Moottorilla ajaminen ei ole vain suomalainen ilmiö. Maailmalla se on vielä korostuneempaa, myös pitkän matkan tekijöiden keskuudessa. Suuri osa purjeveneistä, suurista ja kalliistakin, purjehtii hyvin pieniä mailimääriä vuosittain.
Samaan aikaan uppoumarunkoiset "talot" saavat suosiota. Veneilykulttuuri kehittyy kohti asumista veden äärellä.
On helppo ennustaa, että 20 vuoden päästä purjehduksen suosio on romahtanut. Sekin alkaa olla liian vaivalloista ja hidasta puuhaa nykyihmiselle.
Purjehdus loppuu
87
635
Vastaukset
- 6+2
You know it!
- ei enää masto
Kiitos tiedosta. Osaatko vielä sanoa vuosiluvun tai päivämäärän milloin se loppuu.
- fågeli
:D...Juu täytyy muistaa merkata kalenteriin.
- käy päinvastoin!
Ei ole eikä mene ihan noin kuin uskot. Nimenomaan pitkillä matkoilla selvä käytännön kysymys tulee koneajon rajaksi: polttoaineen rajallisuus. Aika harvassa sarjavalmisteveneessä tankki riittää yli 500 mpk koneajoon esim Hangosta Kieliin, puhumattakaan että se riittäisi vaikkapa Las Palmasista St.Lucialle (n. 2800 mpk). Maailmalla, kuten juttusi aloitit, on paljon merialuita, joissa lähimmälle polttoaineen jakelupaikkaan on satoja maileja. Koneajoa pitää käyttää harkitusti, ettei tankit ja kanisterit ehdi tyhjentyä ennen seuraavaa tankkauspaikkaa.
Toinen koneajon rajoittaja on ääni. Ainakin itselleni on suuri helpotus ja nautinto, kun purjetuuli viimein viriää ja saa pysäyttää moottorin. Nauttiiko joku koneajosta oikeasti enemmän kuin pujein kulkemisesta?
Ennustus voi hyvin olla sekin, että 20 vuoden päästä polttomooreilla saastuttaminen on vanhanaikaista ja tuulivoiman soveltaminen veneilyyn taas hyvinkin modernia. Ihmiset voivat myös silloinkin haluta virikkeellisempää veneilyä kuin pelkkää napulan painamista ja ohjailua, johon moni kyllääntyy nopeasti.
Mikä purjehtimisessa on itsellesi liian vaivalloista?- Ko-ke-muk-si-a
"Ihmiset voivat myös silloinkin haluta virikkeellisempää veneilyä kuin pelkkää nappulan painamista ja ohjailua, johon moni kyllääntyy nopeasti."
Luin äskettäin tältä foorumilta hydrogeneraattorista, josta en ollut aikaisemmin tiennyt. Rupesin etsimään netistä kokemuksia ja kävi ilmi, että maailmalla on purjehtijoita, joille perässä vedettävän mötikän heittäminen veteen on liian vaivalloinen toimi.
Jos elämänsä veneessä asumiselle ja purjehtimisille pyhittäneet ovat jo nyt niin laiskoja, etteivät viitsi muutamaa minuuttia tuhrata hydrogenun valjastamiseen, niin miten lie 20 vuoden päästä? - nä-ke-myk-siä
Ko-ke-muk-si-a kirjoitti:
"Ihmiset voivat myös silloinkin haluta virikkeellisempää veneilyä kuin pelkkää nappulan painamista ja ohjailua, johon moni kyllääntyy nopeasti."
Luin äskettäin tältä foorumilta hydrogeneraattorista, josta en ollut aikaisemmin tiennyt. Rupesin etsimään netistä kokemuksia ja kävi ilmi, että maailmalla on purjehtijoita, joille perässä vedettävän mötikän heittäminen veteen on liian vaivalloinen toimi.
Jos elämänsä veneessä asumiselle ja purjehtimisille pyhittäneet ovat jo nyt niin laiskoja, etteivät viitsi muutamaa minuuttia tuhrata hydrogenun valjastamiseen, niin miten lie 20 vuoden päästä?Ihmisiä on tietenkin monenlaisia, sohvaperunoista hölkkääjiin ja himotreenaajiin asti. Niin on purjehtijoitakin, mukavuudenhaluisia laiskottelijoita ja aktiivisia toimijoita.
Myös erilaiset trendit näyttävät vuosien kuluessa muuttuvan. Kuntosalit ja liikunta näyttäisivät lisäävän suosiotaan eikä lihavuutta ainakaan ihannoida. Terveysvalistus on alkanut purra ja saattaa näkyä yhä selvemmin 20 vuoden päästä. Aktiivinen elämäntapa voi olla muodissa silloin, toivottavasti. - väärin meni
Ko-ke-muk-si-a kirjoitti:
"Ihmiset voivat myös silloinkin haluta virikkeellisempää veneilyä kuin pelkkää nappulan painamista ja ohjailua, johon moni kyllääntyy nopeasti."
Luin äskettäin tältä foorumilta hydrogeneraattorista, josta en ollut aikaisemmin tiennyt. Rupesin etsimään netistä kokemuksia ja kävi ilmi, että maailmalla on purjehtijoita, joille perässä vedettävän mötikän heittäminen veteen on liian vaivalloinen toimi.
Jos elämänsä veneessä asumiselle ja purjehtimisille pyhittäneet ovat jo nyt niin laiskoja, etteivät viitsi muutamaa minuuttia tuhrata hydrogenun valjastamiseen, niin miten lie 20 vuoden päästä?Olet ymmärtänyt hydrogenun aivan väärin. Ei kyse ole siitä vaivasta, vaan teknisestä paremmuudesta. Hinattava tuottaa vähemmän ja jarruttaa enemmän. Ja suurempi vaiva liittyy lähinnä suurempaan huoltotarpeeseen. Kaukana kaikesta ymmärtäisit paremmin sen huollontarpeen tuottaman vaivan.
- Ko-ke-muk-si-a
nä-ke-myk-siä kirjoitti:
Ihmisiä on tietenkin monenlaisia, sohvaperunoista hölkkääjiin ja himotreenaajiin asti. Niin on purjehtijoitakin, mukavuudenhaluisia laiskottelijoita ja aktiivisia toimijoita.
Myös erilaiset trendit näyttävät vuosien kuluessa muuttuvan. Kuntosalit ja liikunta näyttäisivät lisäävän suosiotaan eikä lihavuutta ainakaan ihannoida. Terveysvalistus on alkanut purra ja saattaa näkyä yhä selvemmin 20 vuoden päästä. Aktiivinen elämäntapa voi olla muodissa silloin, toivottavasti."Ihmisiä on tietenkin monenlaisia, sohvaperunoista hölkkääjiin ja himotreenaajiin asti."
On totta, että ihmisiä on monenlaisia, mutta kun luin netissä ketjua, jossa käsiteltiin koneajotunteja Karibialla, niin prosentuaalisesti kaikesta liikkumisesta niitä oli aivan huikea määrä. Ensimmäisen vuoden kuulemma monet jaksavat liikkua ideologian voimin, mutta sen jälkeen käytäntö voittaa ja moottori puksuttaa.
Samasta asiastahan täälläkin jatkuvasti keskustellaan, koneajosta purjeiden kanssa.
Ensimmäinen askel on siirtyminen purjehduksesta moottoripurjehtimiseen. Sen jälkeen jätetään masto kokonaan pois. - Ko-sia
väärin meni kirjoitti:
Olet ymmärtänyt hydrogenun aivan väärin. Ei kyse ole siitä vaivasta, vaan teknisestä paremmuudesta. Hinattava tuottaa vähemmän ja jarruttaa enemmän. Ja suurempi vaiva liittyy lähinnä suurempaan huoltotarpeeseen. Kaukana kaikesta ymmärtäisit paremmin sen huollontarpeen tuottaman vaivan.
"Hinattava tuottaa vähemmän ja jarruttaa enemmän."
Minkä minä luin, niin hinattava jarruttaa niin vähän, ettei sitä nopeudesta näe. Ja kyllä, se tuottaa vähemmän, mutta tuottaa kuitenkin varsin hyvin verrattuna esimerkiksi aurinkopaneeleihin. Hinattavan etu on lisäksi se, ettei perään tarvitse kiinnittää taas yhtä härpäkettä.
Jos vaihtoehtoina ovat kiinteä ja hinattava ja kiinteälle on perässä tilaa, niin ilman muuta kannattaa ottaa kiinteä, mutta ei se tee hinattavasta huonoa. - laahusloki
Ko-sia kirjoitti:
"Hinattava tuottaa vähemmän ja jarruttaa enemmän."
Minkä minä luin, niin hinattava jarruttaa niin vähän, ettei sitä nopeudesta näe. Ja kyllä, se tuottaa vähemmän, mutta tuottaa kuitenkin varsin hyvin verrattuna esimerkiksi aurinkopaneeleihin. Hinattavan etu on lisäksi se, ettei perään tarvitse kiinnittää taas yhtä härpäkettä.
Jos vaihtoehtoina ovat kiinteä ja hinattava ja kiinteälle on perässä tilaa, niin ilman muuta kannattaa ottaa kiinteä, mutta ei se tee hinattavasta huonoa.Hinattava on vähän kuin kirjeposti verrattuna sähköpostiin, menneen tekniikan laite. Kirjeetkin kulkevat edelleen perille, kunhan jaksaa pari päivää odottaa.
Enemmän se hinattava veneen perässä tilaa vie. Ja vie sitä kannen puolella, sekä sen lisäksi varastotilaa. Varakaapeli ja potkurikin pitää olla. Jos on jo se hinattava, sitä ei kannata heittää yli laidan, kuten ei kannata jo ostettuja postimerkkejäkään roskikseen laittaa. Uutta ostaessa kiinteä on tämän päivän parempi ratkaisu. - valintaan vaikuttaa
laahusloki kirjoitti:
Hinattava on vähän kuin kirjeposti verrattuna sähköpostiin, menneen tekniikan laite. Kirjeetkin kulkevat edelleen perille, kunhan jaksaa pari päivää odottaa.
Enemmän se hinattava veneen perässä tilaa vie. Ja vie sitä kannen puolella, sekä sen lisäksi varastotilaa. Varakaapeli ja potkurikin pitää olla. Jos on jo se hinattava, sitä ei kannata heittää yli laidan, kuten ei kannata jo ostettuja postimerkkejäkään roskikseen laittaa. Uutta ostaessa kiinteä on tämän päivän parempi ratkaisu."Enemmän se hinattava veneen perässä tilaa vie. Ja vie sitä kannen puolella, sekä sen lisäksi varastotilaa."
Mitähän tuolla tarkoitettiin? Hinattavan vesigeneraattorin etu on se, että veneen peräpeiliin tai takakanteen ei tarvitse asentaa kiinteitä rakenteita. Generaattorin voi sitoa narulla takakaiteeseen. Miksi se veisi tilaa "kannen puolella"? Tuntuu hiukan kummalta, että laahusgenun potkuri kaapeli aiheuttaisi tilaongelmia säilytyksessä.
Esim. omassa veneessäni ei olisi tilaa kiinteästi asennettavalle vesigeneraattorille (tai kiinteälle yhdistemälaitteelle), koska peräpeilissä on ennestään tuuliperäsin ja sen vieressä peräporras. Toisella puolella on kaiteen telineeseen kiinnitettynä jollan perämoottori. Enempää ei mahdu.
Hiukan kansitilaa kyllä menee, jos hinattavan malliseen genuun asentaa tuuligeneraattorin tolpan tukineen. Satamakäyttöä varten hinattava vesigenaraattori on mahdollista muuttaa tuuligeneraattoriksi, jolloin roottori siipineen yhdistetään tolppaan (Ampair valmistaa nykyisin näitä kombi-laitteita. Aikanaan LVM:n Aqua- ja Aerogen genut olivat sen luotettaviksi koettuja edeltäjiä).
Mielikuvien perusteella voi helposti muodostua kaikenlaisia asenteita, jotka eivät välttämättä perustu käytäntöön. Tietenkin uusia laitteita tulee markkinoille ja niiden teho voi olla aikaisempia suurempi, samoin hinta.
Yhdistelmälaitteissa on hyvä kiinnittää huomio paitsi tarvittavaan asennustilaan myös käyntiääneen, jossa voi olla suuria eroja. Tehokkain tuuligenu voi olla häiritsevän äänekäs. Mm. Ampair kuuluu hiljaisiin, silti tehoakin löytyy. Numerotietoja voi hakea netistä, mutta käyntiäänien vertailu olisi paras tehdä omien havaintojen nojalla. - seppomartti
valintaan vaikuttaa kirjoitti:
"Enemmän se hinattava veneen perässä tilaa vie. Ja vie sitä kannen puolella, sekä sen lisäksi varastotilaa."
Mitähän tuolla tarkoitettiin? Hinattavan vesigeneraattorin etu on se, että veneen peräpeiliin tai takakanteen ei tarvitse asentaa kiinteitä rakenteita. Generaattorin voi sitoa narulla takakaiteeseen. Miksi se veisi tilaa "kannen puolella"? Tuntuu hiukan kummalta, että laahusgenun potkuri kaapeli aiheuttaisi tilaongelmia säilytyksessä.
Esim. omassa veneessäni ei olisi tilaa kiinteästi asennettavalle vesigeneraattorille (tai kiinteälle yhdistemälaitteelle), koska peräpeilissä on ennestään tuuliperäsin ja sen vieressä peräporras. Toisella puolella on kaiteen telineeseen kiinnitettynä jollan perämoottori. Enempää ei mahdu.
Hiukan kansitilaa kyllä menee, jos hinattavan malliseen genuun asentaa tuuligeneraattorin tolpan tukineen. Satamakäyttöä varten hinattava vesigenaraattori on mahdollista muuttaa tuuligeneraattoriksi, jolloin roottori siipineen yhdistetään tolppaan (Ampair valmistaa nykyisin näitä kombi-laitteita. Aikanaan LVM:n Aqua- ja Aerogen genut olivat sen luotettaviksi koettuja edeltäjiä).
Mielikuvien perusteella voi helposti muodostua kaikenlaisia asenteita, jotka eivät välttämättä perustu käytäntöön. Tietenkin uusia laitteita tulee markkinoille ja niiden teho voi olla aikaisempia suurempi, samoin hinta.
Yhdistelmälaitteissa on hyvä kiinnittää huomio paitsi tarvittavaan asennustilaan myös käyntiääneen, jossa voi olla suuria eroja. Tehokkain tuuligenu voi olla häiritsevän äänekäs. Mm. Ampair kuuluu hiljaisiin, silti tehoakin löytyy. Numerotietoja voi hakea netistä, mutta käyntiäänien vertailu olisi paras tehdä omien havaintojen nojalla."Toisella puolella on kaiteen telineeseen kiinnitettynä jollan perämoottori. Enempää ei mahdu.". Tämä mielikuva on väärä.
Itselläni hydrogeneraattori on asennettu stb puolelle peräpeiliin. Samalle puolelle on vaikeuksitta mahtunut perämoottori, peräpeiliin sijoitettu tutkamasto ja dan boy. Viistoon asennusta helpottaa kun valitsee pitkän mallin. Silloin propelli on keskellä molemmilla halsseilla vaikka peräpeili olisi leveä. Peräpeilissä ei tule ahdasta koska kiinnitystä varten tarvitaan vain noin 10cm leveä tila. Metrin säteellä vertikaali pyyhkäisy nostettaessa/ laskettaessa voi tuottaa tuuliperäsimen kanssa asennusongelman, mutta sekään ei ole yksi kiinteä taso vaan aika laajasti valittavissa sivusuunnassa. Alas laskettuna tuskin on tilaongelmaa. Jos tuuliperäsin ei ole keskellä peräpeiliä niin hydron asennus luultavasti on helppoa. - Seppomartti
Ko-sia kirjoitti:
"Hinattava tuottaa vähemmän ja jarruttaa enemmän."
Minkä minä luin, niin hinattava jarruttaa niin vähän, ettei sitä nopeudesta näe. Ja kyllä, se tuottaa vähemmän, mutta tuottaa kuitenkin varsin hyvin verrattuna esimerkiksi aurinkopaneeleihin. Hinattavan etu on lisäksi se, ettei perään tarvitse kiinnittää taas yhtä härpäkettä.
Jos vaihtoehtoina ovat kiinteä ja hinattava ja kiinteälle on perässä tilaa, niin ilman muuta kannattaa ottaa kiinteä, mutta ei se tee hinattavasta huonoa.Perässä raahattavien hidastukseksi myyjä ilmoittaa 5-8%. Siitä voi kukin päätellä, mikä on vähän tai paljon.
Se, ettei nopeusmittarista näe hidastusta, on totta. Todistaa vain metodin heikkoutta. Olisiko ehdotus paremmasta? - katso kuvasta
seppomartti kirjoitti:
"Toisella puolella on kaiteen telineeseen kiinnitettynä jollan perämoottori. Enempää ei mahdu.". Tämä mielikuva on väärä.
Itselläni hydrogeneraattori on asennettu stb puolelle peräpeiliin. Samalle puolelle on vaikeuksitta mahtunut perämoottori, peräpeiliin sijoitettu tutkamasto ja dan boy. Viistoon asennusta helpottaa kun valitsee pitkän mallin. Silloin propelli on keskellä molemmilla halsseilla vaikka peräpeili olisi leveä. Peräpeilissä ei tule ahdasta koska kiinnitystä varten tarvitaan vain noin 10cm leveä tila. Metrin säteellä vertikaali pyyhkäisy nostettaessa/ laskettaessa voi tuottaa tuuliperäsimen kanssa asennusongelman, mutta sekään ei ole yksi kiinteä taso vaan aika laajasti valittavissa sivusuunnassa. Alas laskettuna tuskin on tilaongelmaa. Jos tuuliperäsin ei ole keskellä peräpeiliä niin hydron asennus luultavasti on helppoa.Seppomartin mielikuva taisi nyt perustua leveäperäsiin ranskiksiin ;-)
Tuuliperäsimeni on sama kuin kuvassa ja myös peräsin on peräpeilin ulkopuolella. Vene on erilainen kuin kuvassa, mutta asennustila näyttäisi saman kokoiselta. Siihenkö moderni hydro tuuligeneraattori mahtuisi mukavasti? Ennestään peräkannella on antenni-ym tolppa (jonka voi modifioida tuuligenulle) sekä muuta varustusta, joka matkaveneissä on tarpeen.
http://www.selfsteer.com/boats/view.php?boatTypeID=1238
Laahusgenun sitominen takakaiteeseen ei olisi ongelma tässäkään esimerkissä. - Hyviä kokemuksia
Seppomartti kirjoitti:
Perässä raahattavien hidastukseksi myyjä ilmoittaa 5-8%. Siitä voi kukin päätellä, mikä on vähän tai paljon.
Se, ettei nopeusmittarista näe hidastusta, on totta. Todistaa vain metodin heikkoutta. Olisiko ehdotus paremmasta?Minulla on laahusgeneraattori. Tuottaa noin 100 wattia lataustehoa matkanopeudella. Hidastuksista en tiedä, mutta eipä ole matkantekoa toistaiseksi haitannut. Hyvä peli.
- Jaa-a1
Seppomartti kirjoitti:
Perässä raahattavien hidastukseksi myyjä ilmoittaa 5-8%. Siitä voi kukin päätellä, mikä on vähän tai paljon.
Se, ettei nopeusmittarista näe hidastusta, on totta. Todistaa vain metodin heikkoutta. Olisiko ehdotus paremmasta?Eikö tuo riipu veneen koosta ja tuulista? Ei vene kuitenkaan runkonopeuttaan ylitä. Jos vehkeen taas laittaa autolautan perään, niin sen olemassa olo voi olla vaikea havaita, vaikka olisi kuinka tarkat mittarit.
"The most common question asked by sailors regarding towed generators is, "What's the effect on boatspeed?" It was difficult for us to determine a quantitative response, but we did try to answer it with a couple of experiments. The first experiment consisted of recording the boatspeed for one minute before dropping the torque line and spinner over the side. After the generator started spinning, we again measured boatspeed for one minute. At 5 knots of boatspeed through the water, we could only measure a drop in speed of about 0.1 knot. We repeated this test twice and got the same result. The second test involved turning on the brake switch on the Ferris panel, thereby stopping the spinner's rotation. There was no perceptible change in boatspeed with this test."
http://www.practical-sailor.com/issues/29_4/features/Towed-Water-Generator_4784-1.html - miten käytännössä?
Seppomartti kirjoitti:
Perässä raahattavien hidastukseksi myyjä ilmoittaa 5-8%. Siitä voi kukin päätellä, mikä on vähän tai paljon.
Se, ettei nopeusmittarista näe hidastusta, on totta. Todistaa vain metodin heikkoutta. Olisiko ehdotus paremmasta?Eikö sekä hinattavassa että kiinteästi asennetussa vesigeneraattorissa voimanlähteenä ole potkuri, joka veden virtuksessa pyörii? Kiinteässä laitteessa on kiinteä potkurin "varsi". Toisessa potkuri pyörittää kaapelia, jonka toinen pää on greneraattorin akselissa.
Miksi näiden virtausvastukset olisivat merkitsevästi erisuuruiset? Onko mahdollisella erolla käytännön merkitystä? Onko kummankaan vesigeneraattorin aiheuttama purjehdusvauhdin hidastuma käytännössä merkityksellinen?
Mieluummin sallisin vähäisen jarrutuksen kuin olisin sähköpulassa isoja meriä ylittäessä. Aurinkopaneelikaan ei tuota sähköä kuin auringon ollessa reilkusti horisontin yläpuolella. - 8+1
Hangosta Kieliin voi sään suosiessa ajaa koneella ihan perusbavarialla jossa tankki 100 litraa kulutus 2 litraa tunnissa 5 solmun nopeudella jolla pääsee puoliväliin tai jopa Simrishamniin, siellä tankki taas täyteen jolla pääsee Kieliin asti.
- 100 l on vähän...
8+1 kirjoitti:
Hangosta Kieliin voi sään suosiessa ajaa koneella ihan perusbavarialla jossa tankki 100 litraa kulutus 2 litraa tunnissa 5 solmun nopeudella jolla pääsee puoliväliin tai jopa Simrishamniin, siellä tankki taas täyteen jolla pääsee Kieliin asti.
En tarkoittanut perusbavarian välitankkausta vaan sitä, että 500 mpk (eli Itämeren ylitys Hanko-Kiel rantoihin poikkeamatta) ei ole kovin kummoinen matka verrattuna pitkiin reissuihin. Esim. Galapagokselta Ranskan Polynesiaan on 3000 mpk eikä välillä ole mitään tankkausmahdollisuutta. Se kyllä vähentää halukkuutta koneen käynnistämiseen, jos veneessä on mainitsemasi 100 litran tankki ja ehkä muutama jerrykannu sen lisäksi.
Polttoaineen rajallisuus panee myös miettimään, miten akkujen varaaminen hoidetaan pitkillä purjehduksilla. Siksi aurinkopaneelit ja vesi/tuuligereaattorit ovat pitkänmatkan purjehtijoiden suosiossa samoin kuin sähkön kulutuksen minimoiminen. - seppomartti
miten käytännössä? kirjoitti:
Eikö sekä hinattavassa että kiinteästi asennetussa vesigeneraattorissa voimanlähteenä ole potkuri, joka veden virtuksessa pyörii? Kiinteässä laitteessa on kiinteä potkurin "varsi". Toisessa potkuri pyörittää kaapelia, jonka toinen pää on greneraattorin akselissa.
Miksi näiden virtausvastukset olisivat merkitsevästi erisuuruiset? Onko mahdollisella erolla käytännön merkitystä? Onko kummankaan vesigeneraattorin aiheuttama purjehdusvauhdin hidastuma käytännössä merkityksellinen?
Mieluummin sallisin vähäisen jarrutuksen kuin olisin sähköpulassa isoja meriä ylittäessä. Aurinkopaneelikaan ei tuota sähköä kuin auringon ollessa reilkusti horisontin yläpuolella."Miksi näiden virtausvastukset olisivat merkitsevästi erisuuruiset? Onko mahdollisella erolla käytännön merkitystä? Onko kummankaan vesigeneraattorin aiheuttama purjehdusvauhdin hidastuma käytännössä merkityksellinen?" Laahusgeneraattorissa on 30m tai enemmän köyttä vedessä. Esimerkiksi pelkällä köydellä on vastusta. Kerran meni aallon lyömänä 50m ankaroliinan pää veteen ja rulla pyöri auki. Rosterirulla hajosi eikä käsivoimilla jaksanut vetää liinaa takaisin veneeseen vaan puukolla poikki. Toinen ero on vastuksen ja virran tuotossa, ero on ilmeisesti tekninen. Laahusgeneraattorit tuottavat 12 V tavanomaisella laturilla. Christec ja Watt & Sea tuottavat jotain muuta, mitä ei kerrota. Arvaan, että 48V. Christecillä on automaattisesti säätyvät lapakulmat ja potkuri eteenpäin eli paremmassa virtauksessa. Tehokäyrät ovat vahvasti poikkeavat. Onko esim 4x enemmän ampeereita merkityksellinen on sitten ostajan harkinnassa. Samoin nopeusero, jos Atlantin yli kerkiää 1-2 päivää nopeammin.
- kiire vai ei?
seppomartti kirjoitti:
"Miksi näiden virtausvastukset olisivat merkitsevästi erisuuruiset? Onko mahdollisella erolla käytännön merkitystä? Onko kummankaan vesigeneraattorin aiheuttama purjehdusvauhdin hidastuma käytännössä merkityksellinen?" Laahusgeneraattorissa on 30m tai enemmän köyttä vedessä. Esimerkiksi pelkällä köydellä on vastusta. Kerran meni aallon lyömänä 50m ankaroliinan pää veteen ja rulla pyöri auki. Rosterirulla hajosi eikä käsivoimilla jaksanut vetää liinaa takaisin veneeseen vaan puukolla poikki. Toinen ero on vastuksen ja virran tuotossa, ero on ilmeisesti tekninen. Laahusgeneraattorit tuottavat 12 V tavanomaisella laturilla. Christec ja Watt & Sea tuottavat jotain muuta, mitä ei kerrota. Arvaan, että 48V. Christecillä on automaattisesti säätyvät lapakulmat ja potkuri eteenpäin eli paremmassa virtauksessa. Tehokäyrät ovat vahvasti poikkeavat. Onko esim 4x enemmän ampeereita merkityksellinen on sitten ostajan harkinnassa. Samoin nopeusero, jos Atlantin yli kerkiää 1-2 päivää nopeammin.
Jos purjehtii maailman ympäri tavallisia reittejä, siihen mene tavallisesti 3 vuotta. Sama aika menee, vaikka hinaa narua perässä. Jos on pari pv ennemmin tai myöhemmin jossain satamassa, onko se hirmu tärkeää?
ARC-kisailussa tietysti saattaa pänniä, jos toiset kulkee kovemmin. - kulkuvastus, vauhti
seppomartti kirjoitti:
"Miksi näiden virtausvastukset olisivat merkitsevästi erisuuruiset? Onko mahdollisella erolla käytännön merkitystä? Onko kummankaan vesigeneraattorin aiheuttama purjehdusvauhdin hidastuma käytännössä merkityksellinen?" Laahusgeneraattorissa on 30m tai enemmän köyttä vedessä. Esimerkiksi pelkällä köydellä on vastusta. Kerran meni aallon lyömänä 50m ankaroliinan pää veteen ja rulla pyöri auki. Rosterirulla hajosi eikä käsivoimilla jaksanut vetää liinaa takaisin veneeseen vaan puukolla poikki. Toinen ero on vastuksen ja virran tuotossa, ero on ilmeisesti tekninen. Laahusgeneraattorit tuottavat 12 V tavanomaisella laturilla. Christec ja Watt & Sea tuottavat jotain muuta, mitä ei kerrota. Arvaan, että 48V. Christecillä on automaattisesti säätyvät lapakulmat ja potkuri eteenpäin eli paremmassa virtauksessa. Tehokäyrät ovat vahvasti poikkeavat. Onko esim 4x enemmän ampeereita merkityksellinen on sitten ostajan harkinnassa. Samoin nopeusero, jos Atlantin yli kerkiää 1-2 päivää nopeammin.
Ka Christecissä ja Watt&Seassakin on muutakin veden alla kuin pelkkä potkuri? Kertoessasi laahuspotkurilla varustetun laturin pidentävän purjehdusaikaa 1-2 vrk ARC:ssa, tarkoititko eroa Christec tai Watt%Sea -laitteella varustettuun samanlaiseen paattiin verrattuna, vai oliko se arvio verrattuna paattiin ilman kumpaakaan jarruttavaa laitetta?
- seppomartti
katso kuvasta kirjoitti:
Seppomartin mielikuva taisi nyt perustua leveäperäsiin ranskiksiin ;-)
Tuuliperäsimeni on sama kuin kuvassa ja myös peräsin on peräpeilin ulkopuolella. Vene on erilainen kuin kuvassa, mutta asennustila näyttäisi saman kokoiselta. Siihenkö moderni hydro tuuligeneraattori mahtuisi mukavasti? Ennestään peräkannella on antenni-ym tolppa (jonka voi modifioida tuuligenulle) sekä muuta varustusta, joka matkaveneissä on tarpeen.
http://www.selfsteer.com/boats/view.php?boatTypeID=1238
Laahusgenun sitominen takakaiteeseen ei olisi ongelma tässäkään esimerkissä.No sattui monta harvinaisuutta samaan pakettiin kun ei ole peräpeiliä laisinkaan, peräsin on ulkopuolella ja lisäksi on tuuliperäsin. Ei tule toista usein vastaan. Ei mitenkään huonoja piirteitä mikään niistä. Peräpeiliin ei voi asentaa, jos sellaiste ei ole. Tuuliperäsimen telineeseen asentaminen servopendulumin taakse on mahdollinen mutta tuskin houkuttelee. Samoilta valmistajan sivuilta löytyy kuvia pienistä peräpeileistä tuuliperäsimen kanssa, mihin jäisi asennustilaa. Samoin pyöreäperäisistä veneistä, joissa on Monitorin servolavan ja peräsimen välissä riittävä tila. Mutta valittu "kaso kuvasta" on on kieltämättä hankalampi muttei ehkä mahdoton. Teline tulisi vesirajan yläpuolelle peräsimen leveyden verran ( 15cm?) keskilinjasta. Saattaisi toimia, koska kallistuessa pitkävartinen ei kuitenkaan tulisi ylös vedestä vaikka olisi asennetuna sivuun.
- seppomartti
kiire vai ei? kirjoitti:
Jos purjehtii maailman ympäri tavallisia reittejä, siihen mene tavallisesti 3 vuotta. Sama aika menee, vaikka hinaa narua perässä. Jos on pari pv ennemmin tai myöhemmin jossain satamassa, onko se hirmu tärkeää?
ARC-kisailussa tietysti saattaa pänniä, jos toiset kulkee kovemmin.Kyllä olen aina reissussakin nykäissyt hydron ylos kun akut ovat täynnä. Jatkuvasti käsijarru päällä turhaan?- ei se ole kaikille tärkeää. Eikä kaikki nosta täyttä purjepinta-alaakaan. Ihan sallittavaa. Mutta useimmilta löytyy rannattomalla merellä lisää rättiä jos pieni vene menee ohi. Ompa joku pistänyt tutkan päälle ilmeisesti nopeuseroa vahtiakseen.
- Nordhavin ylpeä omis
100 l on vähän... kirjoitti:
En tarkoittanut perusbavarian välitankkausta vaan sitä, että 500 mpk (eli Itämeren ylitys Hanko-Kiel rantoihin poikkeamatta) ei ole kovin kummoinen matka verrattuna pitkiin reissuihin. Esim. Galapagokselta Ranskan Polynesiaan on 3000 mpk eikä välillä ole mitään tankkausmahdollisuutta. Se kyllä vähentää halukkuutta koneen käynnistämiseen, jos veneessä on mainitsemasi 100 litran tankki ja ehkä muutama jerrykannu sen lisäksi.
Polttoaineen rajallisuus panee myös miettimään, miten akkujen varaaminen hoidetaan pitkillä purjehduksilla. Siksi aurinkopaneelit ja vesi/tuuligereaattorit ovat pitkänmatkan purjehtijoiden suosiossa samoin kuin sähkön kulutuksen minimoiminen.Kyllä sitä polttoainetta jenkkitroolareissa menee kyytiin melkoinen määrä.
Nordhavn 40. Toimintamatka
6 solmua: 3450 merimailia
7 solmua: 2458 merimailia
8 solmua: 1840 merimailia
http://www.nordhavn.com/models/40/ - tankkitilavuus
Nordhavin ylpeä omis kirjoitti:
Kyllä sitä polttoainetta jenkkitroolareissa menee kyytiin melkoinen määrä.
Nordhavn 40. Toimintamatka
6 solmua: 3450 merimailia
7 solmua: 2458 merimailia
8 solmua: 1840 merimailia
http://www.nordhavn.com/models/40/Edellä joku kertoi perusbavan polttainetankin olevan 100 litraa. Moottorialuksissa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin koneella pörrääminen. Siksi kai tankitkin ovat isompia.
Tankkitilavuus ja polttoaineen riittäminen tuli esiin siksi, että se oli yksi selkeä syy edetä tuulivoimalla mieluummin kuin konevoimalla (kun ylitellään isompia meriä eikä matkan varrella ei ole jakeluasemia).
Niin mikä sen oman veneesi tankkitilavuus olikaan ja onko 40-jalkaisissa purkkareissa yhtä isoja tankkeja?
Noordhaven 40:n toimintamatka oli toki ok sen kokoluokan moottorialuksille. - seppomartti
kulkuvastus, vauhti kirjoitti:
Ka Christecissä ja Watt&Seassakin on muutakin veden alla kuin pelkkä potkuri? Kertoessasi laahuspotkurilla varustetun laturin pidentävän purjehdusaikaa 1-2 vrk ARC:ssa, tarkoititko eroa Christec tai Watt%Sea -laitteella varustettuun samanlaiseen paattiin verrattuna, vai oliko se arvio verrattuna paattiin ilman kumpaakaan jarruttavaa laitetta?
ARC ei liity tähän. Arvio on vain mittakaavan hahmottamiseksi jos nopeusero on 0,2s ja matka 3000 mpk. Lataamalla tehokkaasti 1-2 tuntia ja sitten laturi ylös tuottaa suuremman nopeusedun. Mainitulla matkalla syntyy viikonkin eroja muttei voi tietää mistä syystä.
- sekö ratkaisee?
seppomartti kirjoitti:
"Miksi näiden virtausvastukset olisivat merkitsevästi erisuuruiset? Onko mahdollisella erolla käytännön merkitystä? Onko kummankaan vesigeneraattorin aiheuttama purjehdusvauhdin hidastuma käytännössä merkityksellinen?" Laahusgeneraattorissa on 30m tai enemmän köyttä vedessä. Esimerkiksi pelkällä köydellä on vastusta. Kerran meni aallon lyömänä 50m ankaroliinan pää veteen ja rulla pyöri auki. Rosterirulla hajosi eikä käsivoimilla jaksanut vetää liinaa takaisin veneeseen vaan puukolla poikki. Toinen ero on vastuksen ja virran tuotossa, ero on ilmeisesti tekninen. Laahusgeneraattorit tuottavat 12 V tavanomaisella laturilla. Christec ja Watt & Sea tuottavat jotain muuta, mitä ei kerrota. Arvaan, että 48V. Christecillä on automaattisesti säätyvät lapakulmat ja potkuri eteenpäin eli paremmassa virtauksessa. Tehokäyrät ovat vahvasti poikkeavat. Onko esim 4x enemmän ampeereita merkityksellinen on sitten ostajan harkinnassa. Samoin nopeusero, jos Atlantin yli kerkiää 1-2 päivää nopeammin.
"Atlantin yli kerkiää 1-2 päivää nopeammin"…(seppomartti)
Käytännössä merkitsee monin verroin enemmän se, miten venettään purjehtii. Jos ajelet pelkällä spiiratulla keulapurjeella (niinkuin jotkut ovat tehneet), reivaat ison varmuuden vuoksi, et käytä spinnua lainkaan tai hyvin vähän tai teet vääriä reittivalintoja, hidastat matkantekoa monin verroin enemmän kuin generaattorin laahuspotkuria vetämällä.
Kannattais tietenkin hankkia moottoriin taittolapapotkuri kiinteälapaisen tilalle tai vaikka poistaa potkuri kokonaan kisan ajaksi, että sekin jarru vähenisi tai poistuisi ;-)
ARC-veneissäkin näin jokusia laahuspotkurilla varustettuja generaattoreita. Eipä jäänyt mieleen, että ne veneet olisivat sijoittuneet erityisen huonosti. En muista, että kukaan myöskään olisi selitellyt laahuspotkurin jarruttaneen ja vaikuttaneen loppusijoituksiin. Kaikenlaisia muita juttuja tietysti kerrottiin niinkuin aina kaikkien kisojen jälkeen... - Seppomartti
sekö ratkaisee? kirjoitti:
"Atlantin yli kerkiää 1-2 päivää nopeammin"…(seppomartti)
Käytännössä merkitsee monin verroin enemmän se, miten venettään purjehtii. Jos ajelet pelkällä spiiratulla keulapurjeella (niinkuin jotkut ovat tehneet), reivaat ison varmuuden vuoksi, et käytä spinnua lainkaan tai hyvin vähän tai teet vääriä reittivalintoja, hidastat matkantekoa monin verroin enemmän kuin generaattorin laahuspotkuria vetämällä.
Kannattais tietenkin hankkia moottoriin taittolapapotkuri kiinteälapaisen tilalle tai vaikka poistaa potkuri kokonaan kisan ajaksi, että sekin jarru vähenisi tai poistuisi ;-)
ARC-veneissäkin näin jokusia laahuspotkurilla varustettuja generaattoreita. Eipä jäänyt mieleen, että ne veneet olisivat sijoittuneet erityisen huonosti. En muista, että kukaan myöskään olisi selitellyt laahuspotkurin jarruttaneen ja vaikuttaneen loppusijoituksiin. Kaikenlaisia muita juttuja tietysti kerrottiin niinkuin aina kaikkien kisojen jälkeen...Mistä vuosiluvuista puhut?
- lukujen vertailua
seppomartti kirjoitti:
ARC ei liity tähän. Arvio on vain mittakaavan hahmottamiseksi jos nopeusero on 0,2s ja matka 3000 mpk. Lataamalla tehokkaasti 1-2 tuntia ja sitten laturi ylös tuottaa suuremman nopeusedun. Mainitulla matkalla syntyy viikonkin eroja muttei voi tietää mistä syystä.
Uteliasuuttani yritin etsiä watt&sea ja christec hydrogeneraattoreiden dataa niiden aiheuttamasta vetovastuksesta. En löytänyt. Watt&Sea alkaa tuottaa sähköä 3 k vauhdissa ja 5kn vauhdissa tehoksi ilmoitettiin 120W. Perusmallin hinta on 3.390 eur (racing-mallinen on 9.890 eur).
Ampair 100 Hydron hinta näyttää vaihtelevan 1.218 USD - 1.166 GPB. (Ampairin etu on mahdollisuus muuttaa sama generaattori tuuli-modeen).
Cruisingworldin jutussa verrattiin Ampairia ja DuoGenia, joka myöskin toimii tuuligenuna:
Ampair ripustetaan takakaiteeseen ja yhdistetään puolen tuuman paksuiseen ja 60 jalkaa pitkkään köyteen, jossa on 12" potkuri 3 ft varsi. 6 kn vauhdissa se tuotti 144 Ah vrk:ssa ja jousella mitattuna vastus (drag) oli 15 paunaa. Generaattori ei tuotttanut yli 6 A, kun DuoGenin teho nousi yhö vauhdin ollessa yli 6kn. ARC-veneen raportin mukaan DuoGen asennustelineineen maksoi 5000 GBP (8.120 USD), kun Ampairin vastaava oli 750 GBP (1.218 USD) ja se kiinnitettiin slingalla peräkaiteeseen. http://www.cruisingworld.com/gear/green-power-passage - Ariel37
100 l on vähän... kirjoitti:
En tarkoittanut perusbavarian välitankkausta vaan sitä, että 500 mpk (eli Itämeren ylitys Hanko-Kiel rantoihin poikkeamatta) ei ole kovin kummoinen matka verrattuna pitkiin reissuihin. Esim. Galapagokselta Ranskan Polynesiaan on 3000 mpk eikä välillä ole mitään tankkausmahdollisuutta. Se kyllä vähentää halukkuutta koneen käynnistämiseen, jos veneessä on mainitsemasi 100 litran tankki ja ehkä muutama jerrykannu sen lisäksi.
Polttoaineen rajallisuus panee myös miettimään, miten akkujen varaaminen hoidetaan pitkillä purjehduksilla. Siksi aurinkopaneelit ja vesi/tuuligereaattorit ovat pitkänmatkan purjehtijoiden suosiossa samoin kuin sähkön kulutuksen minimoiminen.3000 mpk, 20 vrk? Konelatauksella 6h/vrk× 20d= 120 konelataustuntia × 0,5 litraa/ tunti = 60 litraa. Matkaveneen 1600 -kuutioinen kone ei vie yli 0,5 litraa naftaa tunnissa nopeutetulla tyhjäkäynnillä. Ampeerimittarista näkee optimikierrosluvun koneelle lataukseen kulloisenkin akkujen vastaanottokyvyn mukaan. Sillä puskee akkuihin virtaa 40 Ah. Sillä pitäisi pärjätä jo kyllä. Säästöön, reissukassaan jää monta tonnia rahaa kun jättää hömppävermeet ostamatta.
Laturi voi hajota, niin voikin. Mutta varalaturin saa parilla satkulla ja sen voi hyödyntää joskus muutenkin. Laahusgeniksen tai tuuligenun rikkoontuminen on paljon todennäköisempi tapahtuma kuin konetilassa suojassa olevan laturin hajoaminen. Lisäbonuksena saa lämmintä käyttövettä vielä varaajaan ja koneen käydessä ilmaista virtaa pilotille ja muulle tekniikalle.
En oikein käsitä näitä laahusgeneraattoreita ja tuulimyllyjä. Pikkumäärä ampeereita tarjolla kovaan hintaan. - Haaber
Ariel37 kirjoitti:
3000 mpk, 20 vrk? Konelatauksella 6h/vrk× 20d= 120 konelataustuntia × 0,5 litraa/ tunti = 60 litraa. Matkaveneen 1600 -kuutioinen kone ei vie yli 0,5 litraa naftaa tunnissa nopeutetulla tyhjäkäynnillä. Ampeerimittarista näkee optimikierrosluvun koneelle lataukseen kulloisenkin akkujen vastaanottokyvyn mukaan. Sillä puskee akkuihin virtaa 40 Ah. Sillä pitäisi pärjätä jo kyllä. Säästöön, reissukassaan jää monta tonnia rahaa kun jättää hömppävermeet ostamatta.
Laturi voi hajota, niin voikin. Mutta varalaturin saa parilla satkulla ja sen voi hyödyntää joskus muutenkin. Laahusgeniksen tai tuuligenun rikkoontuminen on paljon todennäköisempi tapahtuma kuin konetilassa suojassa olevan laturin hajoaminen. Lisäbonuksena saa lämmintä käyttövettä vielä varaajaan ja koneen käydessä ilmaista virtaa pilotille ja muulle tekniikalle.
En oikein käsitä näitä laahusgeneraattoreita ja tuulimyllyjä. Pikkumäärä ampeereita tarjolla kovaan hintaan."En oikein käsitä näitä laahusgeneraattoreita ja tuulimyllyjä. Pikkumäärä ampeereita tarjolla kovaan hintaan."
Konelataus on ylivoimainen vaihtoehto, jos sietää moottorin äänen. Minulla kuitenkin tulee sietoraja vastaan niin nopeasti, että kaikki muut keinot tulevat ennen sitä.
Jos veneessä vielä asuu muiden lähellä, niin koneella latailu ei ole erityisen kohteliastakaan. Siihen ei ole kiva herätä.
Aurinkopaneelien suosio on suuri nimenomaan siksi, että ne ovat huolettomia, äänettömiä ja toimivat silloinkin, kun ei olla liikkeessä. Tuulimyllytkin ovat monille aivan liian kovaäänisiä. - not that simple
Ariel37 kirjoitti:
3000 mpk, 20 vrk? Konelatauksella 6h/vrk× 20d= 120 konelataustuntia × 0,5 litraa/ tunti = 60 litraa. Matkaveneen 1600 -kuutioinen kone ei vie yli 0,5 litraa naftaa tunnissa nopeutetulla tyhjäkäynnillä. Ampeerimittarista näkee optimikierrosluvun koneelle lataukseen kulloisenkin akkujen vastaanottokyvyn mukaan. Sillä puskee akkuihin virtaa 40 Ah. Sillä pitäisi pärjätä jo kyllä. Säästöön, reissukassaan jää monta tonnia rahaa kun jättää hömppävermeet ostamatta.
Laturi voi hajota, niin voikin. Mutta varalaturin saa parilla satkulla ja sen voi hyödyntää joskus muutenkin. Laahusgeniksen tai tuuligenun rikkoontuminen on paljon todennäköisempi tapahtuma kuin konetilassa suojassa olevan laturin hajoaminen. Lisäbonuksena saa lämmintä käyttövettä vielä varaajaan ja koneen käydessä ilmaista virtaa pilotille ja muulle tekniikalle.
En oikein käsitä näitä laahusgeneraattoreita ja tuulimyllyjä. Pikkumäärä ampeereita tarjolla kovaan hintaan.Jos on kuuro, eikä se koneen tärinäkään haittaa, konetta käyttämällä selviää varmaan kuukauden. Siis jos ei satu olemaan edes meikäläisen mittapuun mukaan lämpimiä päiviä. Veneessähän on oilla tunneilla ympäri vuorokauden lämmitys päällä. Ja pidemmällä reissulla tulee sitten laturin tuntien lisäksi myös koneen tunnit vastaan. Moottoriöljyäkin pitää erikseen varastoida öljynvahtoihin.
Ja vaikka tosiaan veneessääolijat sen konekäytön ja muun sietäisivät, lähistöllä olevat tulevat kyllä isäntien poissa ollessa irroittamaan häirikköjen veneestä tapin. Pääkoneen käyttö on täysin kestämätön konsepti sähkön tuottamiseen yhtään pidemmällä aikavälillä. - seppomartti
Ariel37 kirjoitti:
3000 mpk, 20 vrk? Konelatauksella 6h/vrk× 20d= 120 konelataustuntia × 0,5 litraa/ tunti = 60 litraa. Matkaveneen 1600 -kuutioinen kone ei vie yli 0,5 litraa naftaa tunnissa nopeutetulla tyhjäkäynnillä. Ampeerimittarista näkee optimikierrosluvun koneelle lataukseen kulloisenkin akkujen vastaanottokyvyn mukaan. Sillä puskee akkuihin virtaa 40 Ah. Sillä pitäisi pärjätä jo kyllä. Säästöön, reissukassaan jää monta tonnia rahaa kun jättää hömppävermeet ostamatta.
Laturi voi hajota, niin voikin. Mutta varalaturin saa parilla satkulla ja sen voi hyödyntää joskus muutenkin. Laahusgeniksen tai tuuligenun rikkoontuminen on paljon todennäköisempi tapahtuma kuin konetilassa suojassa olevan laturin hajoaminen. Lisäbonuksena saa lämmintä käyttövettä vielä varaajaan ja koneen käydessä ilmaista virtaa pilotille ja muulle tekniikalle.
En oikein käsitä näitä laahusgeneraattoreita ja tuulimyllyjä. Pikkumäärä ampeereita tarjolla kovaan hintaan."3000 mpk, 20 vrk? Konelatauksella 6h/vrk× 20d= 120 konelataustuntia × 0,5 litraa/ tunti = 60 litraa. Matkaveneen 1600 -kuutioinen kone ei vie yli 0,5 litraa naftaa tunnissa nopeutetulla tyhjäkäynnillä. Ampeerimittarista näkee optimikierrosluvun koneelle lataukseen kulloisenkin akkujen vastaanottokyvyn mukaan. Sillä puskee akkuihin virtaa 40 Ah. Sillä pitäisi pärjätä jo kyllä."
Et varmaan ole yrittänyt nukkua takabunkassa jos moottoria käytetään 6 tuntia/vrk/20vrk akun lataamiseksi. Tai ollut laiturissa jos naapurisi käyttää tuntikausia konetta. Onneksi parempiakin latureita on eli tilanne on vähemmän huono. VP D1-30 laturi tuottaa 115A. Sillä vrk-tarpeen kattaa 0.5-1 tunti aamuin ja illoin. Vieläkin tehokkaampia löytynee. Mutta kaikki pääkoneen käyttäminen pelkästään virran tuottamiseksi on ylivoimaisen häiritsevää vaikka polttoainetta riittäisikin. Miten amppeerimittarista näkisi optimikierrosluvun? Selitä tarkemmin.
20-40A jatkuvaa latausta (480-960Ah) hydrogeneraattorilla ylittää monin verroin vrk-tarpeen ja häiritsee vähemmän. - Ariel37
seppomartti kirjoitti:
"3000 mpk, 20 vrk? Konelatauksella 6h/vrk× 20d= 120 konelataustuntia × 0,5 litraa/ tunti = 60 litraa. Matkaveneen 1600 -kuutioinen kone ei vie yli 0,5 litraa naftaa tunnissa nopeutetulla tyhjäkäynnillä. Ampeerimittarista näkee optimikierrosluvun koneelle lataukseen kulloisenkin akkujen vastaanottokyvyn mukaan. Sillä puskee akkuihin virtaa 40 Ah. Sillä pitäisi pärjätä jo kyllä."
Et varmaan ole yrittänyt nukkua takabunkassa jos moottoria käytetään 6 tuntia/vrk/20vrk akun lataamiseksi. Tai ollut laiturissa jos naapurisi käyttää tuntikausia konetta. Onneksi parempiakin latureita on eli tilanne on vähemmän huono. VP D1-30 laturi tuottaa 115A. Sillä vrk-tarpeen kattaa 0.5-1 tunti aamuin ja illoin. Vieläkin tehokkaampia löytynee. Mutta kaikki pääkoneen käyttäminen pelkästään virran tuottamiseksi on ylivoimaisen häiritsevää vaikka polttoainetta riittäisikin. Miten amppeerimittarista näkisi optimikierrosluvun? Selitä tarkemmin.
20-40A jatkuvaa latausta (480-960Ah) hydrogeneraattorilla ylittää monin verroin vrk-tarpeen ja häiritsee vähemmän.Ensinnäkin, pitää olla hillitön akusto jotta tehokkaan laturin 115A tuotto saadaan niihin talteen. Itselläni on 720Ah akusto ja ainoastaan startin jälkeen kestää hetken että laturin koko 80A tuotto menee akkuihin. Kun starttiakku on täynnä, hupiakusto ottaa vastaan vain noin puolet siitä mitä 80A laturi kykenee syöttämään. Tilanne on jokseenkin sama, olivat hupiakut sitten lähtötasoltaan 80% varauksessa tai 40% varauksessa.
Ampeerimittarista näkee sen, paljonko akusto kullakin hetkellä ottaa virtaa vastaan. Latauksen edetessä nopeutettua moottorin tyhjäkäyntiä voi pudottaa niin, että laturi tuottaa vain sen mitä akusto ottaa vastaan. Näin konetta ei tarvitse kierrättää yhtään enempää kuin kulloinkin on tarve. Alussa kierroksia voi olla 1600, latauksen edetessä mennään reilusti alle tonniin.
Aurinkopaneeli on oikein hyvä ankkuroidussa veneessä, jolloin virtaa kuluu lähinnä jääkaappiin, ankkurivaloon ja sisävaloihin. Paneeliakaan minulla tosin ei ole. Käyttämällä konetta vaikka joka kolmas päivä tunnin saan sopivasti varaustasoja nostettua. Samalla saa kuumaa vettä varaajaan. - 1-14
Ariel37 kirjoitti:
Ensinnäkin, pitää olla hillitön akusto jotta tehokkaan laturin 115A tuotto saadaan niihin talteen. Itselläni on 720Ah akusto ja ainoastaan startin jälkeen kestää hetken että laturin koko 80A tuotto menee akkuihin. Kun starttiakku on täynnä, hupiakusto ottaa vastaan vain noin puolet siitä mitä 80A laturi kykenee syöttämään. Tilanne on jokseenkin sama, olivat hupiakut sitten lähtötasoltaan 80% varauksessa tai 40% varauksessa.
Ampeerimittarista näkee sen, paljonko akusto kullakin hetkellä ottaa virtaa vastaan. Latauksen edetessä nopeutettua moottorin tyhjäkäyntiä voi pudottaa niin, että laturi tuottaa vain sen mitä akusto ottaa vastaan. Näin konetta ei tarvitse kierrättää yhtään enempää kuin kulloinkin on tarve. Alussa kierroksia voi olla 1600, latauksen edetessä mennään reilusti alle tonniin.
Aurinkopaneeli on oikein hyvä ankkuroidussa veneessä, jolloin virtaa kuluu lähinnä jääkaappiin, ankkurivaloon ja sisävaloihin. Paneeliakaan minulla tosin ei ole. Käyttämällä konetta vaikka joka kolmas päivä tunnin saan sopivasti varaustasoja nostettua. Samalla saa kuumaa vettä varaajaan.Alhaiset kierrokset karstoittavat koneen, joten niitä tulee välttää. Itse en juuri koskaan käytä konetta tyhjäkäynnillä yli 10 minuuttia, puhumattakaan, että lataisin akkuja tuntitolkulla.
- Ariel37
1-14 kirjoitti:
Alhaiset kierrokset karstoittavat koneen, joten niitä tulee välttää. Itse en juuri koskaan käytä konetta tyhjäkäynnillä yli 10 minuuttia, puhumattakaan, että lataisin akkuja tuntitolkulla.
Ajatko diesel -autollakin aina kaasu pohjassa? Karstat lähtevät koneesta kyllä ryntäyttämällä konetta, ainakin Yanmarin kirjassa siihen on ihan ohjeistuskin. Ahdettu kone on hiukan eri juttu, mutta harvassa matkapurressa sellaista nyt onkaan.
- seppomartti
Ariel37 kirjoitti:
Ajatko diesel -autollakin aina kaasu pohjassa? Karstat lähtevät koneesta kyllä ryntäyttämällä konetta, ainakin Yanmarin kirjassa siihen on ihan ohjeistuskin. Ahdettu kone on hiukan eri juttu, mutta harvassa matkapurressa sellaista nyt onkaan.
Mihin perustuu ajatus, että diesel karstoittuu matalilla kierroksilla?. Ladatessa olen yleensä käyttänyt "hira- ohjetta" 1000-1500 rpm, tyvenessä ajanut 1700-2000 enkä koskaan yli 2200. Nyt kun jouduin avaamaan kannen niin ei ollut näkyvää karstaa 1500 h jälkeen. Samoin dieselautoja ajelen yleensä 1500 kierroksella, eikä koskaan ongelmia. Ettei vain olisi jälleen yksi myytti. Palaahan se pieni polttoainemäärä täydellisemmin puristusjakson aikana kuin talla pohjassa?
- 1-14
Ariel37 kirjoitti:
Ajatko diesel -autollakin aina kaasu pohjassa? Karstat lähtevät koneesta kyllä ryntäyttämällä konetta, ainakin Yanmarin kirjassa siihen on ihan ohjeistuskin. Ahdettu kone on hiukan eri juttu, mutta harvassa matkapurressa sellaista nyt onkaan.
Diesel-koneen männänrenkaat avautuvat ja sulkeutuvat työpaineella. Tyhjäkäynnillä n. 600 kierrosta/min polttoaine ei pala kunnolla. Syntyy karstaa, jota kertyy mm. rengasuriin. Jos tätä karstaa kerryttää paljon, eivät männänrenkaat toimi kuten pitäisi ja karstan pois polttaminen vaikeutuu. Saa tosi pitkään ajaa reiluilla kierroksilla päästäkseen karstasta eroon. Jos käyttää konetta muutenkin vähän, kuten minä, on kone aina huonossa jamassa. Autoilussa tällaista pitkää tyhjäkäyntijaksoa ei tule, ja karstat häipyvät seuraavassa kiihdytyksessä. Itse vältän käyttämästä alle 1200 kierrosta minuutissa. Tällöin kone tekee jo kunnolla töitä. Akkuja ei siis pidä ladata tunti tolkulla tyhjäkäynnillä.
- Ariel37
1-14 kirjoitti:
Diesel-koneen männänrenkaat avautuvat ja sulkeutuvat työpaineella. Tyhjäkäynnillä n. 600 kierrosta/min polttoaine ei pala kunnolla. Syntyy karstaa, jota kertyy mm. rengasuriin. Jos tätä karstaa kerryttää paljon, eivät männänrenkaat toimi kuten pitäisi ja karstan pois polttaminen vaikeutuu. Saa tosi pitkään ajaa reiluilla kierroksilla päästäkseen karstasta eroon. Jos käyttää konetta muutenkin vähän, kuten minä, on kone aina huonossa jamassa. Autoilussa tällaista pitkää tyhjäkäyntijaksoa ei tule, ja karstat häipyvät seuraavassa kiihdytyksessä. Itse vältän käyttämästä alle 1200 kierrosta minuutissa. Tällöin kone tekee jo kunnolla töitä. Akkuja ei siis pidä ladata tunti tolkulla tyhjäkäynnillä.
Kiitos selvityksestä. Lataus ei toimi 600 rpm joutokäynnillä, kierroksia pitää olla jonkin verran enemmän. Ymmärrän pointtisi. Itse poltin tällä kaudella, joka yhä jatkuu, noin 1200 litraa naftaa. Sillä käytöllä kone pysynee kunnossa, vaikka välillä akkuja lataakin. Koneajossa kierroksia on 1800-2200, vuorovesikiireestä ja pimeyden niskaantulosta riippuen.
- Tuonkin kokenut
Ariel37 kirjoitti:
3000 mpk, 20 vrk? Konelatauksella 6h/vrk× 20d= 120 konelataustuntia × 0,5 litraa/ tunti = 60 litraa. Matkaveneen 1600 -kuutioinen kone ei vie yli 0,5 litraa naftaa tunnissa nopeutetulla tyhjäkäynnillä. Ampeerimittarista näkee optimikierrosluvun koneelle lataukseen kulloisenkin akkujen vastaanottokyvyn mukaan. Sillä puskee akkuihin virtaa 40 Ah. Sillä pitäisi pärjätä jo kyllä. Säästöön, reissukassaan jää monta tonnia rahaa kun jättää hömppävermeet ostamatta.
Laturi voi hajota, niin voikin. Mutta varalaturin saa parilla satkulla ja sen voi hyödyntää joskus muutenkin. Laahusgeniksen tai tuuligenun rikkoontuminen on paljon todennäköisempi tapahtuma kuin konetilassa suojassa olevan laturin hajoaminen. Lisäbonuksena saa lämmintä käyttövettä vielä varaajaan ja koneen käydessä ilmaista virtaa pilotille ja muulle tekniikalle.
En oikein käsitä näitä laahusgeneraattoreita ja tuulimyllyjä. Pikkumäärä ampeereita tarjolla kovaan hintaan.Taitaa se 0,5 litraa/h latauskäyttö olla toiveajattelua 1600 cm3 koneelle. Hiukan isomman Yanmar 4JH4TE koneen (2, 0 litrainen turbo) ilmoitettu kulutus on 2 litraa 1600 rpm ja 1 litra 1200 rpm käytössä.
Samoin VW:n 2 litran turbo tyhjäkäynnillä 1000 rpm vie jo 1,0 l/h ja 1500 rpm noin 1,5 litraa/h.
50-100 A lataus on jo sellainen kuorma, että 1600 ja 2000 cm3 moottoreiden kulutuksissa ei ole juurikaan eroa.
Ainakin Yanmarissa valmistajan varoitus ja ohje koneen ryntäyttämisestä pienien kierrosten käytön yhteydessä kannattaa ottaa todesta. Venttiilien ja männänrenkaiden nokeentumisen lisäksi turbo saattaa pikeentyä ja lähes jumiutua.
- tylsää on hänellä
whoknowswins nauticatteineen tuulettaa täälläkin sen sijaan että purjehtiusi pikku surffauspyrähdyksen palmurannan edustalla.
- vastatrendaaja
Tällainen trendi saattaa tosiaan olla tällä hetkellä vallalla. Tulee mieleen myös tätä vastaan työskenteleviä trendejä: edellämainittu kuntoilun, luonnon ja yksinkertiasten asioiden trendi (osin pysyvä, osin lamaan liittyvä), energian hintantrendi (nyt alhaalla mutta kaikki pitkät trendit vahvasti ylös), ympäristötrendi (osin pakotetusti, osin muodin vuoksi, osin omasta halusta) halutaan välttää ilmansaasteita, ilmastomuutosta, melua...
Lähinnä tuon polttoaineen hinta- ja ekoajattelutrendin takia rahtareihin suunnitellaan nyt purjeita, ensimmäistä kertaa sataan vuoteen.
Omat havainnot kyllä tukee sitä että tuollainen pieni yleiskäyttöinen merkonomipaatti on vähän jokaisella, purjeveneitä on sangen vähän. Mutta ainakin itse olen siirtymässä moottorista purjeeseen heti kun voin :) - Havukka-ahon ajattel
Näin tulee käymään, mutta syynä tulee olemaan uuden sukupolven sähkö, polttokenno ja kaasumoottorit ja nihen liittyvä uusi akkuteknikka. Lopputulos on lähes äänettömäät ja ja savuttomattomat veneet, joiden käyttökulut ovat hyvin pienet. Näitä varten suunnitellaan uusia designeja, ne eivät ole samanlaisia kuin nykyiset purje- tai moottoriveneet. Tarvittaessa liikkuvat myös automaattisesti paikasta A paikkaan B, ihmisen juuri puuttumatta.
Perinteinen purjehtiminen jää puritanisteille.- Aurinkokelo
"Näitä varten suunnitellaan uusia designeja, ne eivät ole samanlaisia kuin nykyiset purje- tai moottoriveneet."
Kyllä. Kaiken perustana tulee olemaan kevyet ja kelluvat aurinkokennot ja mikroaaltovoimalat, joita voi levittää helposti satoja neliöitä veneen ympärille. Näillä kennoilla ladataan valtavaa akustoa, jolla voi ajaa monta päivää.
Akusto on kokonaan veden alla, mikä tekee veneistä ennennäkemättömän tukevia. Veneiden suuri leveys hidastaa jonkin verran kulkua, mutta tarjoaa loisteliaat asumistilat.
Veneet voivat yhdistyä toisiinsa tarttumiskoukuilla, jolloin syntyy kapeita kujia, joita pitkin voi kävellä. Tätä varten jokaisessa veneessä täyttyvät tietyt standardit.
- purjeita
Höpöhöpö. 20 vuoden päästä meret ovat jo niin saastuneita, ettei niiden happokylvyssä kukaan pysty oleskelemaan. Muovimoskaa kertyy tyynellemerelle suuriksi lauttasaariksi, jossa kasvaa pientä koivu ja vaahterametsää. Matkaveneily yksityisiltä on loppunut merirosvouksen ja sotien seurauksena.
Tyynenmeren saarista on vajonnut valtaosa ja nyt jo vähentyvät kalakannat ovat romahtaneet lopullisesti. Karipianristeilyalukset ovat sotasairaaloina tai torbeetoiden raatelemina pitkin hiekkarantoja.
Polttoainetta ei tarvitse säännöstellä, sillä se on jo niin kallista, että sitä käyttävät valtiot ja monikansalliset yhtiöt omiin loputtoman ahneuden tarpeisiin. Polttokennot ja muut härpyttimet on hylätty vaikeina toteuttaa, huoltaa ja liian kuluttavina rakentaa.
Ihmiset, joilla on tuolloin aikaa ja mahdollisuutta soutavat tai purjehtivat jollalla lähisaareen. Sytyttävät nuotion ja tuijottavat liekkeihin. He kokevat alkukantaisen hyvänolon.- aikaskaalaa
Aivan niin, ja 50 v päästä tupsahtaa jääkausi. Eihän se sentään päivässä tapahdu, kuten elokuvissa.
- Bossu
On helppoa ennustaa monenlaista, vaan oikeaan osuminen on se haaste. 100 mpk eteneminen purjehdusvauhtia jollain 10 tonnin troolarilla vie dieseliä ainakin 200 litraa. Se on liikaa aika monen lompakolle. Rahtilaivoihinkin ollaan asentamassa purjeita. Isot ja kalliit purjeveneet on aina edenneet pääosin moottorilla.
- väärä yleistys
"Isot ja kalliit purjeveneet on aina edenneet pääosin moottorilla."
Kuten isot Swanit ja Balticit maailman merillä ja VOR veneet parhaillaan?
Suomessa on kai aika vähän "isoja ja kalliita purjeveneitä". Ei kai heinäkuisilla saaristoväylillä koneella ajavia perhepursia pidetä sellaisina?
- itsestäänselvyys
Ei tulisi mieleenkään kuluttaa matkaamiseen löpöä ja korvia kun on tuuli ja purjeet.
- Purjeet ja korvat
Niin ja tietenkin ne korvat. Eiköhän niilläkin saa pari solmua lisää nopeutta, vai?
- läpivienti
Purjeet ja korvat kirjoitti:
Niin ja tietenkin ne korvat. Eiköhän niilläkin saa pari solmua lisää nopeutta, vai?
Korvienkulutus kasvattanut korvat yhteen sisäkautta?
- Piiiiiiitkä matka :D
Jotenkin minusta on vain vaikea uskoa, että tämä palsta tuli täyteen Atlantin ylittäjiä.
Ymmärrän hyvin, että purjeilla pääsee pitkälle, mutta en tahdo uskoa, että se juuri on tärkein syy purjeveneen valintaan: "Valitsin purjeveneen koska pitää ylittää Atlanti - mikä ihmeen lentokone?"
Kun on istunut tarpeesi Hangossa saunassa, saa aika hyvin kuvan siitä, mistä ihmiset tulee ja minne ne menee. Uskokaa tai älkää, mutta niille matkoille ei tartte edes pistää tankkeja täyteen nopeassakaan veneessä.- syy valintaan
Tuulivoimalla liikkuminen on elämys ja mukavaa. Siksi.
- Hangon saunassa
Niin... Hangossa saunassa tapaa kahdenlaisia ihmisiä: niitä jotka ovat tulossa Hankoon saunaan, ja niitä jotka ovat menossa Hangon saunasta.
Noin niinkuin määritelmällisesti...
- Loppuu
Kyllä loppuu purjehdus, ja isot moottoriveneet tulevat yhä enemmän haittaamaan luonnonrauhaa saaristossa. Ihan pari viime vuoden aika on tapahtunt suuri muutos. Nuoria ei kiinnosta purjehtiminen, näkeehän jo siitäkin, että kukaan ei purjeveneitä osta. Uivassa venenäyttelyssäkin on nykyään kymmenkunta purkkasia, ja kaksi sataa moottorivenettä. Ihmiset on hulluja.
- ei pörisijä
Purjehdus on loppunut aikoja sitten aloittajan edustamalta moottorivenepalstalta. Kiitos siitä.
- Trendit
Veneistä n.2% on purjeveneitä, se on fakta.
Suurin osa veneistä on kuitenkin hankittu välineeksi siirtymiseen tai kalastukseen eikä veneilyyn sen itsensä takia.
Matkaveneistä 10% on purjeveneitä.
Tuo messujen 10 purkkaria / 200 moottorivenettä on tarkoittaa, että purkkareita on suhteessa enemmän.
Veneily on muuttunut siihen suuntaan, että veneessä asutaan enemmän ja sen varustus on parantunut. Samalla tietenkin veneiden koko on kasvanut. Vaikka tilastoa ei ole, niin epäilen, että veneillä liikutaan vähemmän kuin ennen ja ne siirretään kesämökeiksi haluttuun paikkaan samaan tapaan kuin asuntoautot ja asuntovaunut.
En tiedä onko kyse uuden sukupolven tavoista vai siitä, että ihmiset vanhetessaan tulevat mukavuudenhaluisemmiksi. Se on kuitenkin varmaa, että trendin mukana vesiliikennen vähenee ja satamapalvelujen kysyntä kasvaa.- 9+16
Ei taida olla ihan oikein tuo "matkaveneistä 10% on purjeveneitä". Muistelen nyt muutaman vuoden takaista selvitystä, mielestäni sen perusteella suhde oli ehkä 1:3 eli n. 25% matkaveneistä olisi purjeveneitä ja 75% moottoriveneitä.
Mutta tässä ketjussa on minusta vähän sekoitettu asioita.
1) se lienee totta, että matkaveneidenkin osalla satamaoleskelun osuus on kasvamassa kulussaoloon nähden ja tietynlainen "kesämökkikäyttö" lisääntymässä. Eikä siinä mitään pahaa olekaan :)
2) mutta kun katsotaan kulussaoloa, niin en olisi niin vakuuttunut siitä, että koneajo olisi radikaalisti lisääntymässä purjeajoon nähden. Tai sanotaan niin, että se trendi on aika lähellä saturaatiopistettään. Totta kai nykyään ajetaan enemmän koneella kuin 40 vuotta sitten, kun veneistä valtaosassa viimeinkin on kunnon koneet, joten ei ole pakkoa väenvängällä yrittää luovia saaristoväylilläkin. - Suoriteperuste
9+16 kirjoitti:
Ei taida olla ihan oikein tuo "matkaveneistä 10% on purjeveneitä". Muistelen nyt muutaman vuoden takaista selvitystä, mielestäni sen perusteella suhde oli ehkä 1:3 eli n. 25% matkaveneistä olisi purjeveneitä ja 75% moottoriveneitä.
Mutta tässä ketjussa on minusta vähän sekoitettu asioita.
1) se lienee totta, että matkaveneidenkin osalla satamaoleskelun osuus on kasvamassa kulussaoloon nähden ja tietynlainen "kesämökkikäyttö" lisääntymässä. Eikä siinä mitään pahaa olekaan :)
2) mutta kun katsotaan kulussaoloa, niin en olisi niin vakuuttunut siitä, että koneajo olisi radikaalisti lisääntymässä purjeajoon nähden. Tai sanotaan niin, että se trendi on aika lähellä saturaatiopistettään. Totta kai nykyään ajetaan enemmän koneella kuin 40 vuotta sitten, kun veneistä valtaosassa viimeinkin on kunnon koneet, joten ei ole pakkoa väenvängällä yrittää luovia saaristoväylilläkin.Matkaveneily moottoriveneellä on suositumpaa kuin purjeveneellä veneily, 7 % ja 3 % suomalaisista. Veneilypäiviä kertyy moottoriveneilijöille keskimäärin 15 ja purjehtijoille 11.
Eli suoriteperusteisesti matkavenepäivistä 75% moottoriveneellä ja 25% purjeveneellä vuonna 2005. Sen jälkeen veneily on hiipunut jonkin verran, mutta uskoisin (en tiedä), että muutos tässä veneilyn kovassa ytimessä on pienempi kuin veneilyssä yleensä. - Ariel37
9+16 kirjoitti:
Ei taida olla ihan oikein tuo "matkaveneistä 10% on purjeveneitä". Muistelen nyt muutaman vuoden takaista selvitystä, mielestäni sen perusteella suhde oli ehkä 1:3 eli n. 25% matkaveneistä olisi purjeveneitä ja 75% moottoriveneitä.
Mutta tässä ketjussa on minusta vähän sekoitettu asioita.
1) se lienee totta, että matkaveneidenkin osalla satamaoleskelun osuus on kasvamassa kulussaoloon nähden ja tietynlainen "kesämökkikäyttö" lisääntymässä. Eikä siinä mitään pahaa olekaan :)
2) mutta kun katsotaan kulussaoloa, niin en olisi niin vakuuttunut siitä, että koneajo olisi radikaalisti lisääntymässä purjeajoon nähden. Tai sanotaan niin, että se trendi on aika lähellä saturaatiopistettään. Totta kai nykyään ajetaan enemmän koneella kuin 40 vuotta sitten, kun veneistä valtaosassa viimeinkin on kunnon koneet, joten ei ole pakkoa väenvängällä yrittää luovia saaristoväylilläkin.Maarianhaminan Itäsatamassa, mitä nyt kai voi pitää minimimatkana jos puhutaan matkaveneilystä, on mantereelta tulleista veneistä varmasti 80% purjeveneitä.
Itämeren etelärannikolla ja sen jälkeen en ole nähyt ainuttakaan suomalaista moottorivenettä.
- voi-niitä-aikoja
Niin. On se vaan sääli, ettei seläällä enään näy valkeita purjeita. Se toi ennen aurinkoiseen kesäpäivään syvyyttä ja mieluisia muistoja.
Hidaskulkuisissa fiskareissakin oli jotain taikaa.
Uudet aina nopeammat ja rumemmat veneet tuovat vain lisää ahdistusta ja pahaa mieltä.- Valkopartavanhaukki
Taitaa ikä painaa päälle?
Jos tarkkaan mietit, niin huomaat ettei sirkatka enää siritä eikä aamulla ole teltta pystyssä.
On aika yleistä, että ihmiset haluavat museoida oman nuoruutensa ja palata siihen. Aijan pysäyttäminen ei kuitenkaan onnistu. Jos mikään ei olisi muuttunut vuosien varrella, ei kukaan asuisi maalaiskylissä - vaikkei siellä montaa asu nytkään. Veneilykin olisi loppunut kokonaan ellei välineet olisi seuranneet aikaansa ja uusia tarpeita.
Toivoa ja muistella saa, muttei pidä kovasti pettyä, jos museoveneet ei tekisi ohimarssia aina, kun katsoo merelle tai jos mummolan baariin ei vasiten tuoda Palmaa tai Sitruunasoodaa tarjolle, kun menet sinne.
On katsos niin, että me ei olla ainoita, jotka saa toteuttaa unelmiaan. Nuoremmat tekee sen nyt ja niiden unelmat on erilaiset. Niiden kakaroiden unelmat taas näyttää niiden silmissä rumilta. - purjehtija loppuun asti
Valkopartavanhaukki kirjoitti:
Taitaa ikä painaa päälle?
Jos tarkkaan mietit, niin huomaat ettei sirkatka enää siritä eikä aamulla ole teltta pystyssä.
On aika yleistä, että ihmiset haluavat museoida oman nuoruutensa ja palata siihen. Aijan pysäyttäminen ei kuitenkaan onnistu. Jos mikään ei olisi muuttunut vuosien varrella, ei kukaan asuisi maalaiskylissä - vaikkei siellä montaa asu nytkään. Veneilykin olisi loppunut kokonaan ellei välineet olisi seuranneet aikaansa ja uusia tarpeita.
Toivoa ja muistella saa, muttei pidä kovasti pettyä, jos museoveneet ei tekisi ohimarssia aina, kun katsoo merelle tai jos mummolan baariin ei vasiten tuoda Palmaa tai Sitruunasoodaa tarjolle, kun menet sinne.
On katsos niin, että me ei olla ainoita, jotka saa toteuttaa unelmiaan. Nuoremmat tekee sen nyt ja niiden unelmat on erilaiset. Niiden kakaroiden unelmat taas näyttää niiden silmissä rumilta.Purjehtiminen ei "lopu" siihen, että joku tutkii trendejä ja ilkamoi niillä tällä palstalla. Purjehtiminen loppuu vasta silloin kun purjehtija ei enää pysty purjehtimaan!
- 9+16
"Uudet aina nopeammat ja rumemmat veneet tuovat vain lisää ahdistusta ja pahaa mieltä."
Jos moista oiretta koet, niin käy ihmeessä lääkärissä. - sivukommenti
9+16 kirjoitti:
"Uudet aina nopeammat ja rumemmat veneet tuovat vain lisää ahdistusta ja pahaa mieltä."
Jos moista oiretta koet, niin käy ihmeessä lääkärissä.vaikkei tällaisiin pitäisi kommentoida, sanon vaan: valelääkärillä taitaa olla 2-suuntainen... aikuistuminen on edessä kuitenkin kaikilla, vaikkei se kaikissa asioissa autakaan.
- 9+16
sivukommenti kirjoitti:
vaikkei tällaisiin pitäisi kommentoida, sanon vaan: valelääkärillä taitaa olla 2-suuntainen... aikuistuminen on edessä kuitenkin kaikilla, vaikkei se kaikissa asioissa autakaan.
Tuo kun oli vissiin minulle suunnattu, niin vastaan. Myönnän, että kommenttini oli tylyn sävyinen, mutta olen vähintään puolitosissani siinä. Jos ihmiselle aiheuttuu ahdistusta ja pahaa mieltä siitä, että näkee merellä nopeita ja omasta mielestään rumia veneitä, niin silloin on ihan tosissaan syytä mennä jonkun mielenterveysammattilaisen juttusille. Jonkinsortin yliherkkyys on kyseessä eikä sellainen tee gutaa kenenkään hyvinvoinnille.
- 20v kul ikä painaa..
Valkopartavanhaukki kirjoitti:
Taitaa ikä painaa päälle?
Jos tarkkaan mietit, niin huomaat ettei sirkatka enää siritä eikä aamulla ole teltta pystyssä.
On aika yleistä, että ihmiset haluavat museoida oman nuoruutensa ja palata siihen. Aijan pysäyttäminen ei kuitenkaan onnistu. Jos mikään ei olisi muuttunut vuosien varrella, ei kukaan asuisi maalaiskylissä - vaikkei siellä montaa asu nytkään. Veneilykin olisi loppunut kokonaan ellei välineet olisi seuranneet aikaansa ja uusia tarpeita.
Toivoa ja muistella saa, muttei pidä kovasti pettyä, jos museoveneet ei tekisi ohimarssia aina, kun katsoo merelle tai jos mummolan baariin ei vasiten tuoda Palmaa tai Sitruunasoodaa tarjolle, kun menet sinne.
On katsos niin, että me ei olla ainoita, jotka saa toteuttaa unelmiaan. Nuoremmat tekee sen nyt ja niiden unelmat on erilaiset. Niiden kakaroiden unelmat taas näyttää niiden silmissä rumilta.Miksi ärsyynnyit ivailemaan, kun joku piti perinteisiä veneitä kauniina ja muisteli saariston valkopurjeita kauniina kesäpäivinä? Tulevaisuuden visioita pohtiessa on sinun ja itse kunkin hyvä miettiä minkälaisia olemme 20 vuoden kuluttua. Nyt mielipiteitään julkistava joukko on silloin harventunut. Hengissä yhä olevat ehkä kuulevat itseään 20 vuotta nuorempien viisastelua siitä, että jäbällä/papalla/ukilla "taitaa ikä painaa päälle".
Mutta nythän ei ollut tarkoitus puhua valkopartavanhaukeista ja ikäsyrjinnästä eikä vanhenemisen fysiologiasta, vaan purjehduksen tulevaisuudesta. Itse ajattelen, että polttomoottoreiden ja koneellapöristelyn kulta-aika on tämän päivän ilmiö. Ihmiset rupeavat yhä enemmän kaipaamaan suojelemaansa luontoa, jonka saastuttaminen on viimeisttän silloin ymmärretty vanhanaikaiseksi ja typeräksi. Liikkuminen tuulen avulla eli purjehtiminen tulee kokemaan uuden renesanssin.
Vaikka eihän silläkään niin suurta väliä ole omalta kannaltaani - en ole näkemässä enkä kokemassa mitä 20-50 vuoden päästä puuhaillaan. Lasteni ja lastenlapsieni takia toivon luonnon kunnioittamista. Siihen saastuttamaton purjehtiminen sopii - vaikka puuveneilläkin, jos halutaan.
- i57sonaj
Purjevene sopii erinomaisesti pitkien matkojen taittamiseen. Käytännössä kaikki yli 30-jokaiset sarjatuotantoveneetkin ovat avomerikelpoisia, vaikka vaativatkin varustelua.
Jotta purjehduksen suosio säilyisi, purjehtijoita täytyisi rohkaista matkan tekemiseen. Saman rannan sahaaminen epäilemättä käy tylsäksi. Vaikka kuinka pitäisi purjehduksesta, niin vuosien mittaan saman rannan sahaaminen rupeaa ärsyttämään.
http://www.yachtingworld.com/blogs/elaine-bunting/top-10-tips-for-an-atlantic-crossing/- jujujushu
Atlannin valtameren ylittäminen on mielekästä,näkee vettä...vettä...vettä ja vettä!Sekin saattaa tosin kyllästyttää?
- sinähän tiedät….
jujujushu kirjoitti:
Atlannin valtameren ylittäminen on mielekästä,näkee vettä...vettä...vettä ja vettä!Sekin saattaa tosin kyllästyttää?
Ei se ole "sun juttus", ei monen muunkaan. Älä silti huolestu niistä, joille valtameren ylittäminen on haave tai on jo toteutettu haave.
Aikanaan stadin pursiseuroissa tehtiin gallup, jossa kysyttiin oletko omalla veneelläsi käynyt Hgin kasuunimajakan ulkopuolella. Tulos: vain joka kymmenes oli käynyt niin kaukana avomerellä!
Moni ei tunne mieltymystä Suomenlahden tai Itämeren ylityksiin, mutta saattaa tykätä purjehtimisesta saariston suojassa.
Eikö ole turha pohtia mikä asia ketäkin saattaa kyllästyttää? - Sps
jujujushu kirjoitti:
Atlannin valtameren ylittäminen on mielekästä,näkee vettä...vettä...vettä ja vettä!Sekin saattaa tosin kyllästyttää?
Kuinka paljon vaihtuu maisema asuntosi ikkunassa , mietippä sitä niin voi veneen maisemat tuntua vaihtelevilta valtamerelläkin
- Sankaripurjehdusta
sinähän tiedät…. kirjoitti:
Ei se ole "sun juttus", ei monen muunkaan. Älä silti huolestu niistä, joille valtameren ylittäminen on haave tai on jo toteutettu haave.
Aikanaan stadin pursiseuroissa tehtiin gallup, jossa kysyttiin oletko omalla veneelläsi käynyt Hgin kasuunimajakan ulkopuolella. Tulos: vain joka kymmenes oli käynyt niin kaukana avomerellä!
Moni ei tunne mieltymystä Suomenlahden tai Itämeren ylityksiin, mutta saattaa tykätä purjehtimisesta saariston suojassa.
Eikö ole turha pohtia mikä asia ketäkin saattaa kyllästyttää?Hyvä pointti.
Täällä netissä on monenlaista virtuaalista sankaripurjehtijaa. Vaan kun laitettaisiin pojat rannassa riviin ja käskettäisiin kiertää Kasuuni omalla veneellä 8--10 m/s etelätuulella, valtaenemmistöltä jäisi tekemättä. Ja sieltä sentään vielä rantakin näkyy.
Otetaas pieni galluppi täällä: kuinka kaukana lähimmästä rannasta olet ollut omalla veneelläsi. Minä olen ollut noin 200--250 mailin päässä. En koskaan omalla veneellä sen kauempana. - Bossu
Sankaripurjehdusta kirjoitti:
Hyvä pointti.
Täällä netissä on monenlaista virtuaalista sankaripurjehtijaa. Vaan kun laitettaisiin pojat rannassa riviin ja käskettäisiin kiertää Kasuuni omalla veneellä 8--10 m/s etelätuulella, valtaenemmistöltä jäisi tekemättä. Ja sieltä sentään vielä rantakin näkyy.
Otetaas pieni galluppi täällä: kuinka kaukana lähimmästä rannasta olet ollut omalla veneelläsi. Minä olen ollut noin 200--250 mailin päässä. En koskaan omalla veneellä sen kauempana.Oulusta lähtevillä se kasuunin kiertäminen on toki haastavampaa, se lienee jossain Helsingin tienoolla ilmeisesti. Omalla veneellä Ahvenanmeri on suurin ylitys.
- Rautamassukka
Sankaripurjehdusta kirjoitti:
Hyvä pointti.
Täällä netissä on monenlaista virtuaalista sankaripurjehtijaa. Vaan kun laitettaisiin pojat rannassa riviin ja käskettäisiin kiertää Kasuuni omalla veneellä 8--10 m/s etelätuulella, valtaenemmistöltä jäisi tekemättä. Ja sieltä sentään vielä rantakin näkyy.
Otetaas pieni galluppi täällä: kuinka kaukana lähimmästä rannasta olet ollut omalla veneelläsi. Minä olen ollut noin 200--250 mailin päässä. En koskaan omalla veneellä sen kauempana.Mistä tuo johtuu? Harvemmin kai veneistä? Pelkästä tottumattomuudesta?
- upreifadjoskömweqr
Sankaripurjehdusta kirjoitti:
Hyvä pointti.
Täällä netissä on monenlaista virtuaalista sankaripurjehtijaa. Vaan kun laitettaisiin pojat rannassa riviin ja käskettäisiin kiertää Kasuuni omalla veneellä 8--10 m/s etelätuulella, valtaenemmistöltä jäisi tekemättä. Ja sieltä sentään vielä rantakin näkyy.
Otetaas pieni galluppi täällä: kuinka kaukana lähimmästä rannasta olet ollut omalla veneelläsi. Minä olen ollut noin 200--250 mailin päässä. En koskaan omalla veneellä sen kauempana.Ei nyt sentään uhota joutavia. Tarvittaessa jokin Suomenlahden ylitys onnistuu kyllä kaikilta matkaveneen kippareilta. Toisaalta: ihan järkevää ajatteluahan sekin on, että "odotan huomiseen, että vähän laantuu, turha tuonne kymppimetriseen vastatuuleen on lähteä".
Toki suurin osa suomalaisten matkaveneilijöiden maileista kertyy saaristossa. Miksipä ei kertyisi?
Enpä ole tarkasti mitannut sitä lähimmän rannan matkaa. Jotain n. 50 mpk lienee, Latvian ja Gotlannin puolivälistä. - Suurin vesialue
upreifadjoskömweqr kirjoitti:
Ei nyt sentään uhota joutavia. Tarvittaessa jokin Suomenlahden ylitys onnistuu kyllä kaikilta matkaveneen kippareilta. Toisaalta: ihan järkevää ajatteluahan sekin on, että "odotan huomiseen, että vähän laantuu, turha tuonne kymppimetriseen vastatuuleen on lähteä".
Toki suurin osa suomalaisten matkaveneilijöiden maileista kertyy saaristossa. Miksipä ei kertyisi?
Enpä ole tarkasti mitannut sitä lähimmän rannan matkaa. Jotain n. 50 mpk lienee, Latvian ja Gotlannin puolivälistä.Suurin ympyrä pelkkää vettä taitaa Itämerellä olla säteeltään noin 50 mailia.
- Mikä on ongelma?
upreifadjoskömweqr kirjoitti:
Ei nyt sentään uhota joutavia. Tarvittaessa jokin Suomenlahden ylitys onnistuu kyllä kaikilta matkaveneen kippareilta. Toisaalta: ihan järkevää ajatteluahan sekin on, että "odotan huomiseen, että vähän laantuu, turha tuonne kymppimetriseen vastatuuleen on lähteä".
Toki suurin osa suomalaisten matkaveneilijöiden maileista kertyy saaristossa. Miksipä ei kertyisi?
Enpä ole tarkasti mitannut sitä lähimmän rannan matkaa. Jotain n. 50 mpk lienee, Latvian ja Gotlannin puolivälistä.Minkälainen ongelma on 8--10 m/s vastatuuli purjeveneellä?
- turvaetäisyys tärkeä
Sankaripurjehdusta kirjoitti:
Hyvä pointti.
Täällä netissä on monenlaista virtuaalista sankaripurjehtijaa. Vaan kun laitettaisiin pojat rannassa riviin ja käskettäisiin kiertää Kasuuni omalla veneellä 8--10 m/s etelätuulella, valtaenemmistöltä jäisi tekemättä. Ja sieltä sentään vielä rantakin näkyy.
Otetaas pieni galluppi täällä: kuinka kaukana lähimmästä rannasta olet ollut omalla veneelläsi. Minä olen ollut noin 200--250 mailin päässä. En koskaan omalla veneellä sen kauempana.Tärkeintä on pysytellä riittävän kaukana lähimmistä rannoista, ellei ole tarkoitus rantautua. Vaara ei ole pitkässä etäisyydessä , vaan liian lyhyessä!
Galluppiasi varten en ruvennut mittailemaan. Tuskin moni muukaan. - siellä se on
Mikä on ongelma? kirjoitti:
Minkälainen ongelma on 8--10 m/s vastatuuli purjeveneellä?
Ongelma on korvien välissä, ei purjehtimisessa.
- Makkonen Vesalasta
Eroaako tuo nyt mitenkään siitä, että näkee rantaviivaa? Ei siitäkään usein yksityiskohtia erota.
- 23+2
"Purjehdus loppuu "
Eihän se ole edes kunnolla alkanut :
http://en.wikipedia.org/wiki/Maritime_history
http://www.bavaria-yachtbau.com/sailing-yachts.html
http://www.beneteau.com/Sailing-Yachts/Oceanis
.- Missä Janos ?
Minne tämän ketjun aloittaja Janos on kadonnut? Jos esittää jonkin väitteen niin yleensä sitä puolustetaan tai kommentoidaan jatkossakin.
Olisi mukava kuulla aloittajan perusteluja näkemykselleen. - Taas viedään
Missä Janos ? kirjoitti:
Minne tämän ketjun aloittaja Janos on kadonnut? Jos esittää jonkin väitteen niin yleensä sitä puolustetaan tai kommentoidaan jatkossakin.
Olisi mukava kuulla aloittajan perusteluja näkemykselleen.Se on suomi24:n maksama provoilija. tekee töitä vain pari päivää viikossa. Aiheet on otettu ulkomaisilta palstoilta ja vähän modattu.
- Muttei onnistu
Taas viedään kirjoitti:
Se on suomi24:n maksama provoilija. tekee töitä vain pari päivää viikossa. Aiheet on otettu ulkomaisilta palstoilta ja vähän modattu.
Aloituksesta:
"On helppo ennustaa, että 20 vuoden päästä purjehduksen suosio on romahtanut. Sekin alkaa olla liian vaivalloista ja hidasta puuhaa nykyihmiselle."
Taitaa olla kuukkelikääntäjällä tehty, koska vaivalloisuus viittaa suosioon eikä niinkuin ehkä oli tarkoitus purjehdukseen.
Joka tapauksessa provot loppuvat, purjehdus ei milloinkaan.
- moottoriveneilyloppu
Saahan se loppua jos on loppuakseen. Itselläni käy just toisinpäin: omistan jo kajakin ja perämoottoriveneen, mutta ensi kesänä alkaa purjehduskurssit ja sitä seuraavana ostan pienen purjeveneen. On helppo kuvitella ettei moottorivenettä sen jälkeen tarvitse kuin katiskan kuljettamiseen.
- sama historia
Kuulostaa ihan samalta kuin oma purjehdushistoriani. Aloitin kajakilla, jolla välitellen pitkiä melontaretkiä. Sitten peräprutkusta puisiin fiskareihin 1960-luvulla ja niillä Tukholman saariston, Ahvenanmaan kiertelyyn yms, kunnes purkkareilla gastaamisen jälkeen hankin ekan purkkarin 70-luvun alussa ja aloin käydä ensin Gotlannissa, Bornholmilla ja sitten Itämerta kauempana. Purjehtiminen ja innostus siihen jatkuu, myös oma jälkipolvi seilaa.
Pidän ratkaisuasi onnistuneena. Kaikki eivät tietenkään ajattele samoin eikä tarvitsekaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
eerikäinen novassa sanoi ei kukaan enää aja manuaalivaihteilla
meillä on 3 autoa talissa ja kaikissa manuaalilaatikot, on meillä vielä tämmöiset vaikka toisin puhutaan.1701844Ilo, joka nousee silmiisi saakka
kun katseemme kohtaavat. Olet energinen, aito, ihana. Välillä tuijotat suoraan silmiini - enkä hämmenny, katson takaisin671656Jokaisella on omat syntinsä
Minä olisin niin mielelläni sinun. Ehkä joskus viittasitkin siihen. Olet nainen ajatuksissani jatkuvasti ja taidat tietä761434En oikeasti
Tiennyt että sinulla on ollut vaikeuksia ja huonoja aikoja. Olen oikeasti pahoillani, ja olisin myös toiminut eritavoin1331336- 481264
90-luvulla maa syöksyi lamaan, ja silloinkin oli syypäinä samat tahot kuin nyt
Laman aiheuttajat olivat demarivetoinen virheellinen finanssipolitiikka, sekä ay-liikkeen taipumattomuus tilanteessa mik1101017- 173987
Vakava varoitus perussuomalaisista!
Keskustan Annika Saarikolta veret seisauttavaa tekstiä, lukekaa uutinen kokonaisuudessaan, tässä siitä maistiainen: ”Ke192840Mä olisin niin iloinen
Jos vielä joskus nähtäis.. Ollaanko tulkittu mies toisiamme väärin?. Kumpikin luuli ettei toinen tykkää, vaikka molemmat60774Olisitko ihminen minulle. Ihan ihminen vain.
Tiedätkö, että saan kyyneleet silmiini, niin syvästi sinua kaipaan. Meidän välillä on jotain todella syvää, kaunista ja43734