Kaavin syksyllä maalit pois veneen pohjasta ja sieltä paljastui korjauslaminointeja. Pilssin takareunaa oli korjattu ulkopuolelta. Mattoa on vedetty n. 0,5 m2 alueelle, missä pohja on saanut kovimman iskun. Tarkemmin katsottuna laminointi oli tehty gelkkarin päälle. Osa lähti irti puukolla kampeamallla. Pitäisköhän loputkin hioa pois ja korjata keväällä suoraan kuidun päälle? Jäljelle jäänyt istuu kyllä ihan hyvin, mutta kuinka kauan?
Korjauslaminointi
39
2181
Vastaukset
- Pitää uusia
Ehdottomasti pitää ottaa pois ja laminoida korjaus kokonaan uudelleen.
Gelcoatin päälle laminoinnista ei tule mitään. Oikein tehty lasikuitukorjaus on vaativa juttu. Jos et ole aiemmin tehnyt, etsi ohjeita vaikka netistä tai kysy ammattilaisen neuvoa.- seppomartti
Kuulostaa karille ajon vauriolta. Tärkeintä on selvittää koko tarvittavan korjauksen laajuus eli kaikki pois. Ja kölitukkien kiinnityksen ja sisäosien vaurioiden laajuus. Älä tee itse vaan teetä kerralla kunnollista. Sinänsä ei mikään ylivoimainen tehdä itsekään mutta jotain peruskekemusta tarvitaan. Kerran tein vastaavan laminoinnin eikä lasikuitutyö ole hankalaa muttei kannata fuskata.
- Pohjan laittoa
seppomartti kirjoitti:
Kuulostaa karille ajon vauriolta. Tärkeintä on selvittää koko tarvittavan korjauksen laajuus eli kaikki pois. Ja kölitukkien kiinnityksen ja sisäosien vaurioiden laajuus. Älä tee itse vaan teetä kerralla kunnollista. Sinänsä ei mikään ylivoimainen tehdä itsekään mutta jotain peruskekemusta tarvitaan. Kerran tein vastaavan laminoinnin eikä lasikuitutyö ole hankalaa muttei kannata fuskata.
Kyseessä on karille ajon vaurio. Koputtelemalla olen etsinyt irronneita laminointeja. Sisältä olen poistanut laipioista irronneet laminaatit. Laipiot laminoidaan keväämmällä kiinni. Pohjapalkkeja ei ollut 70-luvun ruotsalaiseen tyyliin. Ne ajattelin veistellä uretaanista ja laminoida samalla. Kyllä se pohjakin on sitten korjattava uusiksi, koska geeli on huono tarttumapinta. Rälläkällä lähtee kevyesti ja nyt on hyvä hioa kun naapurit eivät ole veneellä..
- sprutade
Pohjan laittoa kirjoitti:
Kyseessä on karille ajon vaurio. Koputtelemalla olen etsinyt irronneita laminointeja. Sisältä olen poistanut laipioista irronneet laminaatit. Laipiot laminoidaan keväämmällä kiinni. Pohjapalkkeja ei ollut 70-luvun ruotsalaiseen tyyliin. Ne ajattelin veistellä uretaanista ja laminoida samalla. Kyllä se pohjakin on sitten korjattava uusiksi, koska geeli on huono tarttumapinta. Rälläkällä lähtee kevyesti ja nyt on hyvä hioa kun naapurit eivät ole veneellä..
Vaikka teetkin itse työn, niin käytä ammattilaista paikalla ja pyydä työn valvojaksi. Ennen kuin alat käytellä rälläkkää. On nimittäin aika vaativa projekti, eikä sovi kuiduttamisen harjoitteluun jos aikaisempaa kokemusta ei ole. Noilla kölipalkeilla voi kyllä harjoitella.
- vie korjaamolle!
Pohjan laittoa kirjoitti:
Kyseessä on karille ajon vaurio. Koputtelemalla olen etsinyt irronneita laminointeja. Sisältä olen poistanut laipioista irronneet laminaatit. Laipiot laminoidaan keväämmällä kiinni. Pohjapalkkeja ei ollut 70-luvun ruotsalaiseen tyyliin. Ne ajattelin veistellä uretaanista ja laminoida samalla. Kyllä se pohjakin on sitten korjattava uusiksi, koska geeli on huono tarttumapinta. Rälläkällä lähtee kevyesti ja nyt on hyvä hioa kun naapurit eivät ole veneellä..
Minäkin ehdotan ja kannatan seppomartin jo mainitsemaa suositusta: teetä runkoremontti jollain hyvämaineisella lasikuituveneiden korjaamolla! Laminointityö pitää tehdä lämpimissä ja kuivissa tiloissa. Delaminaation laajuuden selvitys voi vaatia purkamistyötä.
Jos korjaus tehdään huonosti (kuten kysyjän veneessä oli tehty), seuraava pohjakosketus voi olla hengenvaarallinen. Mieti sitäkin, kun ajattelet vaivaa ja korjauskustannuksia.
Jos korjaus tehdään ammattitaidolla, runko voi korjauksen jälkeen olla jopa vahvempi kuin alkuperäinen.
En tiedä, miksi nimimerkki "Pohjan laittoa" mainitsi 70-luvun ruotsalaistyylin. Eikö parempi malli olisi vaikkapa edesmenneen suomalaisen venetekijä Eikka Antinojan tyyli samalta aikakaudelta (vrt. S&S 6,6 ja Antillla)? - kannattaa tehdä
vie korjaamolle! kirjoitti:
Minäkin ehdotan ja kannatan seppomartin jo mainitsemaa suositusta: teetä runkoremontti jollain hyvämaineisella lasikuituveneiden korjaamolla! Laminointityö pitää tehdä lämpimissä ja kuivissa tiloissa. Delaminaation laajuuden selvitys voi vaatia purkamistyötä.
Jos korjaus tehdään huonosti (kuten kysyjän veneessä oli tehty), seuraava pohjakosketus voi olla hengenvaarallinen. Mieti sitäkin, kun ajattelet vaivaa ja korjauskustannuksia.
Jos korjaus tehdään ammattitaidolla, runko voi korjauksen jälkeen olla jopa vahvempi kuin alkuperäinen.
En tiedä, miksi nimimerkki "Pohjan laittoa" mainitsi 70-luvun ruotsalaistyylin. Eikö parempi malli olisi vaikkapa edesmenneen suomalaisen venetekijä Eikka Antinojan tyyli samalta aikakaudelta (vrt. S&S 6,6 ja Antillla)?Itse tekemällä tuollainen ei edes maksa paljon, teettämällä ammattilaisella hintaa kertyy. Se ei ole vaikea tehdä kunnolla.
- 12-12
Pohjan laittoa kirjoitti:
Kyseessä on karille ajon vaurio. Koputtelemalla olen etsinyt irronneita laminointeja. Sisältä olen poistanut laipioista irronneet laminaatit. Laipiot laminoidaan keväämmällä kiinni. Pohjapalkkeja ei ollut 70-luvun ruotsalaiseen tyyliin. Ne ajattelin veistellä uretaanista ja laminoida samalla. Kyllä se pohjakin on sitten korjattava uusiksi, koska geeli on huono tarttumapinta. Rälläkällä lähtee kevyesti ja nyt on hyvä hioa kun naapurit eivät ole veneellä..
Poista koko vaurioaluueelta sekä sisä- että ulkopuolelta topgoat ja gelgoat. Valaise lampulla rungon läpi. Tällöin näet vaurioaluueen hämähäkkikuviot. Tuossa vaiheessa olisi hyvä saada ammattilaisen mielipide toimenpiteistä.
- Pohjan kunnostus
12-12 kirjoitti:
Poista koko vaurioaluueelta sekä sisä- että ulkopuolelta topgoat ja gelgoat. Valaise lampulla rungon läpi. Tällöin näet vaurioaluueen hämähäkkikuviot. Tuossa vaiheessa olisi hyvä saada ammattilaisen mielipide toimenpiteistä.
Vaurioalueaalla laminaatin paksuus on n. 5 cm. Katsotaan mitä laastarin alta paljastuu ensi viikonloppuna. Vaurio ei ilmeisesti ole tullut rungon läpi, vaan halkeama ulottuu enintään parin cm syvyteen. Vettä ei ole tullut pilssiin kesän aikana. Eiköhän tuon korjaa myös itse. Pk-seudulla työn hinta on sellainen, että tosta tulee helposti korjauskuluja puolet veneen hinnasta. Pitää vaan keväällä viritellä veneen ympärille lämmitetty teltta. Se on kuitenkin tekeillä epoksimaalausta varten.
- 12-12
Pohjan kunnostus kirjoitti:
Vaurioalueaalla laminaatin paksuus on n. 5 cm. Katsotaan mitä laastarin alta paljastuu ensi viikonloppuna. Vaurio ei ilmeisesti ole tullut rungon läpi, vaan halkeama ulottuu enintään parin cm syvyteen. Vettä ei ole tullut pilssiin kesän aikana. Eiköhän tuon korjaa myös itse. Pk-seudulla työn hinta on sellainen, että tosta tulee helposti korjauskuluja puolet veneen hinnasta. Pitää vaan keväällä viritellä veneen ympärille lämmitetty teltta. Se on kuitenkin tekeillä epoksimaalausta varten.
Jos aiot laittaa pohjapalkkeja joudut ottamaan topgoatin pois ainakin siltä alueelta. Lampulla saa paremman kuvan kuiturakenteen kunnosta. Jos laminaatti on 5 cm paksua, se on ilmeisesti ruiskulaminaattia. Mahdollinen laminaattipaksuudella kosteus pitää myös saada pois. Kosteuden syvyydestä saa selvyyttä koeporauksilla esim. 10 mm:n terällä.
- edellytykset
kannattaa tehdä kirjoitti:
Itse tekemällä tuollainen ei edes maksa paljon, teettämällä ammattilaisella hintaa kertyy. Se ei ole vaikea tehdä kunnolla.
Ei toki ole vaikea, jos on käytettävissä lämmin kuiva työtila, työkalut tarvikkeet, oma osaaminen kokemus sekä aikaa työn toteuttamiseen.
- Pohjan korjaaja
12-12 kirjoitti:
Jos aiot laittaa pohjapalkkeja joudut ottamaan topgoatin pois ainakin siltä alueelta. Lampulla saa paremman kuvan kuiturakenteen kunnosta. Jos laminaatti on 5 cm paksua, se on ilmeisesti ruiskulaminaattia. Mahdollinen laminaattipaksuudella kosteus pitää myös saada pois. Kosteuden syvyydestä saa selvyyttä koeporauksilla esim. 10 mm:n terällä.
Vene on purettu sisältä niin, että runko on paljaana. Toppari lähtee, kun saan loput sisähommat tehtyä. Topparin poisto on sotkuista hommaa, joten jätän sen viimeiseksi. Pitää sitten tutkia halogeenilampulla ja koputtelemalla laminaatti läpi. Märkä laminaatti erottuu kyllä jo aluetta hioessa. Se on selvästi tervettä tummempaa. Ruiskulaminoinnista en tiedä. Ihan tukevasti rakennettu pohja. Materiaalin paksuus paljon suurempi kuin linkin Marinossa. Raportissa oli kuitenkin hyvät ohjeet. En aio korjata reikiä kitillä. Tuon kokoisen läpireiän korjaus kittaamalla ja topparia päälle, huh huh. Kitti alla ja lasikuitumatto päälle olisi sentään estänyt ton uppoamisen suurella todennäköisyydellä. Ei muutama jälkeenpäin vedetty kerros mattoa irtoa pohjasta kovin helposti. Kokeiltu on.
- Sps
Pohjan korjaaja kirjoitti:
Vene on purettu sisältä niin, että runko on paljaana. Toppari lähtee, kun saan loput sisähommat tehtyä. Topparin poisto on sotkuista hommaa, joten jätän sen viimeiseksi. Pitää sitten tutkia halogeenilampulla ja koputtelemalla laminaatti läpi. Märkä laminaatti erottuu kyllä jo aluetta hioessa. Se on selvästi tervettä tummempaa. Ruiskulaminoinnista en tiedä. Ihan tukevasti rakennettu pohja. Materiaalin paksuus paljon suurempi kuin linkin Marinossa. Raportissa oli kuitenkin hyvät ohjeet. En aio korjata reikiä kitillä. Tuon kokoisen läpireiän korjaus kittaamalla ja topparia päälle, huh huh. Kitti alla ja lasikuitumatto päälle olisi sentään estänyt ton uppoamisen suurella todennäköisyydellä. Ei muutama jälkeenpäin vedetty kerros mattoa irtoa pohjasta kovin helposti. Kokeiltu on.
"Kitti alla ja lasikuitumattoa päälle". Ei tuolla asenteella. Tarvitset tekijän tai valvojan.
- Ei kittiä
Sps kirjoitti:
"Kitti alla ja lasikuitumattoa päälle". Ei tuolla asenteella. Tarvitset tekijän tai valvojan.
Näin. Kitillä ei ole tarkoitus korjata mitään vaurioita vesilinjan alapuolella.
- laminointi
Pohjan korjaaja kirjoitti:
Vene on purettu sisältä niin, että runko on paljaana. Toppari lähtee, kun saan loput sisähommat tehtyä. Topparin poisto on sotkuista hommaa, joten jätän sen viimeiseksi. Pitää sitten tutkia halogeenilampulla ja koputtelemalla laminaatti läpi. Märkä laminaatti erottuu kyllä jo aluetta hioessa. Se on selvästi tervettä tummempaa. Ruiskulaminoinnista en tiedä. Ihan tukevasti rakennettu pohja. Materiaalin paksuus paljon suurempi kuin linkin Marinossa. Raportissa oli kuitenkin hyvät ohjeet. En aio korjata reikiä kitillä. Tuon kokoisen läpireiän korjaus kittaamalla ja topparia päälle, huh huh. Kitti alla ja lasikuitumatto päälle olisi sentään estänyt ton uppoamisen suurella todennäköisyydellä. Ei muutama jälkeenpäin vedetty kerros mattoa irtoa pohjasta kovin helposti. Kokeiltu on.
Viistoa korjattavan alueen reunat mahdollisimman pitkältä niin saat laajan tartuntapinnan uudelle matolle, ja käytä joka kerrokseen tähän työhön tarkoitettua telaa ilmakuplien poistamiseksi.
- Sps
laminointi kirjoitti:
Viistoa korjattavan alueen reunat mahdollisimman pitkältä niin saat laajan tartuntapinnan uudelle matolle, ja käytä joka kerrokseen tähän työhön tarkoitettua telaa ilmakuplien poistamiseksi.
ei tarvitse viistota "mahdollisimman pitälle". Eikös venekorjauksessa 1:15 olisi normiviistous molemmille puolille jos on läpivaurio.
- naturligtvis
Sps kirjoitti:
ei tarvitse viistota "mahdollisimman pitälle". Eikös venekorjauksessa 1:15 olisi normiviistous molemmille puolille jos on läpivaurio.
Enempi parempi.
- miten?
naturligtvis kirjoitti:
Enempi parempi.
1:15 tuottaa alkuperäisen kanssa yhtä lujan rakenteen. Miten sitä enempi olisi parempi? Se 1:15 oli jo aikanaan ohje vanerirakenteisten lentokoneiden korjauksissa.
- Pohjan korjaaja
miten? kirjoitti:
1:15 tuottaa alkuperäisen kanssa yhtä lujan rakenteen. Miten sitä enempi olisi parempi? Se 1:15 oli jo aikanaan ohje vanerirakenteisten lentokoneiden korjauksissa.
1:15 säännöt ovat melko mahdottomia paikoissa kuten pilssin etureuna, jos ei irroita köliä. Laminaattipaksuus esim. 1 cm pitäisi saada uutta ulottumaan 15 cm kölin alle..
Miten kannattaa tehdä vedenalainen evämuoto laikuidusta? Muoto on pakko tehdä kitistä ja sen päälle tehdään lasikuidusta kuori. Uretaanivaahto on vielä helpompi, muttei kestä vettä. - Bossu
Pohjan korjaaja kirjoitti:
1:15 säännöt ovat melko mahdottomia paikoissa kuten pilssin etureuna, jos ei irroita köliä. Laminaattipaksuus esim. 1 cm pitäisi saada uutta ulottumaan 15 cm kölin alle..
Miten kannattaa tehdä vedenalainen evämuoto laikuidusta? Muoto on pakko tehdä kitistä ja sen päälle tehdään lasikuidusta kuori. Uretaanivaahto on vielä helpompi, muttei kestä vettä.Voisitko tehdä palasesta naarasmuotin vaikka polyuretaanista? Tai vaikka urosmuotinkin, jos kaivat polyuretaanin sitten pois. Ja laitat vaikka lasikuitukittiä sisälle ja laminoit sen sitten kiinni.
- 17 + 18
Bossu kirjoitti:
Voisitko tehdä palasesta naarasmuotin vaikka polyuretaanista? Tai vaikka urosmuotinkin, jos kaivat polyuretaanin sitten pois. Ja laitat vaikka lasikuitukittiä sisälle ja laminoit sen sitten kiinni.
Miksi helvetissä pitää tehdä uretaanista kun tietää ettei se kestä. Paljon järkevämpää tehdä samantien oikeasta väliainemateriaalista niin kestää.
Hintaero on pienessä projektissa naurettavan pieni verrattuna esim työajan kuluihin.
Siis divinycell, herex, airex, corecell, ym käyttöön. Niitä on aivan yhtä helppoa työstää kuin uretaaniakin.
https://www.google.fi/?gws_rd=ssl#q=core materials
- Sori vaan
Kaikki runkovauriot pitää korjata molemmilta puolilta, sisältä ja ulkoa.
- Sama "korjaaja"?
Näin käy, kun pistää vahingon kiertämään.
Onneksi kukaan ei kuollut.
http://www.turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/2009/d182009m_tutkintaselostus/d182009m_tutkintaselostus.pdf - Bossu
Riippuu veneen hinnasta. Jos on muutaman tonnin paatti, kannattaa itse tehdä, jos on yli kymppitonnin, kannattaa käyttää asiantuntijaa. Jos teet itse, pura vanhaa pois, kunnes kaikki huono on pois. Tämän joutuu se ammattilainenkin tekemään. Sitten uutta tilalle. Tähän kannattaa ainakin kysyä neuvoja, jos ei pyytää jotakuta katsomaan. Hanki kunnon hengityssuojain ja suojalasit. Ei siis sellainen pieni paperikaistale suun eteen, vaan kunnon suodattimilla varustettu mallli. Lasikuituhiukkaset on asbestin tasoa syövän aiheuttajina eikä ne silmissäkään tee hyvää.
- myös iho suojattava!
Kun annoit suojautumisohjeita lasikuituhommiin (hengityksen ja silmien suojaus), on syytä lisätä ihon suojaus! Vanhoja lasikuiturakenteita purkaessa, sahatessa rälläköidessä tai hiomatöissä taikka lasikuitumattoja leikatessa ilmaan pölisee pienen pieniä lasikuitutikkuja. Vaikka niitä ei juuri huomaa, ne tuppaavat menemään ihon läpi siellä, missä paljasta ihoa on esillä. Erityisesti kaula ja ranteet ovat vaarassa. Huomioikaa se suojavarusteissa!
- köli vinossa
En missään nimessä väheksy annettuja suojautumisohjeita, mutta ei lasikuitu ole vaarallisuudessa verrattavissa asbestiin. Asbestityöt ovat luvanvaraista hommaa, kun taas lasikuitutöitä voi huoletta tehdä itse asianmukaisesti suojautuneena, ilman turhaa hysteriaa.
Mutta kunnon hengityssuojaimen hankkiminen on järkevää myös siitä syystä, että hiontahommien ohella sitä voi käyttää laminointityössä, kunhan vaihtaa selllaiset patruunat, jotka suodattavat kemikaalihöyryt pois. Laminoitaessa haihduttavaa pinta-alaa voi olla paljonkin ja käry on vähintäänkin voimakas ja jos vielä joutuu tarkistelemaan työn onnistumista lähietäisyydeltä... - Pohjan korjaus
köli vinossa kirjoitti:
En missään nimessä väheksy annettuja suojautumisohjeita, mutta ei lasikuitu ole vaarallisuudessa verrattavissa asbestiin. Asbestityöt ovat luvanvaraista hommaa, kun taas lasikuitutöitä voi huoletta tehdä itse asianmukaisesti suojautuneena, ilman turhaa hysteriaa.
Mutta kunnon hengityssuojaimen hankkiminen on järkevää myös siitä syystä, että hiontahommien ohella sitä voi käyttää laminointityössä, kunhan vaihtaa selllaiset patruunat, jotka suodattavat kemikaalihöyryt pois. Laminoitaessa haihduttavaa pinta-alaa voi olla paljonkin ja käry on vähintäänkin voimakas ja jos vielä joutuu tarkistelemaan työn onnistumista lähietäisyydeltä...Kokonaanari on ihan huippu näissä likaisissa töissä. Se oli nyös ehdoton myrkkyjen kaavinnassa, koska mitkään lasit eivät suojanneet riittävästi silmiä.
- suojavarusteet
köli vinossa kirjoitti:
En missään nimessä väheksy annettuja suojautumisohjeita, mutta ei lasikuitu ole vaarallisuudessa verrattavissa asbestiin. Asbestityöt ovat luvanvaraista hommaa, kun taas lasikuitutöitä voi huoletta tehdä itse asianmukaisesti suojautuneena, ilman turhaa hysteriaa.
Mutta kunnon hengityssuojaimen hankkiminen on järkevää myös siitä syystä, että hiontahommien ohella sitä voi käyttää laminointityössä, kunhan vaihtaa selllaiset patruunat, jotka suodattavat kemikaalihöyryt pois. Laminoitaessa haihduttavaa pinta-alaa voi olla paljonkin ja käry on vähintäänkin voimakas ja jos vielä joutuu tarkistelemaan työn onnistumista lähietäisyydeltä...Viittasit asbestiin.
Lasikuitupölyä on kyllä aikaisemmin jopa verrattu asbestipölyyn. 1970-luvulla rottakokeissa lasikuitupöly oli todettu mahdolliseksi syövän aiheuttajaksi. Nykyisin lasikuitua ei luokitella tällaiseksi ihmisellä.
Lasikuitupöly häviää elimistöstä vähitellen, mutta voi ärsyttää silmiä, hengitystä ja ihoa. Siksi kannattaa suojautua, vaikka lasikuitutyöt eivät ole luvanvaraisia. Lasikuitutyön aiheuttamista iho-oireista löytyy hoito-ohjeita netistä (ainakin englanninkielisiä), jos asia tulee ajankohtaiseksi.
Kuvia suojavarusteista:
http://pintakilta.wikispaces.com/Työturvallisuus - erot
suojavarusteet kirjoitti:
Viittasit asbestiin.
Lasikuitupölyä on kyllä aikaisemmin jopa verrattu asbestipölyyn. 1970-luvulla rottakokeissa lasikuitupöly oli todettu mahdolliseksi syövän aiheuttajaksi. Nykyisin lasikuitua ei luokitella tällaiseksi ihmisellä.
Lasikuitupöly häviää elimistöstä vähitellen, mutta voi ärsyttää silmiä, hengitystä ja ihoa. Siksi kannattaa suojautua, vaikka lasikuitutyöt eivät ole luvanvaraisia. Lasikuitutyön aiheuttamista iho-oireista löytyy hoito-ohjeita netistä (ainakin englanninkielisiä), jos asia tulee ajankohtaiseksi.
Kuvia suojavarusteista:
http://pintakilta.wikispaces.com/TyöturvallisuusAsbestin huonoin ominaisuus on että pöly jää keuhkoihin pysyvästi.
- seppomartti
erot kirjoitti:
Asbestin huonoin ominaisuus on että pöly jää keuhkoihin pysyvästi.
Asbestin vielä huonompi ominaisuus on, että keuhkoonsa saanut todennäköisesti kuolee mesoteliomaan, mihin ei ole hoitoa. Siitä johtuu varotoimet. Lasikuidulle ei vaadita vastaavaa suojautumista lakisääteisesti mutta suojautua kannattaa.
- Bossu
köli vinossa kirjoitti:
En missään nimessä väheksy annettuja suojautumisohjeita, mutta ei lasikuitu ole vaarallisuudessa verrattavissa asbestiin. Asbestityöt ovat luvanvaraista hommaa, kun taas lasikuitutöitä voi huoletta tehdä itse asianmukaisesti suojautuneena, ilman turhaa hysteriaa.
Mutta kunnon hengityssuojaimen hankkiminen on järkevää myös siitä syystä, että hiontahommien ohella sitä voi käyttää laminointityössä, kunhan vaihtaa selllaiset patruunat, jotka suodattavat kemikaalihöyryt pois. Laminoitaessa haihduttavaa pinta-alaa voi olla paljonkin ja käry on vähintäänkin voimakas ja jos vielä joutuu tarkistelemaan työn onnistumista lähietäisyydeltä...No ei se ihan asbestia ole, mutta rälläkän kanssa sitä pölyä tulee todella paljon, jolloin sitä on sitten keuhkot täynnä. Sitten kun laittaa kuulosuojaimet, hengityssuojaimen, suojalasit ja jonkun kaavun päälle, on olo jo varsin klaustrofobinen. Tuo hartseista vapautuva kaasu on tosiaan myös vaarallinen. Muistan yhden kerran, kun laminoin yhteen veneeseen laatikkoa, pää oli siellä oli laatikossa sisällä ja levitin reilusti hartsia. Hartsin käry oli niin voimakas, että taju oli lähteä ja jouduin pitkään istuskelemaan ennen kuin uskalsin nousta seisomaan.
- Riesa sekin
Bossu kirjoitti:
No ei se ihan asbestia ole, mutta rälläkän kanssa sitä pölyä tulee todella paljon, jolloin sitä on sitten keuhkot täynnä. Sitten kun laittaa kuulosuojaimet, hengityssuojaimen, suojalasit ja jonkun kaavun päälle, on olo jo varsin klaustrofobinen. Tuo hartseista vapautuva kaasu on tosiaan myös vaarallinen. Muistan yhden kerran, kun laminoin yhteen veneeseen laatikkoa, pää oli siellä oli laatikossa sisällä ja levitin reilusti hartsia. Hartsin käry oli niin voimakas, että taju oli lähteä ja jouduin pitkään istuskelemaan ennen kuin uskalsin nousta seisomaan.
Hartsi aiheuttaa suolistosyöpää pitkäaikaisvaikutuksena.
- Sps
Riesa sekin kirjoitti:
Hartsi aiheuttaa suolistosyöpää pitkäaikaisvaikutuksena.
Sen takia hartseja ei kannata syödä
- tarkennus
Sps kirjoitti:
Sen takia hartseja ei kannata syödä
Eikä hengittää tai koskea paljain käsin.
- ei liity lasikuituun
seppomartti kirjoitti:
Asbestin vielä huonompi ominaisuus on, että keuhkoonsa saanut todennäköisesti kuolee mesoteliomaan, mihin ei ole hoitoa. Siitä johtuu varotoimet. Lasikuidulle ei vaadita vastaavaa suojautumista lakisääteisesti mutta suojautua kannattaa.
Vaikka asbestialtistus ja mesotelioma eivät mitenkään liity veneen pohjan korjaukseen, täsmennetään tuota seppomartin väittämää. Mesoteliomaa kyllä voidaan hoitaa sekä kemoterapialla että joissakin tapauksessa operatiivisesti, mutta ennuste on edelleen huono. Yleistietoa on vaikkapa tässä:
http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Keuhkosyöpä_ja_mesoteliooma - seppomartti
ei liity lasikuituun kirjoitti:
Vaikka asbestialtistus ja mesotelioma eivät mitenkään liity veneen pohjan korjaukseen, täsmennetään tuota seppomartin väittämää. Mesoteliomaa kyllä voidaan hoitaa sekä kemoterapialla että joissakin tapauksessa operatiivisesti, mutta ennuste on edelleen huono. Yleistietoa on vaikkapa tässä:
http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Keuhkosyöpä_ja_mesotelioomaVoidaan hoitaa mutta todennäköisesti kuolee mesotelioomaansa. Oliko siinä jotain täydennettävää?. Minusta se on aika täsmällinen ilmaisu.
- turha inttää
seppomartti kirjoitti:
Voidaan hoitaa mutta todennäköisesti kuolee mesotelioomaansa. Oliko siinä jotain täydennettävää?. Minusta se on aika täsmällinen ilmaisu.
Oli täydennettävää! Ilmauksesi "ei ole hoitoa" oli virheellinen.
Hoidossa on tapahtunut jkv edistystä viimeisten 10 vuoden aikana. Vaikka sairauden ennuste onkin huono, hoidosta on hyötyä.
Mesotelioman immuno-, geeni- ja fotodynaaminen hoito ovat tutkimusvaiheessa.
Jos itse sairastuisit mesoteliomaan, kieltäytyisitkö hoidosta? Myös oireita lievittävä hoito on potilasta auttavaa hoitoa. Kaikkea ei mitata elinvuosilla.
Tämä asia lienee loppuunkäsitelty purjehdusfoorumilla.
- 18 + 5
"Osa lähti irti puukolla kampeamallla."
Kaikki kuitu lähtee irti puukolla kampeamalla, olipa kyseessä sitten korjaus tai uudistuotanto. Tämä siksi, että puukolla kampeamalla saa helposti aikaan suuremman pintapaineen kuin hartsin vetolujuudet enimmillään ovat. Tuosta ei siis voi päätellä yhtään mitään korjauksen onnistumisesta.
Olennaisinta olisi tietää vaurion paikka veneessä.
"Pilssin takareunaa oli korjattu ulkopuolelta"
Pilssin takareuna voi veneestä riippuen olla peräsinakselin takana tai keskellä eväköliä tai missä tahansa siltä väliltä. Tällä on todella olennainen merkitys alueelle kohdistuviin kuormiin, ja siten korjaukselta vaadittaviin lujuusominaisuuksiin.- Pohjan korjaaja
Kuidun alle ei saa puukkoa kun se on kiinni alustassaan. Tunnettu tapa tutkia delaminoitumista laminaatin reunalta on puukkokoe eli jos puukko tai nattoveitsi menee kuidjn alle, se on irti alustastaan. silloin sen kuidun voi repiä pois puukolla. Irtonainen kuitu ei tue rakennetta. Näin löytyy irronneet pohjapalkit ja laipioiden laminoinnit. Koputtelu on toinen mahdollisuus. Kun kuitu kopisee ontosti, se on delaminoitunut.
Kysyjän vene on eväkölinen eli pilssievässä on kiinni tukevasti pultattu köli. Sauma tosin irvistää perästä karilleajon seurauksena. Parasta olisi varmasti irroittaa koko köli ja korjata myös pilssievän alapuolelle ulottuvalla kuitumatolla, mutta kölin irrotus on vähän liikaa. Vettä ei kuitenkaan tule veneeseen sisälle, joten pultit ovat tiiviit. - 8 + 13
Pohjan korjaaja kirjoitti:
Kuidun alle ei saa puukkoa kun se on kiinni alustassaan. Tunnettu tapa tutkia delaminoitumista laminaatin reunalta on puukkokoe eli jos puukko tai nattoveitsi menee kuidjn alle, se on irti alustastaan. silloin sen kuidun voi repiä pois puukolla. Irtonainen kuitu ei tue rakennetta. Näin löytyy irronneet pohjapalkit ja laipioiden laminoinnit. Koputtelu on toinen mahdollisuus. Kun kuitu kopisee ontosti, se on delaminoitunut.
Kysyjän vene on eväkölinen eli pilssievässä on kiinni tukevasti pultattu köli. Sauma tosin irvistää perästä karilleajon seurauksena. Parasta olisi varmasti irroittaa koko köli ja korjata myös pilssievän alapuolelle ulottuvalla kuitumatolla, mutta kölin irrotus on vähän liikaa. Vettä ei kuitenkaan tule veneeseen sisälle, joten pultit ovat tiiviit.Kuidun alle saa terävän puukon kärjen silloinkin kun kuitu on kunnolla kiinni alustassaan. Kuidun päädystä se käy helposti ja keskeltä kuitua on työläämpää, mutta onnistuu kyllä. Kovettuneen hartsin lujuus on 50 ... 100 MPa, joten 1mm leveän kuidun saa irti päädystä alle 100N voimalla. Puukon kahvaan ei voimaa tarvita senkään vertaa, sillä puukko toimii kiilana. Päädystä irrotettuna voima ei todellakaan kohdistu kerralla milliä pitemmälle, eivätkä kuidut yleensä ole edes 1mm leveitä. Ohuen alipaineella laminoidun kuidun saaminen irti keskeltä tosin yleensä katkaisee kuidun. Paksummat roving kuidut saa yleensä irti keskeltä ehjänäkin koveralta puolelta tai tasaisesta pinnasta. Käytännön kokemusta on veneitä rakentaneena ihan riittävästi tästäkin asiasta, mutta sinulta sitä näköjään puuttuu.
Delaminoitumista tutkitaan yleensä NDT-menetelmillä, joista ultraäänen käyttö on yleisin. Korvakuulolta koputtelulla selviää kyllä pahemmat vauriot, muttei läheskään kaikki valmistusviat paksussa 5cm pohjalaminaatissa. Sellainen kun ei kopise ontosti vaikka syvemmällä olisikin pieni delaminoitunut alue, jos pinta on kunnossa.
Läheskään kaikissa eväköliveneissä ei ole mitään erillistä pilssievää kölin lisäksi.
Osassa on huomattavasti kölievää pitempi pilssi ja osassa pilssitasku kölievän koloon upotettuna. Joissain eväköliveneissä taas ei ole pilssiä ollenkaan, ja joissain pilssi on kölitukkien välissä tasaisella pohjalla ilman muita reunoja kuin jäykisteiden muodostamina.
Kysyjän veneestä ei tiedetä mitään muuta kuin mitä kysyjä on siitä kertonut. Eli selvästi vähemmän kuin oletat.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
eerikäinen novassa sanoi ei kukaan enää aja manuaalivaihteilla
meillä on 3 autoa talissa ja kaikissa manuaalilaatikot, on meillä vielä tämmöiset vaikka toisin puhutaan.2462791Ilo, joka nousee silmiisi saakka
kun katseemme kohtaavat. Olet energinen, aito, ihana. Välillä tuijotat suoraan silmiini - enkä hämmenny, katson takaisin691836- 681810
Jokaisella on omat syntinsä
Minä olisin niin mielelläni sinun. Ehkä joskus viittasitkin siihen. Olet nainen ajatuksissani jatkuvasti ja taidat tietä901687En oikeasti
Tiennyt että sinulla on ollut vaikeuksia ja huonoja aikoja. Olen oikeasti pahoillani, ja olisin myös toiminut eritavoin1741651Vakava varoitus perussuomalaisista!
Keskustan Annika Saarikolta veret seisauttavaa tekstiä, lukekaa uutinen kokonaisuudessaan, tässä siitä maistiainen: ”Ke280141190-luvulla maa syöksyi lamaan, ja silloinkin oli syypäinä samat tahot kuin nyt
Laman aiheuttajat olivat demarivetoinen virheellinen finanssipolitiikka, sekä ay-liikkeen taipumattomuus tilanteessa mik1511363Olisitko ihminen minulle. Ihan ihminen vain.
Tiedätkö, että saan kyyneleet silmiini, niin syvästi sinua kaipaan. Meidän välillä on jotain todella syvää, kaunista ja581025- 1731017
Mä olisin niin iloinen
Jos vielä joskus nähtäis.. Ollaanko tulkittu mies toisiamme väärin?. Kumpikin luuli ettei toinen tykkää, vaikka molemmat62887