Viherfeministit yrittivät tuhota Kittilän kuntaa ja Leviä.

Kittilä varmasti jatkaa sinnikästä työtä kuntalaisten ja elinkeinoelämän olosuhteiden parantamiseksi vaalien jälkeen uusien luottamushenkilöiden voimin. Näinhän se varmasti menee.

Näin on. Huomatkaa myös että varallisuus ei synny paikallisin voimin. Se tulee muualta. Siinä teille haastetta, miten vakuutatte muut että teillä on lainkuuliainen hallinto ja korruptoimattomat yrittäjät. Keskenänne voitte elää kuin pellossa mutta ei silloin kun palkkanne tulee muualta. Se nyppylä toki on ja pysyy, mutta sehän ei palkkoja maksa.

Ei oletetut viherfeministit toilaillut mitään. Uskokaa nyt maksavaa asiakasta. Kuntapäättäjät on se syy, miksi rahan tulo Leville hiipuu. Ei rahan tulo kittiläläisten käsissä ole, se on maksavien asiakkaiden. Ja he ovat kyllästyneet puliveivailuun pikkupaikkakunnalla.

Käypäs sivistämässä itseäsi Kittilän ulkopuolella ja kysy sieltä ketkä ovat ulkopuolisesta näkökulmasta toilailleet ja pilanneet maineen? Ei tartte mennä naapurikuntia kauemmas saatikka Etelä-Suomeen. Ja jos Kittilässäkin uskaltais joku sanoa ääneen rehellisen mielipiteen...

On liian pieni paikkakunta. Omat bisnekset ja työt kärsivät. Jos itsellä ei ole sidonnaisuuksia, niin sukulaisten työpaikat ja bisnekset kärsii heti jos avaa suunsa.

Kittilä on Suomen toiseksi velkaisin kunta ja elää suomalaisten veronmaksajien rahoilla. Kuinka kauan, on tullut kyseenalaiseksi viime aikaisten tapahtumien johdosta. Kunta, joka rikkoo toistuvasti lakia ja vaarantaa kuntalaistensa oikeusturvan, ei miltään kantilta tarkastellen täytä hyvinvoivan ja demokraattisen kunnan tunnusmerkkejä.

puolustava paskaluuseri on näyttänyt tapansa; elää koko ajan naapureiden rahoilla eikä ole koskaan saanut mitään muuta aikaiseksi kuin turvansoittoa....

Anna Mäkelällä ei ole mitään tekemistä minkään alasajon eikä kunnan velanoton kanssa. Nämä suuret investoinnit on tehty ennen Mäkelän tuloa kunnanjohtajaksi vuosina 2007-2009. Leviä on kehitetty muun kunnan kustannuksella. Investoinnit ovat aika pitkälle tulevaisuuteen johtavia asioita, eikä niitä voida tarkastella lyhytnäköisesti muutaman vuoden säteellä.

Kittilän kunta oli viime vuoden lopussa Suomen toiseksi velkaisin, kun otetaan huomioon konsernilainat. Ainoastaan Kotkassa konsernivelkaa on enemmän.
Kittilässä konsernilainaa oli 9495 euroa asukasta kohti, Kotkassa 9607 euroa. Kittilän ja Kotkan lisäksi yli 9000 euron konsernilainat asukasta kohti oli vain Raahessa.
Tiedot selviävät Helsingin kaupungin tietokeskuksen erikoistutkijan Heikki Helinin tutkimuksesta Velkaa velan päälle – Kuntien lainakannan kehitys 2000-luvulla.
Kittilä-konserniin kuluvat kunnan omistamat tytäryhteisöt, osakkuusyhteisöt sekä kuntayhtymät. Kunnan tytaryhteisöjä ovat Kittilän Vuokratalot, Levin Vuokratalot, Asuntosäätiö Kittilä, Kiinteistö Oy Veitsikaira, Levi Ski Resort, Levin Vesihuolto ja Medilevi. Osakkuusyhteisöjä ovat Kiinteistö Oy Kittilän Säästökulma, Rovakaira, Kyrön Vesihuolto, Levi Magic, Levi Golf & Country Club sekä Levin Matkailu. Kuntayhtymistä Kittilä-konserniin kuuluvat Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, Lapin liitto, Ounastähti kehittämiskuntayhtymä sekä Lapeco.
Kunnanjohtaja Anna Mäkelän mukaan suuri konsernilainakanta johtuu rinneyhtiön ja Levin Vesihuollon suurista investoinneista viime vuosina. Levi Ski Resort investoi vuonna 2007 Zero Pointiin sekä Eturinteen tuoli- ja gondolihisseihin 9,5 miljoonaa euroa ja vuosina 2008–2009 lumetukseen yhteensä 8,5 miljoonaa euroa, hän kertoo. Lisäksi Levin Vesihuolto on tehnyt puhdistamon laajennusta vuodesta 2007, ja viimeisten viiden vuoden aikana investoinnit ovat olleet noin miljoonasta kolmeen ja puoleen miljoonaan vuodessa, Mäkelä kertoo.

Kittilä-lehdestä otettu lainaus 29.12.2011:

"Kittilän kunta oli viime vuoden lopussa Suomen toiseksi velkaisin, kun otetaan huomioon konsernilainat. Ainoastaan Kotkassa konsernivelkaa on enemmän.
Kittilässä konsernilainaa oli 9495 euroa asukasta kohti, Kotkassa 9607 euroa. Kittilän ja Kotkan lisäksi yli 9000 euron konsernilainat asukasta kohti oli vain Raahessa.

"Kunnan konsernivelkaa ovat kasvattaneet esimerkiksi hissiyhtiön investoinnit Eturinteelle.Tiedot selviävät Helsingin kaupungin tietokeskuksen erikoistutkijan Heikki Helinin tutkimuksesta Velkaa velan päälle – Kuntien lainakannan kehitys 2000-luvulla.
Kittilä-konserniin kuluvat kunnan omistamat tytäryhteisöt, osakkuusyhteisöt sekä kuntayhtymät. Kunnan tytaryhteisöjä ovat Kittilän Vuokratalot, Levin Vuokratalot, Asuntosäätiö Kittilä, Kiinteistö Oy Veitsikaira, Levi Ski Resort, Levin Vesihuolto ja Medilevi. Osakkuusyhteisöjä ovat Kiinteistö Oy Kittilän Säästökulma, Rovakaira, Kyrön Vesihuolto, Levi Magic, Levi Golf & Country Club sekä Levin Matkailu. Kuntayhtymistä Kittilä-konserniin kuuluvat Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, Lapin liitto, Ounastähti kehittämiskuntayhtymä sekä Lapeco.
Kunnanjohtaja Anna Mäkelän mukaan suuri konsernilainakanta johtuu rinneyhtiön ja Levin Vesihuollon suurista investoinneista viime vuosina. Levi Ski Resort investoi vuonna 2007 Zero Pointiin sekä Eturinteen tuoli- ja gondolihisseihin 9,5 miljoonaa euroa ja vuosina 2008–2009 lumetukseen yhteensä 8,5 miljoonaa euroa, hän kertoo. Lisäksi Levin Vesihuolto on tehnyt puhdistamon laajennusta vuodesta 2007, ja viimeisten viiden vuoden aikana investoinnit ovat olleet noin miljoonasta kolmeen ja puoleen miljoonaan vuodessa, Mäkelä kertoo.

– Molempien yhtiöiden muu tila on ihan hyvä. Lumetusjärjestelmää on alettu rakentaa, kun maailmancup ensimmäisen kerran peruuntui, eli investoinnilla on pyritty turvaamaan toimintaa. Vesihuollon investoinnit on vain ollut pakko tehdä, hän sanoo.

Mäkelän mukaan investointitahtia on huomattavasti pienennetty molemmissa yhtiöissä huippuvuosista. Esimerkiksi Levi Ski Resortin lainakanta on ollut huipussaan vuonna 2008 ja laskee ennusteen mukaan tänäkin vuonna.
– Jos tulee normaali sesonki, se vaikuttaa koko lainatilanteeseen. Jos taas tulee maailmanlaajuinen lama, tilanne on aivan eri. Takaiskut, kuten maailmancupin peruuntuminen ja kauden viivästyminen kuukaudella harmittavat ja huolettavat kaikkia."

Onko tää business vähän liian isoa noin pienelle kunnalle? Riittävätkö henkiset resurssit asioiden hoitamiseen laillisella tavalla? Yleensä tuon kokoisissa pitäjissä jaamataan kyläkoulujen lopettamisista, kunnantalon homeongelmista tai saivarrellaan henkilökysymyksistä. Eikö vaarana ole, että kun joku huomaa, etteivät kuntapäättäjät ole oikein tilanteen tasalla, niin tulee ja vetää välistä.

Aivan sama. Maito on jo kaatunut. Palosaari ei saa enää penniäkään rahojani. Miksi kustantaa rikollisten elintasoa kun saman rahan voi laittaa parempiin tarkoituksiin.