Eikö uusissa traktoreissa ole sitä ulosottoa, joka pyörii vain traktorin liikkuessa?
Mihin sitä aiemmin käytettiin. 1960-luvun traktorissani on vipu, jolla voi valita, pyöriikö ulosotto takana koko ajan, vai pelkästään traktorin liikkuessa.
Voiman ulosotto
v o a
12
4280
Vastaukset
- Siivapyörällä
Kyllä meidän piikkilangan kiristäjällä pystyi 60-luvulla pyörittämään puimakonetta ilman, että traktorin olisi pitänyt liikkua koko ajan.
- v o a
Pystyi tuolla minun traktorillanikin. Siinä vaan laitettiin siivapyörä koteloineen sinne taka pooriakselin päähän.
Mutta ei siitä ollut kyse, vaan tuosta traktorissani olevasta vivusta, jolla saadaan ulosotto pyörimään niinkin, että se pyörii vain tarktorin ollessa liikkeessä. Toisessa asennossa ulosotto pyörii niin, ettei ryskyä (puimakonetta) tarvinnut pitkin kyliä ajeluttaa. - Peräkärryyn
v o a kirjoitti:
Pystyi tuolla minun traktorillanikin. Siinä vaan laitettiin siivapyörä koteloineen sinne taka pooriakselin päähän.
Mutta ei siitä ollut kyse, vaan tuosta traktorissani olevasta vivusta, jolla saadaan ulosotto pyörimään niinkin, että se pyörii vain tarktorin ollessa liikkeessä. Toisessa asennossa ulosotto pyörii niin, ettei ryskyä (puimakonetta) tarvinnut pitkin kyliä ajeluttaa.Aikoinaan kyläsepät tekivät peräkärryjä kuorma-auton raadoista. Koppi, moottori ja rungon etuosa pois ja tilalle hitsattiin vetosilmukkaosa. Traktorin voimanottoakseli liitettiin murrosakselilla kuorma-auton vaihdelaatikkoon. Vaihdelaatikon etupäässä oli erillinen suunnanvaihtolaatikko, koska voimanottoakseli pyörii eri päin kuin moottori.
Jos rattaat olivat sopivat jollain kuorma-auton laatikon vaihteella, perävaunun veto pelasi yksiin traktorin kanssa alussa mainitulla niin sanotulla ajovoimanotolla ajoipa mitä vauhtia tahansa tai peruutti.
Toinen vaihtoehto oli voimanottoakselin normaalikäyttö ja etsiä traktorin johonkin vaihteeseen sopiva vaihde kuorma-auton laatikosta, jonka keppi tuli pitkänä vipuna traktorin kuskin ulottuville. Se oli aika sompaamista sekä kytkimen tai kytkinten ja vaihdekeppien kanssa. Jos halusi mennä lujaa, niin iso vaihde kuorma-auton laatikkoon ja traktorin vaihdeaski vapaalle.
Riskinä oli että jostain voimansiirrosta paukahtaa paikat, koska systeemiin tuli iso vääntömomentti jos traktorin ja peräkärryn välitytykset eivät osuneet yksiin tai kurviin ajettaessa. Yleensä peräkärryn vetoa käytettiin kuitenkin vain niin liukkaissa oloissa, että joku pyörä suti.
Ajovoimanottoja oli eri nopeuksilla. Esim. Valmeteissa (700, 900, 702,...) voimanotto pyöri muistaakseni noin 7 kierrosta per ajometri, jolloin voimanottoon ja murrosakseliin tuleva vääntö oli kohtuullinen. Ferguissa taisi pyöriä vain pari kierrosta per metri, jolloin riski jonkun paikan hajoamiseen isompi kun momentti oli paljon isompi kuin Valmeteissa.
Muistan ajaneeni Valmettia ajovoimanotolla myös Ylö-heinänpöyhimen kanssa (sellainen jossa poikittaishihnoissa piikit). Sopivan isolla vaihteella voi ajaa pienillä moottorin kierroksilla. Jos ajoi tavallisella 540 r/min voimanotolla, joutui konetta huudattamaan suotta jotta heinä lensi, ja 1000 r/min voimanotolla pöyhin taas romisi helposti liikaa kun nostolaitetta käyttäessä piti painaa kaasua. - muistoja 80 luvulta
Peräkärryyn kirjoitti:
Aikoinaan kyläsepät tekivät peräkärryjä kuorma-auton raadoista. Koppi, moottori ja rungon etuosa pois ja tilalle hitsattiin vetosilmukkaosa. Traktorin voimanottoakseli liitettiin murrosakselilla kuorma-auton vaihdelaatikkoon. Vaihdelaatikon etupäässä oli erillinen suunnanvaihtolaatikko, koska voimanottoakseli pyörii eri päin kuin moottori.
Jos rattaat olivat sopivat jollain kuorma-auton laatikon vaihteella, perävaunun veto pelasi yksiin traktorin kanssa alussa mainitulla niin sanotulla ajovoimanotolla ajoipa mitä vauhtia tahansa tai peruutti.
Toinen vaihtoehto oli voimanottoakselin normaalikäyttö ja etsiä traktorin johonkin vaihteeseen sopiva vaihde kuorma-auton laatikosta, jonka keppi tuli pitkänä vipuna traktorin kuskin ulottuville. Se oli aika sompaamista sekä kytkimen tai kytkinten ja vaihdekeppien kanssa. Jos halusi mennä lujaa, niin iso vaihde kuorma-auton laatikkoon ja traktorin vaihdeaski vapaalle.
Riskinä oli että jostain voimansiirrosta paukahtaa paikat, koska systeemiin tuli iso vääntömomentti jos traktorin ja peräkärryn välitytykset eivät osuneet yksiin tai kurviin ajettaessa. Yleensä peräkärryn vetoa käytettiin kuitenkin vain niin liukkaissa oloissa, että joku pyörä suti.
Ajovoimanottoja oli eri nopeuksilla. Esim. Valmeteissa (700, 900, 702,...) voimanotto pyöri muistaakseni noin 7 kierrosta per ajometri, jolloin voimanottoon ja murrosakseliin tuleva vääntö oli kohtuullinen. Ferguissa taisi pyöriä vain pari kierrosta per metri, jolloin riski jonkun paikan hajoamiseen isompi kun momentti oli paljon isompi kuin Valmeteissa.
Muistan ajaneeni Valmettia ajovoimanotolla myös Ylö-heinänpöyhimen kanssa (sellainen jossa poikittaishihnoissa piikit). Sopivan isolla vaihteella voi ajaa pienillä moottorin kierroksilla. Jos ajoi tavallisella 540 r/min voimanotolla, joutui konetta huudattamaan suotta jotta heinä lensi, ja 1000 r/min voimanotolla pöyhin taas romisi helposti liikaa kun nostolaitetta käyttäessä piti painaa kaasua.muistan 80luvun puolivälin tienoilla saksan intikka 724 josa on 540/1000 voiman otto/ajo oli itetehty kippi kärry tehty k autosta niin eka traktorilla täyteen vauhtiin sitten ajovoiman otto päälle ja k auton vaihe päälle mentiin 57 lujenpaaki olis päässy jos olis pykältäny isonpaa mutta ei tohtinut soratiellä.
- Vaihdelaatikko mies
muistoja 80 luvulta kirjoitti:
muistan 80luvun puolivälin tienoilla saksan intikka 724 josa on 540/1000 voiman otto/ajo oli itetehty kippi kärry tehty k autosta niin eka traktorilla täyteen vauhtiin sitten ajovoiman otto päälle ja k auton vaihe päälle mentiin 57 lujenpaaki olis päässy jos olis pykältäny isonpaa mutta ei tohtinut soratiellä.
Kyllä nyt on aika kullannut muistot. Ajovoimanotolla ei traktorin vauhtia voi lisätä, koska uo.akseli pyörii aina samassa suhteessa taka-akseliin. Jos kärryn veto olisi välitetty traktoria nopeammaksi, se työntäisi intikkaa laahanaan edessään. Sen sijaan 1000 kierroksen ulosotolla se vois onnistua, jos kärry on alun perin välitetty 540 kierroksiselle, mutta silloin ajetaan moottorivoimanotolla.
- Pierre Koreasti
Vaihdelaatikko mies kirjoitti:
Kyllä nyt on aika kullannut muistot. Ajovoimanotolla ei traktorin vauhtia voi lisätä, koska uo.akseli pyörii aina samassa suhteessa taka-akseliin. Jos kärryn veto olisi välitetty traktoria nopeammaksi, se työntäisi intikkaa laahanaan edessään. Sen sijaan 1000 kierroksen ulosotolla se vois onnistua, jos kärry on alun perin välitetty 540 kierroksiselle, mutta silloin ajetaan moottorivoimanotolla.
Ei tosiaan onnistu, kuten edellä oleva sanoi. Mutta miten on "Multi-Poweri-miehet", onko asia myös mahdoton MF:n kyseisilläkin versioilla? Onko multipowerissa jokin räikkä/vapaakytkin ja missä se sijaitsee? Onko teoriassakaan mahdollista saada ajovoimanotolla ja suurimmalla vaihdelaatikon pykälällä huippunopeutta aikaan ? Minä en ole koskaan ollut ferkunmies, joten en tiedä ferkusta sen enenpää kuin sika pohjantähdestä. Veikkaan silti että ei ole mahdollista.
- 19001
Alkuperäiseen kysymykseen: ajovoimanotto löytyy
ainakin valtroista, muista uusista ei taida löytyä.
Joissain saattaa olla, mutta jos tarvetta on perävaunu käyttöön, taitaa olla melko harvassa vaihtoehdot.- Metsäisäntä
Kyllähän noitaajovoimanottoja löytyy nykypäivänäkin taitavat vaan olla lisävaruisteita. Käytetään paljon esim turvesoilla kärryn kiskomiseen.
- Traktorin liikkuessa
Vanhoissa vehkeissä voi olla kyse myös kytkimestä. Jos on vain yksi kytkin, 540 r/min voimanottokin pyörii vain kun kytkin on ylhäällä. Tällainen on hankala, koska vaikkapa lumilinko pysähtyy aina kun vaihtaa vaihdetta tai vekslailee. Näissä voimanotto pyörii aina samoin pain ja suhteessa moottorin kierroksiin. Varsinaisessa ajovoimanotossa voimanotto pyörii suhteessa ajonopeuteen ja takaperin kun peruuttaa.
Uudempi systeemi on kaksilevyinen kytkin, jossa on eri levy voimanotolle ja ajovaihteistolle. Esim. Ferguissa vivut menivät samaan polkimeen niin että voimanoton kytkin otti kiinni ensin ja ajon kytkin vasta vähän ylempänä kun nosti jalkaa. Valmeteissa oli aluksi kahta poljinta vierekkäin ja myöhemmin voimanoton kytkin oli käsivivulla. Myös muissa merkeissä oli käsivipuja. Noilla systeemeillä voimanotto voi pyöriä koko ajan vaikka vekslaisisi vaihteita tai pysäyttäisi traktorin liikkeen.
Vielä uudempi ja nykyisin yleinen versio mekaanisissa voimansiirroissa on sellainen että voimanotto otetaan eri akseliin ennen yksilevyistä ajon kytkintä ja voimanoton akselistossa on sitten hydraulinen monilevykytkin. - Soraa ajellut
Ei se hydraulinen monilevykytkin kovin uusi asia ole, esim. Fordeissa se oli jo vuonna 65. Siihen aikaan vaan oli näitä Hankkijauskossa eläviä, jotka todella uskoivat että Ferkun ajovoimanotto on tehty työhön. Ei muuttaneet mieltään vaikka juuri uusittu ulosottoakseli katkesi ensimmäisellä sorakuormalla, oli kuulemma valmistusvika uudessa akselissa.Joku tamperelainen paja teki nopeampia rattaita siihen sirkussonnin ulosottoon, sitten se kesti.
- Jos sitä tarvitaan
Ajovoimanoton yksi hyvä puoli on, että kytkemällä peruutusvaihde voimanotto lähtee pyörimään eri suuntaan. Näin voi purkaa esim. kannon palaturvekoneesta. Ja saada hyötyä vetävää perävaunua peruuttaessa.
- Kertoja panssarivaun
Lopultakin täällä surkeella palstalla jutellaan kunnon asiaa.
Oikein mieltä lämmittää..
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1031575
Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.781214- 881137
- 1391056
Mika Muranen juttu tänään
Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras1997Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt580995Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."
Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih8902- 20890
Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."
Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum9744Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa
On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida8680