KERTOKAA OIKEESTI JOKU MITEN TÄHÄN SAA LOPUN :/

toivottavasti saat asiasi kuntoon ja kaikki järjestyy, tsemppiä !!

Pyydä apua perheeltäsi. Kerro heille kuinka vaikeaa sinulle on ollut niistä puhua heille, koska pelkäät joutuvasi laitokseen heidän toimestaan. Et tätä itse maininnut, mutta tämä on jokaisen käyttäjän mielessä. Sieltä kautta saat parasta hoitoa ja voit sittemmin aina turvautua heihin kun tuntuu että olisit jotain aineita vailla. Rakkaus on suurin kaikista huumeista, sitä ainä tarvit tuon asiasi kanssa. Ja tiedät kyllä mistä sitä löytää.

Täältä ainakin ennen sai avun, kantsii kokeilla.

ttp://www.irtihuumeista.fi/

Sun pitää vetää ittes niin rikki, ettei sulla ole enää mitään muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa. Tämä pätee narkkeihin ja alkoholisteihin. Haittapuolena tietty se ettei pää toimi enää ikinä kunnolla ja keho on rapistunut ja tautien runtelema. Tsemppii ja ota reilusti piikkii.

Hei. Tukkiryhmämme auttaa sinua pysymään erossa kannapiksesta. Soita ja juttele omiasi, teemme samoin.

Miten:hetki ja päivä kerrallaan
vaatii: Nöyrää mieltä,valmis kokeileen kaikkia apuja, myös katkot ja laitosjaksot jos ei itse tai avohoidos onnistu, rehellisyyttä:tarvin apuja ja neuvoja, sitoudun rajoituksiin ja konrolliseuloihin tarvittaes, joku kokeili kaikki katkot ja hoidot ja uskoontulo oli viimein se millä lähti kaik vetohalut ja elämään tuli sisältö, ilo ja rauha. sitkeää asennetta jos tulee retkahduksia, uusi yritys heti.
Tilalle: kontaktit hoitajiin, opiskelu, työ, harratukset, kun eka oppii tunteen itsensä ja persoonan kehitys pääsee jatkumaan siitä mihin käyttöaikana jämähti. Arjen asiat ja vastuut hoitelee itte, siinä kuluu osa ajasta itekseen.

En ole itse ollut samassa tilanteessa mutta tiedän mitä koet koska olen muutaman hyvän ystävän vierestä nähnyt samassa jamassa.

Perheen ja ystävien tuki on tärkein kaikista (älä kuitenkaan hae vertaistukea muilta ystäviltäsi joilla sama tilanne vaan keskity niihin jotka ovat raittiita). Harrastus on suuri muutos elämäntapaan joten kannattaa hankkia muutama itseään kiinnostava kuten musiikki, piirtäminen, urheilu tai mikä vaan itseä kiinnostava. Näin saat ajatuksesi johonkin muuhun. Pidä myös nollatoleranssi ettet ajattele siten että jos nyt otan yhen niin ei se pahasta oo kun lopetan kuitenkin. Jätät kaiken pois ja jos retkahdat et lannistu vaan aloitat alusta.

Kyseessä ei todellakaan ole mikään nopea ja helppo operaatio vaan se voi viedä vuosia ja se voi aika ajoin tuntua todellakin mahdottomalta ja usko saattaa koko hommaan loppua. Mutta jos sinulla on perheen tuki taustalla ja oma motivaatio kohdillaan niin kaikki on mahdollista.

Toivottavasti tästä oli jotain apua ja paljon tsemppiä tulevaisuudelle!

Kannattaa ruveta piikittämään krokodiilia. Puolenvuoden päästä olet kuivilla kaikista huumeista.

Huumeiden ongelmakäyttö loppuu vain ja ainoastaan silloin, kun käyttäjä näkee ympäröivän maailman omaa maailmankuvaansa negatiivisempana.

Huumeiden ongelmakäyttö loppuu vain ja ainoastaan silloin, kun käyttäjä näkee ympäröivän maailman omaa maailmankuvaansa negatiivisempana.

Tarvitset ei-päihdehakuista seuraa ja tekemistä. Niin oudolta kuin se kuulostaakin, niin joku tavoite pitää myös olla päihteettömyyden ulkopuolella. Koulu voisi olla hyvä vaihtoehto, yrität panostaa siihen. Toinen voisi olla liikunta. Kävely/lenkkeily on jees, mutta uskoisin että paremmin sinulle voisi sopia joku ryhmäliikuntamuoto. Se voi tosiaan olla jotain muutakin, tärkeää on että sen pitää motivoida Sinua.

Tärkeimmäksi katsoisin kuitenkin, että otat kynän käteen ja mietit miksi haluat lopettaa. Alamäen lopettaminen tähän kohtaan voi olla motivaatio, mutta tärkeämpää olisi yksilöidä mitä asioita sinä jäät kaipaamaan. Mitä menetät päihteiden takia? Mitä saavuttaisit lopettamalla?

Pitkällä aikavälillä tapahtuu ihmeitä, mutta se ei välttämättä riitä motivaatioksi lopettaa käyttöä. Olen elämässäni havainnut, että päihdehakuiset ihmisluonteet ajattelevat melko lyhytnäköisesti. Tämä on ominaisuus, ei välttämättä vika. Mutta tämä pitää ottaa huomioon lopettamispyrkimyksissä.

Monet menestyvät ihmiset tekevät asioita joista eivät juurikaan pidä, mutta jotka auttavat heitä etenemään elämässään. Puhutaan oman mukavuusalueen ulkopuolelle menemisestä. Tämä on tärkeää. Kuitenkin havaintojeni mukaan hyvä tapa tasapainottaa tätä, on itsensä palkitseminen hyvien suoritusten jälkeen. Tee jotain mistä voit olla itsestäsi ylpeä.

Loppuun vielä antaisin sinulle luettavaa. Voit halutessasi lukea koko viestiketjun, mutta nimimerkin wRRa kirjoitukset ovat mielestäni inspiroivaa ja aiheeseen liittyvää vertaiskokemusta. Hän analysoi ja kertoo tuntemuksistaan. Toivottavasti tästä on apua! http://psyvault.net/viewtopic.php?f=5&t=4914&start=180