Jos kysytään, montako u-kirjainta on lauseessa "Serkkuni asuu Düsseldorfissa", niin onko oikea vastaus kolme vai neljä? Entä onko lauseessa "Citroën on ranskalainen autonvalmistaja" yksi vai kaksi e-kirjainta? Voidaanko ü katsoa myös u-kirjaimeksi tai y-kirjaimeksi ja ë e-kirjaimeksi? Sillä tätä kyselen, että kun nuo eivät kuulu suomen kielen aakkosiin, mutta voivat kuitenkin tietysti esiintyä myös suomenkielisessä tekstissä. Ja kun ä ja ö eivät saksan kielessä ole omia kirjaimiaan, ja jos joku saksankielinen laskisi saksankielisestä tekstistä kirjainten esiintymiset, niin laskisiko hän siis ä:t a-kirjaimiksi ja ö:t o-kirjaimiksi?
Kirjaimet seuraavissa lauseissa
votelo
8
68
Vastaukset
Lauseessa ”Serkkuni asuu Düsseldorfissa” on kolme u-kirjainta. En kyllä ymmärrä, miksi pitää kysyä noin vaikeasti, kun tarkoitus on kysyä vain, onko ü eri kirjain kuin u.
Se, mitä missäkin kielessä sanotaan eri kirjaimeksi kuin jokin muu, on sopimuskysymys eikä erikoisen mielenkiintoinen muuten kuin että siihen voidaan vastata eri tavoilla. Esimerkiksi saksassa voidaan laskea ä eri kirjaimeksi, a-kirjaimen muunnelmaksi tai jopa ae-yhdistelmää edustavaksi.- votelo
Ajattelin, että jos suomenkielisestä tekstistä laskettaisiin kirjainten esiintymiset, niin miten pitäisi tehdä tilanteessa, jos tekstissä olisikin ü, kun se ei kuitenkaan suomen aakkosiin kuulu. Eli mietin vain voitaisiinko se katsoa tässä u-kirjaimen muunnelmaksi ja siten laskea u-kirjaimeksi. Otan nyt esimerkiksi tuon antamani lauseen: A 2 B 0 C 0 D 2 E 2 F 1 G 0 H 0 I 2 J 0 K 2 L 1 M 0 N 1 O 1 P 0 Q 0 R 2 S 6 T 0 U 3 V 0 W 0 X 0 Y 0 Z 0 Å 0 Ä 0 Ö 0
Eli nythän ü jäisi pois. Se kai pitäisi sitten ilmoittaa erikseen, jos teksti sisältää suomen aakkosiin kuulumattomia kirjaimia. Ja onko siis niin, että tuossa toisessa esimerkkilauseessani on yksi e-kirjain? Nämä voivat tuntua turhanpäiväisiltä pohdinnoilta, mutta pyytäisin silti, että saisin asiallisia vastauksia. Enkä siis sano, että vastauksesi olisi epäasiallinen, päinvastoin. Tarkoitan nyt tätä viestiäni. - maallikko v
votelo kirjoitti:
Ajattelin, että jos suomenkielisestä tekstistä laskettaisiin kirjainten esiintymiset, niin miten pitäisi tehdä tilanteessa, jos tekstissä olisikin ü, kun se ei kuitenkaan suomen aakkosiin kuulu. Eli mietin vain voitaisiinko se katsoa tässä u-kirjaimen muunnelmaksi ja siten laskea u-kirjaimeksi. Otan nyt esimerkiksi tuon antamani lauseen: A 2 B 0 C 0 D 2 E 2 F 1 G 0 H 0 I 2 J 0 K 2 L 1 M 0 N 1 O 1 P 0 Q 0 R 2 S 6 T 0 U 3 V 0 W 0 X 0 Y 0 Z 0 Å 0 Ä 0 Ö 0
Eli nythän ü jäisi pois. Se kai pitäisi sitten ilmoittaa erikseen, jos teksti sisältää suomen aakkosiin kuulumattomia kirjaimia. Ja onko siis niin, että tuossa toisessa esimerkkilauseessani on yksi e-kirjain? Nämä voivat tuntua turhanpäiväisiltä pohdinnoilta, mutta pyytäisin silti, että saisin asiallisia vastauksia. Enkä siis sano, että vastauksesi olisi epäasiallinen, päinvastoin. Tarkoitan nyt tätä viestiäni.Ihan maallikkona kommentoin, että ü on saksalainen y suomalaisissa aakkosissa. Joten esittämässäsi lauseessa on kolme u:ta.
- laksaant egyyy
maallikko v kirjoitti:
Ihan maallikkona kommentoin, että ü on saksalainen y suomalaisissa aakkosissa. Joten esittämässäsi lauseessa on kolme u:ta.
Ja sitroenistä,,, tarke tai aksenttimerkki on vain kirjaimen lisuke. Siis KIRJAIMEN lisuke. Ja tässäkin tapauksessa treeman tarkoitus on vain osoittaa kirjaimen poikkeava ääntämys. KIRJAIMEN.
- maallikko pohtii
maallikko v kirjoitti:
Ihan maallikkona kommentoin, että ü on saksalainen y suomalaisissa aakkosissa. Joten esittämässäsi lauseessa on kolme u:ta.
Sitten vielä tästä saksalaisesta yystä.
Saksaksi u umlaut. Tässäkin tapauksessa kyse on ääntämiseen liittyvästä merkistä. "... takavokaalin muuntumisesta etuvokaaliksi sanaa taivutettaessa..." Näinhän se on: kokeilin ääntää uu - takaa se tulee - sitten yyy - eteen se muuttuu.
Joten saksalainen y. laksaant egyyy kirjoitti:
Ja sitroenistä,,, tarke tai aksenttimerkki on vain kirjaimen lisuke. Siis KIRJAIMEN lisuke. Ja tässäkin tapauksessa treeman tarkoitus on vain osoittaa kirjaimen poikkeava ääntämys. KIRJAIMEN.
Tuokin riippuu kielestä. Olisi jokseenkin turhaa yrittää selittää tuollaista esimerkiksi ä-kirjaimen pisteistä suomalaiselle tai ruotsalaiselle.
Muuten, nimessä Citroën treema osoittaa pikemminkin normaalin kuin poikkeavan ääntämyksen. Se kertoo, että e ääntyy erillisenä eikä muodosta edeltävän o:n kanssa yhdistelmää, joka ääntyisi ö:nä. Ääntämys on niin normaali, että edes seuraava n ei siihen vaikuta. Vastoin suomalaisten yleistä luuloa ääntämys ei ole ”sitroääng” vaan ”sitroen”.votelo kirjoitti:
Ajattelin, että jos suomenkielisestä tekstistä laskettaisiin kirjainten esiintymiset, niin miten pitäisi tehdä tilanteessa, jos tekstissä olisikin ü, kun se ei kuitenkaan suomen aakkosiin kuulu. Eli mietin vain voitaisiinko se katsoa tässä u-kirjaimen muunnelmaksi ja siten laskea u-kirjaimeksi. Otan nyt esimerkiksi tuon antamani lauseen: A 2 B 0 C 0 D 2 E 2 F 1 G 0 H 0 I 2 J 0 K 2 L 1 M 0 N 1 O 1 P 0 Q 0 R 2 S 6 T 0 U 3 V 0 W 0 X 0 Y 0 Z 0 Å 0 Ä 0 Ö 0
Eli nythän ü jäisi pois. Se kai pitäisi sitten ilmoittaa erikseen, jos teksti sisältää suomen aakkosiin kuulumattomia kirjaimia. Ja onko siis niin, että tuossa toisessa esimerkkilauseessani on yksi e-kirjain? Nämä voivat tuntua turhanpäiväisiltä pohdinnoilta, mutta pyytäisin silti, että saisin asiallisia vastauksia. Enkä siis sano, että vastauksesi olisi epäasiallinen, päinvastoin. Tarkoitan nyt tätä viestiäni.Tässä ei ole mitään itsessään oikeaa tai väärää, vaan kyse on siitä, millaisen esiintymistilaston haluat laatia. Sen taas pitäisi riippua laatimisen tarkoituksesta.
Normaalissa suomenkielisessä tekstissä ü-kirjain on niin harvinainen, että on tavallisessa tilastoinnissa yhdentekevää, lasketaanko se u:ksi, y:ksi tai joksikin muuksi – vaikutus kuitenkin häviää jonnekin kuudennen desimaalin pyöristysvirheeseen, kuvaannollisesti sanoen. Jos kuitenkin on tärkeää tietää juuri ü:n frekvenssi, se pitää tietysti laskea erikseen.
Viimeksi kun tein kirjaintilaston, tein sen ”Vierasnimikirjan” käsikirjoituksesta taittajaa varten. Silloin ei ollut olennaista se, montako kertaa mikin merkki esiintyy, vaan se, mitä merkkejä teksteissä on (ja niitä oli aika paljon ja hankaliakin). Tämä on hyvin olennaista muun muassa fonttien valinnan kannalta. Ja silloin toki jokainen merkki pitää ottaa erikseen.
Muuten, kirjaimet c, q, w, x ja å kuuluvat suomen kielen aakkosiin suunnilleen yhtä vähän tai yhtä paljon kuin ü (tai vaikkapa é). Eri asia on, että ne kuuluvat perinteiseen suomalais-ruotsalaiseen aakkostoon, jolla on oma historiallinen taustansa.
Mitä tulee erityisesti ü:hyn, niin muun muassa saksassa, virossa ja turkissa se on selvästi erillinen kirjain. Tätä kuvastaa sekin, että sille on oma näppäimensä. Sen sijaan esimerkiksi ranskassa ja espanjassa ü on luonteeltaan vain u-kirjain, johon liittyy tarke; tarke osoittaa, että kirjain ääntyy kuten normaali u, ympäristössä, jossa ääntämys muutoin olisi tästä poikkeava.- Cistroään-kuski
Yucca kirjoitti:
Tuokin riippuu kielestä. Olisi jokseenkin turhaa yrittää selittää tuollaista esimerkiksi ä-kirjaimen pisteistä suomalaiselle tai ruotsalaiselle.
Muuten, nimessä Citroën treema osoittaa pikemminkin normaalin kuin poikkeavan ääntämyksen. Se kertoo, että e ääntyy erillisenä eikä muodosta edeltävän o:n kanssa yhdistelmää, joka ääntyisi ö:nä. Ääntämys on niin normaali, että edes seuraava n ei siihen vaikuta. Vastoin suomalaisten yleistä luuloa ääntämys ei ole ”sitroääng” vaan ”sitroen”.No ei nyt ihan noinkaan. "Citroën" äännetään [sitʁɔˈɛn], ja ɛ-äänne on lähempänä suomen ä:tä kuin e:tä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 4114169
Miksi suomalaisia vainajia säilytetään kylmäkonteissa ulkona? Näin kuolleita kohdellaan Suomessa
Suomesta ei löydy enää tilaa kuolleille. Tänä päivänä vainajia säilytetään ympäri maata ulkona kylmäkonteissa. Kontit2312060Olen ärtynyt koska
minulla on tunteita sinua kohtaan. Tunteita joita en voi ilmaista. Kaipaan kaikkea sinussa. Siksi olen välillä hankala.681530Suomalaiset marjat loppuvat
Suomalaiset marjat mätänevät metsään, koska ulkomaalaiset, lähinnä thaimaalaiset poimijat ovat huolehtineet suomalaisten1571357Joku tukeva täti syyttää suomalaisia rasisteiksi Hesarissa
”Kaikki valkoiset ihmiset Suomessa ovat kasvaneet rasistiseen ajatteluun”, sanoo Maija Laura Kauhanen: https://www.hs.1671015Yhteiskuntaa hyväksi käyttäjät
Kyllä täällä Suomussalmellakin osaavat käyttää näitä Suomen etuja hyväksi. Vuokrataan ns. asunto lapselle että saa asu621011Mitä teen väärin?
Alkaa pikku hiljaa tympäsemään ainainen pakkien saanti. Eka ennen kun nähdään, miehet ovat kiinnostuneita viestittelemää128969Hallitus korottaa yleisen arvonlisäveron 25,5 prosenttiin
Yleisen arvonlisäveron kiristäminen 1,5 prosenttiyksiköllä on hallituksen järein toimi kehysriihessä. Se voi tuoda valti228932- 117923
Haluaisin tietää
mikä saa sinut tuntemaan olosi rakastetuksi. Ja sitten haluaisin mahdollisuuden tehdä juuri niin. 💔51888