Windows ja verkkopankit

miten on?

Uskaltako windowsia käyttää nettipankkeiluun? Ja tarvitseeko osata tehdä jotain tietoturvakikkoja tehdäkseen käytöstä turvallisen? Vai onko turvallisempaa jatkaa pankkeilua Ubuntulla, kuten viimeiset 5 vuotta?
Vähän epäilyttää tuon windowsin käyttäminen, kun on noista virusepidemioista ja tietoturvaongelmista uutisoitu jatkuvasti ? Ubuntulle kun ei viruksia ole ja valittu turvallisimmaksi käyttöjärjestelmäksi. Tietoturvapäivityksetkin onnistuu aina.

53

309

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • windows imee
      • Tubutin tuhoo....†

        Mielelläni käyttäisin ubuntua, jos se vain olisi toimiva, mutta kun ei niin ei! Jo heti mokkula huawei 5776 tökkää!

      • win on tubutin
        Tubutin tuhoo....† kirjoitti:

        Mielelläni käyttäisin ubuntua, jos se vain olisi toimiva, mutta kun ei niin ei! Jo heti mokkula huawei 5776 tökkää!

        Mitä sanoo komento lsusb, kun yhdistät mokkulas kaapelilla? Wlan toimintaan ei käyttöjärjestelmä/laite vaikuta mitenkään.

    • ei uskalla.
    • ei uskalla.
      • lolx
    • Mint 13 Maya

      Taas jotain propakandaa. Windows on yleisin käyttis ja sen avulla lähes kaikki maksavat maksunsa, tekevät tilauksensa jne. Jos kyseessä olisi jokin epidemia, niin olisi käyttö katkaistu, julkisessa mediassa (uutisissa) informoitu ihmisiä ja alettu moniin toimenpiteisiin.
      Kyllä siinä taas joku ääneenpääsynhaluinen keskenkasvuinen yrittää hakea huomiota itselleen ja huudattaa ihmisiä.
      Niin, ja itse tässä kirjoittelen tätä Linuxilla, mutta silti en kaikkea usko.

      • M-Kar

        Android on yleisin.

      • oijöotljöotj

        Mint onkin windowsiin verrattavissa, tietoturvapäivitykset on rempallaan.

      • fdsafdsa

        Teini-ikäisten besserwisserien höpinöitä nämä "windows-epidemiat". Niin hullu en kuitenkaan ole, että lähtisin jollain kiinalaisella halpis Android-laitteella pankkiasioita hoitamaan.

        Tabletit ja kännykät eivät ole tietokoneita siinä merkityksessä kuin sana yleisessä kielenkäytössä ymmärretään. Samoin Linux on käyttäjärjestelmä, vaikka eräs irvileuka siitäkin haluaa aina vastaan väittää.

        Vaikka aloitus oli provokaatio, ketjuun saattaa eksyä joku asiasta oikeasti kiinnostunut, joten kerrataanpa pari vinkkiä turvallisempaan laskujenmaksuun.

        1) Verkkopankit varmentavat käyttäjän tunnusten/numerokoodien avulla ensin sisäänkirjautuessa ja sen jälkeen vielä erikseen ennen kuin rahaa siirtyy mihinkään. Pankkiyhteys on myös suojattu, joten tuohon väliin on vaikeaa, joskaan ei mahdotonta tunkeutua. Joissakin järjestelmissä (nordea) kerran käytettyä tunnusta ei voi käyttää toista kertaa, jolloin kertaalleen käytetyn tunnuksen saaminen selville ei mahdollista mitään rikosta. Muissa järjestelmissä taas numerot vaihtuvat summittaisesti ja ne pitää esimerkiksi tarkastaa jostain pahvivihosta.

        2) Suurimmat riskit tulevat lähinnä siitä, että huijaamalla käyttäjä voidaan saada kirjoittamaan käyttämättömät tunnuksensa jollekin sivustolle, esimerkiksi sellaiselle joka yrittää näyttää mahdollisimman aidolta pankin sivustolta. Yleisimpiä keinoja saada käyttäjät tekemään näin ovat valeviesti sähköpostissa ja selaimeen vaikuttava haittaohjelma joka lataa väärennetyn pankkisivun kun käyttäjä yrittää avata verkkopankkinsa kirjautumissivua.

        Näiltä voi suojautua muutamalla, melko yksinkertaisella keinolla.

        a) tallenna verkkopankin kirjautumissivun osoite kirjanmerkiksi, suosikiksi tai tee siitä pikalinkki työpöydälle. Näin vältyt kirjoittamasta osoitetta väärin.
        b) muista ettei pankki koskaan kysy kirjautumistietojasi sähköpostissa tai satunnaisella verkkosivustolla
        c) jos epäilet olevasi väärällä sivulla, muista katsoa selaimen osoiteriviä (pitäisi alkaa https:// (huomaa s) ja että sen perässä oleva osoite on sen pankin oikea osoite, johon olit menossa (ei esimerkiksi nourdea tai nurdea, eikä nordea.yamahoo.quicklink.??? tai jotain mitään vastaavaa)
        d) jos huomaat että sen sivun jolle olit menossa, eteen latautuu yllättäen toinen sivu, vaikka sitten samannäköinenkin, on syytä epäillä että kyse on valesivustosta. Ainakaan ne pankit mitä olen käyttänyt, eivät harrasta pop-uppeja.
        e) halutessasi voit käyttää virustorjuntaohjelmistoa, joka suojaa selaustasi pankkiyhteyden aikana. Esimerkiksi F-secure estää automaattisesti pankin sivustolle mennessäsi selainta lataamasta väärennettyjä pankkisivustoja tai lähettämästä tietoja mihinkään muualle, kuin pankin palvelimeen. Samalla se tiukentaa väliaikaisesti selaimen suojausasetuksia.

      • android=linux
        M-Kar kirjoitti:

        Android on yleisin.

        Niin mobiililaitteissa, ja älykännyköissä, mutta Windows on yleisin käyttöjärjestelmä pöytäkoneissa, ja kannettavissa.

      • M-Kar
        android=linux kirjoitti:

        Niin mobiililaitteissa, ja älykännyköissä, mutta Windows on yleisin käyttöjärjestelmä pöytäkoneissa, ja kannettavissa.

        Ei mitään merkitystä. Android on silti yleisin päätelaitteissa ja pankkiasiointiin sopii mikä tahansa päätelaite.

      • win on vaarallisin
        oijöotljöotj kirjoitti:

        Mint onkin windowsiin verrattavissa, tietoturvapäivitykset on rempallaan.

        Ei ole. Mintiikään ei ole haittaohjelmia ja on turvallinen kunnes ovat jakaneet tietoturvapäivitykset. Ne voi tulla hieman myöhässä, mutta on siltikin takuulla turvallisempi Windowsia.

      • ei ole.
        fdsafdsa kirjoitti:

        Teini-ikäisten besserwisserien höpinöitä nämä "windows-epidemiat". Niin hullu en kuitenkaan ole, että lähtisin jollain kiinalaisella halpis Android-laitteella pankkiasioita hoitamaan.

        Tabletit ja kännykät eivät ole tietokoneita siinä merkityksessä kuin sana yleisessä kielenkäytössä ymmärretään. Samoin Linux on käyttäjärjestelmä, vaikka eräs irvileuka siitäkin haluaa aina vastaan väittää.

        Vaikka aloitus oli provokaatio, ketjuun saattaa eksyä joku asiasta oikeasti kiinnostunut, joten kerrataanpa pari vinkkiä turvallisempaan laskujenmaksuun.

        1) Verkkopankit varmentavat käyttäjän tunnusten/numerokoodien avulla ensin sisäänkirjautuessa ja sen jälkeen vielä erikseen ennen kuin rahaa siirtyy mihinkään. Pankkiyhteys on myös suojattu, joten tuohon väliin on vaikeaa, joskaan ei mahdotonta tunkeutua. Joissakin järjestelmissä (nordea) kerran käytettyä tunnusta ei voi käyttää toista kertaa, jolloin kertaalleen käytetyn tunnuksen saaminen selville ei mahdollista mitään rikosta. Muissa järjestelmissä taas numerot vaihtuvat summittaisesti ja ne pitää esimerkiksi tarkastaa jostain pahvivihosta.

        2) Suurimmat riskit tulevat lähinnä siitä, että huijaamalla käyttäjä voidaan saada kirjoittamaan käyttämättömät tunnuksensa jollekin sivustolle, esimerkiksi sellaiselle joka yrittää näyttää mahdollisimman aidolta pankin sivustolta. Yleisimpiä keinoja saada käyttäjät tekemään näin ovat valeviesti sähköpostissa ja selaimeen vaikuttava haittaohjelma joka lataa väärennetyn pankkisivun kun käyttäjä yrittää avata verkkopankkinsa kirjautumissivua.

        Näiltä voi suojautua muutamalla, melko yksinkertaisella keinolla.

        a) tallenna verkkopankin kirjautumissivun osoite kirjanmerkiksi, suosikiksi tai tee siitä pikalinkki työpöydälle. Näin vältyt kirjoittamasta osoitetta väärin.
        b) muista ettei pankki koskaan kysy kirjautumistietojasi sähköpostissa tai satunnaisella verkkosivustolla
        c) jos epäilet olevasi väärällä sivulla, muista katsoa selaimen osoiteriviä (pitäisi alkaa https:// (huomaa s) ja että sen perässä oleva osoite on sen pankin oikea osoite, johon olit menossa (ei esimerkiksi nourdea tai nurdea, eikä nordea.yamahoo.quicklink.??? tai jotain mitään vastaavaa)
        d) jos huomaat että sen sivun jolle olit menossa, eteen latautuu yllättäen toinen sivu, vaikka sitten samannäköinenkin, on syytä epäillä että kyse on valesivustosta. Ainakaan ne pankit mitä olen käyttänyt, eivät harrasta pop-uppeja.
        e) halutessasi voit käyttää virustorjuntaohjelmistoa, joka suojaa selaustasi pankkiyhteyden aikana. Esimerkiksi F-secure estää automaattisesti pankin sivustolle mennessäsi selainta lataamasta väärennettyjä pankkisivustoja tai lähettämästä tietoja mihinkään muualle, kuin pankin palvelimeen. Samalla se tiukentaa väliaikaisesti selaimen suojausasetuksia.

        "Samoin Linux on käyttäjärjestelmä, vaikka eräs irvileuka siitäkin haluaa aina vastaan väittää."

        Linux ei ole käyttöjärjestelmä.
        Linux viittaa Linux-ydintä käyttävien Unixin kaltaisten käyttöjärjestelmien perheeseen. Linuxia voi käyttää monissa tietokonelaitteissa, muun muassa matkapuhelimissa, taulutietokoneissa, pelikonsoleissa, palvelimissa ja supertietokoneissa. Linux on maailman käytetyin palvelinkäyttöjärjestelmä ja sitä käyttää kymmenen maailman tehokkainta supertietokonetta.
        Nimi "Linux" tulee Linux-ytimestä, jonka alun perin kehitti Linus Torvalds vuonna 1991.
        Linuxista käytetään joskus Free Software Foundationin suosittelemaa nimeä GNU/Linux, sillä sekä käyttöjärjestelmä että sovellusohjelmistot sisältävät GNU-projektin tuottamia ohjelmistoja.

      • fdsafdsa
        M-Kar kirjoitti:

        Ei mitään merkitystä. Android on silti yleisin päätelaitteissa ja pankkiasiointiin sopii mikä tahansa päätelaite.

        Yleisin laite maksujen maksuun on se mitä siihen eniten käytetään, ei se mikä on yleisin. Lukumäärän mukaan suurin osa esimerkiksi tableteista on halpismalleja ja ne päätyvät hyvin usein laatikon pohjalle keräämään pölyä. Myyntimäärä ja käyttömäärä eivät ole sama asia. Uskoisin useimpien maksavan laskunsa ja hoitavan pankkiasiansa yhä tietokoneella, koska kosketusnäytöt nyt ovat järjestään hitaampia ja epätarkempia kuin oikea näppäimistö. Androideista taas valtaosa on älypuhelimissa ja pitää olla vähintään hieman masokisti halutakseen maksaa laskunsa sillä jos vieressä on tietokone.

        Kun huomioi mitä kaikkia oikeuksia tuntemattomien koodareiden softat vaativat asentuakseen, pitäisin älylaitteiden tietoturvaa aika huoldstuttavana. Jos esimerkiksi taskulamppu app vaatii puhelutietoja, netinkäyttöoikeuksia, mikrofonin käyttöoikeutta jne. Niin en hetimmiten puhuisi yrityssalaisuuksista sellainen puhelin vieresssäni...

      • fdsafdsa
        ei ole. kirjoitti:

        "Samoin Linux on käyttäjärjestelmä, vaikka eräs irvileuka siitäkin haluaa aina vastaan väittää."

        Linux ei ole käyttöjärjestelmä.
        Linux viittaa Linux-ydintä käyttävien Unixin kaltaisten käyttöjärjestelmien perheeseen. Linuxia voi käyttää monissa tietokonelaitteissa, muun muassa matkapuhelimissa, taulutietokoneissa, pelikonsoleissa, palvelimissa ja supertietokoneissa. Linux on maailman käytetyin palvelinkäyttöjärjestelmä ja sitä käyttää kymmenen maailman tehokkainta supertietokonetta.
        Nimi "Linux" tulee Linux-ytimestä, jonka alun perin kehitti Linus Torvalds vuonna 1991.
        Linuxista käytetään joskus Free Software Foundationin suosittelemaa nimeä GNU/Linux, sillä sekä käyttöjärjestelmä että sovellusohjelmistot sisältävät GNU-projektin tuottamia ohjelmistoja.

        Mitä jos lukisit vaikka englanninkielisen wikipedia-artikkelin linuxia käsittelevästä artikkelista pari ekaa lausetta. Myös linux-tukisivustot nimittävät linuxia käyttöjärjestelmäksi lähes järjestään.

      • linuks on linuks
        ei ole. kirjoitti:

        "Samoin Linux on käyttäjärjestelmä, vaikka eräs irvileuka siitäkin haluaa aina vastaan väittää."

        Linux ei ole käyttöjärjestelmä.
        Linux viittaa Linux-ydintä käyttävien Unixin kaltaisten käyttöjärjestelmien perheeseen. Linuxia voi käyttää monissa tietokonelaitteissa, muun muassa matkapuhelimissa, taulutietokoneissa, pelikonsoleissa, palvelimissa ja supertietokoneissa. Linux on maailman käytetyin palvelinkäyttöjärjestelmä ja sitä käyttää kymmenen maailman tehokkainta supertietokonetta.
        Nimi "Linux" tulee Linux-ytimestä, jonka alun perin kehitti Linus Torvalds vuonna 1991.
        Linuxista käytetään joskus Free Software Foundationin suosittelemaa nimeä GNU/Linux, sillä sekä käyttöjärjestelmä että sovellusohjelmistot sisältävät GNU-projektin tuottamia ohjelmistoja.

        Hirveää pilkunnussintaa. Kansankielellä puhutaan linuksista. Upundu, Puppi, Ret Had ja Tebian ovat kaikki lnukseja.

      • aiheesta eksyneille
        linuks on linuks kirjoitti:

        Hirveää pilkunnussintaa. Kansankielellä puhutaan linuksista. Upundu, Puppi, Ret Had ja Tebian ovat kaikki lnukseja.

        Ketjussa on kyse vintovsista.

      • M-Kar
        fdsafdsa kirjoitti:

        Yleisin laite maksujen maksuun on se mitä siihen eniten käytetään, ei se mikä on yleisin. Lukumäärän mukaan suurin osa esimerkiksi tableteista on halpismalleja ja ne päätyvät hyvin usein laatikon pohjalle keräämään pölyä. Myyntimäärä ja käyttömäärä eivät ole sama asia. Uskoisin useimpien maksavan laskunsa ja hoitavan pankkiasiansa yhä tietokoneella, koska kosketusnäytöt nyt ovat järjestään hitaampia ja epätarkempia kuin oikea näppäimistö. Androideista taas valtaosa on älypuhelimissa ja pitää olla vähintään hieman masokisti halutakseen maksaa laskunsa sillä jos vieressä on tietokone.

        Kun huomioi mitä kaikkia oikeuksia tuntemattomien koodareiden softat vaativat asentuakseen, pitäisin älylaitteiden tietoturvaa aika huoldstuttavana. Jos esimerkiksi taskulamppu app vaatii puhelutietoja, netinkäyttöoikeuksia, mikrofonin käyttöoikeutta jne. Niin en hetimmiten puhuisi yrityssalaisuuksista sellainen puhelin vieresssäni...

        "Jos esimerkiksi taskulamppu app vaatii puhelutietoja, netinkäyttöoikeuksia, mikrofonin käyttöoikeutta jne."

        Ei tuollaisia tietenkään asenneta. Etenkin kun se taskulamppu on ihan vakiotoimintoja muutenkin.

      • fdsafdsa
        M-Kar kirjoitti:

        "Jos esimerkiksi taskulamppu app vaatii puhelutietoja, netinkäyttöoikeuksia, mikrofonin käyttöoikeutta jne."

        Ei tuollaisia tietenkään asenneta. Etenkin kun se taskulamppu on ihan vakiotoimintoja muutenkin.

        "Ei tuollaisia tietenkään asenneta."

        Samanlaisia vaatimuksia on melkein joka appsissa ja jokaista ohjelmaa ladattu miljoonia tai kymmeniä miljoonia kertoja, kun noita selasin läpi ja taisi olla valittu vielä suosituimpien kategoriasta - siis juuri näitä ohjelmia maailman kansalaisten kännykät ja ja tabletit sisältävät ja näitä asennetaan. Ohjelmien koodarit nimistä päätellen Venäjältä, Kiinasta, milloin mistäkin.

      • M-Kar
        fdsafdsa kirjoitti:

        "Ei tuollaisia tietenkään asenneta."

        Samanlaisia vaatimuksia on melkein joka appsissa ja jokaista ohjelmaa ladattu miljoonia tai kymmeniä miljoonia kertoja, kun noita selasin läpi ja taisi olla valittu vielä suosituimpien kategoriasta - siis juuri näitä ohjelmia maailman kansalaisten kännykät ja ja tabletit sisältävät ja näitä asennetaan. Ohjelmien koodarit nimistä päätellen Venäjältä, Kiinasta, milloin mistäkin.

        Mutta, edelleenkään tuollaisia ei pidä asentaa koska taskulamppu on vakiotoimintoja (ei tarvitse erillistä sovellusta) ja se kyselee outoja oikeuksia.

      • poika o vajakki
        M-Kar kirjoitti:

        Mutta, edelleenkään tuollaisia ei pidä asentaa koska taskulamppu on vakiotoimintoja (ei tarvitse erillistä sovellusta) ja se kyselee outoja oikeuksia.

        Anna pojan asentaa se turha sovellus aivan rauhassa.

      • Mielenkiinnosta kysyn
        fdsafdsa kirjoitti:

        Teini-ikäisten besserwisserien höpinöitä nämä "windows-epidemiat". Niin hullu en kuitenkaan ole, että lähtisin jollain kiinalaisella halpis Android-laitteella pankkiasioita hoitamaan.

        Tabletit ja kännykät eivät ole tietokoneita siinä merkityksessä kuin sana yleisessä kielenkäytössä ymmärretään. Samoin Linux on käyttäjärjestelmä, vaikka eräs irvileuka siitäkin haluaa aina vastaan väittää.

        Vaikka aloitus oli provokaatio, ketjuun saattaa eksyä joku asiasta oikeasti kiinnostunut, joten kerrataanpa pari vinkkiä turvallisempaan laskujenmaksuun.

        1) Verkkopankit varmentavat käyttäjän tunnusten/numerokoodien avulla ensin sisäänkirjautuessa ja sen jälkeen vielä erikseen ennen kuin rahaa siirtyy mihinkään. Pankkiyhteys on myös suojattu, joten tuohon väliin on vaikeaa, joskaan ei mahdotonta tunkeutua. Joissakin järjestelmissä (nordea) kerran käytettyä tunnusta ei voi käyttää toista kertaa, jolloin kertaalleen käytetyn tunnuksen saaminen selville ei mahdollista mitään rikosta. Muissa järjestelmissä taas numerot vaihtuvat summittaisesti ja ne pitää esimerkiksi tarkastaa jostain pahvivihosta.

        2) Suurimmat riskit tulevat lähinnä siitä, että huijaamalla käyttäjä voidaan saada kirjoittamaan käyttämättömät tunnuksensa jollekin sivustolle, esimerkiksi sellaiselle joka yrittää näyttää mahdollisimman aidolta pankin sivustolta. Yleisimpiä keinoja saada käyttäjät tekemään näin ovat valeviesti sähköpostissa ja selaimeen vaikuttava haittaohjelma joka lataa väärennetyn pankkisivun kun käyttäjä yrittää avata verkkopankkinsa kirjautumissivua.

        Näiltä voi suojautua muutamalla, melko yksinkertaisella keinolla.

        a) tallenna verkkopankin kirjautumissivun osoite kirjanmerkiksi, suosikiksi tai tee siitä pikalinkki työpöydälle. Näin vältyt kirjoittamasta osoitetta väärin.
        b) muista ettei pankki koskaan kysy kirjautumistietojasi sähköpostissa tai satunnaisella verkkosivustolla
        c) jos epäilet olevasi väärällä sivulla, muista katsoa selaimen osoiteriviä (pitäisi alkaa https:// (huomaa s) ja että sen perässä oleva osoite on sen pankin oikea osoite, johon olit menossa (ei esimerkiksi nourdea tai nurdea, eikä nordea.yamahoo.quicklink.??? tai jotain mitään vastaavaa)
        d) jos huomaat että sen sivun jolle olit menossa, eteen latautuu yllättäen toinen sivu, vaikka sitten samannäköinenkin, on syytä epäillä että kyse on valesivustosta. Ainakaan ne pankit mitä olen käyttänyt, eivät harrasta pop-uppeja.
        e) halutessasi voit käyttää virustorjuntaohjelmistoa, joka suojaa selaustasi pankkiyhteyden aikana. Esimerkiksi F-secure estää automaattisesti pankin sivustolle mennessäsi selainta lataamasta väärennettyjä pankkisivustoja tai lähettämästä tietoja mihinkään muualle, kuin pankin palvelimeen. Samalla se tiukentaa väliaikaisesti selaimen suojausasetuksia.

        Vastaako Windows 8.1:n sovellus metronäkymässä kohtaa A)? Kuinka helposti tuo sovellus voi viedä väärälle sivulle?

      • fdsafdsa
        M-Kar kirjoitti:

        Mutta, edelleenkään tuollaisia ei pidä asentaa koska taskulamppu on vakiotoimintoja (ei tarvitse erillistä sovellusta) ja se kyselee outoja oikeuksia.

        Ei pitäisi ei, enkä minä asentanut, mutta huomasin asian kun selasin noita läpi. Tuollaisia vaatimuksia on vähän kaikissa appseissa. Tästä näkee että kun on rahasta kyse ja sovelluksia on valtavasti, turvallisuutta ei takaa se että jokin ohjelma löytyy sovelluskaupasta. Viruksia niistä on voitu skannata, muttta minkäs teet jos käyttäjät järjestään asentelevat ohjelmia, jotka aivan suoraan kertovat ottavansa koko älylaitteen hallintaan vaikkei sille olisi ohjelman toimintojen kanssa mitään tekemistä.

      • M-Kar
        fdsafdsa kirjoitti:

        Ei pitäisi ei, enkä minä asentanut, mutta huomasin asian kun selasin noita läpi. Tuollaisia vaatimuksia on vähän kaikissa appseissa. Tästä näkee että kun on rahasta kyse ja sovelluksia on valtavasti, turvallisuutta ei takaa se että jokin ohjelma löytyy sovelluskaupasta. Viruksia niistä on voitu skannata, muttta minkäs teet jos käyttäjät järjestään asentelevat ohjelmia, jotka aivan suoraan kertovat ottavansa koko älylaitteen hallintaan vaikkei sille olisi ohjelman toimintojen kanssa mitään tekemistä.

        Androidissa käyttäjä itse tarkistaa, mitä oikeuksia haluaa antaa ohjelmalle.

        Ei tämä taas liity mitenkään siihen Windowsiin.

      • fdsafdsa
        M-Kar kirjoitti:

        Androidissa käyttäjä itse tarkistaa, mitä oikeuksia haluaa antaa ohjelmalle.

        Ei tämä taas liity mitenkään siihen Windowsiin.

        "Androidissa käyttäjä itse tarkistaa, mitä oikeuksia haluaa antaa ohjelmalle."

        Ahaa? Miten se tehdään? Minusta kyllä ohjelmat vain ilmoittavat, mitkä oikeudet ne ottavat jos appsin asentaa, eikä siinä käyttäjän mielipiteitä kysytä...

      • M-Kar
        fdsafdsa kirjoitti:

        "Androidissa käyttäjä itse tarkistaa, mitä oikeuksia haluaa antaa ohjelmalle."

        Ahaa? Miten se tehdään? Minusta kyllä ohjelmat vain ilmoittavat, mitkä oikeudet ne ottavat jos appsin asentaa, eikä siinä käyttäjän mielipiteitä kysytä...

        "Minusta kyllä ohjelmat vain ilmoittavat, mitkä oikeudet ne ottavat jos appsin asentaa, eikä siinä käyttäjän mielipiteitä kysytä..."

        Kysytään sitä asennusta. Tarpeettomia oikeuksia kysyviä ohjelmia ei asenneta.

      • udsiudaioudsoai
        M-Kar kirjoitti:

        "Minusta kyllä ohjelmat vain ilmoittavat, mitkä oikeudet ne ottavat jos appsin asentaa, eikä siinä käyttäjän mielipiteitä kysytä..."

        Kysytään sitä asennusta. Tarpeettomia oikeuksia kysyviä ohjelmia ei asenneta.

        Melkein kaikki ohjelmat kyselevät tarpeettomia oikeuksia. Niiden kehittäjät haluavat kerätä tietoja käyttäjiensä toimista ja keräävät siten rahaa. Välillä on niinkin, että ainoa sopiva ohjelma vaatii turhia oikeuksia ja sitten on joko suostuttava vakoiluun tai ei voi käyttää laitettaan siihen tarkoitukseen mihin haluaa. Tai on useampia vaihtoehtoja käytettäväksi ohjelmakis, mutta ominaisuuksiltaan kattavin ja käytettävyydeltään paras hyväksikäyttää etulyöntiasemaansa ja vakoilee. Käyttäjät sitten suostuvat, koska muuten joutuisi käyttämään kakkoslaatuista softaa.

      • M-Kar
        udsiudaioudsoai kirjoitti:

        Melkein kaikki ohjelmat kyselevät tarpeettomia oikeuksia. Niiden kehittäjät haluavat kerätä tietoja käyttäjiensä toimista ja keräävät siten rahaa. Välillä on niinkin, että ainoa sopiva ohjelma vaatii turhia oikeuksia ja sitten on joko suostuttava vakoiluun tai ei voi käyttää laitettaan siihen tarkoitukseen mihin haluaa. Tai on useampia vaihtoehtoja käytettäväksi ohjelmakis, mutta ominaisuuksiltaan kattavin ja käytettävyydeltään paras hyväksikäyttää etulyöntiasemaansa ja vakoilee. Käyttäjät sitten suostuvat, koska muuten joutuisi käyttämään kakkoslaatuista softaa.

        "Melkein kaikki ohjelmat kyselevät tarpeettomia oikeuksia."

        Koskee lähinnä ilmaisia ohjelmia.

        "Välillä on niinkin, että ainoa sopiva ohjelma vaatii turhia oikeuksia ja sitten on joko suostuttava vakoiluun tai ei voi käyttää laitettaan siihen tarkoitukseen mihin haluaa."

        Niitä ohjelmia voi hankkia muualtakin kuin sovelluskaupasta siihen Androidiin. Android on PC-käyttis eikä sisällä pelikonsolimaisia rajoitteita ohjelmille. Niitä saa ostettua muualta.

    • kauheaa säätöä

      Huh huh vaikuttaapa arveluttavalta tuo windowsin käyttö, tuskin kannattaa käyttää.

    • terv.mutsi

      Ei missään tapauksessa.

      Tästä (-kin) eteenpäin otat viikkorahan käteisenä.

    • vähäuntamo

      "Kahdeksan suomalaista verkkopankkia Zeus-haittaohjelman kohteena"

      Kyllä nää "pellet" jaksaa jauhaa. Tuokin linkki Viestintävirastolle on viime heinäkuulta, ja se Face-keissi vuodelta -13.

      • vähäuntamo

        Lisäys että tuo linkki on vuodelta -11.

        Eiköhän tuo homma ole hoidettu jo.

      • jännittää...

        Aina vaan Zeus putkahtaa esiin. Liekkö jo tänä vuonna loppuu roistoilta miljoonat ja alkavat vuoden alusta takoa lisää rahaa? Jos ovat roistot venäläisiä, niin ruplan alhainen kurssi, voi pakottaa heidät tekemään enemmän tulosta..

    • luotan verkkop.

      ihan sama. Minulla ei paljon saldoa löydy pankista, ei kukaan ole pikkusummista kiinnostunut.
      Ainakin Nordeassa näyttää olevan lisäksi toinen salasana. En ole ikinä kokeillut, mutta kai se on kaksois salasana. Ikinä ei minulle ole tullut mieleen, ettei olisi turvallinen. Minulla on F-Secure ja siinä on pankkivalvonta. Silloin kun se on päällä (menee aina kun kirjautuu verkkopankkiin) ei minkäänlainen muu nettiyhteys pääse läpi. Ihmettelin kun minulle tuli sähköpostia ja siinä luki jotain, että mene internettiin nähdäksesi loput viestistä. Sitten onneksi luin, että juuri tuo pankkivalvonta estää ettei mailitkaan tule perille, otsikko vain. Opin sitten, että en mene mailia lukemaan kun pankkivalvonta on päällä, vasta sitten kun poistun verkkopankista.

      • Zeus................

        "Tähän mennessä urkintaa on kohdistunut ainakin Nordean, OP:n ja S-Pankin asiakkaisiin."

    • Einari Narisee

      Itse en käytä windowsia pankkiasioissa vaan on laittanut 7 rinnalle Linux Mintin ihan juuri näiden tietoturvauhkien takia.

      • Windows on paras!

        Minä vastaavasti olen hoitanut KAIKKI pankkiasiani Windowsilla. En ole koskaan tarvinnut siihen linuksia!

      • vintouvs imee
      • fdsafdsa
        vintouvs imee kirjoitti:

        Voi windowsilla maksaa laskuja, mutta se voi tulla maksamaan hieman extraa.

        Kahdeksan suomalaista verkkopankkia Zeus-haittaohjelman kohteena
        https://www.viestintavirasto.fi/tietoturva/tietoturvanyt/2011/07/ttn201107181108.html

        Kunhan ei ole pankkiin mennessä mitään kiinteitä salasanoja tai muuttumattomia pin-koodeja, zeukset ei voi tehdä yhtään mitään.

        kts. kirjoitukseni tähän ketjuun: fdsafdsa 17.12.2014 18:53

      • sutix
        vintouvs imee kirjoitti:

        Voi windowsilla maksaa laskuja, mutta se voi tulla maksamaan hieman extraa.

        Kahdeksan suomalaista verkkopankkia Zeus-haittaohjelman kohteena
        https://www.viestintavirasto.fi/tietoturva/tietoturvanyt/2011/07/ttn201107181108.html

        Ne joilta Windows on vienyt rahaa, pistäkääs nyt ihan konkreettista faktaa esiin:

        - Milloin Windows on vienyt rahaa, ja kuinka paljon
        - Tapahtumatositteesta ruutukaappausja linkki vaikkapa Aijaa.comiin, tietysti henkilökohtaiset tiedot peitettynä

        Minä kun en usko noihin Esson baarissa kuultuihin tarinoihin ollenkaan. Ja luulenpa ettei noita tapahtumatositteitakaan tule kovin runsaasti. Henk. koht. olen hoitanut pankkiasiat vuodesta -87 ensin DOS-pohjaisella ohjelmistolla sitten Windows-pohjaisella. Kaikki rahani, joita en ole itse tietoisesti tuhlannut, ovat tallella.

      • minulta ei vie.
        sutix kirjoitti:

        Ne joilta Windows on vienyt rahaa, pistäkääs nyt ihan konkreettista faktaa esiin:

        - Milloin Windows on vienyt rahaa, ja kuinka paljon
        - Tapahtumatositteesta ruutukaappausja linkki vaikkapa Aijaa.comiin, tietysti henkilökohtaiset tiedot peitettynä

        Minä kun en usko noihin Esson baarissa kuultuihin tarinoihin ollenkaan. Ja luulenpa ettei noita tapahtumatositteitakaan tule kovin runsaasti. Henk. koht. olen hoitanut pankkiasiat vuodesta -87 ensin DOS-pohjaisella ohjelmistolla sitten Windows-pohjaisella. Kaikki rahani, joita en ole itse tietoisesti tuhlannut, ovat tallella.

        Aika monelta se on vienyt 100-200€. Kun kärräät uuden tietokoneen marketista, Windows on vienyt rahojasi.

      • tiedoksi.
        minulta ei vie. kirjoitti:

        Aika monelta se on vienyt 100-200€. Kun kärräät uuden tietokoneen marketista, Windows on vienyt rahojasi.

        Massavalmistettujen "pakettikoneiden" kohdalla Windows-lisenssin hinta on paljon vähemmän kuin 100-200€.

      • fdsafdsa
        minulta ei vie. kirjoitti:

        Aika monelta se on vienyt 100-200€. Kun kärräät uuden tietokoneen marketista, Windows on vienyt rahojasi.

        Kyllä se on silloin joku aivan muu kuin Windows, joka rahat on vienyt. Jos ostaa koneensa marketista, kuten tekstissäsi, se on ihan oma tyhmyys tai tietämättömyys, joka sai ostamaan valmiskoneen kaikkine heikkouksineen.

      • fdsafdsa
        tiedoksi. kirjoitti:

        Massavalmistettujen "pakettikoneiden" kohdalla Windows-lisenssin hinta on paljon vähemmän kuin 100-200€.

        Kasia ja kasiykköstä taidettiin jakaa valmistajille jopa ilmaiseksi, kun ei kauppa oikein käynyt. Valmiskoneissa Windowsin osuus hinnasta on aika olematon.

    • kfhwejhghe

      Ei sinne uskalla mennä millään. Jos vaikka omat laitteet on kunnossa, niin pankki söhlää. Syksyllä ottivat kaikki laskut kahteen kertaan kaikilta asiakkailtaan, jotka käytti nettiä.
      Lupasivat kyllä palauttaa, kun asia ilmeni, mutta tarkkana saa olla.

      • pankkineiti

        No pankeillahan palvelimet pyörii linuksilla

      • t: johtaja
        pankkineiti kirjoitti:

        No pankeillahan palvelimet pyörii linuksilla

        Ja Zeus pyörii Vintouvsissa.

    • kikkasenpikkasen

      Mikä ettei uskaltaisi - tärkeintä olisi kuitenkin luoda kaksi toisilleen näkymätöntä asennusta, mikä taas vaatii osaamista ja ei ole muutamalla rivillä opastettava asia.

      Toisella asennuksella hoitaa normaalit nettiselailut ja toisella vain tärkeät asiat kuten pankkiasioinnit ja muut henkilökohtaiset viranomais-asioinnit.

      Voi myös käyttää wintoosaa yleiseen selailuun ja linux-distroa tärkeämpään - tärkeintä on, ettei käytä samaa käyttiksen asennusta sekä pornoon kuin pankkiasiointiin. Näin vain aiheuttaa itselleen ongelmia myöhemmin.

      Itselläni on kovalla kaksi seiskaa toisilleen näkymättömillä osioilla (ei siis mikin multiboot) ja mintti kolmannella osiolla. Käytän eri osioita eri tarkoituksiin ja nähdäkseni järjestelmäni on niin turvallinen kuin eri käyttikset voivat olla. Lisäksi olen poistanut käytöstä etäkäyttöön liittyviä softia ja palveluita ja muutenkin tiukentanut käyttisten ja varsinkin selainten asetuksia.

      Kuten lailliset softat niin myös haitakkeet olettavat käyttiksen olevan oletusarvoissaan ja kun näin ei ole niin niiden toiminta estyy.

      • fdsafdsa

        No jos paranoidiksi haluaa heittäytyä, niin sitten vaan live-linux jota käyttää vain pankkiasiointiin. Itse en kuitenkaan näkisi syytä tällaiseen vainoharhaisuuteen ja pysyn siinä mitä sanoin viestissäni: fdsafdsa 17.12.2014 18:53 tässä samassa ketjussa.

      • linuxeri 666
        fdsafdsa kirjoitti:

        No jos paranoidiksi haluaa heittäytyä, niin sitten vaan live-linux jota käyttää vain pankkiasiointiin. Itse en kuitenkaan näkisi syytä tällaiseen vainoharhaisuuteen ja pysyn siinä mitä sanoin viestissäni: fdsafdsa 17.12.2014 18:53 tässä samassa ketjussa.

        Vainoharhaisuus on ilomme.

      • paranootti
        fdsafdsa kirjoitti:

        No jos paranoidiksi haluaa heittäytyä, niin sitten vaan live-linux jota käyttää vain pankkiasiointiin. Itse en kuitenkaan näkisi syytä tällaiseen vainoharhaisuuteen ja pysyn siinä mitä sanoin viestissäni: fdsafdsa 17.12.2014 18:53 tässä samassa ketjussa.

        Itseasiassa mistään paranoiasta ei ole kyse vaan simppelistä logiikasta - kaksi käyttistä kahteen eri tarkoitukseen eli toinen "normaaliin" selailuun ja toinen "asialliseen" nettiasiointiin.

        Kun käyttikset eivät "näe" toisiaan niin haitakkeiden tarttuminen on minimaalista käyttiksestä toiseen. Useimmat tosin käyttävät samaa käyttistä niin pornon katseluun kuin pankkiasiointiin ja ehkä kokevat ongelmia pankkitilinsä kanssa - en tiedä, mutta ainakin minä pidän nämä asiat erillään toisistaan jo ihan järjellä ajateltuna.

    • tik tak tik tak...

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      110
      1947

    2. Mika Muranen juttu tänään

      Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras
      Sananvapaus
      9
      1649

    3. Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."

      Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum
      Tv-sarjat
      13
      1599

    4. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      81
      1517

    5. Lopeta tuo mun kiusaaminen

      Ihan oikeasti. Lopeta tuo ja jätä mut rauhaan.
      Ikävä
      151
      1465

    6. Mitä oikein

      Näet minussa? Kerro.
      Ikävä
      107
      1390

    7. Kotipissa loppuu

      Onneksi loppuu kotipizza, kivempi sotkamossa käydä pitzalla
      Kuhmo
      23
      1357

    8. Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta

      Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt
      Raamattu
      649
      1266

    9. Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa

      On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida
      Kokkola
      17
      1203

    10. Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."

      Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih
      Tv-sarjat
      8
      1138
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt