Hirttomäki

Jospa Hirttomäki on myöhemmin vääntynyt Herttoniemi. ;0)

Herttoniemessä on aikoinaan viikingit teilanneet väestöä, tai ainakin ne varoitusroihun polttajat. Niitä varoitusroihuja oli isojen mäkien päällä laivojen kulkureittien varrella. Siitä sai Roihuvuori nimensä, sinne ne viikingit ryöstöretkillään kuulemma mielellään rantautuivat. Seuraava kokko olikin Herttoniemessä ja sieltä viikingit saivat ne vartiomiehet kiinni ja teilasivat erittäin julmalla tavalla.

Senaatintorin laitamilla, siitä hieman "mäkeä" ylöspäin, mistä ilmeisesti nimi Hirttomäki.

Linkistä löytyy yksi paikka ja sivun alaosasta mahdollisuus kysyä lisää.

http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mitenkas-se-mahtoikaan-olla-etta-olikos-se-helsin

Vanhan Helsingin hirttopaikka oli Arabiassa tehtaiden koillispäässä nimeltään Hirsipuunkallio ja nykyiseltä nimeltään Bokvillaninpuisto.

1640 Hki siirtyi Vironniemen alustalle eli nykyiseen kantakaupunkiin.
Ja, niinkuin kutina oli, että Hirttomäki olisi tuossa Kruunuhaan Siltavuorenrannassa/Siltavuorenpenkereellä Sotamuseon ja Leijonalinnan vieressä.
Todennäköisesti tämä rakennus Maurinkadun päässä on rakennettu hirttolavan paikalle 1950-luvulla
http://goo.gl/maps/Do2no
Toisesta suunnasta eli Pohjoisrannasta nähtynä. Paikalla on pudotusta about 10-15 m alas Pohjoisrantaan.
http://goo.gl/maps/yzs1Q
1800-luvulla Kampissa oli kaupungin virallinen teloituspaikka suunnilleen nykyisen Fredrikinkatu 54:n kohdalla.
http://goo.gl/maps/NpHXY
Paikassa ei tietääkseni ole ollut mäkeä, joten Hirttomäen arvonimen vie tuo Siltavuoren mäki.

Vuonna 1825 muuttui niin, kuolemantuomiot oli pantava täytäntöön ainoastaan, jos tuomittu oli syyllistynyt valtiorikokseen taikka keisarin tai keisariperheen jäsenen murhaan.
Muut vakavat rikokset johtivat karkotukseen Siperiaan enkä muista tavanneeni kirjallisuudessa tai elokuvissa ketään esittelemässä itseään Siperiasta palanneena.

Aika jännää tässä keskustelussa oleva sivujuonne, kuinka esim. Roihuvuori on saanut nimensä varoituskokoista.
Onko siellä siihen aikaan ollut jatkuva vartio, muutenhan tuollaisilla varoituskokilla ei olisi ollut juurikaan merkitystä. Kuinka usein niitä viikinkejä sitten hyökkäili asutuksiin, jos tuollaista varoitusjärjestelmää on ylläpidetty ?

Viikinkiaika oli käsittämättömän raakaa rannikolla ja Roihuvuoren viikinkiajan vartiopaikka ja varoitustulet on varsin looginen selitys paikan nimelle jo pelkästään korkean maaston ja laajan merinäköyhteyden vuoksi.
Roihuvuoren historiasta kirjoittanut Kaarina Hulkkonen:
”Vanhoista kartoista löytyy rannikkoalueita useita Kasaberget-nimisiä vuoria. Ikivanhan kielen sana kasar- tai kasa- tarkoittavat mm. vartiopaikkaa, josta tarkkailtiin vieraitten liikkumista ja ilmoitettiin tunkeutujien lähestymisestä merkinantotulilla. Yksi Kasaberget oli vuorella, missä nyt on Roihuvuoren kirkko.”
http://roihuvuori.com/tietoa-roihuvuoresta/roihuvuoren-historia-mainmenu-193

Wikipedian kirjoittajalla on eri näkemys:
”Yleisesti luullaan Roihuvuoren nimen tulevan siitä, että mäellä olisi poltettu vartiotulia viikinkiaikana. Mitään historiallista todistetta ei kuitenkaan ole, että näin olisi viikinkiaikana tai sen jälkeen tapahtunut, vaan päätelmät perustuvat enemmänkin Roihuvuori-nimeen. Roihuvuori-nimi esiintyykin (ruotsinkielisessä muodossaan Kasberget) ensimmäisen kerran vasta jatkosodan aikana Kasa-ilmatorjuntapatterin yhteydessä, joka oli saanut koodinimensä viereisestä, Vartiokylän kaupunginosaan kuuluvasta Roihupellosta (Kasåker).
Jatkosodan loppupuolella nykyisen Roihuvuoren kirkon paikalla toimi koodinimellä "Kasa" nimetty 107. raskas ilmatorjuntapatteri.

Ps. Hertsikaan ja Roihikseen liittyen: Herttoniemen öljysatamaan liikennöitiin tavarajunilla vielä kait 1980-luvulla, mutta koska on ajettu Valtionrautateiden henkilöjunilla matkustajia Herttoniemestä Helsingin keskustaan?

No mistä se tieto on peräisin, että viikingit mestanneet ihmisiä Herttoniemessä ?

Ormgårdin viikinki kuningas Ottar, Ruotsista llöydetyn riimukirjoituksen mukaan "itätiellä katkoi päitä ja poltti elävänä Herttoniemen vartijat.
Paikka on saatu, tai arveltu siitä riimukirjoituksesta.

Valtionrautateiden henkilöjunilla Herttoniemestä Helsingin keskustaan?
1962 HKL:n koko henkilökunta irtisanoutui palkkakiistan takia ja sen piti toteutua 19.12.62, mutta se siirtyi tammikuulle. VR aloitti henkilöjunat siten, että 10 junaa ajoi joka arkipäivä 21.12.62 – 5.1.63 eli 11 arkipäivää ja matkustajia oli kaikkiaan 26.
Reitti kulki pohjoisesta Oulunkylän aseman kautta.

Samantapainen irtisanoutuminen tapahtui raitioliikenteessä joskus 1900-luvun alkupuolella ja HKL palkkasi Sipoosta joukoittain ( halpoja? ) ruotsinkielisiä koulutettavaksi kuljettajiksi ja rahastajiksi, josta alkoikin ruotsinkielisten valta raitioliikenteessä. Muistan vielä 60-luvulla tavanneeni rahastajia, jotka eivät hienouttaan suostuneet puhumaan suomea tai ymmärsivät hyvin huonosti.
Ruotsalaisten valloituksen takia tätä Töölön vaunuvarikon rakennusta Manskun ja Humalistonkadun kulmassa sanottiinkin Sipoon kirkoksi
http://www.raitiovaunu.fi/kuvat/slides/sipoon.html

Ps. Tänään tulee Femmalta dokkari Kruunuhaasta klo 20. Mainitaankohan mestausmestasta mitään...

Helsingissä 1910-luvulta asti asuneet isovanhempani kertoivat, että raitiovaunujen rahastajien nimenomaan piti osata ruotsia, koska suuri osa kantakaupungin asukkaista (Kruunuhaka, Kaivopuisto, Ullanlinna, Kasarmikaupunki, Etu-Töölö, Katajanokka), ja siten myös matkustajista oli ruotsinkielisiä. Se oli virkamiesammatti ja haluttiin palvella asiakkaita. Ruotsia osaavia, hyvät käytöstavat osaavia ja pieneen mutta varmaan palkkaan tyytyviä rahastajia saatiin Sipoosta, läheltä Helsinkiä.

Mummoni, joka osasi suomea ja ruotsia kertoi harkinneensa rahastajaksi hakemista, mutta luopui ajatuksesta kun kuuli palkan pienuudesta. Hän ansaitsi paremmin 30-luvulla rakennustyömailla siivojana ja tiilenkantajana.

Itse muistan ajaneeni raitiovaunulla, jossa oli "sipoolainen" rahastamassa, viimeksi 1950-luvun lopulla kun kuljin päivittäin spåralla kansakouluun. Heitä sanottiin "tantoiksi" ilman pilkkatarkoitusta. Tomera täti piti hyvällä suomenkielellä takasillan hampuusit kurissa ja huolehti ettei kukaan matkustanut ilman lippua. Ruuhka-aikaan tädeillä oli tapana nousta rahastajan karsinassa seisomaan paremmin nähdäkseen, katsella haukansilmin ympäri takasiltaa ja tivata kuuluvasti: "onko vielä joku, joka ei
ole maksanut?!"

1960-luvulla saattoi nähdä, että rahastajien entinen arvovalta oli murenemassa. Miesporukat huutelivat takasillalla rivouksia päin näköä, eivätkä humalaiset uskoneet poistumiskehoituksia entiseen tapaan. Kuljettajien piti tulla takasillalle avuksi ja matka katkesi. Muistan useamman kerran, että ratikassa matkustaneet solmiokaulaiset herrat tulivat naisrahastajan avuksi ja heittivät porukalla humalikkoja ulos ns. niska-pers-otteella (tämä sivistynyt tapa on valitettavasti jäänyt pois käytöstä. Nykyiset "pullamössöt" katselevat vain vienosti ikkunasta ulos tai
rämpläävät puhelimiaan, eivätkä ole huomaavinaan...). ;)

Tästä kartasta näkyy väestökehitys 100 v aikana suomessa eri kaupungeissa. Helsinki kasvaa vauhdilla

http://yle.fi/uutiset/hjalliksen_sukutarina_kuvaa_suomalaista_muuttoliiketta__katso_kartasta_kutistuuko_kotiseutusi/7676153

Asuin Roihuvuoressa 1960-luvun alussa sen ollessa aivan uusi lähiö. Muistan tuon VR:n junakuljetuksen. Sitä ei juuri tarvittu, koska oli monia joulunpyhiä peräkkäin ja koululaiset joululomalla. Isäni kulki töihin Vallilaan firman järjestämällä pakettiautokuljetuksella ja me muut tarvoimme mutaisia polkuja Roihupellon yli Itäväylän varteen, josta maaseutuliikenteen bussit kulkivat Helsinkiin.

Roihuvuoren nimestä uusilla asukkailla oli silloin 1960 se käsitys, että vanhempi ruotsinkielinen nimi "Kasberget" liittyi kaskeamiseen mäen metsäisillä rinteillä silloin, kun alue oli Herttoniemen kartanon takamaata. Kun uudelle asuinalueelle piti keksiä nimi 1950-luvulla, otettiin IT-tykkipatterin nimi suomennettuna.

Paikalliset herraklubit toki toivat julki käsitystä, että Roihuvuori olisi saanut nimensä vartiotulista, joita oli poltettu Isovihan aikana ja joilla varoitettiin sisämaan asukkaita vainolaisista (eli ryssistä). Moni roihuvuorelaisista oli enemmän sillä kannalla, että teoria vartiotulista oli lanseerattu 30-luvulla kotiseutuhengen nostattamiseksi ja että Roihuvuoren uuden asuinalueen nimen koplaaminen vanhoihin vainokauden vartiotuliin oli romanttisen keinotekoista.



Toki korkean mäen laki oli hyvä tähystyspaikka ja varmaan myös sellaisena käytetty. Jos männyn latvaan kiipesi, näki kauas merelle. Ylimmän kerroksen asuntomme ikkunasta näki selkeällä säällä Suomenlinnaan, kunnes vesitorni katkaisi näkymän.

Alavampi alue "Roihupelto" oli ollut Herttoniemen kartanon suota, niittyä ja peltoa
tuuheiden metsien keskellä. Vielä 1960-luvulla siellä oli lampi, jonka ruohikoissa ja rannoilla parveili harvinaisempiakin vesilintuja, joita poikaviikareina kävimme kiikaroimassa. Lammen rannalta tuotiin maljakkoon kaisloja ja kevään ensimmäiset
pajunkissat. Lammikon paikalle rakennettiin autohallit, jotka ovat Abraham Wetterin tien pohjoispuolella.

Peltoaukean reunassa, Roihuvuoren vanhan kansakoulun pohjoispuolella, tiedettiin olleen torpan paikka. Tämä pieni metsäsaareke jäi puistikoksi kerrostalojen väliin. Vielä 1960-luvulla siinä oli merkkejä kivijalasta ja torpan vanha yli satavuotias pihakoivu. Torpan tilustie kierteli pohjoiseen mäen reunaa nykyisen kirsikkapuiston läheltä. Siinä se yhtyi venäläisten vanhaan tykkitiehen, joka oli huolellisesti päällystetty pyöreillä mukulakivillä aurinkoiseen mäenrinteeseen ennen ensimmäistä maailmansotaa.

Aikaisemmin sanottu:

#Ormgårdin viikinki kuningas Ottar, Ruotsista llöydetyn riimukirjoituksen mukaan "itätiellä katkoi päitä ja poltti elävänä Herttoniemen vartijat.

Vaikutti suoralta sitaatilta riimukirjoituksesta, mutta Herttoniemen suomenkielistä nimeä lienee käytetty vasta 1800- tai 1900-luvulla suomalaistamisen aikaan. Vanhemmissa säilyneissä kartoissa se on ollut Hertonäs ja tämäkin vasta 1400-luvulla.
Viikinkiajaksi lasketaan käsittääkseni n. 700-luvulta 1100-luvulle.

Hesarissa tänään telkkarista tuttu Suomen traagisiin ja hämäräperäisiin tapahtumiin perehtynyt historioitsija Teemu Keskisarja http://www.hs.fi/kaupunki/a1458800899996 kertoo tuosta Kristianinkadun/Maurinkadun päässä nykyisen Sotamuseon pihapiirissä olleesta hirttopaikasta, mutta sitten mainitaan epämääräisesti, että paikka siirrettiin torille. Mille torille? Mikä raatihuone?

”Kun Helsinki vuonna 1640 siirrettiin Pietari Brahen käskystä Vironniemelle, vakiintui kaupungin hirttopaikaksi todennäköisesti nykyisen Kruununhaan kalliot. 1700-luvun alussa hirttotuomiot siirrettiin torille, minne rakennettiin hirttolava tarpeen vaatiessa. Myös mestauslava rakennettiin aina uudelleen kutakin mestausta varten, sillä se poltettiin samalla roviolla mestatun ruumiin kanssa.”

”Tuomittu kuljetettiin ensin raatihuoneelle kuulemaan tuomionsa, minkä jälkeen siirryttiin teloituspaikalle. Yleensä paikalla oli suuri yleisö, joka rukoili tuomitun uskon ja autuaan sielun puolesta.”

Helsingin vanhana raatihuoneena pidetään Senaatintorin laidassa olevaa keltaista Bockin taloa https://goo.gl/maps/oEvgB236Zhm , joka sijaintinsa puolesta viittaisi aikaisemmin ketjussa mainitun Senaatintorin mäen olleen hirttopaikka ja samoin viittaa Hesarin artikkeli kuvatekstissä, mutta Bockin talo tuli kaupungin omistukseen vasta 1837, jolloin siitä tuli raatihuone ja julkiset teloitukset lopetettiin 1825, jonka jälkeen pääsi avartamaan maailmankatsomusta matkailemalla Siperiaan, joten yhdistelmä raatihuoneena Bockintalo ja hirttopaikkana Senaatintori eivät täsmää. Sensijaan Arabian historiasta löytyy hirttopaikka, raatihuone ja tori edeltävälle ajalle aivan Vanhankaupunginkosken vierestä http://arabianranta.fi/vanhakaupunki/index.php?option=com_content&view=article&id=63:kaupunkiaikaiset-kohteet&catid=37:historia&showall=1
Ja tarkemmin kartta hirttopaikka 10 ja raatihuone tori 8 http://arabianranta.fi/vanhakaupunki/images/stories/asemakaava/ase04.jpg

Senaikuisilla kulkuvälineillä, tiestöllä ja silloilla luulisin tuon Kruunuhaan Kristianinkadun viihdemestan olevan vasta aivan loppupuolella ennen 1825, kun julkisen teloituksen tärkein tarkoitus on herättää pelkoa esivaltaa kohtaan, niin sen vieminen täysin sivuun kaikesta ihmisten liikkumisesta ei palvele silloin tätä tarkoitusta. Nykyaikanakin paikaksi valittaisiin S-Marketin, bingon, kirkon, Kelan toimiston, pubin ja Esson välittömästä läheisyydestä.

Uutta rangaistuspaikkana oli tuo Linnankoskenkadun ja Töölönkadun risteyksen kohta https://goo.gl/maps/fwW9wTfXUhC2 . Töölössä tuolla paikkeilla on ollut jo jonnin verran asutusta 1700-luvulla. Mietin näiden monien eri paikkojen tarkoitusta ( Arabia 2 paikkaa, Krunika, Autotalo, Taka-Töölö ). Mistään ei ole ilmennyt, että eri paikoissa olisi mestaaminen ja toisessa hirttäminen vaan kaikki olivat aikansa monitoimikeskuksia - hybridejä, molemmat palvelut samasta paikasta. Hesarin artikkeli oli sekava, tosin on historiakin.

Kruununhaassa oli1800-luvun alkupuolella teloitus- ja rankaisupaikka nykyisen Maurinkadun tietämillä. Asiasta on oivallisesti kuvailtu Helsingin kortteleita esittelevässä kirjassaan "Puhvelista punatilkkuun. Kirjan ovat toimittaneet Kaija Ollila ja Kirsti Toppari v.1984. Yst.ter Seppo Hiltunen

Ryöstöretkiä Uudenmaan rannikolle oli varmaan eniten silloin, kun tanskalaiset (ja saksalaiset ritarit) yrittivät laajentua Eestin puolelta pohjoiseen ja Ruotsi puolusti täällä rantojaan (vrt Taanin [Tanskan] linna -> Tallinna). Uusimaa oli juuri saamassa / saanut pysyvän asutuksen Pohjanlahden länsirannalta (vrt Hälsinglanti -> Helsinki). Silloin niitä vartiotulia tarvittiin. Tanska ja Ruotsi taistelivat jatkuvasti eniten Skoonen ja Smoolannin seuduilla, kunnes Ruotsi 1600-luvulla sai yliotteen.

Vietin lapsuuteni 1940- ja 1950-luvulla Kampissa, jolloin siellä asui vielä useita vanhoja venäläisiä, juutalaisia ja tataariperheitä, joiden poikia oli luokkatovereinani. Pääsin joskus kylään ja kuulemaan mielenkiintoisia tarinoita vanhuksilta. Myös Malminkadun ”Imatran” saunan lauteilla puhuttiin paljon historiasta.

Kerrottiin, että ”Kampin malmilla” olisi ollut vanha hirtto- tai teloituspaikka suunnilleen sillä paikalla laakean mäen päällä, mihin myöhemmin rakennettiin Kampin paloasema. Alue tunnetaan nykyisin nimellä Kampintori.

Tämän perimätiedon mukaan teloituspaikka olisi siis 1-2 korttelin verran etelään Autotalosta. Nykyinen osoite voisi olla yhtä hyvin Malminkatu kuin Fredrikinkatu.