Miten maksimoida osinkotuotto osakkeilla?

Tässä vastaan vain Suomen markkinoiden osalta. Ulkomailla on erilaiset tavat ja Suomessakin poikkeustapauksia, esimerkiksi asuntorahasto Orava.

Osinko maksetaan kerran vuodessa sille, joka omistaa osakkeen täsmäytyspäivänä. Tätä edeltävällä omistusajalla ei ole merkitystä. Kun pörssikaupassa on kahden pankkipäivän selvitysaika, tämä tarkoittaa että pörssistä osake pitää ostaa viimeistään yhtiökokouspäivänä, jotta saisi senkertaiset osingot. Yhtiökokousta seuraavaa päivää sanotaan irtoamispäiväksi, ja silloin ostetulle osakkeelle ei enää sinä vuonna saa osinkoa.

Ostaa voi tietysti milloin tahansa, mutta tuotto ei parane ajoituksella kikkailemalla. Osinko tavallaan kertyy osakkeen markkinahintaan vuoden mittaan ja irtoamispäivänä kurssi putoaa kerralla osingon verran. Eli sen minkä juuri ennen yhtiökokousta ostaessaan saa osinkona, häviää seuraavana päivänä kurssilaskussa. Lisäksi verotuksella voi olla vaikutusta lopputulokseen.

Ainakin Kauppalehdessä ja pörssivälittäjillä on luettelot yhtiökokouksista, irtoamispäivistä ja osingon maksupäivistä.

Osakkeiden veivaaminen jatkuvasti edestakaisin on nollasummapeliä, jossa aloittelija ei pärjää kokeneille kehäketuille edes tuurilla. Unohda tämä peli niin kauan kuin koet olevasi aloitteleva. Sinut nyljetään siinä pelipöydässä.

Aloittelijan ei kannata istua kasinopöytään yrityksenä pelata muiden rahat itselleen, vaan hänelle helpompi peli on ostaa osuus hyvin hoidetun yrityksen tai yritysten tuotosta. Se vaati ensin hieman vaivannäköä kiinnostavien yritysten selvittämiseksi ja sen jälkeen aikaa ja hermoja. ja aina osingot takaisin tuottamaan korkoa korolle. Ei haittaa, että valitsemiesi yritysten rinnalla on vielä paremmin tuottavia yrityksiä tai että joku muu onnistuu valitsemaan vielä sinuakin paremman yhdistelmän eri yrityksiä, jonka omistajaksi asettuu. Sinulle riittää, että löydät edes muutaman sellaisen yrityksen, joiden toiminnan ymmärrät ja olet vakuuttunut OMIEN YRITYSTESI toiminnan jatkuvuudesta ja tuotoista. Ei ole sinulta pois, jos joku muu voittaa vielä enemmän. Hän saattaa sitäpaitsi tehdä voittonsa suuremmalla riskitasolla, joka voisi olla sinulle sietämätön?

Kuten Vakuusvaje jo kertoi, osinko kertyy yrityksen vuoden tuloksesta, ja se näkyy osakkeen hinnassa sitä selvemmin, mitä lähempänä tulevaisuudessa osingon maksupäivä on. Osingon irtoamispäivänä osake kyykkää heti pörssin auetessa suunnilleen osingon verran.

Osinko on sijoittajalle tavoittelemisen arvoista, mutta ajattelepa asia edes yhden vuoden ylitse. Jos niin sanotusti "ostat osinkoa" juuri ennen sen irtoamista, saat kyllä sijoituksellesi motivointia pian irtoavasta osingosta, mutta pääomatuloveron vuoksi se motivointi ei ole ilmaista. Jos kympin lappu maksaa euron osinkoa, maksat siis 10 €, mutta seuraavan päivän 1 € osingostasi menee heti 25.5 % veroa.

Ellei kurssimuutoksia tapahtuisi, olisi osakkeesi vuoden tuoton nostamana seuraavan kevään täsmäytyspäivänä takaisin kympissä. Olisit siis maksanut 10 € ja saanut 10 € lapun, mutta menetit osinkoverona 25.5 senttiä.

Jos taas odotat osingon irtoamisen ja isket kiinni heti osingon irtoamispäivänä, sinulla on hyvä mahdollisuus ostaa sama osake 9 € hintaan, eikä veroa mene tässä vaiheessa lainkaan. Vuoden kuluttua 9 € osakkeesi on kasvanut kympin lapuksi ja saat seuraavana päivänä siitäkin osingon. Tästä eteenpäin tietenkin tilanne normalisoituu ja osingoilla ostetaan lisää osakkeita. Mutta ostamalla osingon irtoamisen jo alentaneeseen hintaan saat SILLÄ HETKELLÄ verottoman osingon suuruisen veroedun.

Verottajalla on pitkä muisti, ja se vero lankeaa maksettavaksi sitten jos myyt osakkeen. Alempi ostohinta näkyy suurempana luovutusvoittona, joka on myös verotettavaa tuloa.

VAROITUS: tämä on vain periaatelaskelma. Eri laput käyttäytyvät eri tavoin osingon irtoamispäivänä. Joku saattaa jäädä syväkyykkyyn pitkäksi ajaksi kun taas vahvaa tulevaisuuden uskoa herättävän yrityksen osake pomppaa lähes saman tien takaisin.

Olennaisempaa kuin ajoituksen miettiminen on hyvin tuottavien osakkeiden valinta ja jatkuva sijoittaminen, jolla vedetään oma keskihinta tilastollisin menetelmin väkisin alle ostoperiodin keskihinnan.

Jos ostaa samaa osaketta kuukausittain, joka 6. kuukausi tai vaikka kerran vuodessa ja sen hinta kehittyy ostohetkien välillä vaikkapa 20 € -> 5 € -> 10 €, saat samalla summalla eri määrän osakkeita ja kaikkein eniten juuri halvimpia. Satasella kerrallaan ostanut saa siis
5 * 20 €
20 * 5 €
10 * 10 €

Lappuja on siis 35, ostohinta yhteensä 300€ ja keskihinta 8,57€ alittaa ostohetkien keskiarvohinnan (20 5 10)/3 = 11,67€ komeasti. Sitten vain osingoilla lisää lappuja joka vuosi.

10 vuoden kuluttua yhtiön valinta ratkaisee enemmän kuin ostohetki.

Osinkotuoton voi toki maksimoida pitämällä osaketta vain osingon irtoamisen ajan ja vaihtamalla heti hevosta seuraavaan.

Kokonaistuottoa tuo ei sitten todellakaan maksimoi, vaan päin vastoin. Osakekurssi putoaa osingon irtoamisen yhteydessä osingon verran, ja lisäksi maksat verot ja kaupankäyntikulut. Tarkoittaa, että yhden tällaisen oston, osingon ja myynnin jälkeen...

Jaetaan lasku osiin, niin pysyy ymmärrettävänä

hinta heti osingon irtoamisen jälkeen osinko (brutto) - hinta juuri ennen osingon irtoamista = 0

Lisätään, tai siis vähennetään muut vaikuttavat tekijät:

0 - osinkovero - kaupankäyntikulut /- osingosta riippumattomat kurssimuutokset oston ja myynnin välissä

Koska osto ja myynti tapahtuvat hyvin lähellä osingon irtoamista,tuon viimeisen tekijän vaikutus on pieni ja tämän tempun kokonaistuotto on lähellä "0-osinkovero-kaupankäyntikulut" eli varsin tukevasti negatiivinen.