miksi on aina tätä

Joo mutta uusi leski kuoli 5 kk perään ja jakoa ei olla tehty. Perunkirjoituksessa hän käytti tasingoprivilegiään olla antamatta ensiksi kuolleen perillisille mitään.

14+16% kirjoitti:

Joo mutta uusi leski kuoli 5 kk perään ja jakoa ei olla tehty. Perunkirjoituksessa hän käytti tasingoprivilegiään olla antamatta ensiksi kuolleen perillisille mitään.

Tasinkoprivilegiin vedotaan osituksessa, ei perunkirjoituksessa.

Nyt Lakinainen taitaa vähän sekaantua kuvioissa.

V1 = 1. vaimo, testaatori
P = mies, kuollut
V2 on 2. vaimo, P:n leski
A = V1:n toissijainen testamentinsaaja (ei P:n perillinen, kun ei puolisoiden lapsi)

V1:n kuoltua P oli hänen ensisijainen testamentinsaajansa. P:n kuoltua hänen pesänsa, siitä riippumatta, onko hän pysynyt leskenä tai solminut uuden avioliiton, jaetaan lähtökohtaisesti puoliksi A:n sekä P:n perillisten kesken. V2:n omaisuus ei kuulu lainkaan tähän jakoon, joten ei myöskään lesken tasinkoprivilegi.

Jos P on lahjoittamalla tai muulla siihen rinnastettavalla toimella, ottamatta asianmukaisesti huomioon V1:n toissijaisen testamentinsaajan A:n oikeutta, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen, P:n pesää jaettaessa on hänen perillisilleen tulevasta osuudesta suoritettava A:lle vastiketta hänen pesäosuutensa vähentymisestä.

Ellei vastiketta voida suorittaa (P on varaton), on lahja tai sen arvo palautettava, mikäli lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi A:n oikeutta. Palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus P:n jälkeen toimitettiin, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä.

Vasta kun P:n pesä on kerrotuin tavoin jaettu, tulee toimitettavaksi omaisuuden ositus P:n perillisten ja V2:n välillä. Tässä osituksessa, mihin taas A:lla ei ole mitään osuutta (jollei ole P:n lapsi), V2 voi varakkaampana vedota lesken tasinkoprivilegiin. Jos P oli lapseton eikä häneltä jäänyt testamenttia, ositusta ei toimiteta, vaan V2 perii hänet.

nix_nax kirjoitti:

Nyt Lakinainen taitaa vähän sekaantua kuvioissa.

V1 = 1. vaimo, testaatori
P = mies, kuollut
V2 on 2. vaimo, P:n leski
A = V1:n toissijainen testamentinsaaja (ei P:n perillinen, kun ei puolisoiden lapsi)

V1:n kuoltua P oli hänen ensisijainen testamentinsaajansa. P:n kuoltua hänen pesänsa, siitä riippumatta, onko hän pysynyt leskenä tai solminut uuden avioliiton, jaetaan lähtökohtaisesti puoliksi A:n sekä P:n perillisten kesken. V2:n omaisuus ei kuulu lainkaan tähän jakoon, joten ei myöskään lesken tasinkoprivilegi.

Jos P on lahjoittamalla tai muulla siihen rinnastettavalla toimella, ottamatta asianmukaisesti huomioon V1:n toissijaisen testamentinsaajan A:n oikeutta, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen, P:n pesää jaettaessa on hänen perillisilleen tulevasta osuudesta suoritettava A:lle vastiketta hänen pesäosuutensa vähentymisestä.

Ellei vastiketta voida suorittaa (P on varaton), on lahja tai sen arvo palautettava, mikäli lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi A:n oikeutta. Palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus P:n jälkeen toimitettiin, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä.

Vasta kun P:n pesä on kerrotuin tavoin jaettu, tulee toimitettavaksi omaisuuden ositus P:n perillisten ja V2:n välillä. Tässä osituksessa, mihin taas A:lla ei ole mitään osuutta (jollei ole P:n lapsi), V2 voi varakkaampana vedota lesken tasinkoprivilegiin. Jos P oli lapseton eikä häneltä jäänyt testamenttia, ositusta ei toimiteta, vaan V2 perii hänet.

Lue lisää

Oikein mutta ei ole V2 elossa, hän kuoli perään. Nyt on hänen sijaantulijansa. Mutta parempi tässä on hakea pesänselvittäjä. joka voi hakea V2 pesään velkojana pesänselvittäjän..