Taipuvatko kaikki ulkomaiset kaupungit sisäpaikallissijoissa?
Ulkomaisten kaupunkien sijamuodot
...............
26
251
Vastaukset
- 20 + 13
Luulisin, että kaikkiin niihin voidaan soveltaa myös ulkopaikallissijoja, joskaan ei ehkä ihan tarkoittamassasi mielessä.
”Tukholmalla on kauniin kaupungin maine”
”Tukholmalta voi matkailija odottaa mitä tahansa.”
”Tukholmalle on moni kävijä menettänyt sydämensä.” Eipä juuri tule mieleen muita poikkeuksia kuin Käkisalmi ja Karhumäki, ja nekin taipuvat varmaan useammin sisä- kuin ulkosijoissa, mutta ”Käkisalmella” ja ”Karhumäellä” ovat nekin mahdollisia.
Syynä ilmiöön on varmaankin se, että ulkomaisten kaupunkien nimet eivät ole sellaisia, jotka suomessa voisivat taipua ulkosijoissa siten kuin monet Suomen kaupunkien nimet, jotka loppuvat ”-mäki”, ”-joki” tms. tai assosioituvat jokiin, koskiin tms. kuten ”Vantaa” ja ”Tampere”. Poikkeuksena ehkä vain mainitunlaiset luovutetun Karjalan ja Venäjän Karjalan kaupungit, joilla on suomenkielinen nimi. Tai no onhan Uhtua, jota ehkä sanotaan kaupungiksi – on aika tulkinnanvaraista, mikä on ”kaupunki”.- Stammis
Yucca! Muistellaanpa Pohjois-Ruotsissa olevia paikkakuntia, joilla on myös ruotsin- ja suomenkielinen nimi. Haaparannalla on Ikea.
- 3+5
Stammis kirjoitti:
Yucca! Muistellaanpa Pohjois-Ruotsissa olevia paikkakuntia, joilla on myös ruotsin- ja suomenkielinen nimi. Haaparannalla on Ikea.
Paikalliset taitaa kyllä sanoa että Haaparannassa.
3+5 kirjoitti:
Paikalliset taitaa kyllä sanoa että Haaparannassa.
Kotuksen mukaan "Haaparannalla" on paikallinen taivutus (tai ”yleisempi”) ja siksi suositeltava. Kiinnostavaa.
http://www.kotus.fi/julkaisut/kielipalstat/kuukauden_kielijutut/kielijutut/goassa_goasta_goaan- susi rajalta
3+5 kirjoitti:
Paikalliset taitaa kyllä sanoa että Haaparannassa.
"Haaparannalla kaikki naihaan, vaan sinua ei naiha sielläkhän."
- susi rajalta
Käkisalmessa olen käynyt. Sitä en laske ihan ulkomaaksi. Eräs serkkupoika on käynyt Uhtualla. Hänen häissään pappi innostui herkistelemään siniristilipusta ja vapaasta isänmaasta ja muisteli miten "me silloin 1941 taistelimme rinta rinnan Karhumäessä tämän (morsiamen isän) kanssa..." En tiedä, miten monta suomen ja karjalan puhujaa siellä vielä elää, mutta kai sitä pitäisi heiltä kysyä.
- pecTopaH
Suomalaiset turistit ja matkaoppaatkin käyttivät 70-80-luvulla Krimillä sijaitsevasta Jaltasta muotoja "Jaltalla", "Jaltalle", "Jaltalta". Tämä on kai virhe, koska ulkomaisen kaupungin nimestä ei ole mitään syytä käyttää ulkopaikallissijoja. Ehkä KrimiLLÄ olo ja Jaltassa harjoitettu hiekkarannaLLA löhöäminen vaikuttivat käytäntöön.
Jalta : Jaltalla näyttää olevan tavallisin taivutus niin historiallisissa kuin muissakin teksteissä. Tämä ei ole virhe, koska ei ole mitään erityistä normia, jonka mukaan se olisi väärin. Varmaankin ilmiöön vaikuttaa Jaltan kokeminen "rantapaikaksi".
- 15+5
Yucca kirjoitti:
Jalta : Jaltalla näyttää olevan tavallisin taivutus niin historiallisissa kuin muissakin teksteissä. Tämä ei ole virhe, koska ei ole mitään erityistä normia, jonka mukaan se olisi väärin. Varmaankin ilmiöön vaikuttaa Jaltan kokeminen "rantapaikaksi".
Samanlainen ilmiö kuin se, että suomalaiset useimmiten sanovat matkustavansa Goalle tai viettävänsä lomaa Goalla eikä Goassa?
- ЗАЗ
Yucca kirjoitti:
Jalta : Jaltalla näyttää olevan tavallisin taivutus niin historiallisissa kuin muissakin teksteissä. Tämä ei ole virhe, koska ei ole mitään erityistä normia, jonka mukaan se olisi väärin. Varmaankin ilmiöön vaikuttaa Jaltan kokeminen "rantapaikaksi".
En ole käynyt koskaan Jaltalla enkä muuallakaan Krimillä. Sen sijaan olen istunut Jaltassa – ihan omassani – ja jopa ajanut sellaisella!
Jalta eli ZAZ oli ajoneuvostoliittolainen (ukrainalainen) pikkuauto aivan Suomen autokannan surkeimmasta päästä. Ostin omani vuonna 1970 hintaan 100 markkaa eli 16,82 euroa. Kalliimpaan autoon ei opiskelijalla ollut varaa. Rahan arvo oli tuohon aikaan tietysti jotakin muuta kuin tänään. Olisin saanut satasellani esimerkiksi lähemmäs 30 pulloa halvinta punaviiniä Alkosta. Sama ei onnistu tänään 100 eurolla, joten tuon ajan sataseni arvo oli "punkkuindeksillä" mitattuna lähemmäs 200 tämän päivän euroa.
Myin Jaltani muutamaa kuukautta myöhemmin takaisin samalle kaverille, jolta olin sen ostanutkin. Kauppahinta oli tällä kertaa 80 markkaa. Kaveri osti "auton" takaisin lähinnä vain sen hyväkuntoisten renkaiden takia, hän kun oli ehtinyt välillä hankkia ajokikseen toisen, renkailtaan huonomman Jaltan. Jalta oli hänen filosofiansa mukaan halvin tapa liikkua neljällä pyörällä. Homma edellytti ainakin jonkinasteisia mekaanikon taitoja.
Jaltan maahantuonti oli aloitettu 1965, jolloin ajopelillä oli uutena hintaa 4 300 markkaa. Laadusta ja kestävyydestä kertonee jotain se, että käypä hinta putosi tuonne satasen luokkaan puolenkymmenen vuoden aikana, vaikka kilometrejäkään ei ollut pahemmin kertynyt (se kun oli mahdottomuus).
- utf.ijp
Tuossa on varmaan aika asiatonta käyttää sisäpaikallissijaa, koska kyseessä on saari ja vuori:
http://en.wikipedia.org/wiki/Mont_Saint-Michel - Haaparannalla
Haaparannalla taipuu adessiivissa. Haaparanta on kaupunki Suomen rajalla Pohjois-Ruotsissa.
- Haaparannassa
Oulusta lähdettiin aina Haaparantaan, ei Haaparannalle. Muistelen että se olisi "oikea" muoto. Mutta näinkin epätieteellisessä ympäristössä kuin näissä kieliasioissa logiikkaa ei ole ja "oikea" ja "väärä" vaihtaa paikkaa ajan, paikan ja monen muun tekijän funktiona.
- Stammis
Paikkakunta myös Pohjois-Ruotsissa, Malmivaara, ruotsiksi Malmberget
- Valamolla vai ...?
Valamo on saari Laatokassa, joka on kuulunut Suomelle. Isoisäni kävi siellä siihen aikaan, kun Valamo kuului Suomelle. En vain muista, sanoiko hän käyneensä Valamossa vai Valamolla.
- Kieli½
>Valamo on saari Laatokassa, joka on kuulunut Suomelle.
Ilmeisesti haluat sanoa Valamon kuuluneen aikoinaan Suomelle? Nyt tekstisi mukaan koko Laatokka on kuulunut Suomelle.
Totuushan on, että talvisotaa edeltävän Suomen hallussa oli vain noin puolet Laatokasta.
http://virtuoosi.pkky.fi/vilma/historia/wwkaup.gif - Häh?
Kieli½ kirjoitti:
>Valamo on saari Laatokassa, joka on kuulunut Suomelle.
Ilmeisesti haluat sanoa Valamon kuuluneen aikoinaan Suomelle? Nyt tekstisi mukaan koko Laatokka on kuulunut Suomelle.
Totuushan on, että talvisotaa edeltävän Suomen hallussa oli vain noin puolet Laatokasta.
http://virtuoosi.pkky.fi/vilma/historia/wwkaup.gifEdelsikö Suomi talvisotaa?
- Wisserbesser
Häh? kirjoitti:
Edelsikö Suomi talvisotaa?
Oikea viisastelukysymys olisi alkanut sanalla ”edeltääkö”. Partisiippi ”edeltävä” on preesensissä.
- Konevitshan kirkonk.
Yucca kirjoitti:
Miten Valamo-sana taivutettaneenkin, Valamo ei ole kaupunki minkään mittapuun mukaan.
Siellä Valamollakin on joku isompi kylä tai keskuspaikka, mikä? Missä on paikkakunta nimeltää Konevitsha. Piirpauke teki 70-luvulla kappaleen, jonka nimi oli Konevitshan kirkon kellot.
Konevitshan kirkonk. kirjoitti:
Siellä Valamollakin on joku isompi kylä tai keskuspaikka, mikä? Missä on paikkakunta nimeltää Konevitsha. Piirpauke teki 70-luvulla kappaleen, jonka nimi oli Konevitshan kirkon kellot.
"Valamo" tarkoittaa saaristoa, sen suurinta saarta tai luostaria. Kaupunkia siitä ei saa millään vääntämisellä. Tuskin kylääkään, ainakaan, jos et pysty esittämään parempaa kuin "on joku isompi kylä tai keskuspaikka, mikä?"
Konevitsha-nimistä paikkakuntaa ei ole olemassa. Konevitsan saari sijaitsee Laatokan länsirannalla. Nimi on ilmeinen väännelmä venäjänkielisestä nimestä Konevets (Коневец), joten "sh" on ilmeinen hyperkorrektismi.- tarkka poika
Wisserbesser kirjoitti:
Oikea viisastelukysymys olisi alkanut sanalla ”edeltääkö”. Partisiippi ”edeltävä” on preesensissä.
Suomi oli sama valtio ja tasavalta ennen talvisotaa ja sen jälkeen - vaikka suuri itänaapuri yrittikin saada aikaan valtiomuodon muutoksen sosialistiseksi neuvostotasavallaksi - joten ei voi puhua erikseen "talvisotaa edeltävästä Suomesta", sen paremmin kuin sen jälkeisestäkään.
Oikein on "...ennen Moskovan rauhaa v. 1940 Suomen hallussa oli vain noin puolet Laatokasta." - tarkka poika
tarkka poika kirjoitti:
Suomi oli sama valtio ja tasavalta ennen talvisotaa ja sen jälkeen - vaikka suuri itänaapuri yrittikin saada aikaan valtiomuodon muutoksen sosialistiseksi neuvostotasavallaksi - joten ei voi puhua erikseen "talvisotaa edeltävästä Suomesta", sen paremmin kuin sen jälkeisestäkään.
Oikein on "...ennen Moskovan rauhaa v. 1940 Suomen hallussa oli vain noin puolet Laatokasta.""Vain...", tosin sen jälkeen ei lainkaan.
Muuten, Ródos eli tuttavallisemmin vain Rhodos on myös kaupunki. Huutoäänestyksen perusteella porukat sanovat "Rhodoksella", ei "Rhodoksessa".
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.2463913Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha282318- 242131
Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.922039Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?931704Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se241401- 81311
Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo361297Kenen etua Stubb ajaa Euroopassa ilmoittaessaan olevansa enemmän Ruotsalainen
Tasavallan presidentti Alexander Stubb kertoi ensimmäisellä valtiovierailullaan Ruotsissa, että hän ei ole koskaan tunte3061241Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan351227