitti:
Hahhhahhaaa. Eli haluat ummistaa silmäsi tosiasioilta. Ja jatkaa haavemaailmassa elämistä. Liesituuletin = koneellinen ilmastointi jne.
Sehän tuli kanssa esiin toisessa ketjussa, että KPH laattojen alta löytyy alkup. muovimatto & tapetti (eli aikalailla aravatasosta puhutaan 80-luvun rakentamisessa), jonka päälle on ajan tyylin mukaisesti lätkitty laatat. Ja nyt on muoveilla käyttötunnit täynnä, mutta sinä vain tunget sormet korviisi ja hoet laa laa laa ;-DMeillä ainakin koneellinen ilmanpoisto toimii liesituulettimen kautta. Siis sen päälläoloa ja voimakkuutta säädellään liesituulettimella, jolloin ilmaa vaihtuu paitsi liesituulettimen, myös ilmanvaihtokanavien kautta, joita talosta löytyy 5 kappaletta.
- surkeuksien surkeus
Sydän vasemmalla kirjoitti:
" Laihialaismallia ovat nämäkin eli "kuivien" tilojen pistorasiat maadoittamattomia eikä löydy nykytalojen vikavirtasuojiakaan tms. Eipä isosti eroa paremmin varustettuihin 70-luvun taloihin."
Mene ja tiedä, en ole niin asiantuntija että osaisin ottaa kantaa. Kun asuntoa haettiin, niin en kyllä yhteenkään 1980-luvun tasakattoiseen ja valesokkelitaloon törmännyt ja käytiin tsekkaamassa parikymmentä kohdetta 1980- ja 1970-luvulta.
"Ihan herkästi en näihin tuotteisiin rupeaisi ostomielessä sotkeutumaan"
Eiköhän se riipu kohteesta, millainen se on. Yleistää ei kannata.
"Niin, sinä yleistät oman talosi jutut koskemaan kaikkia 80-luvun taloja. Ja sivuutat ikävät uutiset, kuten olemattomat/väärin tehdyt salaojat, pintamaan kaadot yms."
En yleistä kaikkia vaan totean, että näitä 1970-luvun rakenneratkaisuja ei havaintojeni mukaan esiinny siinä määrin lähellekään kuin 1980.luvulla ja että niistä keskeimmät ovat tasakatot, sähköjärjestelmät, koneelliset ilmanvaihdot, jne. mitä tuli mainittua. Vedenjuoksutuksissa on onglemia, jotka riippuvat tontista enemmänkin kuin rakennusvuosikymmenestä. Jos näin ei olisi, niin silloinhan meillä ei olisi vanhaa rakennuskantaa ollenkaan.
Ja minä kirjoitan juuri talon ostaneen näkövinkkelistä, joka on rempattu. Tuli kolmanneksen halvemmaksi ja paljon helpommaksi kuin uuden ostaminen. Ei tarvinnut tehdä tontille mitään. Miksi ihmeessä rakentaa uutta kun voi korjata vanhaa - en näe mitään syytä laitella uutta taloa. Varmaan jollekin sopii joka osaa ja viitsii.> En yleistä kaikkia vaan totean, että näitä 1970-luvun rakenneratkaisuja ei havaintojeni mukaan esiinny siinä määrin lähellekään kuin 1980.luvulla ja että niistä keskeimmät ovat tasakatot,
Juueiole tasakattoja, mutta tilalle tuli tarpeetonta kikkailua. 70-luvun koulut ja päiväkodit ovat varsin yksinkertaisia laatikoita, mutta 80-luvulla pääsi arkkitehdit vauhtiin ja tuli pyöreää tornia katolle lapetta seitsemään eri tasoon ja kolmeen suuntaan kaatavana. Eihän siinä muuten mitään, mutta näistä ei viitsitty detaljikuvia piirtää, joten yksityiskohdat ovat jääneet työmaan ratkottaviksi. Eikä menestys ole kovin hyvää ollut... siis jos tavoitteena oli pitää sadevesi ulkona.
OK-talot ja rivarit sentään ovat vähemmällä kikkailulla pääosin. Paitsi että siinäkin 80-luvun talossa, jossa itse osuin, oli onnistuttu tekemään vesikatto perseelleen korkean tilan kattoikkunoiden kohdalta (taas näitä suunnittelemattomia liitosdetaljeja), minkä fiksaus kustansi kymppitonnin.
> Vedenjuoksutuksissa on onglemia, jotka riippuvat tontista enemmänkin kuin rakennusvuosikymmenestä
Ei, vaan vuosikymmenestä. Näihin asioihin ei vielä ymmärretty kiinnittää kunnolla huomiota, joten salaojia tehtiin miten sattui (peltosalaojaputkesta) ja sadevesille riitti, että johdettiin kourulla metrin päähän seinästä. Eli sadevedet imeytettiin sokkelin viereen. Taisipa markkinoilla olla yhdessä vaiheessa sellainenkin ihmetuote kuin yhdistetty salaoja ja sadevesiviemäri. Siinä oli putken yläpinta reijitetty ts. kyseessä oli automaattinen sokkelin kastelujärjestelmä, joka aktivoitui rankkasateella / sadevesiviemärin padottaessa.
Maaston muodoista on turha sönköttää. Maanpinta ei saa kaataa rakennukseen päin. Piste. Elikkä sitä maanpintaa pitää muotoilla ja/tai rakennusta nostaa ylemmäksi. Muutoin tulee vesi sisään. Ei ehkä joka vuosi, mutta aina silloin & tällöin. Tästäkin hlökohtaista kokemusta 80-luvun talossa. Kai muistin jo kertoa, etten kovin korkealle arvosta 80-luvun rakentamisen laatua?
Juuei kaikki 80-luvun talot ole huonoja, muttei ole kaikki 70-luvunkaan talot. Maine ei vaan vastaa todellisuutta, koska 80-luvun rakennuskannassakin on kauheita pommeja. BTW, huonoimpia on jo purettu. Esimerkkinä olkoot Myyrmäen terveysasema, jota oli yritetty korjatakin pariin otteeseen ennen 20-vuotiaan talon purkamiseen päätymistä! - sydän vasemmalla
surkeuksien surkeus kirjoitti:
> En yleistä kaikkia vaan totean, että näitä 1970-luvun rakenneratkaisuja ei havaintojeni mukaan esiinny siinä määrin lähellekään kuin 1980.luvulla ja että niistä keskeimmät ovat tasakatot,
Juueiole tasakattoja, mutta tilalle tuli tarpeetonta kikkailua. 70-luvun koulut ja päiväkodit ovat varsin yksinkertaisia laatikoita, mutta 80-luvulla pääsi arkkitehdit vauhtiin ja tuli pyöreää tornia katolle lapetta seitsemään eri tasoon ja kolmeen suuntaan kaatavana. Eihän siinä muuten mitään, mutta näistä ei viitsitty detaljikuvia piirtää, joten yksityiskohdat ovat jääneet työmaan ratkottaviksi. Eikä menestys ole kovin hyvää ollut... siis jos tavoitteena oli pitää sadevesi ulkona.
OK-talot ja rivarit sentään ovat vähemmällä kikkailulla pääosin. Paitsi että siinäkin 80-luvun talossa, jossa itse osuin, oli onnistuttu tekemään vesikatto perseelleen korkean tilan kattoikkunoiden kohdalta (taas näitä suunnittelemattomia liitosdetaljeja), minkä fiksaus kustansi kymppitonnin.
> Vedenjuoksutuksissa on onglemia, jotka riippuvat tontista enemmänkin kuin rakennusvuosikymmenestä
Ei, vaan vuosikymmenestä. Näihin asioihin ei vielä ymmärretty kiinnittää kunnolla huomiota, joten salaojia tehtiin miten sattui (peltosalaojaputkesta) ja sadevesille riitti, että johdettiin kourulla metrin päähän seinästä. Eli sadevedet imeytettiin sokkelin viereen. Taisipa markkinoilla olla yhdessä vaiheessa sellainenkin ihmetuote kuin yhdistetty salaoja ja sadevesiviemäri. Siinä oli putken yläpinta reijitetty ts. kyseessä oli automaattinen sokkelin kastelujärjestelmä, joka aktivoitui rankkasateella / sadevesiviemärin padottaessa.
Maaston muodoista on turha sönköttää. Maanpinta ei saa kaataa rakennukseen päin. Piste. Elikkä sitä maanpintaa pitää muotoilla ja/tai rakennusta nostaa ylemmäksi. Muutoin tulee vesi sisään. Ei ehkä joka vuosi, mutta aina silloin & tällöin. Tästäkin hlökohtaista kokemusta 80-luvun talossa. Kai muistin jo kertoa, etten kovin korkealle arvosta 80-luvun rakentamisen laatua?
Juuei kaikki 80-luvun talot ole huonoja, muttei ole kaikki 70-luvunkaan talot. Maine ei vaan vastaa todellisuutta, koska 80-luvun rakennuskannassakin on kauheita pommeja. BTW, huonoimpia on jo purettu. Esimerkkinä olkoot Myyrmäen terveysasema, jota oli yritetty korjatakin pariin otteeseen ennen 20-vuotiaan talon purkamiseen päätymistä!Myyrmäkihän on vielä hyvä verrattuna Kivistön kouluun =)
- tiatoo
Terve surkeaksien surkeus
Meikäläisen 1985 talossa on koneellinen tulo ja poisto lämmön talteenotolla. Lattialämmitys sauna- ja pesutiloissa sekä lattiapinnat 40 cm maan pintaa ylempänä. Pesuhuone laatoitettu, harjakatto tiilellä. Talon maalaus ehkä ensi vuonna, öljymaali kun kestää useamman vuoden. Korjauskulut tähän asti n. 250 € vuodessa.
Valesokkelit on 70-luvun juttuja. Tavallaan on hyvä, että mielikuvitus lentää mutta aina on vaara että joku sinisilmäinen uskoo mitä vaan.- Luki.
"öljymaali kun kestää useamman vuoden."
Niin ja kuluu pois vähitellen,ikävän näköinen joskus muutamien vuosien päästä.
Entäs jos maalaisit winhalla?
- Luki.
"Valesokkelit on 70-luvun juttuja." jo o mutta niitä oli myös 1980 luvullakin eikä mitenkään niin harvinainen.
- vakosamettifarkut
Mustavalkotelkkaritkin oli 70-luvun juttuja, mutta minulta löytyi sellainen vielä 1989.
vakosamettifarkut kirjoitti:
Mustavalkotelkkaritkin oli 70-luvun juttuja, mutta minulta löytyi sellainen vielä 1989.
Lieneekö kenelläkään enää käytössä sellaista?
Vai niissä kiinteistövälittäjien juhlallisissa puheissa "alkuperäiskuntoinen talo"- Sydän vasemmalla
Ei valesokkeli automaattisesti mikään pahajuttu ole, riippuu pohjatöistä. Joskin kunnon sokkelin nimeen itse vannon. Tosi vähän 1980-luvulla tehtiin valesokkelia, mitä loitammaksi mentiin 1970-luvulta, sitä vähemmän tätä esiintyi.
- Tapaus
Seurasin erästä kohdetta, jota kävimme katsomassakin. Alkuperäinen hintapyyntö hipoi 340 000 euroa mutta hinta oli jo silloin laskenut n. 15 000 e. Välittäjä kertoi että joku oli tarjonnut 270 000 mutta myyjä oli niin loukkaantunut huonosta tarjouksesta että ei ollut suostunut edes tekemään vastatarjousta. Olimme itse ajatelleet, että jos tarjoamme niin jotain samaa luokkaa tai ehkä 280 000, mutta eipä sitä sitten viitsinyt tuon kuultua. Välittäjä olis itä mieltä että kyllä se yli 300 000:lla menee. No, talo roikkui myynnissä ainakin yli puolitoista vuotta ja viimeisin hintapyyntö jonka näin oli 279 000. Me emme olleet enää kiinnostuneita siinä vaiheessa.
Eli jos olisivat heti suostuneet neuvottelemaan ekan tarjoajan kanssa, olisivat voineet saada 280 000-290 000 hyvinkin, sekä säästäneet yli vuoden aikaa ja rahaa lämmitys- ym. kustannuksissa (talo oli tyhjillään jo). En tiedä millä hinnalla talo lopulta meni, mahtoivatko saada sen 270 000. Miksi suhtautua ylimielisesti yhteenkään potentiaaliseen ostajaan?- sydän vasemmalla
Myyjillä on sellainen asenne, että minä saan kohteesta huippuhinnan mutta ostaessa ei tarvitsisi maksaa läheskään pyyntihintaa koska asuntomarkkinat ovat hiljaiset. Niinpä asunnot jäävät vaihtamatta.
- Luki.
"Miksi suhtautua ylimielisesti yhteenkään potentiaaliseen ostajaan? "
Siksi kun päässä ei säteile eli ymmärretä ja kauppamiehen taito puuttuu useimilla torppien asujilla.
Useimmat on aika tyhmiä vielä geeni perimä,mikä lie muulin perimä.(lääketiede ei vielä tunne) mutta on laajalti näkyvissä kaikkialla ok-kohteissa torppien olevan myymättömiä,useimmat uskoo parempaan myynti aikaan sen tekee nyt geenit ikinousu usko.
Valittevasti he menettävät vuosien varella lisää ja lämmitys kulut ja mutt maksut päälle. - Luopumisen tuska
Koittakaa nyt muistaa sekin että kaikilla myyjillä ei ole kiire saada taloa kaupaksi. Jos talo on velaton eikä siinä asu, niin ei siitä niin paljon kulujakaan ole, että kannattaisi myydä alle sen arvon, mikä talolla on myyjälle itselleen. Jos ei halua luopua alle oman arvonsa niin ei halua.
Useinhan vaan pitkän myyntiajan ongelma on, että ostajan arvo ja myyjän arvo eivät kohtaa. Kun näitä kirjoituksia lukee, niin se tuntuu olevan enemmän ongelma ostajille, jotka odottavat kieli pitkälä halpoja kauppoja, eikä niinkään myyjille, joilla tuntuu olevan paljon enemmän aikaa ja kärsivälllisyyttä. Moni myyjä rakastaa taloaan ja siihen liittyy tunnearvoja, jotka näkyvät hintalapussa. Sitten kun myyjä on asunut pitkään jo muualla, niin suhde omaan taloon viilenee niin, että siitä pystyy jo luopumaan ostajallekin sopivalla hinnalla. Kaupat tulee kun hinta on sopiva. Ostajahan ei myyjän tunnearvoista maksa. - asennusvalvoja
ei valesokkeli ole ongelma jos maan kaadot rakennuksen ulkopuolella ovat riittävät, samoinkuin salaojien kunto on ok. oleellista on se että hulevedet yms. valuvat rakennuksesta poispäin. nyt näyttää siltä että omakotitaloissa asumattomat ottavat kantaa asioihin joista heidän tietämyksensä on pyöreä nolla.
jos taas kaadot ovat riittämättömät, joka on aika yleistä niin pitkässä juoksussa seinien alakoolaukset ja pystytolpappien alapäät saattavat jatkuvan kosteuden johdosta mädäntyä. Asia on helposti korjattavissa siihen tehdyillä tolppakengillä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 261821
Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha201734Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1081642Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.691541Minun oma kaivattuni
Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka721518Pelastakaa Lapset: Netti ei ole turvallinen paikka lapsille - Erätauko-tilaisuus to 25.4.2024
Netti ei ole turvallinen paikka lapsille, mutta mitä asialle voi vanhempana tehdä? Torstaina 25.4.2024 keskustellaan ne201409Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?581405Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se191212Tervehdys!
Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot651150Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan361145