Suututtaa tää jatkuva köyhä lapsiperhe ruikutus.Itse olen ollut hoitovapaalla,asuntovelallinen ja kahden lapsen yksinhuoltaja.En siis saanut asumistukeakaan niin paljon,kuin olisin saanut,jos oltaisiin asuttu vuokralla.Mitään säästöjä ei ollut.Lapset saivat sen minimin,joka heille kuului ja jota kaikki muutkin lapset saavat.Ei tietysti ollut varaa matkustella,ei omistaa autoa,ei tilata lehtiä,ei ollut vakuutuksia,harrastuksia jne.Elettiin alle "köyhyysrajan",mutta en ole koskaan tuntenut olevani köyhä, eikä lapseni ole tienneet "vähävaraisuudesta".Lapsillani on paljon kavereita,eivätkä he ole jääneet ulkopuolelle,niinkuin väitetään.Joulu-ja synttärilahjojakin on ollut riittämiin.Ollaan syöty hyvin ja riittävästi.Ei olla lihavia,kuten jotkut vähävaraiset ovat,kun ei ole varaa syödä(?).Ollaan onnellisia.
Suomalaisten köyhyys on korvien välissä ja asenteessa.
Miten voi olla köyhä?
38
402
Vastaukset
- eikö kaikki muumit o
Joo. Kun mulla on näin, niin tietty kaikilla muillakin on sitten samalla lailla...
- Otan osaa
Miten joillekin kirjoittaminen VOI OLLA noin HIRVEÄN vaikeaa?
- miukumauku*
Hyvin voi olla köyhä.Luettelit tuossa,että ruokaa ja lahjoja oli riittämiin.Ei teillä kyllä sitten oikeasti sitä köyhyyttä edes ollut. Monille se on OIKEASTI arkipäivää.
- Samaa mieltä,
että rahat saa kyllä yleensä riittämään jos viitsii itse nähdä vaivaa. Yhteiskunnan tuet eivät tietysti riitä mihinkään ylimääräiseen, mikä onkin oikein, koska tarkoitus on tulla omillaan toimeen.
Meilläkin oli tiukkaa kun vanhimmat lapset olivat pieniä. Silloin ei matkusteltu eikä syöty ulkona, edes mäkkärissä. Me asuimme tuolloin vuokralla, mutta muutimme halvempaan asuntoon, josta tietysti jäi meillekin pienemmät asumiskulut.
Sukset sun muut harrastusvälineet ostettiin tietysti käytettynä ja ruoka valmistettiin itse. Leipomalla itse säästää pitkän pennin!
Meillä oli tuttu perhe, joka kuppasi sossusta rahaa esim. suksiin. Sossusta sanottiin, ettei tarvitse ostaa niitä halvimpia ettei lapset leimaudu koulussä köyhiksi!! Minusta tuo on törkeää, koska tuossa tilanteessa pitäisi kelvata toisten vanhatkin tai ne kaupan halvimmat.
Vaatteita meille ostettiin silloin vain tarpeeseen, rikkinäiset korjattiin & ompelinkin itse sekä vanhemman lapsen vaatteet säästettiin nuoremmalle. Kierrätyskeskuksestakin tein monia hyviä löytöjä ja tietysti hain sieltä paljon kotivaatteita lapsille.
Joulu- sekä muita lahjoja ostin, ja tein, pitkin vuotta kun sattui hyviä löytöjä kohdalle.
Nykyään kun ei ole rahasta puutetta, niin säästöön jää väkisinkin rahaa. Toisaalta on hienoa ajatella, että selvisimme kuitenkin omin avuin niistä huonoistakin vuosista, joten varmaan tulevaisuudessakin selviämme jos tulee tarve.- Hehkulamppupää
Olen aika pitkälle samaa mieltä kanssasi. Hyvin paljon on kiinni omista valinnoista.
Kun meillä lapset olivat pieniä, teimme mieheni kanssa päätöksen, että olen kotona, kunnes nuorempi on kolmivuotias. Laskeskelimme tulot ja pakolliset menot, tulimme siihen tulokseen, että selviämme kyllä. Välillä oli tiukkaakin, mutta joka ilta oli vatsa täynnä ruokaa ja lämmin puhdas sänky.
Kyllä Suomessa varmaan on niitäkin, joilla oikeasti tulot eivät tahdo millään riittää edes välttämättömimpään, mutta omalla säästäväisyydellä pystyy todellakin vaikuttamaan elintasoonsa paljon.
Toinen lapsemme muutti peruskoulun jälkeen omilleen opiskelun vuoksi. Hän ei saanut yhteiskunnalta oikein mitään tukia, mutta oli viikonloppuisin kaupan kassalla ja me maksoimme vuokran ja ruokakaupan laskun sekä ostimme kodin peruskoneet, huonekalut ja matot yms. Saimme rahat riittämään ihan hyvin, vaikka menot siis lisääntyivät huomattavasti. Hyvin poika pärjäsi, kun osasi pistää suun säkkiä myöten. Nyt parin työssäolovuoden jälkeen jatkaa opintojaan tavoitteena akateeminen tutkinto.
Tyttäremme puolestaan oli kaikki lukion lomat töissä ja asui kotona, vaikka kävikin erikoistumisensa vuoksi naapurikaupungin lukiota. Yliopisto-opintojen alkaessa hänellä oli itsellään jonkin verran rahaa säästössä ja vanhempien apua tarvittiin aika vähän. Opiskelun ohessa hän on koko ajan ollut joka viikko töissä yhden päivän, mutta pystyy silti suoriutumaan opinnoistaan alle tavoiteajan. Fiksu tyttö! ;-)
Nyt lapsemme ovat jo omillaan ja maksavat omaa asuntoa. Kyllä, myös yliopistossa opiskeleva tyttäremme on säästänyt sen verran, että viime heinäkuussa pystyi ostamaan hyvän rivitalokolmion pääkaupunkiseudulta. Myös hänen avopuolisonsa opiskelee edelleen. Useaan kertaan lapsemme ovat olleet tyytyväisiä siitä, että kotona lapsena opittiin, ettei kaikkea tarvitse ostaa, mitä myydään, mutta sen, mitä oikeasti tarvitsee, voi ostaa.
Minä olen tällä hetkellä työttömänä, mieheni käy töissä. Työttömyyspäivärahastani pystyn jokaisesta neljän viikon jaksosta laittamaan toiselle tilille 400-500 euroa. Viime kesänä remontoimme kesäasunnon perusteellisesti ja siihenkin upposi ihan mukavasti rahaa.
Ei, emme kuulu maan eniten tienaaviin, olemme korkeintaan keskituloisia. Sen sijaan kuulumme varmaankin maan vähiten kuluttavaan viidennekseen.
Ajatelkaahan vähän, valittajat, köyhyys on niin suhteellinen käsite.
- ranaa on köyhällä
Juu rahaa on meilläkin. Leipäjossa käydään neljästi viikossa, nälkää ei nähdä, kirpputorilta haetaan alkushousut ja sukat ja muutkin vaatteet, ja kaupan tuote-esittelyssä kierretään alinomaa syömässä.
Rahaa on, niin että roiskuu. Asuntona on vaatimaton 5 h ja keittiö, ja autona Volvo, matkustellaankin. Miksi kaikki työttömät ei matkustele eikä omista autoo? Ihmetyttää ettei hanki autoa. Minäkin merkkivaatteissa liikun, köyhyys kolkuttaa mutta rhaa on. Toimeentulotukee tulee ovista ja ikkunoista.
Mitä valitatte? Mnkää leipäjonoon, siellä säästää pitkä pennin. - liity meihin
Meillä säästetään sukanvarteen, tapetin sisälle ja patjan alle.
Rahaa on, mut hirveen köyhiäollaan.
Tuilillä on 2 senttiä, sukassa on 10 000 e pajan alla 10 000 e ja tapetin sisällä 100 000...
toimeentulotuella syödään ja leipäjonossa käydään kuusi kertaa viikosssa.- Itarasta kodista
Minun lapsuudessani tuo oli totta.
Minä uskoin ihan tosissani, että vanhempani olivat köyhiä. Toinen oli kansakoulun opettaja ja toinen valtion virkamies. Äiti valitti pieniä palkkoja koko lapsuuteni ajan, niin että kun ammatinvalinta tuli eteeni, en edes ajatellut mitään kaupungin tai valtion virkoja, koska olin vakuuttunut, ettei niillä palkoilla ihminen elä.
Meillä lapsilla ei ollut "mitään", en koskaan saanut luistimia, ne olivat liian kalliit, joka vaate piti ruinaamalla ruinata, häpesin kuluneita ja pieniksi jääneitä hynttyitäni, mutta minkäs tein, kun oli köyhästä kodista. Ei lasten vaatteita kannattanut hankkia kuin välttämättömät, nehänhän jäivät aina pieniksi. Urheiluvälineet olivat rikkaita varten. Emme saaneet edes omaa pesäpalloa. Sukset oli kaikilla, yksi polkupyörä vajassa.
Ruokakin oli laskettu tarkkaan. Muistan, että lihapullia tehtiin 3 kpl jokaiselle, ja leipäpalat laskettiin. Hedelmiä ei ostettu, maidosta äiti kuori kerman pois kahviin.
Koskaan ei minulle selvinnyt, mihin vanhempani säästivät. Ei heillä ollut velkoja ja olivat absolutisteja. Ilmeisesti inflaatio vei heidän säästönsä, sillä elimme juuri niitä aikoja, jolloin joka vuosi nostettiin palkkoja useilla prosenteilla ja hinnat seurasivat heti perässä. En koskaan kysynyt.
Kummallista oli, että minulle ei suositeltu lukiota eikä mitään ammattioppilaitosta. Jäin pienipalkkaiseksi loppuiäkseni. Vasta aikuisena käsitin, että olin jäänyt paljosta paitsi. Nuoremmat sisarukseni pitivät puolensa, he selvisivät paremmin.
- -------------
Kaikkien tilanne on erilainen. Ihan vain esimerkkinä kerroit, että teillä ei ollut vakuutuksia. Ilmeisesti mitään ei kuitenkaan sattunut? Entä jos olisi sattunut? Jos olisit menettänyt sen vakuuttamattoman talosi tulipalossa, niin olisit varmasti tuntenut olosi köyhäksi. Jos olisitte sairastuneet johonkin sellaiseen sairauteen, jonka hoitaminen vie valtavasti rahaa. Olisitte yllättäen olleetkin erittäin tiukilla ja oikeasti köyhiä. Kenties jopa ette olisi pystyneet saamaan parasta mahdollista lääkärinhoitoa, koska rahaa ei olisi ollut. Entä jos olisit joutunut töihin jonnekin sellaiseen paikkaan, että auto olisi ollut välttämätön? Tai sellaiseen työhön, missä vaaditaan omaa autoa. Olisiko sinulla silloin ollut varaa hankkia se auto? Aika monella on se tilanne, että auto on oikeasti välttämättömyys ja sen on vieläpä oltava sellainen, että se varmasti toimii joka päivä ja vie töihin. Kenties pitkänkin matkan päähän. Ihmisten tilanteet vaihtelevat. Minä muistan nuorena opiskelijana yksin asuessani pärjänneeni erittäin pienillä tuloilla. Ei ollut ongelmaa, kun ei ollut menojakaan. Nyt on paljon vaikeampaa pärjätä paljon isommilla tuloilla, kun elämän vaatimustaso on paljon korkeampi kuin mitä se silloin oli. Esimerkiksi ilman autoa en pärjäisi ollenkaan, kun en pääsisi töihin. Jos taas en pääsisi töihin, niin en saisi mistään rahaa, koska minulla kuitenkin on se työpaikka.
Enkä edes valita olevani mitenkään erityisen köyhä. Kunhan vain yritän perustella, että kaikkien elämäntilanne ei ole niin hyvä kuin sinun on ollut. - Yyhoona tienaa
Yksinelävänä opiskelijana, työttömänä tai pienipalkkaisissa pätkätöissä oli kaikkein köyhintä. Ja varmaan pienellä eläkkeellä elävä eläkeläinenkin on köyhimmästä päästä. Ei missään tapauksissa olisi pystynyt mitään asuntovelkoja lyhentämään.
Sukulaisilta jos saa kerjättyä lahjat ja saa hyvät elatusmaksut eikä turhia tuhlaile. Helppoa on puhua kun lapsista saa elintason 18 vuotta. Itselläni ei tullut mieleenkään alkaa lasten teolla ansaitsemaan. Ei ole omistusasuntoakaan jos joskus jonkun mitättömän eläkkeen saa. Tyhmä täällä raataa pienellä palkalla jossain paskatyössä kun kaiken voi saada vain jalkansa levittämällä. - työt ei kannata
Yh äitinä pärjää kaikista parhaiten kun ei ole töissä. Tukia ja avustuksia saa enempi kuin mitä sisit palkkaa.
Itse en ole koskan mennyt öihin, kun lapset ovat olleet pieniä. Vähemmän olisi käteen jäänyt kuin kotona tukien kera.- miia teresa
Ei pidä paikkaansa. Minä tienaan siivoojanakin enemmän, kuin kotona ollessani. Ainoa joka lähti oli asumistuki. Edelleen saan lapsilisät ja elatusmaksut.
- tiensin kotona hyvin
miia teresa kirjoitti:
Ei pidä paikkaansa. Minä tienaan siivoojanakin enemmän, kuin kotona ollessani. Ainoa joka lähti oli asumistuki. Edelleen saan lapsilisät ja elatusmaksut.
Minä taas tienasin työttömänä kotiäitinä eniten. Viisi lasta, lisät lapsikorotuksineen, elarit, asumistuki lapsikorotuksineen, työmarkkinatuki, lapsikorotuksineen, ja toimentulotukea tuli joka kuu lähes 700 e kk.
Jos olisin mennyt töihin, niin nykyisin kun sitä palkkaa kukaan ei halua maksaa, niin tuommosiin summiin en olisi päässyt työssä ollessa, sillä osa lapsista päiväkodissa, ja harrastuksia oli... sitten olisin ollut väsynyt joka päivä.
Näin lapset saivat tuokaa joka päivä, sekä pirteeäänäidin ja siistin kodin.
En haikaillut ätihin, minul a oli työtä kotona lasteni kanssa. - voisitko olla valeht
tiensin kotona hyvin kirjoitti:
Minä taas tienasin työttömänä kotiäitinä eniten. Viisi lasta, lisät lapsikorotuksineen, elarit, asumistuki lapsikorotuksineen, työmarkkinatuki, lapsikorotuksineen, ja toimentulotukea tuli joka kuu lähes 700 e kk.
Jos olisin mennyt töihin, niin nykyisin kun sitä palkkaa kukaan ei halua maksaa, niin tuommosiin summiin en olisi päässyt työssä ollessa, sillä osa lapsista päiväkodissa, ja harrastuksia oli... sitten olisin ollut väsynyt joka päivä.
Näin lapset saivat tuokaa joka päivä, sekä pirteeäänäidin ja siistin kodin.
En haikaillut ätihin, minul a oli työtä kotona lasteni kanssa.Millä perusteella sinulle maksettiin toimeentulotukea, jos sait työmarkkinatukea?
- nyt kyl valehtelet
tiensin kotona hyvin kirjoitti:
Minä taas tienasin työttömänä kotiäitinä eniten. Viisi lasta, lisät lapsikorotuksineen, elarit, asumistuki lapsikorotuksineen, työmarkkinatuki, lapsikorotuksineen, ja toimentulotukea tuli joka kuu lähes 700 e kk.
Jos olisin mennyt töihin, niin nykyisin kun sitä palkkaa kukaan ei halua maksaa, niin tuommosiin summiin en olisi päässyt työssä ollessa, sillä osa lapsista päiväkodissa, ja harrastuksia oli... sitten olisin ollut väsynyt joka päivä.
Näin lapset saivat tuokaa joka päivä, sekä pirteeäänäidin ja siistin kodin.
En haikaillut ätihin, minul a oli työtä kotona lasteni kanssa.Mitä ,ei tukiaisia anneta päällekäin et ole voinut saada työmarkkinatukea ja toimeentulotukea yhtaikaa.
- isäkin mukana
kun erosimme mieheni kanssa teimme sopimuksen,saan asua hänen osakkeessa ilman vuokraa siihen asti kun lapset on täysi-ikäisiä.Käyn töissä palkkani ei ole suuri.En saa elareita.Lasten isä ostaa lapsille tilanteen mukaan tarpeita,autosta olen luopunut.en juo enkä tupakoi,iltariennot olen jättänyt,kerkiän sitten kun lapset on isompia.Nyt paikkani on lasten kanssa.Tämä on hyvä vaihe elämässäni.Meillä ei ole tapaamis sopimusta,isä ilmoittaa koska on vapaalla,lapset on isällä paljon.Joskus on hyvä sopia asioita jos oilisin joka sentistä riidelly ei minulla olisi näin hyvi asiat.
- Ei mekään riideltäis
Samanlaisista kirjoitusvirheistä päätellen olet avaaja, vaikka nyt käytitkin eri nimimerkkiä?
Itselle ei erotilanteessa tulisi mieleen jäädä asumaan jonkun toisen kokonaan omistamaan asuntoon. Useimmat pariskunnat, minä mukaan lukien, omistaa asunnon puoleksi puolisonsa kanssa. Itse maksaisin ensin puolisoni talosta ulos, jos haluaisin jäädä lasten kanssa nykyiseen kotiimme asumaan. Toinen vaihtoehto olisi, että talo myyntiin ja uudet kämpät molemmille. - Pikku oikaisu...
"En saa elareita."
Saathan! Saat asua ex-miehesi asunnossa ilmaiseksi!
Luuletko, että saisit asua siellä ilmaiseksi jos teillä ei olisi yhteisiä lapsia?? - Pikku oikaisu...
Ei mekään riideltäis kirjoitti:
Samanlaisista kirjoitusvirheistä päätellen olet avaaja, vaikka nyt käytitkin eri nimimerkkiä?
Itselle ei erotilanteessa tulisi mieleen jäädä asumaan jonkun toisen kokonaan omistamaan asuntoon. Useimmat pariskunnat, minä mukaan lukien, omistaa asunnon puoleksi puolisonsa kanssa. Itse maksaisin ensin puolisoni talosta ulos, jos haluaisin jäädä lasten kanssa nykyiseen kotiimme asumaan. Toinen vaihtoehto olisi, että talo myyntiin ja uudet kämpät molemmille."Useimmat pariskunnat..."
Joillakin pariskunnilla on omaisuuseroja. Toisella saattaa olla kymmenen asuntoa ja toisella ehkä puolikas siitä, missä asutaan. Jos sitäkään.
Tuohan on hyvä keino "maksaa elarit", että antaa exän asua omistamassaan asunnossa. - Einiinköyhä
Ei mekään riideltäis kirjoitti:
Samanlaisista kirjoitusvirheistä päätellen olet avaaja, vaikka nyt käytitkin eri nimimerkkiä?
Itselle ei erotilanteessa tulisi mieleen jäädä asumaan jonkun toisen kokonaan omistamaan asuntoon. Useimmat pariskunnat, minä mukaan lukien, omistaa asunnon puoleksi puolisonsa kanssa. Itse maksaisin ensin puolisoni talosta ulos, jos haluaisin jäädä lasten kanssa nykyiseen kotiimme asumaan. Toinen vaihtoehto olisi, että talo myyntiin ja uudet kämpät molemmille.Väärin veikattu.En kirjoittanut äskeistä viestiä.En minäkään koskaan asuisi jonkun toisen asunnossa.Kirjoitusvirheitä teen kuten muutkin.Tämä kun ei ole mikään äidinkielenkoe,vaan ihan joutavaa vapaata kirjoittelua.Itse aloitin omaan asuntoon säästämisen 18 vuotiaana.Omalla työllä olen asuntoni maksanut.Lapseni saavat edelleen vain sen minimin,jonka Kela maksaa.Ihan vakituinen työkin on.Pieni palkka,mutta toimeen tullaan.Tarkoitin vain sitä,että olen elänyt myös todella pienellä pudjetilla hoitovapaalla.Olen jopa omista syömisiä vähentänyt.En silti ole tuntenut olevani köyhä,vaikka panokin laski sen takia kymmenisen kiloa alipainon puolelle.
- .........
Einiinköyhä kirjoitti:
Väärin veikattu.En kirjoittanut äskeistä viestiä.En minäkään koskaan asuisi jonkun toisen asunnossa.Kirjoitusvirheitä teen kuten muutkin.Tämä kun ei ole mikään äidinkielenkoe,vaan ihan joutavaa vapaata kirjoittelua.Itse aloitin omaan asuntoon säästämisen 18 vuotiaana.Omalla työllä olen asuntoni maksanut.Lapseni saavat edelleen vain sen minimin,jonka Kela maksaa.Ihan vakituinen työkin on.Pieni palkka,mutta toimeen tullaan.Tarkoitin vain sitä,että olen elänyt myös todella pienellä pudjetilla hoitovapaalla.Olen jopa omista syömisiä vähentänyt.En silti ole tuntenut olevani köyhä,vaikka panokin laski sen takia kymmenisen kiloa alipainon puolelle.
Tuolla logiikalla maailmassa ei ole ainuttakaan köyhää ihmistä, ei se että ei ole ruokaa ole köyhyyttä vaan turhaa kitinää.. Nälänhätä ratkaistu, mahtavaa!
- Ei mekään riideltäis
Pikku oikaisu... kirjoitti:
"Useimmat pariskunnat..."
Joillakin pariskunnilla on omaisuuseroja. Toisella saattaa olla kymmenen asuntoa ja toisella ehkä puolikas siitä, missä asutaan. Jos sitäkään.
Tuohan on hyvä keino "maksaa elarit", että antaa exän asua omistamassaan asunnossa.Silti useimmat pariskunnat ovat taloudellisesti samanarvoisia. Ihminen on hiukan tyhmä, jos ei ehdi keräämään omaisuutta samaan tapaan kuin puolisonsa. P.A:n ei kannattaisi naida varakasta, eika taloudellinen riippuvuus puolisosta tee hyvää itsetunnolle.
- Ei mekään riideltäis
Einiinköyhä kirjoitti:
Väärin veikattu.En kirjoittanut äskeistä viestiä.En minäkään koskaan asuisi jonkun toisen asunnossa.Kirjoitusvirheitä teen kuten muutkin.Tämä kun ei ole mikään äidinkielenkoe,vaan ihan joutavaa vapaata kirjoittelua.Itse aloitin omaan asuntoon säästämisen 18 vuotiaana.Omalla työllä olen asuntoni maksanut.Lapseni saavat edelleen vain sen minimin,jonka Kela maksaa.Ihan vakituinen työkin on.Pieni palkka,mutta toimeen tullaan.Tarkoitin vain sitä,että olen elänyt myös todella pienellä pudjetilla hoitovapaalla.Olen jopa omista syömisiä vähentänyt.En silti ole tuntenut olevani köyhä,vaikka panokin laski sen takia kymmenisen kiloa alipainon puolelle.
Vautsi! Jännä juttu, että ketjuun, jossa muut osaavat laittaa välimerkin jälkeen välilyönnin, sattuu kaksi kirjoittajaa, jotka tekevät melko tavattoman ja alkeellisen, mutta tismalleen samanlaisen kirjoitusvirheen! Olette harvinaiset sukulaissielut!
Aloitin asuntosäästämisen 20-vuotiaana. Minulla oli ihan uusi, oma asunto 22-vuotiaana nuorena naisena, tosin tietenkin osin lainarahoituksella. Ruuasta on tyhmää tinkiä. Terveellisesti voi syödä myös edullisesti. Opettele laittamaan pisteen ja pilkun jälkeen lyönti. - Einiinköyhä
Ei mekään riideltäis kirjoitti:
Vautsi! Jännä juttu, että ketjuun, jossa muut osaavat laittaa välimerkin jälkeen välilyönnin, sattuu kaksi kirjoittajaa, jotka tekevät melko tavattoman ja alkeellisen, mutta tismalleen samanlaisen kirjoitusvirheen! Olette harvinaiset sukulaissielut!
Aloitin asuntosäästämisen 20-vuotiaana. Minulla oli ihan uusi, oma asunto 22-vuotiaana nuorena naisena, tosin tietenkin osin lainarahoituksella. Ruuasta on tyhmää tinkiä. Terveellisesti voi syödä myös edullisesti. Opettele laittamaan pisteen ja pilkun jälkeen lyönti.Onhan tää aika jännää,että löytyy samanlaisia virheitä.Jatkan samaan malliin ja keskityn olennaisempiin asioihin.
Ensimmäisen oman asuntoni ostin 21-vuotiaana.Olin silloin jo äiti,enkä riippuvainen kenestäkään.Syömisestä säästin myös silloinkin.Nimenomaan söin terveellisesti,mutta kaiken turhan jätin pois.Miksi ruuasta on tyhmä tinkiä?Ihmistet syövät aika paljon kaikkea turhaa.Jos laihtuu,mutta pysyy kuitenkin terveenä, siitä ei ole haittaa.Köyhyyttä saatika nälänhätää se ei ole. - Ei voi kauhalla...
Ei mekään riideltäis kirjoitti:
Silti useimmat pariskunnat ovat taloudellisesti samanarvoisia. Ihminen on hiukan tyhmä, jos ei ehdi keräämään omaisuutta samaan tapaan kuin puolisonsa. P.A:n ei kannattaisi naida varakasta, eika taloudellinen riippuvuus puolisosta tee hyvää itsetunnolle.
"Ihminen on hiukan tyhmä, jos ei ehdi keräämään omaisuutta samaan tapaan kuin puolisonsa."
Aivan typerä lause itseltäsi. Mikä sinä olet muita haukkumaan?
Monilla pareilla on huimia tuloeroja ja toiselle saattaa kertyä vuodessa säästöjä sen verran mitä toinen tienaa.
Itselläni on tuttu pari, jossa toinen tienaa vuodessa yli 400 000€ ja toinen n.50 000€. Helppo homma kummankin säästää vuodessa esim. 200 000€..?
- Velkavankina ollut
Naurakaa vaan, mutta kun rahaa ei ole ja kaksi nälkäistä lasta pitää ruokkia, niin kyllä on monesti itku kurkussa.
Kun mies oli ainoa tienaaja ja tunsi itsensä pelkäksi rahantuojaksi, niin kapakka alkoi kutsua.
Yhden talven ajan hän meni JOKA lauantai matkoihinsa. Aloin merkitä jo syksyllä almanakkaan ne päivät, jolloin oli kotona. Surkea lopputulos.
Hän jos kuka oli marttyyri perheessä. Ei muka voinut olla kotona, koska häneltä vain tivattiin rahaa. Aina laskuja, aina hankintoja, vuokria, ruokalaskuja. EI kai hän voi rahaksi muuttua.
Jätti vuokrat maksamatta 7 kk ajan, ja vuokranantaja ei kehdannut valittaa siitä minulle, vaan karhusi mieheltä, joka aina väitti maksaneensa juuri eilen.
Siksi olen sitä mieltä, että äidin ei ikinä pidä jäädä isän armoille, vaikka lapsia olisi kuinka monta tahansa. Naisen on pystyttävä huolehtimaan omista rahoistaan ja talousmenoista tasa-arvoisesti miehen kanssa. - näin
En saa elareita,en maksa vuokraa niin kauan kun nuorin asuu luonani.Voin muuttaa pois jos haluan ja aloittaa riitelyn elareista ja tapaamisista.Asunto oli miehen ennenkuin menimme yhteen.Tämä sopii minulle ja lapsille isä ostaa mitä ehdotan en ostata kalliita kulutustavaroita ja lapset on isällä hänenen vapaa viikoilla ja lomilla.Uskokaa pois näin hyvin asiat on kohdallani kun mietin erotessa vaihtoehtoja. Exsä ei häiritse minua enkä minä häntä.
- Rautalankaa
"En saa elareita,en maksa vuokraa niin kauan kun nuorin asuu luonani."
Toistan, että saathan. Saat "elarit" maksamattoman vuokran muodossa.
Tottakai jos muutatte asunnosta pois niin saat ihan oikeat elarit, mutta ne voi hoitaa toki näinkin, kuten olette ratkaisseet. Mielestäni systeeminne on oikein hyvä, muttet voi sanoa ettet saa elareita.
- lisäys
Lisäys käyn töissä,tiedän muuttavani tästä pois aikanaan.
- Oma vika....
Näinhän se on. Köyhyys on myös subjektiivinen käsitys.
Periaatteessa jos on asumisolot kohtalaiset, on ruokaa ja ihmissuhteita, ja kykenee maksamaan laskunsa, ei ole köyhä.
Mutta...itsekin joskus tuskailen kun rahat eivät muka riitä; eivät siis riitä kaikkeen mitä mielestäni pitäisi olla tai hankkia. Meillä on puolisoni kanssa kuukaudessa käytettävissä noin 5000 euroa ja sekään ei muka riitä. Asutaan leveästi ja syödään hyvin, silti tuntuu, ettei rahaa ole tarpeeksi. - yksinhuoltaja
Samaa mieltä aloittajan kanssa. Itse teen budjetin joka kuukaudelle, jotta rahat riittävät. Ylimääräistä rahaa saan keräämällä pulloja, myymällä tarpeettomia tavaroitani netissä/kirpputorilla, myymällä käsitöitäni netissä, myymällä metsästä poimimiani marjoja/sieniä, myymällä kasvattamiani vihanneksia ja marjoja ym. Lasten kanssa käyn kirjastossa, retkillä luonnossa, leivomme ym. eli ilmaisia iloja meillä on paljon. Tarvitsemamme tavarat/vaatteet ostetaan käytettynä/otetaan annetaan osastoilta tai tehdään itse. Emme ole mielestäni köyhiä.
Olen sit varmaan ihan superihminen, kun pystyn tälläiseen! Kyllä minuakin suututtaa ruikutus köyhyydestä, kun omalla ahkeruudella ja järjenkäytöllä pärjää kyllä. - Napakymppialoitus
Nykyaikana köyhyys tarkoittaa sitä, että ei ole omistusasuntoa, vähintään kahta (uutta) autoa, kaikkia mahdollisia sähkövempaimia taloudessa netistä munankeittimeen, vuosittain kerta tai kaksi ulkomaanreissua, jatkuvaa harrastusmaista shoppailumahdollisuutta, viimeisen muodin mukaista vaatetusta ...
- ei jaksa niitä :(
Ei se välttämättä sille köyhälle ole noin, mutta ainakin minun sukulaisilleni..
- Köyhiä on jättipaljo
Köyhä on alle 1000 e kk tuloilla. Site voi oll aköyhä, mutta ihan hyvä ettet sinä ole aloittaja, siksipä varmaankin ihmettelet jos inulla on hyvät tulot, et voikkaan sitä ymmärtää, etteikaikill aole. Aivan kuin ministeri, ihmetteli että voiko kukaan tienata alle 2600 e kk????
- Einiinköyhä
Etpä tainnut ymmärtää/lukea mitä kirjoitin.Olen ollut reilusti alle 1000€ tuloilla.Koskaan en ole tienannut yli 2600€ kuussa.Enkä ole koskaan tuntenut olevani köyhä.
- Laiska-armeijalaiset
Ihminen on köyhä vain siinä tapauksessa, että korvain väliss' on köyhää. Ts. mielikuvitus ei riitä, elämä on liian helppoa ja vaivatonta, jotta minkään eteen joutuisi edes miettimään ja pähkäilemään mitä ja miten. Todellisesta toiminnasta ja käytännön tekemisestä puhumattakaan.
- kierre katkaistu
Itse koen olevani köyhä/ vähävarainen. Syitä useita: lähtöisin köyhästä perheestä jossa ei rahankäyttöä juuri opetettu, opiskeluajan köyhyys, sairausloma/ työkyvyttömyyseläke nuorena mt-syistä, uuden alan opiskelu, lapsen syntymä/ yh:ksi kun lapsi 1v.. eli vähävaraisuus pitkittyi ja mutkistui.. nyt on tilanne parempi. Olen terve, lapsi 4v, löysin töitä ja nyt ekaa kertaa elämässä, lähes 40nä tilille jää jo rahaa vähän säästöön.
- Elämä on koulu
On olemassa paljon muitakin aiheita ja asioita, joita ei välttämättä opi / opeteta lapsuusperheessä kuin rahankäyttö. Kun lapsi kasvaa, irrottautuu perheestä, itsenäistyy ja aikuistuu, niin kaikkia aiheita rahankäyttöä myöten voi opetella monessa eri paikassa.
Voi varata ajan vaikka pankkiin ja keskustella pankkitoimihenkilön kanssa ja tuumia hänen opastuksellaan, miten parhaiten omien rahavirtojensa kanssa voisi toimia. Siis jos mitään muuta paikkaa ja tapaa ei keksi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 676519
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap274203Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei2702607Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei262030MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna301548- 971397
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel3041107Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee551101Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.771046Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..391031