Kuinka tämä jatkuu?

Joo, mutta täytyy ottaa huomoon, ettei tohon hommaan kukaan lähde selvin päin.

En kyllä huomaa minkäänlaista ylöspäin suuntautuvaa liikettä noissa roikunnoissa. Mutta tuo on tätä päivää. Suomessakin Puolustusvoimat joutuivat jättämään leuanvedon pois varusmiesten lihaskuntotestistä, koska nollatuloksia ei vaan kannattanut kirjata.

Roikkuja olikin joka kerta se nuorempi 21 vuotias. Ei ollut voimia vetää itseään yhtään ylöspäin eikä edes yritystä heilauttaa jalkaa partaalle.

"Kannattaa miettiä esim. miten vedessä olija saa portaat alas"

Moderneissa avomerikilpaveneissä on avonainen perä ja istumalaatikon pohja lähellä veden pintaa. Peräpeiliin kiinnitetyn saranoidun teleskooppitikkaat saa kännettyä vedessä ollessa alas.

http://www.clarkeandcarter.co.uk/wp-content/gallery/jeanneau-sun-fast-3600/boat-hd_hd_20130906100751-2abf25a3.jpg

kunnonvene kirjoitti:

"Kannattaa miettiä esim. miten vedessä olija saa portaat alas"

Moderneissa avomerikilpaveneissä on avonainen perä ja istumalaatikon pohja lähellä veden pintaa. Peräpeiliin kiinnitetyn saranoidun teleskooppitikkaat saa kännettyä vedessä ollessa alas.

http://www.clarkeandcarter.co.uk/wp-content/gallery/jeanneau-sun-fast-3600/boat-hd_hd_20130906100751-2abf25a3.jpg

Lue lisää

Ei noista tikkaista tietenkään vähääkään haittaa ole. Mutta esimerkkitilanteesa sen avomerikilpaveneen perä olisi välillä metrin veden yläpuolella, välillä hiukan pinnan alapuolella. Minä en ainakaan sinne väliin päätäni pistäisi, vaan yrittäisin veneeseen laidalta. Eikä matkaveneen perä paljoa helpompi olisi.

Totta vedestä on hyvin vaikea nousta, mutta jos tuolla tavalla roikkuu jo kiinni kaiteessa hyvällä otteella niin ei siinä pitäisi olla eroa onko vedessä vai maalla.

8+10 kirjoitti:

Totta vedestä on hyvin vaikea nousta, mutta jos tuolla tavalla roikkuu jo kiinni kaiteessa hyvällä otteella niin ei siinä pitäisi olla eroa onko vedessä vai maalla.

Kunnossa pahemmin vikaa, hyvin jaksoi puljata. Sopii koittaa tuollaisessa kelissä miltei parimetriselle laidalle. Näytti alkuyrityksissä ettei yksinkertaisesti ote pitänyt kun vene loikkaa ylöspäin, kyytiin pääsi varmaan kun aalto nosti jollan miltei partaan tasalle, sitähän ei pätkässä näkynyt kun aallot välissä peitti maiseman.

Ei ankkuriketju veny, se roikkuu painollaan kaarella ja satametrisen viistossakin olevan ketjun suoraksi vetämiseen tarvitaan rutosti voimaa. Siihen "jousto" perustuu. Tyynellä ketjun paino vetää veneen suoraan ankkurin yläpuolelle. Hyvin piti ankkuri vaikka rautaketsi loikki kuin vasikka keväällä!

Kyllä teininä jo meni toistakymmentä leukaa vaikkei treenannutkaan. Täytyy oikein tosissaan vältellä liikkumista jos ei leukaakaan vedä.

Ei kovin kokonaisvaltaista jos et yhtä leukaa vedä. Minäkin juoksen pitkiä lenkkejä mutta teen vastapainoksi myös voimaharjoittelua, Lihasmassa hupenee muuten ikääntyessä, etenkin juuri jos pelkästään juokset pitkiä lenkkejä.

vie lihakset kirjoitti:

Ei kovin kokonaisvaltaista jos et yhtä leukaa vedä. Minäkin juoksen pitkiä lenkkejä mutta teen vastapainoksi myös voimaharjoittelua, Lihasmassa hupenee muuten ikääntyessä, etenkin juuri jos pelkästään juokset pitkiä lenkkejä.

Lue lisää

"Ei kovin kokonaisvaltaista jos et yhtä leukaa vedä."

Kuinka niin? Miksi käsivoimia pitäisi olla niin paljon, että saa vedettyä leuan? Eikö oleellisempaa ole, että pitää käsivoimat jatkuvalla tekemisellä siinä kunnossa, että pärjää arjessa?

22202 kirjoitti:

"Ei kovin kokonaisvaltaista jos et yhtä leukaa vedä."

Kuinka niin? Miksi käsivoimia pitäisi olla niin paljon, että saa vedettyä leuan? Eikö oleellisempaa ole, että pitää käsivoimat jatkuvalla tekemisellä siinä kunnossa, että pärjää arjessa?

Lue lisää

"Satsaatko lenkkeilyyn ja jätät voimatreenin väliin? Ei kannattaisi. Voimaharjoittelu pienentää riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen ja polttaa kaloreita levossakin."
"On havaittu, että heikko lihaskunto jopa kolminkertaistaa ennenaikaisen kuoleman riskin."
"Voidaan sanoa, että ennen 70:tä ikävuotta kestävyys- ja lihaskunto ovat yhtä tärkeitä, tai kestävyys jopa tärkeämpää terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Sen jälkeen lihaskunto muuttuu tärkeämmäksi. Hyvä kestävyyskunto ei auta nousemaan tuolilta tai kävelemään portaita ylös, jos lihasvoimaa ei ole riittävästi"
Lihasmassa voi alkaa huveta jo kolmekymppisenä
http://www.hs.fi/terveys/a1382580041419

Myös juoksija kirjoitti:

"Satsaatko lenkkeilyyn ja jätät voimatreenin väliin? Ei kannattaisi. Voimaharjoittelu pienentää riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen ja polttaa kaloreita levossakin."
"On havaittu, että heikko lihaskunto jopa kolminkertaistaa ennenaikaisen kuoleman riskin."
"Voidaan sanoa, että ennen 70:tä ikävuotta kestävyys- ja lihaskunto ovat yhtä tärkeitä, tai kestävyys jopa tärkeämpää terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Sen jälkeen lihaskunto muuttuu tärkeämmäksi. Hyvä kestävyyskunto ei auta nousemaan tuolilta tai kävelemään portaita ylös, jos lihasvoimaa ei ole riittävästi"
Lihasmassa voi alkaa huveta jo kolmekymppisenä
http://www.hs.fi/terveys/a1382580041419

Lue lisää

""Voidaan sanoa, että ennen 70:tä ikävuotta kestävyys- ja lihaskunto ovat yhtä tärkeitä, tai kestävyys jopa tärkeämpää terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Sen jälkeen lihaskunto muuttuu tärkeämmäksi."

Niin. Minä aion hiihtää laduilla ja umpihangessa ja ehkä vielä vaelluksillakin 70-vuotiaana, samoin meloa kajakilla, mutta en minä kyllä mitään lihaskuntotreeniä ala tekemään, jotta saisin vedettyä leukoja.

Luontoliikuntaporukoissa näkee ikäihmisiä, enkä ole kyllä kuullut kenenkään käyvän salilla. Muuten he ovat aktiivisia. Hoitavat mökkiä, harrastavat paljon arkiliikuntaa ja osallistuvat melontaretkille, mutta enpä usko, että heidän voimatasoissaan on kehumista.

Ja miksi pitäisi? Jos jaksaa työntää tasatyöntöä ja meloa 25 kilometrin päivämatkoja, niin kyllä se lihaskunnoksi riittää. Mihin 70-vuotias tarvitsee enempää?

22202 kirjoitti:

""Voidaan sanoa, että ennen 70:tä ikävuotta kestävyys- ja lihaskunto ovat yhtä tärkeitä, tai kestävyys jopa tärkeämpää terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Sen jälkeen lihaskunto muuttuu tärkeämmäksi."

Niin. Minä aion hiihtää laduilla ja umpihangessa ja ehkä vielä vaelluksillakin 70-vuotiaana, samoin meloa kajakilla, mutta en minä kyllä mitään lihaskuntotreeniä ala tekemään, jotta saisin vedettyä leukoja.

Luontoliikuntaporukoissa näkee ikäihmisiä, enkä ole kyllä kuullut kenenkään käyvän salilla. Muuten he ovat aktiivisia. Hoitavat mökkiä, harrastavat paljon arkiliikuntaa ja osallistuvat melontaretkille, mutta enpä usko, että heidän voimatasoissaan on kehumista.

Ja miksi pitäisi? Jos jaksaa työntää tasatyöntöä ja meloa 25 kilometrin päivämatkoja, niin kyllä se lihaskunnoksi riittää. Mihin 70-vuotias tarvitsee enempää?

Lue lisää

Maratoneja juoksevana sinussa ei varmaan ole rasvaa joten leuanveto pitäisi senkin puolesta sujua hyvin. Muistutatko sitten muka auschwitzin vankia ja se on ok? Olen juossut puolimaratoneja mutta kyllä lihasvoimakin on terveyttä.

Myös juoksija kirjoitti:

Maratoneja juoksevana sinussa ei varmaan ole rasvaa joten leuanveto pitäisi senkin puolesta sujua hyvin. Muistutatko sitten muka auschwitzin vankia ja se on ok? Olen juossut puolimaratoneja mutta kyllä lihasvoimakin on terveyttä.

Lue lisää

"Olen juossut puolimaratoneja mutta kyllä lihasvoimakin on terveyttä."

On se riittävissä määrin, mutta terveyteen ei tarvita kykyä vetää leukoja. Kun jaksan meloa 70 kilometriä päivässä tai hiihtää 100 kilometriä päivässä, se kertoo minusta siitä, että sekä tukirankani että yläkroppani on käyttökunnossa. Vaikka en leukoja saakaa vedettyä, niin perustaso on riittävä.

Oleellista on se, että pidän perustasoni, kun vanhenen. Oleellista on se, etten jatkossakaan käytä autoa, vaan että taitan kaikki matkani lihasvoimalla ja että yritän harrastaa lajeja, jotka vaikuttavat kokonaisvaltaisesti kroppaan (mm. hiihto, uinti ja melonta).

22202 kirjoitti:

"Olen juossut puolimaratoneja mutta kyllä lihasvoimakin on terveyttä."

On se riittävissä määrin, mutta terveyteen ei tarvita kykyä vetää leukoja. Kun jaksan meloa 70 kilometriä päivässä tai hiihtää 100 kilometriä päivässä, se kertoo minusta siitä, että sekä tukirankani että yläkroppani on käyttökunnossa. Vaikka en leukoja saakaa vedettyä, niin perustaso on riittävä.

Oleellista on se, että pidän perustasoni, kun vanhenen. Oleellista on se, etten jatkossakaan käytä autoa, vaan että taitan kaikki matkani lihasvoimalla ja että yritän harrastaa lajeja, jotka vaikuttavat kokonaisvaltaisesti kroppaan (mm. hiihto, uinti ja melonta).

Lue lisää

Älä valehtele, ettet muka yhtä leukaa saa vedettyä, ja kuitenkin kaikki nuo muut sujuu noin. Trollaat.

Myös juoksija kirjoitti:

Älä valehtele, ettet muka yhtä leukaa saa vedettyä, ja kuitenkin kaikki nuo muut sujuu noin. Trollaat.

"Älä valehtele, ettet muka yhtä leukaa saa vedettyä."

En kyllä saa. Ei vain riitä maksimivoima. Myös punnerrukset sujuvat huonosti. Kerran yritin kehittää punnertamistani ja kokeilin 100 punnerruksen ohjelmaa. En päässyt alkua pitemmälle, kun en kaikkina päivinä saanut punnerrettua edes yhtä kertaa, vaikka yritin.

Voisi kai siis todeta, että maksimivoimatasoni on surkea. Ei se kuitenkaan tarkoita, että kestävyysvoimaa ei olisi. Kajakkimelani painaa noin kilon. Veto ei tule pelkästään käsillä, vaan koko yläkropalla ja jaloillakin. Vartalo kiertyy ja selässä, vatsassa ja kyljissä tuntuu. Niinpä yhteen lihakseen kohdistuva kuormitus on pieni.

Uskon, että se on geeneistä kiinni. Minulle ei vain ole suotu maksimivoimaa.

http://www.hs.fi/terveys/a1378909607428
http://www.100punnerrusta.com/viikko1.php

22202 kirjoitti:

"Älä valehtele, ettet muka yhtä leukaa saa vedettyä."

En kyllä saa. Ei vain riitä maksimivoima. Myös punnerrukset sujuvat huonosti. Kerran yritin kehittää punnertamistani ja kokeilin 100 punnerruksen ohjelmaa. En päässyt alkua pitemmälle, kun en kaikkina päivinä saanut punnerrettua edes yhtä kertaa, vaikka yritin.

Voisi kai siis todeta, että maksimivoimatasoni on surkea. Ei se kuitenkaan tarkoita, että kestävyysvoimaa ei olisi. Kajakkimelani painaa noin kilon. Veto ei tule pelkästään käsillä, vaan koko yläkropalla ja jaloillakin. Vartalo kiertyy ja selässä, vatsassa ja kyljissä tuntuu. Niinpä yhteen lihakseen kohdistuva kuormitus on pieni.

Uskon, että se on geeneistä kiinni. Minulle ei vain ole suotu maksimivoimaa.

http://www.hs.fi/terveys/a1378909607428
http://www.100punnerrusta.com/viikko1.php

Lue lisää

70 km päivässä meloen? Oliko myötätuuli ja purje ylhäällä?

22202 kirjoitti:

"Ei kovin kokonaisvaltaista jos et yhtä leukaa vedä."

Kuinka niin? Miksi käsivoimia pitäisi olla niin paljon, että saa vedettyä leuan? Eikö oleellisempaa ole, että pitää käsivoimat jatkuvalla tekemisellä siinä kunnossa, että pärjää arjessa?

Lue lisää

Nykyisen terveysopin mukaan viimeistään kesi-iässä kannattaisi satsata lihasmassan hankintaan. Ei massan, vaan lihasmassan :)
Totta sekin että kuntoilleen ihmisen sydän ja verisuonisto on kunnossa, mutta keski-iässä solakka (tai ns laiha läski) menettää ensimmäisenä koordinaationsa ja liikuntakykynsä, jos ei muuta tule. Lihaksikas säilyttää kehon hallinnan pitempään.

En siis väheksy kuntoasi, ja varmasti aktiivinen elämäntapa on hyvästä. Panee vaan miettimään että jos olet tottunut liikkumaan niin otapa 3*viikossa punttia ja välipäivinä sitä aerobista.

Rohkaisuksi kerron vielä sen, että juuri vasta-alkaja saa puntinnostossa parhaat tulokset. Ensimmäinen kuukausi = näet tuloksia. Kolmas kuukausi = muut näkevät tuloksia = ensimmäinen vuosi = olet oikeasti vahva. Muutaman vuoden jälkeen se on sellaista sadan gramman viilaamista:)

Sps kirjoitti:

70 km päivässä meloen? Oliko myötätuuli ja purje ylhäällä?

"70 km päivässä meloen? Oliko myötätuuli ja purje ylhäällä?"

Ei ollut purjetta, vaan seuran melontarykäisy. Lähtö aamu seitsemältä, saapuminen perille kello 23, josta oli kuljetus takaisin. Välissä kaksi kunnollista ruokataukoa ja pienempiä taukoja, joilla ehti haukata.

Ei ole kova suoritus, paljon helpompi kuin esimerkiksi puolimaratoni. Sen verran hiljainen on matkavauhti, että sen kuin läpyttelee. Alkaahan se lopussa tuntua, mutta kun tankkaa ja juo, niin jaksamisesta se ei kiinni jää.

22202 kirjoitti:

"Ei kovin kokonaisvaltaista jos et yhtä leukaa vedä."

Kuinka niin? Miksi käsivoimia pitäisi olla niin paljon, että saa vedettyä leuan? Eikö oleellisempaa ole, että pitää käsivoimat jatkuvalla tekemisellä siinä kunnossa, että pärjää arjessa?

Lue lisää

Käsivoimat ovat elämän ja kuoleman kysymys kun esim. pitää päästä kylmästä vedestä veneeseen. Tai punnertaa itsensä takaisin ylös kun esim. liukastuu kalliolla, jne. jne. Kyllä tuolla kuntoilulla pitäisi ainakin muutama leuka vetää. Armeijassa muuten näki näitä yksipuolisesti liikkuvia tyyppejä, kontrolloidussa kuntoilussa olivat hyviä, esim. pururadalla juoksussa. Sitten kun laitettiin täyspakkaus selkään niin hyytyivät.

Joopa, ei pidä luottaa paikallisiin luotseihin...

Tilaustyötä kirjoitti:

Joopa, ei pidä luottaa paikallisiin luotseihin...

Mielestäni sinä tulkitsit haverin oudosti. Itse pidän opetuksina sitä, että
a) Pääsiäissaarella ei ole turvallista venesatamaa: on fiksumpi jäädä ankkuriin puolen mailin päähän rannasta ja rantautua jollalla
b) valtamerimaininki muuttuu matalaan tullessa hyökyaalloiksi, joissa veneen ohjailu äkkiä vaikeutuu (ranskalaiset eivät pystyneet noudattamaan paikallisen "luotsiveneen" antamia navigointiohjeita)

Toinen näkemys kirjoitti:

Mielestäni sinä tulkitsit haverin oudosti. Itse pidän opetuksina sitä, että
a) Pääsiäissaarella ei ole turvallista venesatamaa: on fiksumpi jäädä ankkuriin puolen mailin päähän rannasta ja rantautua jollalla
b) valtamerimaininki muuttuu matalaan tullessa hyökyaalloiksi, joissa veneen ohjailu äkkiä vaikeutuu (ranskalaiset eivät pystyneet noudattamaan paikallisen "luotsiveneen" antamia navigointiohjeita)

Lue lisää

Mutta luotsivene oli ennenkun katosi mainingin taakse selvästi reitillä styyrpuuriin ja vielä viittoivat: tännepäin. Surffiaalto tuuppasi purren suoraan kiville, olisiko sen konevoimalla ja ohjaamalla kyljittäin maininkiin saanut kääntymään reitille, mutta heiltä meni luotsivene hukkaan. Merkkiviiri riu'un nokassa olisi voinut pelastaa?

Ihan käänteinen tapaus aloitusvideoon nähden. Mikä olisi ollut ollessa ankkurissa tyynellä kelillä, paikalliset vieneet rantaan jos tarvis.

Jälkiviisaus on...

Surullinen tapaus kirjoitti:

Mutta luotsivene oli ennenkun katosi mainingin taakse selvästi reitillä styyrpuuriin ja vielä viittoivat: tännepäin. Surffiaalto tuuppasi purren suoraan kiville, olisiko sen konevoimalla ja ohjaamalla kyljittäin maininkiin saanut kääntymään reitille, mutta heiltä meni luotsivene hukkaan. Merkkiviiri riu'un nokassa olisi voinut pelastaa?

Ihan käänteinen tapaus aloitusvideoon nähden. Mikä olisi ollut ollessa ankkurissa tyynellä kelillä, paikalliset vieneet rantaan jos tarvis.

Jälkiviisaus on...

Lue lisää

Eiköhän jälkiviisaus ole siinä mielessä tarpeellista, ettei itse tekisi samoja mokia.

ei tehdä samoin... kirjoitti:

Eiköhän jälkiviisaus ole siinä mielessä tarpeellista, ettei itse tekisi samoja mokia.

Jo mutta, tässähän tapauksessa jälkiviisaus tosiaan oli turhaa: toinen kavereista tarrasi kaiteesta kiinni, odotti sopivaa aaltoa ja heilahti kannelle, ja sen jälkeen arvatenkin käynnisti koneen ja nosti ankkurit ja seilasi kohti uusia seikkailuja. piece of cake.

laineista huolimatta kirjoitti:

Jo mutta, tässähän tapauksessa jälkiviisaus tosiaan oli turhaa: toinen kavereista tarrasi kaiteesta kiinni, odotti sopivaa aaltoa ja heilahti kannelle, ja sen jälkeen arvatenkin käynnisti koneen ja nosti ankkurit ja seilasi kohti uusia seikkailuja. piece of cake.

Lue lisää

Et tainnut tarkoittaa Pääsiäissaaren haveria?
Miksi jälkiviisaus oli turhaa Pitcairnin episodissa? Eiköhän siitäkin voisi ottaa opiksi sen, ettei itse hankkiudu vastaavaan tilanteeseen tai vaikka senkin, että sopivan aallon odottaminen saattaa auttaa kannelle pääsyssä?

Toinen näkemys kirjoitti:

Mielestäni sinä tulkitsit haverin oudosti. Itse pidän opetuksina sitä, että
a) Pääsiäissaarella ei ole turvallista venesatamaa: on fiksumpi jäädä ankkuriin puolen mailin päähän rannasta ja rantautua jollalla
b) valtamerimaininki muuttuu matalaan tullessa hyökyaalloiksi, joissa veneen ohjailu äkkiä vaikeutuu (ranskalaiset eivät pystyneet noudattamaan paikallisen "luotsiveneen" antamia navigointiohjeita)

Lue lisää

Meidän ero on varmaankin siinä, että minä osaan ranskaa.
Vaikuttaa iaka paljon tulkintaan, kun ymmärtää mitä sanotaan ja kirjoitetaan, vai?

syykin on selvä kirjoitti:

Meidän ero on varmaankin siinä, että minä osaan ranskaa.
Vaikuttaa iaka paljon tulkintaan, kun ymmärtää mitä sanotaan ja kirjoitetaan, vai?

Eikö kippari aina itse päätä mahdollisesta riskinotosta? Riski oli jo otettu, kun kippari ei halunnut jäädä ankkuriin, vaan päätti yrittää rantautua murtuvista mainingeista välittämättä. Kielitaito ei muuta tätä asiaa, ei myöskään videon katsojien kielitaito.

Kirpparilla vastuu! kirjoitti:

Eikö kippari aina itse päätä mahdollisesta riskinotosta? Riski oli jo otettu, kun kippari ei halunnut jäädä ankkuriin, vaan päätti yrittää rantautua murtuvista mainingeista välittämättä. Kielitaito ei muuta tätä asiaa, ei myöskään videon katsojien kielitaito.

Lue lisää

Aalto tuli täytenä yllätyksenä koska alueella ei ollut tuullut eikä myrskynnyt. Aallot olivat peruja 1000 km päässä olleesta myrskystä. Oli puhdasta epäonnea, että ne alkoivat juuri tuolloin. 5 min myöhemmin olisi riittänyt.

Purkkarin piti seurata pilottivenettä ja se seurasikin ihan mainiosti. Kun pilottivene huomasi aallon, se lähti pakoon täydellä kaasulla ja jätti purkkarin yksin arpomaan missä väylä menee.

Purkkari ei ajanut karille aallon takia koska sen jälkeen kannella oltiin ihan tyytyväisiä ja kuviteltiin että suunta on oikea. Luotsin paikallaolo olisi pelastanut veneen. Nyt se ajoi omilla koneilla suoraan kivelle.

Niin? kirjoitti:

Aalto tuli täytenä yllätyksenä koska alueella ei ollut tuullut eikä myrskynnyt. Aallot olivat peruja 1000 km päässä olleesta myrskystä. Oli puhdasta epäonnea, että ne alkoivat juuri tuolloin. 5 min myöhemmin olisi riittänyt.

Purkkarin piti seurata pilottivenettä ja se seurasikin ihan mainiosti. Kun pilottivene huomasi aallon, se lähti pakoon täydellä kaasulla ja jätti purkkarin yksin arpomaan missä väylä menee.

Purkkari ei ajanut karille aallon takia koska sen jälkeen kannella oltiin ihan tyytyväisiä ja kuviteltiin että suunta on oikea. Luotsin paikallaolo olisi pelastanut veneen. Nyt se ajoi omilla koneilla suoraan kivelle.

Lue lisää

Videosta ei selviä mitä pilottiveneen luotsi viestittää. Radiopuhelinyhteys olis tarpeellinen. Purjeveneen olis pitänyt kääntää ja ajaa kovempaa jotta se olisi selviytynyt aalloista kivikoiden välistä satamaan.

Niin? kirjoitti:

Aalto tuli täytenä yllätyksenä koska alueella ei ollut tuullut eikä myrskynnyt. Aallot olivat peruja 1000 km päässä olleesta myrskystä. Oli puhdasta epäonnea, että ne alkoivat juuri tuolloin. 5 min myöhemmin olisi riittänyt.

Purkkarin piti seurata pilottivenettä ja se seurasikin ihan mainiosti. Kun pilottivene huomasi aallon, se lähti pakoon täydellä kaasulla ja jätti purkkarin yksin arpomaan missä väylä menee.

Purkkari ei ajanut karille aallon takia koska sen jälkeen kannella oltiin ihan tyytyväisiä ja kuviteltiin että suunta on oikea. Luotsin paikallaolo olisi pelastanut veneen. Nyt se ajoi omilla koneilla suoraan kivelle.

Lue lisää

Mistä päättelit, että pohjan madaltumisesta johtuva maininkien kohoaminen syntyi vasta juuri silloin kun purjevene yritti rantautumista ja, että "5 min myöhemmin olisi riittänyt"? Videostako näit?

Tietysti on inhimillistä, että vahingon sattuessa halutaan vierittää syy jonkun toisen niskoille: "luotsin paikallaolo olisi pelastanut veneen".
Ajatellaanpa myös sitä tilannetta, että ranskalaisvene olisikin onnistunut rantautumisessa. Kyseistä satamaa pidetään purjeveneille vaarallisena. Sinne ei ole turvallista jäädä, jos sää huononee. Riski lisääntyy nopeasti, jos poistumisessa viivyttelee. Haaksirikko voi sattua silloinkin…

Haveria ei olisi sattunut, jos rantautumisyrityksen sijaan olisi noudatettu “Landfalls of Paradise, Cruising Guide to the Pacific Islands” –kirjan ohjeita. Tämä pallonkiertäjien klassikko-opus toteaa: “It is best to anchor out”. Tulli, immigraatio ja lääkäri tulevat veneeseen. Satamaan ei pidä mennä “since surge makes lying alongside a dock a risky affair “. Eri puolilla Pääsiäissaarta on yhteensä seitsemän ankkuripaikkaa, mutta mikään niistä ei ole niin turvallinen, että veneen voisi jättää ilman miehistöä.

Eikös se veneeseen noussut gasti kirjoittanut blogissaan että he veivät kipparin kanssa veneen saaren eteläpuolelle. Onnistuiko kipparikin jotenkin nousemaan veneeseen? Risteilyttivät maksavia asiakkaita saarten välillä, matkustajat olivat saaressa. Miehistöön kuului kolmantena nainen joka oli kaatunut sandaaleissaan ja mursi luitaan.

Millä kokemuksella arvostelet?

Mitä kapteeni? kirjoitti:

Millä kokemuksella arvostelet?

Jos nyt et jostain syystä oivaltanut, sehän oli kirjoitettu jodlarin kokemuksella. Siis vankka tieto Airiston säämuutoksista ja ylivertainen matkapurjehduskokemus aina Saimaalle ulottuviin kaukomatkoihin saakka.

etkö tunnista? kirjoitti:

Jos nyt et jostain syystä oivaltanut, sehän oli kirjoitettu jodlarin kokemuksella. Siis vankka tieto Airiston säämuutoksista ja ylivertainen matkapurjehduskokemus aina Saimaalle ulottuviin kaukomatkoihin saakka.

Lue lisää

Onhan Airistollakin nähty yksi maininki...vai oliko se marenki...