UPM myy metsiään, veropelkoko?

Metsä ei tuota riittävästi eikä riittävän nopeasti. Hyvästä teollisuusinvestoinnista saa rahaa paljon enemmän, joten UPM tietysti siirtää metsissä makaavat rahansa vaikkapa biodieseltehtaisiin.

Kiinteistöveron asettaminen metsätiloille ei ole ongelmatonta. Jos sellainen tulee, niin sittenhän metsätkin muuttuvat vastaaviksi kuin tontit muiltakin osin.
Eli siis jokamiehenoikeudet luonnollisestikin poistuvat, eihän niitä ole tonteilla eikä millään mistä kiinteistöveroa maksetaan nykyisinkään.

Kiinteistövero tietysti tuo paineita nostaa puuraaka-aineen hintoja, kun kustannukset nousevat. Toisaalta kiinteistöveron ehkä saisi vähentää pääomatulojen veroista.

Melkoista ees-taas -sekoilua kuitenkin olisi.
Aiemminhan metsää verotettiin pinta-alapohjaisesti huomioiden metsän tuotto riippumatta siitä myikö puita vai ei. Verot maksettiin lisäämällä tämä laskennallinen 'kiinteistövero' muiden tulojen päälle ja sen jälkeen kokonaistuloista maksettiin vero. Puunmyyntitulot oli vuorostaan verovapaata tuloa ( tai oikeammin vero oli jo maksettu etukäteen).
Tästä haluttiin 90-luvulla eroon ja siirtyä puun myynnin verottamiseen, jossa nyt siis ollaan.

Nyt sitten ehdotetaan paluuta takaisinpäin. Ja tuskin niin, että puunmyynti tulisi verovapaaksi.
Ehei, vaan niin, että metsää verotettaisiin SEKÄ pinta-alan ETTÄ puunmyyntitulojen perusteella.

Että tämmöistä....

Upm ja muut sellufirmat saa puunsa halvemmalla ostamalla yksityisiltä. Suomesta, ei ulkomailta, joista hinta tehtaalla on kotimaankauppaa korkeampi.

Pyöreänpuun hinta on sama kuin 30 vuotta sitten (ei reaalihinta) , joten verojen
nosto uhkaa lopettaa kokonaan nykyisen pienmetsänomistuksen.
Myyntivoittovero on noussut jatkuvasti ; 25 --> 30 %: n, (lisäksi progressiivisesti
tänä vuonna yli 40 k€ myynneistä 32 %, ensi vuonna yli 30 k€ 33%)

Lisäverona jokin kiinteistövero tähän on aivan hölmöläisten hommaa.

Yksinkertaisempi keino verotuksen tuoton kohdistamiseen metsän sijainti-kuntaan olisi korvamerkitä nykyiset myyntiverot kuntakohtaiseksi.

Julkisuudessa näkyi vähän aikaa sitten uutinen, jonka mukaan pienmetsänomistajille voitaisiin määrätä puun myyntipakko. Semmoisesta pakkopolitiikasta varmaan tykkäisivät sekä metsäteollisuus että verottaja, joka saman tien voisi taas kiristää verotusta yhä entisestään. Kannattaisi UPM:n pitää metsät itsellään firman omistuksessa ja hillitä pienmetsänomistajien ahdistelemista.

Metsäteollisuudella on mahtia vaikuttaa politiikkaankin ja "järjestellä" lobbauksen avulla verosäädöksiä semmoiseen asentoon, että metsän omistaminenkin kannattaisi. Sama laki pitää tietysti olla sekä isoille että pienille metsänomistajille.

Metsäteollisuuden harjoittama nykyinen ja sinänsä jo melkoiset ajat jatkunut ruikutus puupulasta alkoi paniikkireaktiona silloin, kun puuntuonti Venäjältä hankaloitui. Jeltsinin aikakaudellahan meidän metsäteollisuutemme erehtyi kuvittelemaan, että itärajan takana kyllä puuta riittää Suomeen kyörättäväksi. Pasmat menivät sekaisin, kun se usko osoittautui harhakuvitelmaksi.

Suomen toimet eivät ole uskottavia pitkäjänteisyyteen , milloin Niinistö Ville tai Arhimmäen Puavo päsevät näpelöimään yhteiskuntaa niin alamäki alkaa jollain perussektorilla . Kun valtiojohtoon nousee kouluavustaja tai muu yhtä laajalla asiantajulla rikastettu tyyppi ei ole ihme vaikka jälkeen jää tsunamin kaltainen tuho yritysrakenteissa .

Wanhoina hyvinä aikoina työnantajapuolen pomoksi nousi Matti Pekkanen. Ensitöikseen hän kehoitti metsäteollisuuden patruunoita lopettamaan alituisen ja hyvinä aikoinakin jatkuneen ruikutuksen ja keskittymään firmojen johtamiseen. Kun hän, Pekkanen, oli keskeisesti mukana työmarkkinaneuvotteluissa, niin silloin palkankorotusten sijaan sovittiin pekkaspäivistä eli rahan vaihtoehtona iso osa työntekijäpuolen palkanansaitsijoista valitsi vapaa-ajan, pekkaspäivät. Nyt sitten kuullaan usein vaatimuksia, että pekkaspäivät pitää poistaa, mutta siihen samaan yhteyteen pitää sitten keskusteluun ottaa mukaan raha korvauksena, mikä seikka näkyy tykkänään "unohtuvan" pekkasten lopettamisen hinkuajilta.

Eikös tässä ole menossa aivan tavallinen sosialisointi. Tuloa otetaan toisten omistamasta ikäänkuin omistus olisi itsellä eli valtiolla. Riski vain on jätetty omistajalle.

Milloin muuten valtion metsäomaisuutta aletaan dumpata kiinalaisille aivan kuin mineraalivarantoja? Niiltä voisi saada jopa sata euroa hehtaarilta. Se olisi pitkä penni. Seuraavaksi voisi myydä pohjavesioikeudet. Kyllä kiinalainen siitäkin jotain maksaa. Voitaisiin ottaa vaikka laivalastillinen ruohonleikkureita vastineeksi.