En ole tätä palstaa aiemmin lukenut enkä tiedä auttaako tämä mitään mutta ketään ei ole oikein muutakaan minne avautua.
Olen eronnut (tai siis mies lähti yllättäen) jo 4 vuotta sitten eikä yhtään uutta suhdetta ole sen jälkeen ollut. Ero oli tosi rankka ja elättelin yhteenpaluun toiveita sekä kävin sotkua läpi ainakin pari vuotta mutta kyllä nyt jo pari vuotta on ollut sellaisia että olisin ollut valmis vaikka mihin uuteen. Heti eron jälkeen oli yksi ihastus ja yritys mutta se mies ei tykännyt minusta omien sanojensa mukaan tarpeeksi eikä siitä siis tullut pysyvää. Mä kyllä olin tosi rakastunut.
Lasten kanssa siis elelen ja perus-jutut on kaikki ok. Mulla on hyvä koulutus, töitä on ja oma koti mutta olen vaan niin pirun yksinäinen silti... Muutettiin vuosi sitten toiselta puolelta Suomea tänne nykyiselle paikkakunnalle mun töiden perässä ja täältä ei oikein ole vielä kavereitakaan tullut. Naapurustossa ei ole ketään 3-4 kymppistä kuten edellisessä paikassa, josta voisi ehkä saada lenkkiseuraa tms. ja töissä ei ole sopivia tyyppejä kaveruutta ajatellenkaan.
Lapset on mun kanssa 90% ajasta ja isällään tosi harvoin joten oma aika on kortilla ja nekin vapaat viikonloput menee lähinnä nukkuessa kun olen niin väsynyt tästä arjen pyörityksestä. Normaalisti arki-illat menee sitten lasten harrarusten ja kotitöiden parissa.
Mun mielestä mulla on kaks ongelmaa. Toinen on se, ettei sitä sopivaa miestä vaan löydy mistään. Olen kyllä käynyt (lähinnä netin kautta) treffeillä ainakin 20 tyypin kanssa eron jälkeen mutta kukaan ei ole kiinnostanut ollenkaan, ainoastaan tuo yksi johon sitten ihastuin mutta mistä ei mitään tullut lopulta. Nyt en jaksa enää edes pyöriä netissä tai tavata ketään kun pettymys on ollut joka kerta ja tuntuu että se pienikin kahvittelu on ihan ajanhukkaa kun jo valmiiksi tuntuu että olisin missä vaan muualla mutten siinä... :/ Haluaisin kuitenkin tosi kovasti perheen, ehkä lapsiakin vielä, ihan ne peruskuviot - omakotitalon, farmariauton ja koiran- ja etenkin jonkun kenen kanssa jakaa arjen ja juhlan.
Toinen ongelma on puuttuvat kaverit. Olin ennen tosi sosiaalinen ja kavereita oli miljoona, vielä eron jälkeenkin oli yksi samassa elämäntilanteessa oleva jonka kanssa rilluteltiin silloin kun ei lapsia ollut kotona ja elämä oli aika hauskaa lopulta. No, hänkin löysi uuden ja meni naimisiin eikä enää ole ollut aikaa nähdä. Ja nyt on oikeastaan kaikki vanhat kaverit 600km:n päässä eikä täällä uudella paikkakunnalla ketään kenen kanssa lähteä lasilliselle silloin harvoin kun olisi vapaata tms. Kaipaisin niitä kyläilyjä, illanistujaisia, lenkkeilyä kaverin kanssa yms. normaalia. Juhannuksen olin yksi kotona, vapun samoin, ja uusi vuosi näyttää menevän myös noin kun ei lapsia ole kotona.
Olen jotenkin "antanut periksi" sekä kavereiden että miehen suhteen. Ja se huolestuttaa mua eniten. Mä vaan olen yksin ja ennen niin sosiaalinen ja iloinen nainen on muuttunut/ muuttumassa pahasti erakoksi ja syrjäytyneeksi. Elämä on aika ilotonta eikä siinä ole oikeastaan yhtään mitään muuta kun lapset. Olen luopunut toivosta saada enää sellaista elämää mitä elin ennen/haluaisin ja jotenkin vaan ajaudun yhä syvemmälle tähän yksinäiseen ja tylsään elämään.
Olen niin kypsä tähän yksinoloon... ja se vaan pahenee :/
26
889
Vastaukset
- 13+17
20 tyypin kanssa treffeillä eikä kukaan niistä ollut mieleinen? Taidat olla yksinhuoltajaksi aika nirso tapaus, en ihmettele yksinoloa.
- Yksinäinen kaunotar
Ihan ok-tyyppejä suurin osa mutta ei niin kiinnostavia että olis tehny mieli tutustua paremmin... Tottakai, siinähän se ongelma on ettei a) tule vastaan miestä joka kiinnostaisi tarpeeksi (eikä mulla ole mitään kohtuuttoman korkeaa rimaa mutta kemioiden pitää kohdata, mitään järki-avioliittoa tässä ei haeta) sekä b) en jaksa enää edes etsiä/toivoa että sellainen löytyy
Ei sitä kyllä voi pakottaa itseään tykkäämään kenestäkään tai haluamaan jotain jos ei siltä vaan tunnu...
Mutta en ymmärrä miten yksinhuoltajuus liittyy mihinkään kenestä olen kiinnostunut?! Ei se vaikuta mun miesmakuun tai moneen muuhunkaan asiaan. Se on elämäntilanne, että meidän perheessä ei miestä ole mutta omiin kiinnostuksen kohteisiin, harrastuksiin, ammatinvalintaan yms. sillä ei ole merkitystä onko tai ei lapsia. - TohtoriSyke
Ei siinä ole mitään ihmeellistä ettei kolahda yksi kahdestakymmenestä (vaikka AP tosin sanoi että ihastui yhteen).
Nirsoa on se että käydään yksillä treffeillä ja odotetaan jotain tässä-nyt-ja-heti jalat alta rakastumista, varsinkin kun oma asenne on luokkaa pettymys ja ajanhukka.
Työpaikka/koulu ihastuminen on yleistä sen takia että siellä vietetään aikaa toisen kanssa passiivisesti 8 tuntia päivässä ilman ennakkoluuloja.
Naiset menee treffeille väsyneenä vaatimuslista kädessä ja odottaa että mies vie jalat alta ensimmäisen 10 minuutin aikana. Pinnallisuuden huipentuma. - Yksinäinen kaunotar
TohtoriSyke kirjoitti:
Ei siinä ole mitään ihmeellistä ettei kolahda yksi kahdestakymmenestä (vaikka AP tosin sanoi että ihastui yhteen).
Nirsoa on se että käydään yksillä treffeillä ja odotetaan jotain tässä-nyt-ja-heti jalat alta rakastumista, varsinkin kun oma asenne on luokkaa pettymys ja ajanhukka.
Työpaikka/koulu ihastuminen on yleistä sen takia että siellä vietetään aikaa toisen kanssa passiivisesti 8 tuntia päivässä ilman ennakkoluuloja.
Naiset menee treffeille väsyneenä vaatimuslista kädessä ja odottaa että mies vie jalat alta ensimmäisen 10 minuutin aikana. Pinnallisuuden huipentuma.Kiitos! Näin se varmaan just on... Töissä ja opiskelupaikoissa ei samanlaista oletusarvoa ole kenestäkään joten tilanne on ihan eri.
Mutta kerroppa vinkkejä miten ton jutun sitten korjata, millä sen mielenkiinnon saa heräteltyä niin että kiinnostais tutustua paremmin ja käydä useammilla treffeillä?
Mun mielestä miehet tekee ihan samaa. Kyllä iso osa noista keitä olen tavannut niin on myös todenneet treffien jälkeen että ihan kivaa oli mutta tosiaan ei sitä kipinää nyt tullut tms., ihan kuten minäkin. Ja myös se, että miehet haluaa heti nähdä tyyliin seuraavana päivänä kun on esim. Tinderissä ekat viestit laitettu esim. puolen tunnin kahvilla. Eikös toi just ole se sama kuvio, halutaan tsekata nopeasti ja ettei mene aikaa hukkaan mihinkään viestittelyyn/soitteluun että miltä näyttää ja viekö se jalkoja alta? - kohtalotoverisi
Yksinäinen kaunotar kirjoitti:
Ihan ok-tyyppejä suurin osa mutta ei niin kiinnostavia että olis tehny mieli tutustua paremmin... Tottakai, siinähän se ongelma on ettei a) tule vastaan miestä joka kiinnostaisi tarpeeksi (eikä mulla ole mitään kohtuuttoman korkeaa rimaa mutta kemioiden pitää kohdata, mitään järki-avioliittoa tässä ei haeta) sekä b) en jaksa enää edes etsiä/toivoa että sellainen löytyy
Ei sitä kyllä voi pakottaa itseään tykkäämään kenestäkään tai haluamaan jotain jos ei siltä vaan tunnu...
Mutta en ymmärrä miten yksinhuoltajuus liittyy mihinkään kenestä olen kiinnostunut?! Ei se vaikuta mun miesmakuun tai moneen muuhunkaan asiaan. Se on elämäntilanne, että meidän perheessä ei miestä ole mutta omiin kiinnostuksen kohteisiin, harrastuksiin, ammatinvalintaan yms. sillä ei ole merkitystä onko tai ei lapsia.Et ole yksin tämän asian kanssa. Olen kohtalotoverisi ja tuo teksti kuulostaa ihan samalta mitä ole itsekin pohtinut. Lapsia minulla ei ole, mutta olisin halunnut perustaa perheen rillutteluvuosien jälkeen, mutta se ei onnistunut minultakaan, koska toista osapuolta ei vain kiinnostanut tarpeeksi olla tosissaan minun kanssani ja koin pettymystä kerta toisensa jälkeen. Aluksi toinen näytteli minulle olevansa kiinostunut, joka osoittautui pintapuoliseksi. Olen myös luopunut toivostani perheen perustamisesta. Parisuhteesee en ryhdy, jos toinen osapuoli ei kiinnosta minua, mikään ok-tyyppi ei riitä minullekaan. Olen myös korkeasti koulutettu niin kuin sinäkin ja lähdin aikoinani kauas toiselle paikkakunnalle. Eli kyllä näissä suomalaisissa miehissä jotain vikaa on....eivät tiedä mitä haluavat.
- Nim.
Yksinäinen kaunotar kirjoitti:
Ihan ok-tyyppejä suurin osa mutta ei niin kiinnostavia että olis tehny mieli tutustua paremmin... Tottakai, siinähän se ongelma on ettei a) tule vastaan miestä joka kiinnostaisi tarpeeksi (eikä mulla ole mitään kohtuuttoman korkeaa rimaa mutta kemioiden pitää kohdata, mitään järki-avioliittoa tässä ei haeta) sekä b) en jaksa enää edes etsiä/toivoa että sellainen löytyy
Ei sitä kyllä voi pakottaa itseään tykkäämään kenestäkään tai haluamaan jotain jos ei siltä vaan tunnu...
Mutta en ymmärrä miten yksinhuoltajuus liittyy mihinkään kenestä olen kiinnostunut?! Ei se vaikuta mun miesmakuun tai moneen muuhunkaan asiaan. Se on elämäntilanne, että meidän perheessä ei miestä ole mutta omiin kiinnostuksen kohteisiin, harrastuksiin, ammatinvalintaan yms. sillä ei ole merkitystä onko tai ei lapsia.Ihan normaalia naisten hypergamiaa. Naiset haluavat vain samaa 5% miehistä, ja tällä porukalla on tarjolla että saavat valita parhaat päältä.
Toisen miehen lapsten kasvattajaksi on sellanen rooli mihin harva mies suostuu. Sama kuin saisi käenpoikasen pesäänsä.
- älä etsi
Minäpä autan..
Erosin piiiitkästä suhteesta 2008..sekään suhde ei ollut tyydyttävä
koska olin tuon ihmisen hakemalla hakenut.Päätin etten enää koskaan hanki naista. 2014 Kesällä päätin tavoistani poiketen lähteä tuulettumaan, menin muka ystäväni häihin jossa tapasin täydellisen naisen. Pitkän alkoholin huuruisen illan viikonlopun jälkeen en naista enään nähnyt mutta hän otti minuun yhteyttä Fb:n kautta. Tapasimme juhannuksena ja rakastuin välittömästi
Olin mitä onnelisin mies kunnes tämä nainen varasti rahani jäi kiinni pettämisestä ja puukotti minua pari kertaa..Tarinan opetus?
Se ei tule etsimällä,tämän jos minkä elämä on minulle opettanut.- Yksinäinen kaunotar
Juu, en ole etsinyt mutta kun ei kyllä vielä ole kukaan kotoakaan tullut hakemaan vaikka kuinka olen odotellut... ;)
Baareissa en oikein pääse/ehdi käymään ja harvat kerrat vuodessa kun käyn niin lähinnä bilettämässä kavereiden kanssa tai pikkujouluissa. Sieltä ei ole löytynyt kuin pahamieli taksijonossa kun katselee ympärillä olevien pariskuntien halailua.
Kaupassa ei ole kukaan tullut vastaan eikä lenkkipolulla. Vissiin pitäis hankkia joku uus harrastus missä vilisisi rentoja, hyvän näköisiä, fiksuja ja kunnollisia sinkkumiehiä mutta en ole vielä keksinyt mikä se olis... :)
Mutta huono tuuri sulla kun tommonen nainen tuli vastaan, harmi! - älä etsi
Yksinäinen kaunotar kirjoitti:
Juu, en ole etsinyt mutta kun ei kyllä vielä ole kukaan kotoakaan tullut hakemaan vaikka kuinka olen odotellut... ;)
Baareissa en oikein pääse/ehdi käymään ja harvat kerrat vuodessa kun käyn niin lähinnä bilettämässä kavereiden kanssa tai pikkujouluissa. Sieltä ei ole löytynyt kuin pahamieli taksijonossa kun katselee ympärillä olevien pariskuntien halailua.
Kaupassa ei ole kukaan tullut vastaan eikä lenkkipolulla. Vissiin pitäis hankkia joku uus harrastus missä vilisisi rentoja, hyvän näköisiä, fiksuja ja kunnollisia sinkkumiehiä mutta en ole vielä keksinyt mikä se olis... :)
Mutta huono tuuri sulla kun tommonen nainen tuli vastaan, harmi!Ei se ollut huonoa tuuria..Sain rakastaa koko sydämestäni liki
kolme kuukauta =)
Tiedän sen ja siksi en käykkää..
Mene harrastamaan..Itse aloitin uuden etsinnän
ammattikorkeakoulusta - minävaan 10
Yksinäinen kaunotar kirjoitti:
Juu, en ole etsinyt mutta kun ei kyllä vielä ole kukaan kotoakaan tullut hakemaan vaikka kuinka olen odotellut... ;)
Baareissa en oikein pääse/ehdi käymään ja harvat kerrat vuodessa kun käyn niin lähinnä bilettämässä kavereiden kanssa tai pikkujouluissa. Sieltä ei ole löytynyt kuin pahamieli taksijonossa kun katselee ympärillä olevien pariskuntien halailua.
Kaupassa ei ole kukaan tullut vastaan eikä lenkkipolulla. Vissiin pitäis hankkia joku uus harrastus missä vilisisi rentoja, hyvän näköisiä, fiksuja ja kunnollisia sinkkumiehiä mutta en ole vielä keksinyt mikä se olis... :)
Mutta huono tuuri sulla kun tommonen nainen tuli vastaan, harmi!yksinäinen k
missä vilisisi rentoja, hyvän näköisiä, fiksuja ja kunnollisia sinkkumiehiä mutta en ole vielä keksinyt mikä se olis... :)
Ei ole kyllä moni muukaan moista paikkaa "löytänyt" sen lisäksi kaikki nämä kriteerit omaavan pitäisi vielä saada sinut "päättömästi" rakastumaan häneen....
JOS näin pitkälle on päästy ...............olisi Hänen jätettävä kaikki ihanat
lapsettomat sinkut....ja valittava sinut.............
Kaunotar vaikka oletkin....
Sinä rakastat lapsiasi tietenkin
Nyt on myös hänen saatava rakastamaan lapsiasi....ja kauan ..ei vain
ensi huuman aikaa ...jolloi kyllä luvataan KAIKKI taivaan ja maan välillä
.
Pinnallisuus ..ulkonäkö joka sinulla näytelee suurta osaa ...EI sinulle onnea tuo
vaan aivan muut sisäiset tekijät...
.
Nyt olen ainakin onnistunut tekemään vihatun itsestäni näillä sanoillani...
- yksin jäät
Miksi niillä miehillä ei saisi olla samalla tavalla rima korkealla ja pitkä
vaatimuslista ?
Eli naisen pitää olla filmitähden näköinen niin kuin niissä elokuvissa,
hoikka upea huoliteltu kaunotar ja kaikin puolin moitteeton, mielellään
vielä miljonääri, vapaa lapseton sinkku iältään 18 - 26 vuotta.
No, jos sitä rahaa on riittävästi, niin sen iän puolesta ja hieman
ulkonäönkin osalta voinee hieman tinkiä.
Mikään vähempi ei kelpaa enää.
Miksi niiden pitäisi tyytyä mihinkään vähempään, kun kerran jokaisella
nettideitti naisellakin on pirun pitkä lista vaatimuksia mitkä miehen pitää
täyttää.
Kun kerran tässä yhteiskunnassa nainen pärjää ilman miestäkin, mitään
pakkoa sitä ei ole sen puolesta olla, niin ollaan sitten kaikki näin.
Naiset metsästää sitä herra täydellistä, minkä utopian ne on saaneet
sieltä nurkkajumalalta tv-töllön soopasta ja muustakin päähänsä ja miehet taas hakee jotain muuta.
Lopputuloksena yhä useampi jää sitten elelemään niitten vaatimustasojensa kanssa lopulta yksin, kun sitä täydellistä ei
löytynytkään ja kun kerran yksinkin pärjää taloudellisesti ihan
kivasti, mitään pakkoa ja kiirettä ei siinäkään mielessä ole.- Yksinäinen kaunotar
Mä en ainakaan ymmärtänyt pointtia tuosta sun viestistä...
Tottakai saa ja pitääkin olla rima korkealla, eihän kannata tyytyä mihinkään mikä ei kanna loppuelämää. Itse en ainakaan ole sitä vastaan etteikö miehilläkin voisi olla sitä vaatimuslistaa ja toiveita mitä olisi hyvä vastapuolelta löytyä. Eikös näin ole kaikilla? Mä en nyt puhu ulkonäöstä vaan lähinnä luonteenpiirteistä.
Mä ymmärrän hyvin, että onni voi tulla minkälaisessa paketissa tahansa, mutta sen verran on elämä opettanut ettei todellakaan kannata ihan joka-jannun kainaloon kammeta jos arvot, tausta ja kiinnostuksen kohteet on ihan erilaiset. Ei siitä pidemmän päälle mitään tule jos ollaan ihan eri maailmoista.
Eihän kyse ole siitä etteikö miehiä naisten ympärillä riittäisi, mutta kun kukaan ei kiinnosta.. En mä voi pakottaa tykkäämään itseäni kenestäkään, harrastamaan seksiä jonkun kanssa joka ei natsaa yhtään tai viettämään aikaa täysin epäsopivan tyypin kanssa. Ei kai kukaan mieskään niin epätoivoinen ole, että hengailisi naisen kanssa joka ei ole kiinnostunut miehestä yhtään...
Olet oikeassa siinä, että todennäköisesti meillä kaikilla (myös miehillä) on epärealistiset toiveet tai odotukset siitä millainen se oikea puoliso olis mutta kerroppas se millä siitä pääsee irti selkäydintään myöten niin että se sieltä verkkokalvoilta häviää ja alkaa kiinnostua myös muista, niistä epäsopivimmistakin joista saattaa hyvällä tuurilla löytyä kuitenkin se oikea sitten??
- Kahdeksan
Kirjoitit "Heti eron jälkeen oli yksi ihastus ja yritys mutta se mies ei tykännyt minusta omien sanojensa mukaan tarpeeksi eikä siitä siis tullut pysyvää. Mä kyllä olin tosi rakastunut. "
Saako kysyä, liittyikö ihastus kenties eroprosessiin mitenkään? - Yksi yh-äiti vastaa
Minä(kin) kipuilin pitkään eroni jälkeen. Halusin uuden miehen, ihan melkein minkälaisen tahansa, olin todella yksinäinen.
Mutta ei se vaan onnistunut. Netistä tapasin monta (aivan liian monta, varmaan lähemmäs sataa) aivan pimeätä miestä. Suurin osa tapasi kerran, sitten ei enää kuulunut mitään, vaikka mielestäni tapaaminen oli sujunut ihan miellyttävästi. Yksi kyllä ajoi aina autolla ohi, kun seisoin bussipysäkillä, ja tööttäsi. Moikkasi, tosi kivaa, ei sitten viittinyt moikata muuten vaikka tekstiviestllä.
Töissä rakastuin palavasti yhteen mieheen, mutta hän oli tunne-ongelmainen. Ei halunnut fyysistä suhdetta. Rasittavaa rupatella vain lämpimikseen, kyllä minä fyysistä kosketusta kaipaan.
Baarista löysin yhden miehen, mutta senkin kanssa meni sukset ristiin parin kuukauden jälkeen.
Sitten päätin luovuttaa. Mihin minä tarvitsen miestä, mihin minä tarvitsen rakkautta? En sitä kuitenkaan saa, kuin jossakin halpahallin alelöytö muodossa. Ilmankin voi elää. Onhan minulla sentään lapseni. Eläkeläisenä voin lähteä tansseihin, ja yrittää iskeä sitä tanssien ainoata kivaa pappaa ;) - kevyt kenkä
Hyvät sisaret, matkustaminen avartaa! Yksinhuoltaja voi aivan hyvin matkustella joskus ja matkalla tutustuu moniin mielenkiintoisiin miehiin kun on vielä nuori ja ennakkoluuloton. Ulkomaalaiset miehet tekevät tuttavuutta helpommin kuin suomalaiset ja kohtelevat hyvin naisia.
Mitä ihmeen kotihiiriä nykyajan nuoret naiset ovat? Ylös ulos ja maailmaan!- hyvintämäntietävä
Kevyt kenkä...
EN vain matkustellut...vaan asunut nyt kuudennessa massa ..Yhden yön suhteissa
ulkomaalainen on erittäin aktiivi ...
Uskollisuudessa ei yhtään suomalaista parempi
.
Sinua lukuunottamatta ..Suomalainen nainen on paras maailmassa...
- Yksi yh-isä vastaa
Hei vaan,
Jotenkin kuulostaa vähän liian tutulta ja vastaan siksi. Eron jälkeen jo vuosia sitten - minäkin yh-isänä - kävin treffeillä, tapailin ja kävin kahvilla ja lenkillä pitkästi yli kymmenen, ehkä parinkymmenen naisen kanssa. Ehkä olen vaativa, ehkä olen sitä ja tätä, ehkä kaikki vika on minussa, ehkä niin tai näin, mutta odotan kuitenkin ihmissuhteiltani enemmän, syvällisempää ja henksempää kuin kertomuksia siitä, "mitä olen ostanut".
Sitten luovutin minäkin. Silloin tällöin, hyvin harvakseltaan olen päässyt sekstailemaan ilmielävän naisen kanssa. Mutta kun sitäkään ei jaksa enää yrittää. Ei jaksa miellyttää, ei jaksa käytää tolkuttomasti aikaa tuollaisenkaan tavoitteluun.
Ehkä joskus vanhana papparaisena istun kiikkustuolissa ja mietin, että olisihan se elämä voinut mennä toisinkin, Voiko se edes mennä toisin? - kunto mies
Minäkin mies olen eronnut. Eroni jälkeen tapasin tanssilavalta ihan mukavan naisen Pohjois-Karjalasta hänkin oli eronnut.Siihen rakastuin silmittömisti ja muutuimme Etelä-Suomeen töihin ja memimme kihloihin sanoin hänelle että jos minua petät meidän liittomme päättyy siihen.kolme vuotta menikin hirveen hyvin.Sitten kun kävi lomalla Pohjois-Karjalasta kävikin entisen miehensä luona.Olimme lomareissulla sinne soitti hänen työkaverinsa että hän on kulkenut entisen miehensä luona jo pitempään.Rakkaus loppui siihen minä läksin pois.Kyllä hän otti minuun yhteyttä.Sanoin meidän aikamme on menny ohi.Tämä vaan yksi tapaus elämässäni.
- kunto mies
nim.kunto mies vielä kerran.Sitten kun olin taas vapaa lähdin tanssimaan ja sieltä tapasin naisen jolla oli kolme lasta.Muutin sitten hänen luokseen asumaan ja laitoin hänen omakotitalonsa kuntoon.Ja taas menimme kihloihin sitä Rakkautta kesti noin puolitoista vuotta.Lasten ja äidin Rakkauteen minä en sopinut muuttuivat minut vieraaksi ihmiseksi.Minullakin on kaksi lasta.Kaunotar luulen jotta mistähän löytäisit sellaisen miehen jonka sinä hyväksyt ja lapsesikin hyväksyvät.Ja mieskin hyväksyy teidät.Toivotan sinulle Rakkautta elämääsi. Nyt asun yksin teen vapaaehtoista työtä.Autan ihmisiä kaikenlaisissa ja suurissakin ongelmissaan.Siitä saan kiitosta ja voimaa elämääni.Kyllähän tässä jos olisi kaveri minulla Rakkauttakin minulta löytyy.Enpä usko löytyvän.Terv.kaunotar.Lupa välittää.
- teroitettavaa
ETTÄ ne puutteet ovat ympäristössä mikä ei tarjoa sinulle virikkeitä . Johan navetoissakin on määräyksiä eläintenhyvinvointiin , mutta ihmisellä lie oma toimisuus vielä mihin luotetaan että hän itse junailee myös sen kivan itselleen , vaikka nykynuoretkaan eivät hallitse moista taitoa , sanotaan vain ettei meille ole mitää järjestettyä ajanvietettä .
Mites ne vanhat kaverit ja Facebook. Harrastuksia?
- sama juttu
Sama tilanne kuin alkuperäisellä.olen käynyt monilla treffeillä.en jaksaisi enää kertoa elämäni tarinaa taas uudelle :)
Olen ihastunut,minuun on ihastuttu,mitään pysyvää ei löydy.yrittänyt olen hyvin erilaisten ihmisten kanssa.mutta pakottaahan ei voi.
siksipä olen tätä asiaa vuosia mietittyäni tullut siihen samaan yleiseen tulokseen, kuten psykologia todentaa,ongelma on omassa sisimmässä. Siellä on jokin negaatio,joka saa minut vetämään puoleeni tyyppejä,joiden kanssa takuuvarmasti juttu epäonnistuu.näin voin toistaa samaa draamaa elämässäni. Seuraava hyvä kysymys on, mitä tehdä sille? Se on ihan sama,mikä alkuperäinen tapahtuma on tehnyt sen aukon sieluun,joka etsii samantyylistä pettymystä. Yleensä isäsuhde,poissaoleva isä,tai muita suurempia tai pienempiä traumoja tai petttymyksiä.
Aloin itse käymään näitä juttuja läpi,vielä ei ole muuta vaikutusta,kuin tunnetasolla tietyt hylkäämiset ei enää nosta itsesääliä tai vihas tai syyttelyä pintaan. Se on jo alku.seuraavassa vaiheessa odotan,että en ole enää liian kiltti ja luotan intuitiooni.lopetan olemasta ongelma magneetti :)
Näistä on hyviä kirjoja,esim Healing code(Parantumisen avaimet). - mies 57v
Olen ollut lapsesta asti yksin,ja se johtui koulukiusaamisesta,jossa opettajani kielsi muita lapsia puhumasta minulle.Totuin siihen sitten kun pakko oli.Tähän päivään mennessä olen viihtynyt parhaiten yksinäni.Yksinoloon täytyy kasvaa,ja minulla siitä on pian 50 vuoden kokemus.Asuin kaupungissa ja en viihtynyt,liikaa ihmisiä,joten muutin maalle ja syrjäsewudulle.Täällä saan elellä yksin ja on hyvä olla nyt.
- ei unohdu
hyi, miten ilkeitä opettajia oli aikoinaan, meitäkin pilkkas kun oltiin köyhästä perheestä, eräs opettaja? ja yks karttakepillä löi, jos ei oltu nöyriä ja palveltu sitä heti?
- Pierre Bien
Jos 20:stä treffikumppanista ei löydy kolmea kiinnostavaa ehdokasta niin vikasi on silloin liian kovissa vaatimuksissa. Tuskin edes maltoit tutustua paremmin ihmisiin vaan teit oletuksia parin tapaamisen perusteella "kun ei vaan ollu kemiaa".
En edes tiedä olenko ollut 20 ihmisen kanssa koskaan vakavalla mielellä treffeillä ja silti minulla on ollut parisuhdekumppaneita 5. Jos eteeni marssitettaisiin 20 naista, niin olisi ihan varmaa, että sieltä ainakin muutama kiinnostava löytyisi.
Mutta en etsi parisuhdetta, koska naisten vaatimukset ovat ihan liian korkeita. Olen saanut suhteista jo tarpeeksi. Keskityn siihen että pidän naisten kanssa hauskaa ja jos joku sattuu kiinnostumaan oikein tosissaan niin seurustelen muutaman kuukauden ja esitän kiinnostunutta ja katoan yhtäkkiä jäljettömiin tai "jään kiinni" muka pettämisestä
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
KUPSinpelaaja vangittu törkeästä rikoksesta
Tänään tuli uutinen että Kupsin sopimuspelaajs vangittu törkeästä rikoksesta epäiltynä. Kuka pelaaja kysressä ja mikä ri181625- 291319
Minun oma kaivattuni
Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka641224Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha111122Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.281066Tervehdys!
Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot651046Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?111036Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se61001Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan30999Kaupungin valtuuston yleisötilaisuus
YouTubessa katsojia 76 Buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha2996