Kannattavuuskertoimet

talojussi

Miksi ei maitotilojen kannattavuukerrointa julkaista, taitaa maitoitloilla mennä hyvin kun ei totuus kestä päivänvaloa.

80

238

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • talojussi

      linkkiä
      http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/maatalouden-kannattavuus-syöksyi-jo-viime-vuonna-1.77305
      Keskimäärin maa- ja puutarhatalouden kannattavuuskerroin aleni 0,47:stä 0,40:een. Sikatiloilla kerroin sukelsi 0,56:sta 0,24:een ja viljatiloilla 0,39:stä 0,17:ään. Viljaa viljelevä sai korvausta tekemästään tunnista kuudesosan siitä, mitä vieraalle samasta tunnista pitäisi maksaa.

    • sanon vaan

      Kannattavuuskerroin on vain suuntaa antava luku, ei kerro oikeasti kovinkaan paljoa.

      Minulla on emolehmiä ja kerroin on 1,1, mikä ei pitäisi olla mitenkään mahdollista.
      Mutta se on sitä, eikä mulla niin ihmeelliset ansiot ole.

      • kertoo hyvin

        Eli syöt seiniä, mutta kuinka kauan??


      • sanon vaan
        kertoo hyvin kirjoitti:

        Eli syöt seiniä, mutta kuinka kauan??

        En syö seiniä, kun ei ole seiniä.


      • Kannattavuuskerroin
        kertoo hyvin kirjoitti:

        Eli syöt seiniä, mutta kuinka kauan??

        Ei syö seiniä! Kannattavuuskerroin on yli yhden. Eli yrittäjä saa palkan tekemälleen työlleen ja vielä koron yrityksen sijoittamalleen pääomalle. Tämä yli yhden oleva kannattavuuskerroin on maatalousyritystoiminnan tavoite.


      • sanon vaan
        Kannattavuuskerroin kirjoitti:

        Ei syö seiniä! Kannattavuuskerroin on yli yhden. Eli yrittäjä saa palkan tekemälleen työlleen ja vielä koron yrityksen sijoittamalleen pääomalle. Tämä yli yhden oleva kannattavuuskerroin on maatalousyritystoiminnan tavoite.

        Se toteutuu sitä helpommin, mitä pienemmän pääoman sijoitat ( käytä alihankkijoita aina ), silloin oma työmääräsi myös laskee samassa suhteessa.

        Mutta liikevaihto pysyy samana ja kulutkin kurissa.
        Kerroin on silloin lähellä yhtä.

        Mitä isomman pääoman sijoitat suhteessa liikevaihtoon ja mitä enempi teet töitä itse, sitä alemmas kerroin vajoaa.

        Kerroin voi olla silloin huono, vaikka hommasta jäisi enempi käteen.


      • Kannattavuuskerroin
        sanon vaan kirjoitti:

        Se toteutuu sitä helpommin, mitä pienemmän pääoman sijoitat ( käytä alihankkijoita aina ), silloin oma työmääräsi myös laskee samassa suhteessa.

        Mutta liikevaihto pysyy samana ja kulutkin kurissa.
        Kerroin on silloin lähellä yhtä.

        Mitä isomman pääoman sijoitat suhteessa liikevaihtoon ja mitä enempi teet töitä itse, sitä alemmas kerroin vajoaa.

        Kerroin voi olla silloin huono, vaikka hommasta jäisi enempi käteen.

        Kyllä näin on. Tehdylle työtunnille saa pienemmän korvauksen. Palkkatavoitetta ei saavuteta. Mutta jos tunteja tekee oikein paljon, niin kertyyhän siitä euroja. Eli tuotanto ei ole kannattavaa. Yrittäjä ei saavuta palkkatavoitetta.

        Mutta tämähän on luonnollista. Verrataanpa juuri uuteen tuotantorakennukseen investoineen yrittäjän ja vanhassa tuotantorakennuksessa tapahtuvan yrittäjän tuotantoa.


      • sanon vaan
        Kannattavuuskerroin kirjoitti:

        Kyllä näin on. Tehdylle työtunnille saa pienemmän korvauksen. Palkkatavoitetta ei saavuteta. Mutta jos tunteja tekee oikein paljon, niin kertyyhän siitä euroja. Eli tuotanto ei ole kannattavaa. Yrittäjä ei saavuta palkkatavoitetta.

        Mutta tämähän on luonnollista. Verrataanpa juuri uuteen tuotantorakennukseen investoineen yrittäjän ja vanhassa tuotantorakennuksessa tapahtuvan yrittäjän tuotantoa.

        Kannattavuuskerroin kertoo vain sen, onko tavoite kuinka lähellä sitä tavoiteltua tulosta, ei sitä minkä verran euroja homma tuottaa.


      • iltalupsullako

        kiitos, Tapinnterveistäsi. Puheet siis selitykset ovat sitäkin erikoisemmat!

        Olet oikea JAA


    • kannattaako lypsy

      Kustannuslaskenta on puhdasta matematiikkaa, tosin pitää osata tuntea pakkitoimintaakin, jos aikoo suorittaa oikeaoppista investointilaskentaa.

      Ttunnissa parissa laskee melko kattavat tiedon.
      Pitää vaan tuntea toiminta ja KAIKKI siihen vaikuttavat tekijät ja huomioida ne.

      Investoinnit
      -maa-alue, pellot, tontit ja tiet
      -- kiinteistöt
      -- koneet
      -- korot vieras tai oma pääoma.
      Kiinteistö:
      -vakuutus
      -lämmitys
      -sähkö
      -puhtaanapito

      Toiminta
      - rehut
      - rehun kasvatus
      - rehun säilöntä ja varastointi
      - työ siihen
      - ostorehut ja lisukkeet
      - koneiden ja laitteidn huollot
      - työvälineen- työasut

      Karjan hankinta
      - karjan elinkaari
      - karjan optimaalinen "käyttöilkä"
      --vanhojen hävitys

      Tuotteen säilytys
      Toiminta:
      - vakuutukset
      - keskeytymisvakuutukset

      Tiet
      Tiekustannukset
      erinäiset suojelurahat

      Tuotteenhinnoittelu
      €/l

      -- investointuet
      -palkat
      -lomarahat
      -eläkkeet

      Riskit:
      -sähkökatkot
      -vesivahingot
      - sairaudet omat
      - karjan sairaus
      -- menekkivaikeudet
      --kysyntävaihtelut (?)
      - hintahäiriöt
      - tulipalo, rankkasateet ja tulvat
      - ilkivalta sabotaasi
      -eläimissä vakava epidemia

      Vuoden tuotsota vähennät kaikki keskimääräiset vuotta kohti tulevat kulut
      Ja sen jaat vuoden litramäärällä
      Avainluku €/l tuotto.

      Nettotuotto jaettuna tötunneilla = €/h.

      Nopeasti kirjasin kuluja. saattaa siitä jotakin puuttua.
      Kustannuslaskenta ei eroa vaikka olisi jo jotain investoitu tai pyöritetäänkö toiminta omalla vai velkarahalla.

      • perustele toisin

        "Kustannuslaskenta ei eroa vaikka olisi jo jotain investoitu tai pyöritetäänkö toiminta omalla vai velkarahalla"

        mees poika koulun penkille takas, ja tule sitten avautumaan, puhut täyttä ketun kusta, tuossa lauseessasi ei ole mitään oikein.


      • sanon vaan
        perustele toisin kirjoitti:

        "Kustannuslaskenta ei eroa vaikka olisi jo jotain investoitu tai pyöritetäänkö toiminta omalla vai velkarahalla"

        mees poika koulun penkille takas, ja tule sitten avautumaan, puhut täyttä ketun kusta, tuossa lauseessasi ei ole mitään oikein.

        Naulan kantaan.


      • JOPPE PELLE O,,:)))
        sanon vaan kirjoitti:

        Naulan kantaan.

        KATROKAASREN JOPPEHEN PANKRIILEIKREJÄ MUISTRAAKIN AVAHUKSRIST,, :)))))))))))))


        SAATRE MAAKIIAT NAURUHUT TAASREN,,:)))))))))))))


      • kannattaako lypsy
        perustele toisin kirjoitti:

        "Kustannuslaskenta ei eroa vaikka olisi jo jotain investoitu tai pyöritetäänkö toiminta omalla vai velkarahalla"

        mees poika koulun penkille takas, ja tule sitten avautumaan, puhut täyttä ketun kusta, tuossa lauseessasi ei ole mitään oikein.

        perustele toisin

        Te voisitte itse kertoa oman näkemyksenne.
        Tulikohan väärinkäsitys.

        ai poika? Poika taitaa olla siellä!



        Kyllä tuo on aivan oikein, pitäähän aina omalle pääomalle laske korko.
        Esim jos sijoittaa omaa rahaa 50 000 € tarkastelujakso 10 vuotta.
        Maltillisellakin tuotolla 3 % . Pääoma on 1,34 x 50 000 = 67200 jakson päättyessä. Siis ilman veroa.

        Samoin maa-alueille tai rakennuskiinteistöille tulee laskea kyseinen tuottokorko.
        Rakennuskiinteistö vuokrattunakin tuottaa n. 3-5 % , vaikea tietysti tarkkoja arvoja esittää.

        Eli ellei tuota 3% tuottoa investoinnille saada tuotto on melko kyseenalinen.

        Pääomalla on aina korko on se omaa tai vierasta.
        On tosiaan itsepetosta ellei tätä tarkastelua suoriteta.

        koulunpenkiltä ja opettajan pöydän takaa, riittääkö maito!


      • kanaattaako lypsy
        kannattaako lypsy kirjoitti:

        perustele toisin

        Te voisitte itse kertoa oman näkemyksenne.
        Tulikohan väärinkäsitys.

        ai poika? Poika taitaa olla siellä!



        Kyllä tuo on aivan oikein, pitäähän aina omalle pääomalle laske korko.
        Esim jos sijoittaa omaa rahaa 50 000 € tarkastelujakso 10 vuotta.
        Maltillisellakin tuotolla 3 % . Pääoma on 1,34 x 50 000 = 67200 jakson päättyessä. Siis ilman veroa.

        Samoin maa-alueille tai rakennuskiinteistöille tulee laskea kyseinen tuottokorko.
        Rakennuskiinteistö vuokrattunakin tuottaa n. 3-5 % , vaikea tietysti tarkkoja arvoja esittää.

        Eli ellei tuota 3% tuottoa investoinnille saada tuotto on melko kyseenalinen.

        Pääomalla on aina korko on se omaa tai vierasta.
        On tosiaan itsepetosta ellei tätä tarkastelua suoriteta.

        koulunpenkiltä ja opettajan pöydän takaa, riittääkö maito!

        kanaattaako lypsy

        Jos aiai ei auvennu niin kerron lisää.


      • sanon vain
        kannattaako lypsy kirjoitti:

        perustele toisin

        Te voisitte itse kertoa oman näkemyksenne.
        Tulikohan väärinkäsitys.

        ai poika? Poika taitaa olla siellä!



        Kyllä tuo on aivan oikein, pitäähän aina omalle pääomalle laske korko.
        Esim jos sijoittaa omaa rahaa 50 000 € tarkastelujakso 10 vuotta.
        Maltillisellakin tuotolla 3 % . Pääoma on 1,34 x 50 000 = 67200 jakson päättyessä. Siis ilman veroa.

        Samoin maa-alueille tai rakennuskiinteistöille tulee laskea kyseinen tuottokorko.
        Rakennuskiinteistö vuokrattunakin tuottaa n. 3-5 % , vaikea tietysti tarkkoja arvoja esittää.

        Eli ellei tuota 3% tuottoa investoinnille saada tuotto on melko kyseenalinen.

        Pääomalla on aina korko on se omaa tai vierasta.
        On tosiaan itsepetosta ellei tätä tarkastelua suoriteta.

        koulunpenkiltä ja opettajan pöydän takaa, riittääkö maito!

        Kustannuksissa on hyvinkin suuria eroja, riippuen siitä onko pääoma omaa vai vierasta, samoin korkovaatimus voi poiketa riippuen siitä kummasta on kyse.

        Toi 3 %:tia on vain heitto, pienempikin tuotto on riittävä, varsinkin jos esim. maalla on odotettavissa arvonnousua, eihän metsätaloudessakaan ole Suomessa lopullinen tuotto kuin jotain 2 %:n kieppeillä.

        Sitten sitä minä en ymmärrä, että mikä on toi laskemassasi toi luku 1,34 ?
        Minun mielestä se lasketaan niin, että 3 % x 50 000 € x 10 vuotta = 15 000 €
        Lasketko jotain korkoa korolle systeemillä, vai mitä toi on ?

        Yrityspuolella lasketaan kyllä niinpäin, että liikevaihosta vähennetään muuttuvat kulut, jolloin saadaan myyntikate, siitä sitten kiinteät kulut jolloin saadaan käyttökate ja siitä sitten pääoma kulut, eli lainat ja korot, jolloin saadaan käyttökate kakkonen.

        Miksi maataloudessa pitäisi toimia toisin ?


      • kannattaako lypsy
        sanon vain kirjoitti:

        Kustannuksissa on hyvinkin suuria eroja, riippuen siitä onko pääoma omaa vai vierasta, samoin korkovaatimus voi poiketa riippuen siitä kummasta on kyse.

        Toi 3 %:tia on vain heitto, pienempikin tuotto on riittävä, varsinkin jos esim. maalla on odotettavissa arvonnousua, eihän metsätaloudessakaan ole Suomessa lopullinen tuotto kuin jotain 2 %:n kieppeillä.

        Sitten sitä minä en ymmärrä, että mikä on toi laskemassasi toi luku 1,34 ?
        Minun mielestä se lasketaan niin, että 3 % x 50 000 € x 10 vuotta = 15 000 €
        Lasketko jotain korkoa korolle systeemillä, vai mitä toi on ?

        Yrityspuolella lasketaan kyllä niinpäin, että liikevaihosta vähennetään muuttuvat kulut, jolloin saadaan myyntikate, siitä sitten kiinteät kulut jolloin saadaan käyttökate ja siitä sitten pääoma kulut, eli lainat ja korot, jolloin saadaan käyttökate kakkonen.

        Miksi maataloudessa pitäisi toimia toisin ?

        Miksi tyyytyä pieneen tuottoon jos, saa paremman.
        Olen jättänyt huomiotta, avonmuutokset mitkä saatttaa olla negatiivisia tai positiivisia. Verojen vaikutus ja inflaatio on pois. Sijoittaessani omaa tai vaikkapa vierasta pääomaa, en nyt ole tyytynyt 3 % tuottoon. Riskit on hyvin kuuhtuullisia. Toteutuessaankin tuotto olisi 3 % luokkaa
        tuottoon. Monilla ihmisillä saattaa nyt "luojua" rahaa pankissa 1% tai paljon olevalla tuotolla.

        Arvonnousu 3 % 10 vuodessa.
        1,03x potensiin 10 = 1,34


      • haaveita ilmasta
        kannattaako lypsy kirjoitti:

        Miksi tyyytyä pieneen tuottoon jos, saa paremman.
        Olen jättänyt huomiotta, avonmuutokset mitkä saatttaa olla negatiivisia tai positiivisia. Verojen vaikutus ja inflaatio on pois. Sijoittaessani omaa tai vaikkapa vierasta pääomaa, en nyt ole tyytynyt 3 % tuottoon. Riskit on hyvin kuuhtuullisia. Toteutuessaankin tuotto olisi 3 % luokkaa
        tuottoon. Monilla ihmisillä saattaa nyt "luojua" rahaa pankissa 1% tai paljon olevalla tuotolla.

        Arvonnousu 3 % 10 vuodessa.
        1,03x potensiin 10 = 1,34

        On siinä pelle taas jauhamassa täyttä kuraa, reaalimaailmassa huomioidaan verot / tai inflaatio, no satu maassa sulla menee LUJAA.


      • kannattako lypy
        kannattaako lypsy kirjoitti:

        Miksi tyyytyä pieneen tuottoon jos, saa paremman.
        Olen jättänyt huomiotta, avonmuutokset mitkä saatttaa olla negatiivisia tai positiivisia. Verojen vaikutus ja inflaatio on pois. Sijoittaessani omaa tai vaikkapa vierasta pääomaa, en nyt ole tyytynyt 3 % tuottoon. Riskit on hyvin kuuhtuullisia. Toteutuessaankin tuotto olisi 3 % luokkaa
        tuottoon. Monilla ihmisillä saattaa nyt "luojua" rahaa pankissa 1% tai paljon olevalla tuotolla.

        Arvonnousu 3 % 10 vuodessa.
        1,03x potensiin 10 = 1,34

        Tuossa on laskettu korolle korkoa kuten pitääkin.
        1,03 x 50 000 € = 51500 €
        2. vuosi 1.03 x 51500

        1,03 10 = 1,34

        Mutta se on silti virheellinen, tuosta ensimmä'isestäkin korosta 1500 olisi pitänyt ottaa lähdevero, ja laska tuotto 51 000.


      • kannattaako lypsy
        haaveita ilmasta kirjoitti:

        On siinä pelle taas jauhamassa täyttä kuraa, reaalimaailmassa huomioidaan verot / tai inflaatio, no satu maassa sulla menee LUJAA.

        Tässä ei haaveita ilmasta vaan yksiöistä!

        Tämä on hyvin pelkistetty esimerkki.
        Vuokrayksiön tuotosta kaksi vaihtoehtoista sijoitusta.
        65 000 € sijoitus yksiöön sisältää 5 000 € rempan.
        Kokonaan omarahoitteinen
        Vuokra 470 €/kk - yhtiövastike 170 = 300 €/kk
        5 v x 12 kk/v x 300= 18 000
        10 v = 36000
        12 x 300 = 3600€ = 5,54 % ilman veroa
        65000 maltillinen 3 % vaihtoehtoisen sijoituksen tuotto.
        0,34 x 65000 =22100 (tuo on pahasti virheellinen koska vuotuista lähdeveroa ei ole huomioitu)

        2. Vaihtoehto
        20 000 5000 oma rahoitus (oma pääoma)
        1,34 oman pääoman vaihtoehtoinen tuotto 8500 € (sama juttu verot pidättämättä)
        40 000 (vieras pääoma) velkaraha 10 v 1,5 % korko kuukausierä 359,55 €
        X x 359,55 € = 40 000 -308,82 tarpeeton tarkastelussa
        Lyhennykset yhteensä 40 000 €
        ensimmäinen lyhennys 308,82 €
        korko kokonaisuudessaan 3 146,23 €
        Korot ja pääoman lyhennykset yht. 43 146,23
        vieras pääoma = 40 000 3146 = 43146
        Keskimääräinen vieras pääoma 21573 Omapääoma 25 000
        Pääoma yhteensä 46573
        3600 / 46 573 =0,077
        7,7 % tuotto veroton

        Esimerkin investoinnit, vuokran suuruus tuotto laskettu, kasvukeskusten hinnoilla, suuret yliopistokaupungit yms ei kuitenkaan Helsingin siellä tuotto jäisi pienemmäksi, mutta asunnon hintakehitys olisi hiukan turvallisempi.. yhtiövastike on keskitasoa. Tuossa ei ole huomioitu mahdollisia remontteja kuin aloituksessa/hankinnan yhteydessä pieni… Vuokralaisen vaihtuessa jää usein luppokuukausi tai kaksi. Remontteja, koneiden uusimiset todennäköisiä 10 v. periodilla ei ole huomioitu.
        jatkuu


      • itse petosta
        kannattako lypy kirjoitti:

        Tuossa on laskettu korolle korkoa kuten pitääkin.
        1,03 x 50 000 € = 51500 €
        2. vuosi 1.03 x 51500

        1,03 10 = 1,34

        Mutta se on silti virheellinen, tuosta ensimmä'isestäkin korosta 1500 olisi pitänyt ottaa lähdevero, ja laska tuotto 51 000.

        Aivan, siis lasketaan pelkkää tuotto % senttia, ilman realismia.


      • kärsiv opettaja
        kannattaako lypsy kirjoitti:

        Tässä ei haaveita ilmasta vaan yksiöistä!

        Tämä on hyvin pelkistetty esimerkki.
        Vuokrayksiön tuotosta kaksi vaihtoehtoista sijoitusta.
        65 000 € sijoitus yksiöön sisältää 5 000 € rempan.
        Kokonaan omarahoitteinen
        Vuokra 470 €/kk - yhtiövastike 170 = 300 €/kk
        5 v x 12 kk/v x 300= 18 000
        10 v = 36000
        12 x 300 = 3600€ = 5,54 % ilman veroa
        65000 maltillinen 3 % vaihtoehtoisen sijoituksen tuotto.
        0,34 x 65000 =22100 (tuo on pahasti virheellinen koska vuotuista lähdeveroa ei ole huomioitu)

        2. Vaihtoehto
        20 000 5000 oma rahoitus (oma pääoma)
        1,34 oman pääoman vaihtoehtoinen tuotto 8500 € (sama juttu verot pidättämättä)
        40 000 (vieras pääoma) velkaraha 10 v 1,5 % korko kuukausierä 359,55 €
        X x 359,55 € = 40 000 -308,82 tarpeeton tarkastelussa
        Lyhennykset yhteensä 40 000 €
        ensimmäinen lyhennys 308,82 €
        korko kokonaisuudessaan 3 146,23 €
        Korot ja pääoman lyhennykset yht. 43 146,23
        vieras pääoma = 40 000 3146 = 43146
        Keskimääräinen vieras pääoma 21573 Omapääoma 25 000
        Pääoma yhteensä 46573
        3600 / 46 573 =0,077
        7,7 % tuotto veroton

        Esimerkin investoinnit, vuokran suuruus tuotto laskettu, kasvukeskusten hinnoilla, suuret yliopistokaupungit yms ei kuitenkaan Helsingin siellä tuotto jäisi pienemmäksi, mutta asunnon hintakehitys olisi hiukan turvallisempi.. yhtiövastike on keskitasoa. Tuossa ei ole huomioitu mahdollisia remontteja kuin aloituksessa/hankinnan yhteydessä pieni… Vuokralaisen vaihtuessa jää usein luppokuukausi tai kaksi. Remontteja, koneiden uusimiset todennäköisiä 10 v. periodilla ei ole huomioitu.
        jatkuu

        Tuossa edellisessä, on käytännön läheinen esimerkki ja toivon teidän lukevan sen huolella ja kokonaan ennekuin taas moititte "opettajaanne" Sijoitusten brutto tuotto on laskettu verottomasta tuotosta. Esimerkissä brutto tuotto on 300 €/kk.
        Eli netto tuotto 210 €/kk. Nettotuotto 3,9 % .
        Jos tulisi 10 000 remontti niin silloin 12x210/75000 nettotuotto olisi silti 3,4 %.
        Ja vieraalla 40 00 ja omat 25000 tuotto onkin parempi. Vieraan pääoman seurauksena keskimääräinen pääoma pienenee ja tuotto paranee. Ja tässä seurauksena nettotuotto on 5,4 %. Lisäksi lainarahoitteisessa edullisuutta lisää se, että sijoittamiseen otettu laina vähentää lainan saajan veroja. Jos otan velkaa sijoitusasuntoon korkovähennys on suurempi, kuin omistusasunnon velan korkovähennys.

        Nyt ja tulevana vuotena saattaa olla asunnon ostajan edullisempi aikoja. Asuntolainaa saa 1% ja asuntojen hinnat tulee alas. Lisäksi korjauskustannusten pitäisi tai ainakin olettaisi laskevan. Harva kai nyt yksiöiden omistamisella elää, niitähän pitäisi olla lähes tusina että sen päälle voisi rakentaa elämänsä. Sijoituksia kannattaa hajauttaa.

        Onko teillä nyt kysyttävää?


      • Liiket opettaja
        itse petosta kirjoitti:

        Aivan, siis lasketaan pelkkää tuotto % senttia, ilman realismia.

        Lueppa nyt sijoitus esimerkit, on netto tuottokin.
        3,9-5,4 %


      • näin se on
        kannattaako lypsy kirjoitti:

        Miksi tyyytyä pieneen tuottoon jos, saa paremman.
        Olen jättänyt huomiotta, avonmuutokset mitkä saatttaa olla negatiivisia tai positiivisia. Verojen vaikutus ja inflaatio on pois. Sijoittaessani omaa tai vaikkapa vierasta pääomaa, en nyt ole tyytynyt 3 % tuottoon. Riskit on hyvin kuuhtuullisia. Toteutuessaankin tuotto olisi 3 % luokkaa
        tuottoon. Monilla ihmisillä saattaa nyt "luojua" rahaa pankissa 1% tai paljon olevalla tuotolla.

        Arvonnousu 3 % 10 vuodessa.
        1,03x potensiin 10 = 1,34

        Mikäli lasketaan 3 %:n korko 50 000 € pääomalle, niin se on 1500 € vuodessa, kymmenessä vuodessa 15 000 €.

        Mikäli tulos on jotain muuta, niin laskentatapa on jollakin tavalla virheellinen.

        Jos tarkoitus on laskea vain korkoa pääomasta, eikä mitään koron korkoa tai muuta ...


      • Talousmaantiedon op
        sanon vain kirjoitti:

        Kustannuksissa on hyvinkin suuria eroja, riippuen siitä onko pääoma omaa vai vierasta, samoin korkovaatimus voi poiketa riippuen siitä kummasta on kyse.

        Toi 3 %:tia on vain heitto, pienempikin tuotto on riittävä, varsinkin jos esim. maalla on odotettavissa arvonnousua, eihän metsätaloudessakaan ole Suomessa lopullinen tuotto kuin jotain 2 %:n kieppeillä.

        Sitten sitä minä en ymmärrä, että mikä on toi laskemassasi toi luku 1,34 ?
        Minun mielestä se lasketaan niin, että 3 % x 50 000 € x 10 vuotta = 15 000 €
        Lasketko jotain korkoa korolle systeemillä, vai mitä toi on ?

        Yrityspuolella lasketaan kyllä niinpäin, että liikevaihosta vähennetään muuttuvat kulut, jolloin saadaan myyntikate, siitä sitten kiinteät kulut jolloin saadaan käyttökate ja siitä sitten pääoma kulut, eli lainat ja korot, jolloin saadaan käyttökate kakkonen.

        Miksi maataloudessa pitäisi toimia toisin ?

        Maan arvonnousu saattaa olla totta mutta ei miltään osin lähitulevaisuudessa 2-5 vuotta:
        - asumismaan kysyntä laskee meidän väki kun ei lisäänny.
        - maan arvo riippuu ennen kaikkea sen sijainnista mutta osaksi laadusta
        - maalla on kohtuullinen arvo peltona (nousussakin) etelä- ja vakkasuomi ym.
        - vain tonttimaalla, vapaa-ajanasuntotontit, isojen järvien rannoilla tai
        - saarissa 50 000-100 000 alle 300 km Helsingistä
        - asuntotontit alle 30 km etäisyydellä isoista kaupungeista lienee 30- 100t€
        - Omakoti- tai paritalo- tontit 200-400 t€ , PKS:lla eli Esbå, Hki, Vanda, Kauniainen
        - - Muu Uusimaa riippuu paljon paikasta 20---100t€

        Maaseudun maanhintoihin vaikuttaa iäkkäiden muutto yhä enemmän kasvukeskuksiin tai ainakin siinne kirkonkylään. Ylipäänsä väestö vähenee asuntotonteilla ei ole enää arvoa.
        Edellisten lisäksi: Jos maa ei ole pääratojen tai kasvukeskusten läheisyydessä, hinnat tulevat laskemaan kovasti ja pitkään tämän hetken tiedon perusteella. Myyntiajat venyy valovuosiin.
        Metsämaan hinta saattaa laskea kaikista eniten. Voimakas syöksy tai pitkä jyrkkä alamäki. On melko heikosti näkyvissä uusia jalostus tuotteita. Ollaan hyvä tekijöitä mutta surkeita kehittäjiä ja myyjiä.


      • Talousmaantieto op.
        Talousmaantiedon op kirjoitti:

        Maan arvonnousu saattaa olla totta mutta ei miltään osin lähitulevaisuudessa 2-5 vuotta:
        - asumismaan kysyntä laskee meidän väki kun ei lisäänny.
        - maan arvo riippuu ennen kaikkea sen sijainnista mutta osaksi laadusta
        - maalla on kohtuullinen arvo peltona (nousussakin) etelä- ja vakkasuomi ym.
        - vain tonttimaalla, vapaa-ajanasuntotontit, isojen järvien rannoilla tai
        - saarissa 50 000-100 000 alle 300 km Helsingistä
        - asuntotontit alle 30 km etäisyydellä isoista kaupungeista lienee 30- 100t€
        - Omakoti- tai paritalo- tontit 200-400 t€ , PKS:lla eli Esbå, Hki, Vanda, Kauniainen
        - - Muu Uusimaa riippuu paljon paikasta 20---100t€

        Maaseudun maanhintoihin vaikuttaa iäkkäiden muutto yhä enemmän kasvukeskuksiin tai ainakin siinne kirkonkylään. Ylipäänsä väestö vähenee asuntotonteilla ei ole enää arvoa.
        Edellisten lisäksi: Jos maa ei ole pääratojen tai kasvukeskusten läheisyydessä, hinnat tulevat laskemaan kovasti ja pitkään tämän hetken tiedon perusteella. Myyntiajat venyy valovuosiin.
        Metsämaan hinta saattaa laskea kaikista eniten. Voimakas syöksy tai pitkä jyrkkä alamäki. On melko heikosti näkyvissä uusia jalostus tuotteita. Ollaan hyvä tekijöitä mutta surkeita kehittäjiä ja myyjiä.

        Jatko talousmaantieto opMikrotalous
        Mutta on positiivistakin puuliimalevyjen valmistus ja puutalojen rakentamisen lisääntyminen.(kerrost.)
        - Rikkidirektiivi ??
        UPM ja biodiesel ??
        uudet innovaatiot
        ?
        ?
        Megatrendit
        2020 -2025 nykyisestä painopaperin paperinvalmistuksesta on jäljellä alle puolet. Pehmoa järjen mukaan tehdään entiseen malliin.

        Elintarvikkeista tulee kysyntä globaali tasolla kasvamaan jyrkästi. Meillä on elintarvikeraaka-aineilla nykyistä paljon suurempi kysyntä. Nykyinen notkahdus tulee olemaan lyhyt. Noiden kysyntä saattaa 2020- 2030 olla lähes kaksinkertainen. Viennin johdosta.

        Etätyöt
        2020 -2030 etätyötä saatetaan tehdä jo kolmannes kaikesta työajasta. Etätyöntekijöitä sijoittuu joka puolelle Suomea, tai sinne missä on parhaat olot ja kohtelu asumiskustannukset jne. Asuminen sijoittuu enemmän ympäri Suomea, ja silloin maan hinta tasoittuu.
        Maahanmuuttajat
        Heitä tullaan jatkossa sijoitetaan ympäri maata. Siihen on useita syitä. Ehkä sillä on pienehkö vaikutus mutta vaikutus kuitenkin.

        Muutos on voimakas ja jatkuva,

        Tilossa robotteja ja digitaalisuutta, (biotekniikka jäännyt sivuun) ellei sinne perukoille saada teollisuutta niin ei ole hyvää tiedossa.

        Suuremman luokan muutokset maaseutuelinkeinossa, metsässä, puussa, luonnossa… ??
        Erikoistuminen ei saata auttaa, vaan paljon pieniä puroja jatkuu päivällä...


      • Huomeniin
        Talousmaantieto op. kirjoitti:

        Jatko talousmaantieto opMikrotalous
        Mutta on positiivistakin puuliimalevyjen valmistus ja puutalojen rakentamisen lisääntyminen.(kerrost.)
        - Rikkidirektiivi ??
        UPM ja biodiesel ??
        uudet innovaatiot
        ?
        ?
        Megatrendit
        2020 -2025 nykyisestä painopaperin paperinvalmistuksesta on jäljellä alle puolet. Pehmoa järjen mukaan tehdään entiseen malliin.

        Elintarvikkeista tulee kysyntä globaali tasolla kasvamaan jyrkästi. Meillä on elintarvikeraaka-aineilla nykyistä paljon suurempi kysyntä. Nykyinen notkahdus tulee olemaan lyhyt. Noiden kysyntä saattaa 2020- 2030 olla lähes kaksinkertainen. Viennin johdosta.

        Etätyöt
        2020 -2030 etätyötä saatetaan tehdä jo kolmannes kaikesta työajasta. Etätyöntekijöitä sijoittuu joka puolelle Suomea, tai sinne missä on parhaat olot ja kohtelu asumiskustannukset jne. Asuminen sijoittuu enemmän ympäri Suomea, ja silloin maan hinta tasoittuu.
        Maahanmuuttajat
        Heitä tullaan jatkossa sijoitetaan ympäri maata. Siihen on useita syitä. Ehkä sillä on pienehkö vaikutus mutta vaikutus kuitenkin.

        Muutos on voimakas ja jatkuva,

        Tilossa robotteja ja digitaalisuutta, (biotekniikka jäännyt sivuun) ellei sinne perukoille saada teollisuutta niin ei ole hyvää tiedossa.

        Suuremman luokan muutokset maaseutuelinkeinossa, metsässä, puussa, luonnossa… ??
        Erikoistuminen ei saata auttaa, vaan paljon pieniä puroja jatkuu päivällä...

        eI TILOISSA VAAN TIEDOSSA: robotteja ja digitaalisuutta, (biotekniikka jäännyt sivuun) ellei sinne perukoille saada teollisuutta niin ei ole hyvää tiedossa, aika alhainen on maan hinta.


      • nice dreaming
        Liiket opettaja kirjoitti:

        Lueppa nyt sijoitus esimerkit, on netto tuottokin.
        3,9-5,4 %

        "Vieraan pääoman seurauksena keskimääräinen pääoma pienenee ja tuotto paranee.!

        Mahtaa olla kiväärinpiippu aino vaihtoehto noin tyhmällä sijoittajalla.


        Ettäkö oikein saat pankista alle 3% lainaa???? Sulla ei ole lainan hoitokuluja, sulla ei ole veroja, sulla ei ole siinä kallistuvaa asumis indeksiä, eikä sitä mahdollista remppa menoa. vuokratasokaan ei suuremmin nouse.


      • vähän tämmöstäkin
        Talousmaantiedon op kirjoitti:

        Maan arvonnousu saattaa olla totta mutta ei miltään osin lähitulevaisuudessa 2-5 vuotta:
        - asumismaan kysyntä laskee meidän väki kun ei lisäänny.
        - maan arvo riippuu ennen kaikkea sen sijainnista mutta osaksi laadusta
        - maalla on kohtuullinen arvo peltona (nousussakin) etelä- ja vakkasuomi ym.
        - vain tonttimaalla, vapaa-ajanasuntotontit, isojen järvien rannoilla tai
        - saarissa 50 000-100 000 alle 300 km Helsingistä
        - asuntotontit alle 30 km etäisyydellä isoista kaupungeista lienee 30- 100t€
        - Omakoti- tai paritalo- tontit 200-400 t€ , PKS:lla eli Esbå, Hki, Vanda, Kauniainen
        - - Muu Uusimaa riippuu paljon paikasta 20---100t€

        Maaseudun maanhintoihin vaikuttaa iäkkäiden muutto yhä enemmän kasvukeskuksiin tai ainakin siinne kirkonkylään. Ylipäänsä väestö vähenee asuntotonteilla ei ole enää arvoa.
        Edellisten lisäksi: Jos maa ei ole pääratojen tai kasvukeskusten läheisyydessä, hinnat tulevat laskemaan kovasti ja pitkään tämän hetken tiedon perusteella. Myyntiajat venyy valovuosiin.
        Metsämaan hinta saattaa laskea kaikista eniten. Voimakas syöksy tai pitkä jyrkkä alamäki. On melko heikosti näkyvissä uusia jalostus tuotteita. Ollaan hyvä tekijöitä mutta surkeita kehittäjiä ja myyjiä.

        Talousmaantiedon opettaja spekuloi maanhinnalla, mutta unohtaa sen oleellisen.

        Hintaan vaikuttaa aina eniten kysyntä ja tarjonta, vaikka kysyntä laskisikin niin mistä päättelit tarjonnan laskevan enempi, maata poistuu markkinoilta koko ajan valtavia määriä, esim. suojelun ja rakentamisen kautta tiestöihin ja muuhun yleishyödylliseen toimintaan.

        Metsä maan hintaan vaikuttaa tulevaisuudessa paljon myös se, että ilman metsää et etelässä pääse metsästysseurojen jäseniksi, se nostaa pienten palstojen kysyntää, itseasiassa se nostaa sitä täällä Lapissakin, pyyntihinnat on palstan arvoon ja tuottoon nähden ihan tolkuttomat.

        Kaavoitus rajaa myös mökkirankentamista rajusti, kun tonttien määrä vähenee, niin tarjonta supistuu, vaikka kysyntä laskisikin, niin hinnat silti nousee.

        En usko maan hinnan laskevan vielä vuosikymmeniin, en myöskään usko väestön vähenevän, itseasiassa muuttopainetta ulkomailta on tuntuvasti ja tämä porukka ei ennestään omista Suomessa maata, osa niistä aina vaurastuu ja haluaa hankkia realiomaisuutta, jossakin vaiheessa myös omaa maata.

        Mikään ei viittaa siihen, että maaomaisuus olisi menettämässä arvoaan vielä vuosikymmeniin, ei ehkä koskaan.


      • sanon vaan
        kannattako lypy kirjoitti:

        Tuossa on laskettu korolle korkoa kuten pitääkin.
        1,03 x 50 000 € = 51500 €
        2. vuosi 1.03 x 51500

        1,03 10 = 1,34

        Mutta se on silti virheellinen, tuosta ensimmä'isestäkin korosta 1500 olisi pitänyt ottaa lähdevero, ja laska tuotto 51 000.

        Ei sitä voi laskea noin, esim. jos sijoitat johonkin firmaan 50 000 € ja saat 3 %:n tuottoa, niin sinä saat sen 3 %:tia joka vuosi eli sen saman 1500 €, ei se kasva mihinkään ja lopussa pääoman pois, eli sen saman 50 000 €, tai millä ehdoilla se sitten on sijoitetukin.

        Ei siinä ole tommoista korkoa korolle systeemiä, eikä sitä pidä laskea omissa pääomissakaan, muuten vaan johdat itseäsi harhaan.

        Sitten semmoinen asia, että pitäisikö oman pääoman tuotto laskea sen sijoitetun pääoman mukaan vai oman pääoman arvon mukaan, esim. jos olet ostanut peltoa 10 000 € hehtaari, niin lasketko sen tuoton ostohinnan mukaan vai pellon arvon mukaan, mikä voi olla ihan toinen, jopa tupla siihen ostohintaan nähden.

        Itse olen kuolettanut kaikki ostamani metsäpalstat noin kahdessa vuodessa, aina hakkaamalla metsiä ja sijoittamalla omaa rahaa, pääasiassa maatalouden tuloja, tosin olen hakannut myös muita metsiä kuin niitä ostettuja palstoja, mutta minulla ei ole metsistä mitään velkaa, hakkuita voin tehdä lisääkin ja palstoja meinaan ostaa vielä lisää, eli sitä kautta se varallisuus kasvaa.


      • Kärsiväll. opettaja
        nice dreaming kirjoitti:

        "Vieraan pääoman seurauksena keskimääräinen pääoma pienenee ja tuotto paranee.!

        Mahtaa olla kiväärinpiippu aino vaihtoehto noin tyhmällä sijoittajalla.


        Ettäkö oikein saat pankista alle 3% lainaa???? Sulla ei ole lainan hoitokuluja, sulla ei ole veroja, sulla ei ole siinä kallistuvaa asumis indeksiä, eikä sitä mahdollista remppa menoa. vuokratasokaan ei suuremmin nouse.

        Keskusteluista
        Keskusteluun osallistujat ovat olleet asiallisia. Keskustelijoiden osaaminen (oppilasaines) on heterogeeninen. Kaikki keskustelijat eivät ole tekstiä lukeneet kokonaan, tai muuten eivät ole syventyneet oleelliseen sisältöön. Väärinkäsityksiäkin on ollut. Oleellinen kokonaisuus jää joskus varjoon ja jostain syystä arvostellaan pientä yksityiskohtaa, jonka merkitys kokonaisuuden kannalta vähäinen tai epäoleellinen. Edellä mainitut seikat ovat melko inhimillisiä. Lukijoille on vaikeaa hyväksyä esitettyjä realistisia hyvä sijoituksia, siksi niistä haetaan kaikin keinoin virheitä mitä niissä ei ole. Minua moititaan vaikka annan tässä pyynteettömiä neuvoja ja tuon esiin hyviä sijoitusvaihtoehtoja.


      • kärsivällinen ope
        nice dreaming kirjoitti:

        "Vieraan pääoman seurauksena keskimääräinen pääoma pienenee ja tuotto paranee.!

        Mahtaa olla kiväärinpiippu aino vaihtoehto noin tyhmällä sijoittajalla.


        Ettäkö oikein saat pankista alle 3% lainaa???? Sulla ei ole lainan hoitokuluja, sulla ei ole veroja, sulla ei ole siinä kallistuvaa asumis indeksiä, eikä sitä mahdollista remppa menoa. vuokratasokaan ei suuremmin nouse.

        nice dreaming

        Totesit aivan oikein, että asuntojen hintakehitys hiipuu. Siksi sijainti ja yhtiön toimivuus tulee avainasemaan. Sijoituksella ei ole nyt kiire.
        Useinhan sijoitusyksiö ostetaan omalla rahalla. Mutta vielä parempi voi olla ottaa vähän lainaa, siytä saa nyt 1%.

        Ystävä hyvä, neiti, rouva tai herra, mitä et ymmärrä kysy, mutta älä nälvi.

        Lue ensin 2. sijoitus 40 000 lainalla korko 1,5 %. Siinä esimerkissä
        Vieraan pääoman seurauksena keskimääräinen pääoma pienenee,
        ja tuotto on 5 % ja lainan korot on 1,5 %.


        3 % on vaihtoehtoinen sijoitus on vaihtoehtoinen sijoitus, vertaileva, ei sitä määräaikaistalletuksilla saa. Muuten se ei ole mahdoton. Mutta asuntosijoiuksethan jo julkisellakin tiedolla tuottaa 5 %.. Veroton tuotto 3,8%

        Oikealla paikalla, vuokratuotto säilyy tai jopa nousee. Yksiöiden ja/tai pienien asuntojen kysyntä lisääntyy. Hissi ja muu esteettömyys toisi lisäarvoa.

        Hyvin valittu, hyvin hoidettu yhtiö, optimaalinen sijainti. Hyväkuntoinen asunto.

        Asumiskustannus indeksi, nykytiedon valossa tulee laskemaan (tai ainakin nousu) pysähtyy. Raaköljyn hinta puolittuu tai on puolittunut. Lämmityskuluissa laskeva trendi. Indeksikorotuksestahan pitää sopia vuokrasopimuksessa.
        Palkkamalti.
        Materiaali ja kunnossapitokustannukset laskee merkittävästi.

        Tietysti jos raha, lojuu pankissa 1 % matalatuottoinenkin sijoitusvaihtoehto houkuttelee. Tuolla esimerkki yksiöllä saat käteen 210 €/kk, 2520 vuodessa käteen. Pääoma 65 000 €. Netto tuotto 3,88 % .


      • arvelin noin
        sanon vaan kirjoitti:

        Ei sitä voi laskea noin, esim. jos sijoitat johonkin firmaan 50 000 € ja saat 3 %:n tuottoa, niin sinä saat sen 3 %:tia joka vuosi eli sen saman 1500 €, ei se kasva mihinkään ja lopussa pääoman pois, eli sen saman 50 000 €, tai millä ehdoilla se sitten on sijoitetukin.

        Ei siinä ole tommoista korkoa korolle systeemiä, eikä sitä pidä laskea omissa pääomissakaan, muuten vaan johdat itseäsi harhaan.

        Sitten semmoinen asia, että pitäisikö oman pääoman tuotto laskea sen sijoitetun pääoman mukaan vai oman pääoman arvon mukaan, esim. jos olet ostanut peltoa 10 000 € hehtaari, niin lasketko sen tuoton ostohinnan mukaan vai pellon arvon mukaan, mikä voi olla ihan toinen, jopa tupla siihen ostohintaan nähden.

        Itse olen kuolettanut kaikki ostamani metsäpalstat noin kahdessa vuodessa, aina hakkaamalla metsiä ja sijoittamalla omaa rahaa, pääasiassa maatalouden tuloja, tosin olen hakannut myös muita metsiä kuin niitä ostettuja palstoja, mutta minulla ei ole metsistä mitään velkaa, hakkuita voin tehdä lisääkin ja palstoja meinaan ostaa vielä lisää, eli sitä kautta se varallisuus kasvaa.

        sanon vaan

        Kyllä minä laskisin sen tuoton nimenomaan sijoitetun pääoman mukaan.
        Pääoman arvonkehityksessä.

        (Sijoitettu hinta - päivän arvo)/sijoitettu pääoma
        10 000 13 000 = 3000 ( 6 vuotta )
        500 5%
        Tai 10 000--- 9000 6 v
        ---0,017%

        Mutta jos tarkoitit esim. viljantuotto/ha/pääoma toi on minulle haasteelisempi. asia. Siinä voisi olla pääoman keskiarvo. Pääoma on nyt suurempi ...

        Sittenkin se ehkä on laskettava realiaikaisessa arvossa.


      • Talousm.op.
        vähän tämmöstäkin kirjoitti:

        Talousmaantiedon opettaja spekuloi maanhinnalla, mutta unohtaa sen oleellisen.

        Hintaan vaikuttaa aina eniten kysyntä ja tarjonta, vaikka kysyntä laskisikin niin mistä päättelit tarjonnan laskevan enempi, maata poistuu markkinoilta koko ajan valtavia määriä, esim. suojelun ja rakentamisen kautta tiestöihin ja muuhun yleishyödylliseen toimintaan.

        Metsä maan hintaan vaikuttaa tulevaisuudessa paljon myös se, että ilman metsää et etelässä pääse metsästysseurojen jäseniksi, se nostaa pienten palstojen kysyntää, itseasiassa se nostaa sitä täällä Lapissakin, pyyntihinnat on palstan arvoon ja tuottoon nähden ihan tolkuttomat.

        Kaavoitus rajaa myös mökkirankentamista rajusti, kun tonttien määrä vähenee, niin tarjonta supistuu, vaikka kysyntä laskisikin, niin hinnat silti nousee.

        En usko maan hinnan laskevan vielä vuosikymmeniin, en myöskään usko väestön vähenevän, itseasiassa muuttopainetta ulkomailta on tuntuvasti ja tämä porukka ei ennestään omista Suomessa maata, osa niistä aina vaurastuu ja haluaa hankkia realiomaisuutta, jossakin vaiheessa myös omaa maata.

        Mikään ei viittaa siihen, että maaomaisuus olisi menettämässä arvoaan vielä vuosikymmeniin, ei ehkä koskaan.

        vähän tämmöstäkin


        Maan arvonnousu saattaa olla totta mutta ei miltään osin lähitulevaisuudessa 2-5 vuotta:

        Hinnassa on ehdottomasti sijainti tekee suuren vaihtelun 1:10 tai jopa 1:20. tietysti kysyntä ja tarjonta

        Hintaan vaikuttaa aina eniten kysyntä ja tarjonta, vaikka kysyntä laskisikin niin mistä päättelit tarjonnan laskevan enempi, maata poistuu markkinoilta koko ajan valtavia määriä, esim. suojelun ja rakentamisen kautta tiestöihin ja muuhun yleishyödylliseen toimintaan.

        Tarjonnan en usko laskevan, nyt myydään kun vielä joku ostaa tai uskaltaa ostaa
        On ostajan markkinat.
        - väestö ei tule kasvamaan ei ainakaan maanostajia tule lisää merkittävästi ainakan 10 vuoteen.
        -- kuten sanoit mökkitontteja ei enää voi kaavotusten takia myydä.
        --maaseutu autioituu entisestään
        - metsästyksen varaan en laskisi (sekin hiipuu)
        --nuoret ei ole mökkihulluja kuin iäkkäämmät.

        Hinnat voi joskus nousta mutta vapaa-ajantontit ei lähivuosina
        -tontit ovat entistä huonompia ja huonommilla paikoilla

        Maaomasisuus on menettämäsä arvoaan nimenomaan lähivuosikymmeninä.
        Jyrkkä alamäki jatkuu.
        Suomen pinta-alasta ehkä n. 5 % on kuranttia. Ei ole näkyvissä mitään, että hinnat nousisi.

        Maaomaisuus on heikkotuotoista ja heikkenee


      • Maaseudun menneisyys
        Talousm.op. kirjoitti:

        vähän tämmöstäkin


        Maan arvonnousu saattaa olla totta mutta ei miltään osin lähitulevaisuudessa 2-5 vuotta:

        Hinnassa on ehdottomasti sijainti tekee suuren vaihtelun 1:10 tai jopa 1:20. tietysti kysyntä ja tarjonta

        Hintaan vaikuttaa aina eniten kysyntä ja tarjonta, vaikka kysyntä laskisikin niin mistä päättelit tarjonnan laskevan enempi, maata poistuu markkinoilta koko ajan valtavia määriä, esim. suojelun ja rakentamisen kautta tiestöihin ja muuhun yleishyödylliseen toimintaan.

        Tarjonnan en usko laskevan, nyt myydään kun vielä joku ostaa tai uskaltaa ostaa
        On ostajan markkinat.
        - väestö ei tule kasvamaan ei ainakaan maanostajia tule lisää merkittävästi ainakan 10 vuoteen.
        -- kuten sanoit mökkitontteja ei enää voi kaavotusten takia myydä.
        --maaseutu autioituu entisestään
        - metsästyksen varaan en laskisi (sekin hiipuu)
        --nuoret ei ole mökkihulluja kuin iäkkäämmät.

        Hinnat voi joskus nousta mutta vapaa-ajantontit ei lähivuosina
        -tontit ovat entistä huonompia ja huonommilla paikoilla

        Maaomasisuus on menettämäsä arvoaan nimenomaan lähivuosikymmeninä.
        Jyrkkä alamäki jatkuu.
        Suomen pinta-alasta ehkä n. 5 % on kuranttia. Ei ole näkyvissä mitään, että hinnat nousisi.

        Maaomaisuus on heikkotuotoista ja heikkenee

        Maaseudun tulevaisuus Vuoteen 2020 mennessä:
        Väestö ikääntyy ja muuttaa vapaaehtoisesti pois
        - on todennäköistä, että ennen pitkää joudutaan pakkosiirtämään iäkkäitä,
        kasvukeskuksiin etteivät he kuole yksinään mökkeihinsä
        - osaa teistä ei enää ylläpidetä
        - rataverkko ja maantiet rapistuu
        - liikenneturvallisuus heikkenee edellisestä johtuen
        - liikenneturvallisuus heikkenee ikääntyvän väestön seurauksena
        - lentokenttiä vähenee
        - asuminen maaseudulla muuttuu turvattomaksi
        - epävarmuus lisääntyy
        - alle 20 000 asukkaan kunnissa ei ole toisen asteen koulutusta esim. lukiota.
        - julkishallinnosta tulee työttömiä
        - teollisuus lähtee enenevässä määrin
        - maaseudulla työllistää vain kunnat ja palvelut
        - sairaanhoitohenkilöstön saanti ja kielitaito-ongelmat
        - pula lääkäreistä
        - terveydenhoitoa hoidetaan internetin välityksellä
        - kantaväestön sopeutumisongelmat maahanmuuttajiin
        - puunjalostuksen määrä laskee merkittävästi
        - korvaavia tuotteita tulee hitaasti
        - maaseudulle ei synny riittävästi uusia elinkeinoja ja tuotekehitystä
        - nuori sukupolvi alle 35v. eivät enää hanki vapaa-ajanasuntoja
        - mökillä piipahdetaan vain muutama pv viikonloppuna muutaman kerran pari kesässä.
        - rakennusomaisuus rapistuu kuten autiot mummunmökit.


      • sanon vaan
        arvelin noin kirjoitti:

        sanon vaan

        Kyllä minä laskisin sen tuoton nimenomaan sijoitetun pääoman mukaan.
        Pääoman arvonkehityksessä.

        (Sijoitettu hinta - päivän arvo)/sijoitettu pääoma
        10 000 13 000 = 3000 ( 6 vuotta )
        500 5%
        Tai 10 000--- 9000 6 v
        ---0,017%

        Mutta jos tarkoitit esim. viljantuotto/ha/pääoma toi on minulle haasteelisempi. asia. Siinä voisi olla pääoman keskiarvo. Pääoma on nyt suurempi ...

        Sittenkin se ehkä on laskettava realiaikaisessa arvossa.

        Sijoitettu pääoma on se, mikä siihen on oikeasti sijoitettu, eikä joku kertoimella 1,34 jne.....

        Kuten tossa lasket oman pääoman, eli hommahan pitää katsoa niin, että omapääoma ja vieraspääoma lasketaan samalla tavalla ja vieras pääoma lasketaan aina vain niin, että maksetaan pelkkä korko, eikä korkoa korolle, koska pankille sinä maksat vain koron ja lyhennyksen.

        Mikäli lasket jotenkin muuten, hämäät itseäsi uskomaan että vieras pääoma on kannattavampaa kuin oma pääoma, mikä on järjenvastainen lopputulema.


      • sanon vaan
        Maaseudun menneisyys kirjoitti:

        Maaseudun tulevaisuus Vuoteen 2020 mennessä:
        Väestö ikääntyy ja muuttaa vapaaehtoisesti pois
        - on todennäköistä, että ennen pitkää joudutaan pakkosiirtämään iäkkäitä,
        kasvukeskuksiin etteivät he kuole yksinään mökkeihinsä
        - osaa teistä ei enää ylläpidetä
        - rataverkko ja maantiet rapistuu
        - liikenneturvallisuus heikkenee edellisestä johtuen
        - liikenneturvallisuus heikkenee ikääntyvän väestön seurauksena
        - lentokenttiä vähenee
        - asuminen maaseudulla muuttuu turvattomaksi
        - epävarmuus lisääntyy
        - alle 20 000 asukkaan kunnissa ei ole toisen asteen koulutusta esim. lukiota.
        - julkishallinnosta tulee työttömiä
        - teollisuus lähtee enenevässä määrin
        - maaseudulla työllistää vain kunnat ja palvelut
        - sairaanhoitohenkilöstön saanti ja kielitaito-ongelmat
        - pula lääkäreistä
        - terveydenhoitoa hoidetaan internetin välityksellä
        - kantaväestön sopeutumisongelmat maahanmuuttajiin
        - puunjalostuksen määrä laskee merkittävästi
        - korvaavia tuotteita tulee hitaasti
        - maaseudulle ei synny riittävästi uusia elinkeinoja ja tuotekehitystä
        - nuori sukupolvi alle 35v. eivät enää hanki vapaa-ajanasuntoja
        - mökillä piipahdetaan vain muutama pv viikonloppuna muutaman kerran pari kesässä.
        - rakennusomaisuus rapistuu kuten autiot mummunmökit.

        Höpöhöpö, Suomi kehittyy ihan samalla tavalla kuin muutkin länsimaat, maaomaisuus keskittyy yhä harvempien käsiin ja maalta muuttaa sellainen väestö pois, joka ei omista mitään.

        Mitään pakkosiirtoja ei ole tulossa, koska yhteiskunta ei ole koskaan maksanut maalla asumista, vaan asukkaat on maksaneet yhteiskunnan ylläpitämisen.

        Maaseudulla on samanlainen elinkeinojen rakennemuutos menossa kuin on kaupungeissakin, ei se ole mikään uusi asia, näitä rakennemuutoksia tulee tasasin väliajoin.

        Jos haluat oikeasti nähdä rapistuvia maanteitä, niin mene kattomaan johonkin pikkukaupunkiin, ei ole enää varaa pitää katuja kunnossa.

        Varmasti rakennuskantaa rapistuu, mutta tällä hetkellä pahimmassa jamassa on seitkytluvulla rakennetut lähiöt.


      • Maaseudum muutos
        Maaseudun menneisyys kirjoitti:

        Maaseudun tulevaisuus Vuoteen 2020 mennessä:
        Väestö ikääntyy ja muuttaa vapaaehtoisesti pois
        - on todennäköistä, että ennen pitkää joudutaan pakkosiirtämään iäkkäitä,
        kasvukeskuksiin etteivät he kuole yksinään mökkeihinsä
        - osaa teistä ei enää ylläpidetä
        - rataverkko ja maantiet rapistuu
        - liikenneturvallisuus heikkenee edellisestä johtuen
        - liikenneturvallisuus heikkenee ikääntyvän väestön seurauksena
        - lentokenttiä vähenee
        - asuminen maaseudulla muuttuu turvattomaksi
        - epävarmuus lisääntyy
        - alle 20 000 asukkaan kunnissa ei ole toisen asteen koulutusta esim. lukiota.
        - julkishallinnosta tulee työttömiä
        - teollisuus lähtee enenevässä määrin
        - maaseudulla työllistää vain kunnat ja palvelut
        - sairaanhoitohenkilöstön saanti ja kielitaito-ongelmat
        - pula lääkäreistä
        - terveydenhoitoa hoidetaan internetin välityksellä
        - kantaväestön sopeutumisongelmat maahanmuuttajiin
        - puunjalostuksen määrä laskee merkittävästi
        - korvaavia tuotteita tulee hitaasti
        - maaseudulle ei synny riittävästi uusia elinkeinoja ja tuotekehitystä
        - nuori sukupolvi alle 35v. eivät enää hanki vapaa-ajanasuntoja
        - mökillä piipahdetaan vain muutama pv viikonloppuna muutaman kerran pari kesässä.
        - rakennusomaisuus rapistuu kuten autiot mummunmökit.

        Maaseudun menneisyys
        Rumasti sanottu mutta lähes täyttä totta.

        2022- 2030 aikavälillä tilanne on joiltain osin parempi tai ainakin erilainen.



        Nyt ja seuraavan eduskunnan ja hallituksen aikana vuoteen ja 2020 ei ole näkyvissä mitään positiivista maaseudulle (eikä juuri muillekaan). Tämän vuoden aikana on tullut runsaasti lisää negatiivisia asioita. Kaikki ennusteet ovat nyt huonoja 95%.
        Ymmärrän että tilanne tuntuu toivottomalta ja sitä se tulevaisuus nyt näyttää. Realismia ja faktoja vastaan on turha pyristellä. Nyt jää ne positiiviset arvioni huomiseen.

        2022- 2030 aikavälillä tilanne on joiltain osin parempi tai ainakin erilainen


        Mutta kertopaaka te muut jotka tunnette asian lähempää kuin minä, tulevaisuuden itseoppineena tutkina, olen kuunnellut asintuntijoita ja seuraan auíkaani. Monet asiat on olleet julkiosuudessa, iäkkään väestön hoidon osalta jne.
        Kertokaa 3-5 merkittävää positiivista asiaa maaseudun muutoksessa/kehityksessä v. 2020 mennessä.


      • sanon vaan
        Maaseudum muutos kirjoitti:

        Maaseudun menneisyys
        Rumasti sanottu mutta lähes täyttä totta.

        2022- 2030 aikavälillä tilanne on joiltain osin parempi tai ainakin erilainen.



        Nyt ja seuraavan eduskunnan ja hallituksen aikana vuoteen ja 2020 ei ole näkyvissä mitään positiivista maaseudulle (eikä juuri muillekaan). Tämän vuoden aikana on tullut runsaasti lisää negatiivisia asioita. Kaikki ennusteet ovat nyt huonoja 95%.
        Ymmärrän että tilanne tuntuu toivottomalta ja sitä se tulevaisuus nyt näyttää. Realismia ja faktoja vastaan on turha pyristellä. Nyt jää ne positiiviset arvioni huomiseen.

        2022- 2030 aikavälillä tilanne on joiltain osin parempi tai ainakin erilainen


        Mutta kertopaaka te muut jotka tunnette asian lähempää kuin minä, tulevaisuuden itseoppineena tutkina, olen kuunnellut asintuntijoita ja seuraan auíkaani. Monet asiat on olleet julkiosuudessa, iäkkään väestön hoidon osalta jne.
        Kertokaa 3-5 merkittävää positiivista asiaa maaseudun muutoksessa/kehityksessä v. 2020 mennessä.

        Höpöhöpö, mikähän peräkammarin karpaattien nero sinäkin olet ???

        Pörssikurssit on kehittyneet kohtalaisesti, osinkoa jaetaan varsin hyvin, yrityksillä ei sinänsä mene kovinkaan huonosti, vaihtotase on positiivinen, laskeva öljyn hinta korjaa sitäkin vielä mukavasti ....

        Valtiolla on budjetissa alijäämää, mutta muuten yhteiskunta on aika hyvin tolpillaan.
        Vain valtion pitää saada menonsa tulojen tasolle.

        Mitä positiivista maaseudulle, no kunhan ensin saadaan nykyiset sukupolvet hautaan, niin ehkä tulevat tajuavat paremmin, oman asemansa ja mahdollisuutensa.

        Itse asun syrjässä, todella syrjässä etelästä katsoen, mutta mielestäni se on ennen kaikkea etu, ei niinkään haitta.


      • niimpäniiin
        kärsivällinen ope kirjoitti:

        nice dreaming

        Totesit aivan oikein, että asuntojen hintakehitys hiipuu. Siksi sijainti ja yhtiön toimivuus tulee avainasemaan. Sijoituksella ei ole nyt kiire.
        Useinhan sijoitusyksiö ostetaan omalla rahalla. Mutta vielä parempi voi olla ottaa vähän lainaa, siytä saa nyt 1%.

        Ystävä hyvä, neiti, rouva tai herra, mitä et ymmärrä kysy, mutta älä nälvi.

        Lue ensin 2. sijoitus 40 000 lainalla korko 1,5 %. Siinä esimerkissä
        Vieraan pääoman seurauksena keskimääräinen pääoma pienenee,
        ja tuotto on 5 % ja lainan korot on 1,5 %.


        3 % on vaihtoehtoinen sijoitus on vaihtoehtoinen sijoitus, vertaileva, ei sitä määräaikaistalletuksilla saa. Muuten se ei ole mahdoton. Mutta asuntosijoiuksethan jo julkisellakin tiedolla tuottaa 5 %.. Veroton tuotto 3,8%

        Oikealla paikalla, vuokratuotto säilyy tai jopa nousee. Yksiöiden ja/tai pienien asuntojen kysyntä lisääntyy. Hissi ja muu esteettömyys toisi lisäarvoa.

        Hyvin valittu, hyvin hoidettu yhtiö, optimaalinen sijainti. Hyväkuntoinen asunto.

        Asumiskustannus indeksi, nykytiedon valossa tulee laskemaan (tai ainakin nousu) pysähtyy. Raaköljyn hinta puolittuu tai on puolittunut. Lämmityskuluissa laskeva trendi. Indeksikorotuksestahan pitää sopia vuokrasopimuksessa.
        Palkkamalti.
        Materiaali ja kunnossapitokustannukset laskee merkittävästi.

        Tietysti jos raha, lojuu pankissa 1 % matalatuottoinenkin sijoitusvaihtoehto houkuttelee. Tuolla esimerkki yksiöllä saat käteen 210 €/kk, 2520 vuodessa käteen. Pääoma 65 000 €. Netto tuotto 3,88 % .

        Mikäli osakkeet olisi hyvä bisnes, niin suuret sijoittajat tekisi sitä.

        Kun eivät tee, niin jotain mätää siinä on, tai sitten on vain niin, että oikeat sijoitukset tuottaa huomattavasti paremmin, kuten esim. metsäsijoitukset.


      • kiinnostuin
        niimpäniiin kirjoitti:

        Mikäli osakkeet olisi hyvä bisnes, niin suuret sijoittajat tekisi sitä.

        Kun eivät tee, niin jotain mätää siinä on, tai sitten on vain niin, että oikeat sijoitukset tuottaa huomattavasti paremmin, kuten esim. metsäsijoitukset.

        niimpäniiin


        Paljonko tuotto on ?

        Puunkasvu m3/ha €/vuosi
        maanarvo

        400
        10 000

        Sivistynyt arvioni on n. 5 %

        Tietysti tuo vaihtelee?
        Mutta tuskin hyvin paljoa?
        - vaihteluun vaikuttavat ?
        -
        -


      • asiallisuutta
        sanon vaan kirjoitti:

        Höpöhöpö, mikähän peräkammarin karpaattien nero sinäkin olet ???

        Pörssikurssit on kehittyneet kohtalaisesti, osinkoa jaetaan varsin hyvin, yrityksillä ei sinänsä mene kovinkaan huonosti, vaihtotase on positiivinen, laskeva öljyn hinta korjaa sitäkin vielä mukavasti ....

        Valtiolla on budjetissa alijäämää, mutta muuten yhteiskunta on aika hyvin tolpillaan.
        Vain valtion pitää saada menonsa tulojen tasolle.

        Mitä positiivista maaseudulle, no kunhan ensin saadaan nykyiset sukupolvet hautaan, niin ehkä tulevat tajuavat paremmin, oman asemansa ja mahdollisuutensa.

        Itse asun syrjässä, todella syrjässä etelästä katsoen, mutta mielestäni se on ennen kaikkea etu, ei niinkään haitta.

        Kiitos jälleen kohteliaisuudsta.

        Höpöhöpö, mikähän peräkammarin karpaattien nero sinäkin olet ???

        Ketä tarkoitit ?


      • sanon vaan
        kiinnostuin kirjoitti:

        niimpäniiin


        Paljonko tuotto on ?

        Puunkasvu m3/ha €/vuosi
        maanarvo

        400
        10 000

        Sivistynyt arvioni on n. 5 %

        Tietysti tuo vaihtelee?
        Mutta tuskin hyvin paljoa?
        - vaihteluun vaikuttavat ?
        -
        -

        Ehkä, mutta mikäli katsoit YLE:n uutiset tänään, niin asunto-osakkeiden hinnat alenee vielä ainakin kaksi vuotta, se oli hypoteekkiyhdistyksen varovainen arvio.

        Metsän hinta ei alene, eikä ole näköiirissä että se myöskään tulevaisuudessa alenisi, koska metsä on Suomessa aliarvostettua kun verrataan muuhun eurooppaan.

        Metsähehtaari maksaa Pohjois-Suomessa ja Virossa saman verran.

        Jos katsotaan puhdasta puun tuottoa, niin Etelä-Suomessa metsähehtaari on alihintaista.


      • metsähallitus
        sanon vaan kirjoitti:

        Ehkä, mutta mikäli katsoit YLE:n uutiset tänään, niin asunto-osakkeiden hinnat alenee vielä ainakin kaksi vuotta, se oli hypoteekkiyhdistyksen varovainen arvio.

        Metsän hinta ei alene, eikä ole näköiirissä että se myöskään tulevaisuudessa alenisi, koska metsä on Suomessa aliarvostettua kun verrataan muuhun eurooppaan.

        Metsähehtaari maksaa Pohjois-Suomessa ja Virossa saman verran.

        Jos katsotaan puhdasta puun tuottoa, niin Etelä-Suomessa metsähehtaari on alihintaista.

        "alihintaista"

        Mahtaa olla suurien metsä-yhtiöiden pomot sitten tyhmää porukkaa, jos sillä alan-ammatti henkilöstöllä MYYDÄÄN metsiä ulos.


      • sanon vaan
        metsähallitus kirjoitti:

        "alihintaista"

        Mahtaa olla suurien metsä-yhtiöiden pomot sitten tyhmää porukkaa, jos sillä alan-ammatti henkilöstöllä MYYDÄÄN metsiä ulos.

        Johtuu systeemistä, jokaisen toimijan kannattaa keskittyä omassa bisneksessään siihen olennaiseen ja metsäyhtiöillä se on puun jalostus, metsien kasvatus tulee olemaan oma elinkeinonsa ja on sitä tälläkin hetkellä.

        Yhteismetsät ja metsäyhtymät lisääntyy ja keskittyy metsien kasvatukseen, se kuka niitä uita jatkossa jalostaa on sitten toinen asia.

        Tämä on ihan peruskauraa yrityspuolella, että toimintoa koko ajan siirretään alihankkijoille.


      • sanon vaan
        asiallisuutta kirjoitti:

        Kiitos jälleen kohteliaisuudsta.

        Höpöhöpö, mikähän peräkammarin karpaattien nero sinäkin olet ???

        Ketä tarkoitit ?

        Ei maaseutu ole mikään erillinen taloussaareke.

        Mitä ihmeen negatiivista maaseudulle nyt on tullut ????

        Tukileikkauksia nyt on joka vuosi, mutta kuten jo edellä totesin, tässä lamassa on enempi kysymys valtion budjetti ongelmasta, kuin varsinaisesta lamasta, yrityksillä menee suhteellisen hyvin osa yrityksistä jakaa varsin kovia osinkoja.


      • ristiriitaa
        sanon vaan kirjoitti:

        Johtuu systeemistä, jokaisen toimijan kannattaa keskittyä omassa bisneksessään siihen olennaiseen ja metsäyhtiöillä se on puun jalostus, metsien kasvatus tulee olemaan oma elinkeinonsa ja on sitä tälläkin hetkellä.

        Yhteismetsät ja metsäyhtymät lisääntyy ja keskittyy metsien kasvatukseen, se kuka niitä uita jatkossa jalostaa on sitten toinen asia.

        Tämä on ihan peruskauraa yrityspuolella, että toimintoa koko ajan siirretään alihankkijoille.

        "metsäyhtiöillä se on puun jalostus, metsien kasvatus tulee olemaan oma elinkeinonsa ja on sitä tälläkin hetkellä."


        Yhtiöt siis ostaisivat teoriasi mukaan puuta kalliimmalla yksityisiltä, kuin omista metsistään????

        jos noin teoriasi puun hinnan noususta on ( myös metsän-tuotosta ) onkin haave unta.


      • asiallisuutta kiitos
        sanon vaan kirjoitti:

        Höpöhöpö, Suomi kehittyy ihan samalla tavalla kuin muutkin länsimaat, maaomaisuus keskittyy yhä harvempien käsiin ja maalta muuttaa sellainen väestö pois, joka ei omista mitään.

        Mitään pakkosiirtoja ei ole tulossa, koska yhteiskunta ei ole koskaan maksanut maalla asumista, vaan asukkaat on maksaneet yhteiskunnan ylläpitämisen.

        Maaseudulla on samanlainen elinkeinojen rakennemuutos menossa kuin on kaupungeissakin, ei se ole mikään uusi asia, näitä rakennemuutoksia tulee tasasin väliajoin.

        Jos haluat oikeasti nähdä rapistuvia maanteitä, niin mene kattomaan johonkin pikkukaupunkiin, ei ole enää varaa pitää katuja kunnossa.

        Varmasti rakennuskantaa rapistuu, mutta tällä hetkellä pahimmassa jamassa on seitkytluvulla rakennetut lähiöt.

        sanon vaan



        Tätä kannanottoa ja viestiä (pulustuspuheenvuoroa)en kyllä ymmärrä.



        Miten selitys liittyy
        Keskustelussa arvioitiin maaseutua?
        Ai niin niitä lähiötäkin taitaa olla siellä nykyisin.


      • sanon vaan
        ristiriitaa kirjoitti:

        "metsäyhtiöillä se on puun jalostus, metsien kasvatus tulee olemaan oma elinkeinonsa ja on sitä tälläkin hetkellä."


        Yhtiöt siis ostaisivat teoriasi mukaan puuta kalliimmalla yksityisiltä, kuin omista metsistään????

        jos noin teoriasi puun hinnan noususta on ( myös metsän-tuotosta ) onkin haave unta.

        Eihän ne osta sitä "kallimmalla" vaan vapauttavat pääomia metsistä, myymällä ne metsän kasvattajille.

        Eli raha virtaa taloon sisään, ei ulos siitä.

        No ainakin tänä vuona sai aika hyvää hintaa, puusta.
        Parempaa kuin vuosiin.


      • sanon vaan
        asiallisuutta kiitos kirjoitti:

        sanon vaan



        Tätä kannanottoa ja viestiä (pulustuspuheenvuoroa)en kyllä ymmärrä.



        Miten selitys liittyy
        Keskustelussa arvioitiin maaseutua?
        Ai niin niitä lähiötäkin taitaa olla siellä nykyisin.

        No se liittyy samalla tavalla kuin tuo sinun arviosikin liittyy.
        Asenteellinen, puolueellinen ja tosiasioihin perehtymätön.


      • kukin tyylillään
        sanon vaan kirjoitti:

        Eihän ne osta sitä "kallimmalla" vaan vapauttavat pääomia metsistä, myymällä ne metsän kasvattajille.

        Eli raha virtaa taloon sisään, ei ulos siitä.

        No ainakin tänä vuona sai aika hyvää hintaa, puusta.
        Parempaa kuin vuosiin.

        "Eihän ne osta sitä "kallimmalla" vaan vapauttavat pääomia metsistä, myymällä ne metsän kasvattajille"


        Kerro heti miksi ne vapauttavat PÄÄ-OMIAAN metsistä, jos se tarjoaa, NIIN VAKAATA TUOTTOA?????


        "Eli raha virtaa taloon sisään, ei ulos siitä." Miten liityy koko asiaan, jos raaka-aine ostamalla on halvempaa, kuin itse tuotettuna???

        Vai uskotko todella yhtiöiden ostavan kalliimmalla kuin itse tuottavat?????

        eihän tuossa ole mitään järkeä!!!!

        :) hyvä hinta puusta, indeksiillä suhtautettuna ollaan alla 80luvun hinnan.. no sehän kertoo miten tyhmiä nämä taimikoiden kasvattajat on, itse en sijoita euroakaan metsiin, tosin korkotuottonikin huitelee lähellä 9 prosenttia.

        Metsä on huonoinpia, ellei huonoin reaalisesti laskettuna sijoituksena nyky hinnalla ostettuna.


      • sanon vaan
        kukin tyylillään kirjoitti:

        "Eihän ne osta sitä "kallimmalla" vaan vapauttavat pääomia metsistä, myymällä ne metsän kasvattajille"


        Kerro heti miksi ne vapauttavat PÄÄ-OMIAAN metsistä, jos se tarjoaa, NIIN VAKAATA TUOTTOA?????


        "Eli raha virtaa taloon sisään, ei ulos siitä." Miten liityy koko asiaan, jos raaka-aine ostamalla on halvempaa, kuin itse tuotettuna???

        Vai uskotko todella yhtiöiden ostavan kalliimmalla kuin itse tuottavat?????

        eihän tuossa ole mitään järkeä!!!!

        :) hyvä hinta puusta, indeksiillä suhtautettuna ollaan alla 80luvun hinnan.. no sehän kertoo miten tyhmiä nämä taimikoiden kasvattajat on, itse en sijoita euroakaan metsiin, tosin korkotuottonikin huitelee lähellä 9 prosenttia.

        Metsä on huonoinpia, ellei huonoin reaalisesti laskettuna sijoituksena nyky hinnalla ostettuna.

        Kun otetaan huomioon maan arvonnousu, niin sijoitus on todella hyvä.

        Sitten puhut itsesi pussiin, ylempänä totesit syvällä rintaäänellä, että sijoituskohde pitää vaihtaa välittömästi, jos on näköpiirissä prosentinkin parempi tuotto, kuin se missä se nyt on.

        Metsäyhtiölle sijoitus omiin uusiin koneisiin tuo varmasti paremman tuoton, kuin makuuttamalla pääomaa omissa metsissä, mikäli sijoitus tehdään omilla jo olemassa olevilla pääomilla, niin tuotto saattaa moninkertaistua, suhteessa pääomiin.

        Minä olen rahoittanut kaikki metsäkauppani hakkuutuloilla ja saanut kaikki maahan ja metsiin sijoittamani pääomat jos pois sieltä, maaomaisuus on kasvanut merkittävästi ja ikää mulla on 52 vuotta.


      • välihuuto
        kukin tyylillään kirjoitti:

        "Eihän ne osta sitä "kallimmalla" vaan vapauttavat pääomia metsistä, myymällä ne metsän kasvattajille"


        Kerro heti miksi ne vapauttavat PÄÄ-OMIAAN metsistä, jos se tarjoaa, NIIN VAKAATA TUOTTOA?????


        "Eli raha virtaa taloon sisään, ei ulos siitä." Miten liityy koko asiaan, jos raaka-aine ostamalla on halvempaa, kuin itse tuotettuna???

        Vai uskotko todella yhtiöiden ostavan kalliimmalla kuin itse tuottavat?????

        eihän tuossa ole mitään järkeä!!!!

        :) hyvä hinta puusta, indeksiillä suhtautettuna ollaan alla 80luvun hinnan.. no sehän kertoo miten tyhmiä nämä taimikoiden kasvattajat on, itse en sijoita euroakaan metsiin, tosin korkotuottonikin huitelee lähellä 9 prosenttia.

        Metsä on huonoinpia, ellei huonoin reaalisesti laskettuna sijoituksena nyky hinnalla ostettuna.

        Kannattaa lukea sellainen kirja kuin, 101 ikivanhaa sijoitusvinkkiä.

        Lähtökohta sijoituksessa on aina se, en muista mikä se noista vihjeistä oli, että jokaisen pitää sijoittaa aina siihen minkä alan tai toiminnan tuntee itse parhaiten.

        Ei sellaisen pidä sijoittaa metsiin, joka ei niistä mitään ymmärrä.
        Eikä sellaisen pidä sijoittaa asunto-osakkeisiin, joka ei niistä mitään ymmärrä.

        Molemmissa sijoituksissa on mahdollisuus tehdä todella huonoja kauppoja.

        Maajussi osaa maatalouden, tuntee pellot, niin sijainnin ja laadun merkityksen.
        Samoin sillä on selkeä käsitys metsistä ja niiden tuotoista / työstä jota se vaatii.

        Mikäli ollaan järkeviä, niin maajussin pitäisi ainakin osa varoista sijoittaa niin, jonka se itse hallitsee parhaiten, eli maahan ja metsään.

        Kiinteistövälittäjällä tai jollakin muulla, joka on kiinteistöissä jotenkin mukana, järkevin ja turvallisin sijoituskohde on kiinteistöt, se tuntee parhaiten sen, mitä riskejä niissä pahimmilaan voi olla.


      • tyhmiä kustaan
        sanon vaan kirjoitti:

        Kun otetaan huomioon maan arvonnousu, niin sijoitus on todella hyvä.

        Sitten puhut itsesi pussiin, ylempänä totesit syvällä rintaäänellä, että sijoituskohde pitää vaihtaa välittömästi, jos on näköpiirissä prosentinkin parempi tuotto, kuin se missä se nyt on.

        Metsäyhtiölle sijoitus omiin uusiin koneisiin tuo varmasti paremman tuoton, kuin makuuttamalla pääomaa omissa metsissä, mikäli sijoitus tehdään omilla jo olemassa olevilla pääomilla, niin tuotto saattaa moninkertaistua, suhteessa pääomiin.

        Minä olen rahoittanut kaikki metsäkauppani hakkuutuloilla ja saanut kaikki maahan ja metsiin sijoittamani pääomat jos pois sieltä, maaomaisuus on kasvanut merkittävästi ja ikää mulla on 52 vuotta.

        Kuinka kauan hölmöjä riittää, pelkän maan arvon nousuun luottaen ?

        "Metsäyhtiölle sijoitus omiin uusiin koneisiin tuo varmasti paremman tuoton, kuin makuuttamalla pääomaa omissa metsissä,"

        Raaka-aine on siis laskeva hinnaltaan, ja kuvittelet että maan arvon nousu paikkaa. aika naurettava olettamus.


      • sanon vaan
        tyhmiä kustaan kirjoitti:

        Kuinka kauan hölmöjä riittää, pelkän maan arvon nousuun luottaen ?

        "Metsäyhtiölle sijoitus omiin uusiin koneisiin tuo varmasti paremman tuoton, kuin makuuttamalla pääomaa omissa metsissä,"

        Raaka-aine on siis laskeva hinnaltaan, ja kuvittelet että maan arvon nousu paikkaa. aika naurettava olettamus.

        Tosiasia vaan on, että maan arvo on noussut länsi euroopassa ainakin tuhat vuotta.
        Suomi on vaan niin saatanasti jälessä muuta eurooppaa ....

        Et ymmärrä oleellista ja puhuit itsesi pussiin, itse tossa ylempänä kovaan ääneen toitotit että jos saa prosentinkin parempaa korkoa, niin sijoitus pitää muuttaa heti siihen joka tuottaa paremmin.

        Metsäyhtiöt tekee juuri näin, jalostus tuottaa paremmin kuin kasvatus, joten ne luopuu kasvatuksesta.

        Taidat olla joku onneton kiinteistövälittäjä, joka yrittää saada taantuvaan alaan eloa.


      • sanon vaan
        Huomeniin kirjoitti:

        eI TILOISSA VAAN TIEDOSSA: robotteja ja digitaalisuutta, (biotekniikka jäännyt sivuun) ellei sinne perukoille saada teollisuutta niin ei ole hyvää tiedossa, aika alhainen on maan hinta.

        Silloin kannattaa maata ostaa, kun hinta on alhaalla.
        Vai ajattelikko ensin odottaa sen hinnan nousua ja ostaa vasta sitten kun maksaa tarpeeksi paljon ?????


      • Hilennettyä totuutta
        Talousmaantieto op. kirjoitti:

        Jatko talousmaantieto opMikrotalous
        Mutta on positiivistakin puuliimalevyjen valmistus ja puutalojen rakentamisen lisääntyminen.(kerrost.)
        - Rikkidirektiivi ??
        UPM ja biodiesel ??
        uudet innovaatiot
        ?
        ?
        Megatrendit
        2020 -2025 nykyisestä painopaperin paperinvalmistuksesta on jäljellä alle puolet. Pehmoa järjen mukaan tehdään entiseen malliin.

        Elintarvikkeista tulee kysyntä globaali tasolla kasvamaan jyrkästi. Meillä on elintarvikeraaka-aineilla nykyistä paljon suurempi kysyntä. Nykyinen notkahdus tulee olemaan lyhyt. Noiden kysyntä saattaa 2020- 2030 olla lähes kaksinkertainen. Viennin johdosta.

        Etätyöt
        2020 -2030 etätyötä saatetaan tehdä jo kolmannes kaikesta työajasta. Etätyöntekijöitä sijoittuu joka puolelle Suomea, tai sinne missä on parhaat olot ja kohtelu asumiskustannukset jne. Asuminen sijoittuu enemmän ympäri Suomea, ja silloin maan hinta tasoittuu.
        Maahanmuuttajat
        Heitä tullaan jatkossa sijoitetaan ympäri maata. Siihen on useita syitä. Ehkä sillä on pienehkö vaikutus mutta vaikutus kuitenkin.

        Muutos on voimakas ja jatkuva,

        Tilossa robotteja ja digitaalisuutta, (biotekniikka jäännyt sivuun) ellei sinne perukoille saada teollisuutta niin ei ole hyvää tiedossa.

        Suuremman luokan muutokset maaseutuelinkeinossa, metsässä, puussa, luonnossa… ??
        Erikoistuminen ei saata auttaa, vaan paljon pieniä puroja jatkuu päivällä...

        Lukeeko kukaan noita
        Nimimerkkii: sanon vaan
        kirjoituksia: minä lopetin. muutamioa luettuan, koska ne ovat niin itseriittoisai, katkeruus, kauna ja suuri epätoivo huokuu viestin sisältä. Kaikissa niissä on sama viesti mikä kertoo kirjoittajan asenteista ja itsetunnosta.

        Turhaa ajantuhlausta .....
        Lukekaahan Tapanit terveiset kaupunkilaisille ja maaseudun väellw
        Yleistä maataloudesta


      • voi ei sinulle voi t
        sanon vaan kirjoitti:

        Höpöhöpö, mikähän peräkammarin karpaattien nero sinäkin olet ???

        Pörssikurssit on kehittyneet kohtalaisesti, osinkoa jaetaan varsin hyvin, yrityksillä ei sinänsä mene kovinkaan huonosti, vaihtotase on positiivinen, laskeva öljyn hinta korjaa sitäkin vielä mukavasti ....

        Valtiolla on budjetissa alijäämää, mutta muuten yhteiskunta on aika hyvin tolpillaan.
        Vain valtion pitää saada menonsa tulojen tasolle.

        Mitä positiivista maaseudulle, no kunhan ensin saadaan nykyiset sukupolvet hautaan, niin ehkä tulevat tajuavat paremmin, oman asemansa ja mahdollisuutensa.

        Itse asun syrjässä, todella syrjässä etelästä katsoen, mutta mielestäni se on ennen kaikkea etu, ei niinkään haitta.

        Ompa meillä kansantaloustietäjä..

        Tietäjä
        MMMMO


    • yölypsylle älyköt

      Kateus se iskee. Kyllä voi keksiä hyvän innovaation matkimatta muita.

      • TYHYYMÄ SE O ,,:))

        JOPPE LEIKRII TAASREN TÄÄL PANKRINJOHTRAJATAHAN,,:))))))))))


        KARE SOON ÄLYKRÄÄMPIÄN KOHRAAN,,,:)))


      • inventaario
        TYHYYMÄ SE O ,,:)) kirjoitti:

        JOPPE LEIKRII TAASREN TÄÄL PANKRINJOHTRAJATAHAN,,:))))))))))


        KARE SOON ÄLYKRÄÄMPIÄN KOHRAAN,,,:)))

        TYHYYMÄ SE O ,,:))


        Sinun kirjotteluun mennyt energia on turhaa, ei niitä kukaan lue eikä ymmärtäiskään.


      • JOPPETYHMÄO,,:)))
        inventaario kirjoitti:

        TYHYYMÄ SE O ,,:))


        Sinun kirjotteluun mennyt energia on turhaa, ei niitä kukaan lue eikä ymmärtäiskään.

        :))))))) AINRAKAAHRAN IRIOOTRIT EIR YMMÄRR,,.))))))))))


    • se o siinä

      likvi 1vuosi tulot 30 000 2014, 2vuosi tulot 300 000 2015, 3vuosi tulot 3 000 000 2016, 4vuosi tulot 30 000 000 2017, 5 vuosi tulot 300 000 000 2018, noi tuli julkastua meijän tilan likvi meillä ainki näyttää hyvältä eiköhä tolla pankista irtoo vähä isompiki laina

      • sanon vaan

        Mihin sinä noilla tuloilla lainaa tarvit, kysyy sulta pankinjohtaja ?


      • ex pankkimies
        sanon vaan kirjoitti:

        Mihin sinä noilla tuloilla lainaa tarvit, kysyy sulta pankinjohtaja ?

        sanon vaan

        Pankki myöntää lainat enemmänkin maksukyvyn/luotettavuuden perusteella kuin tarpeen. Vieras pääoma usein sama asia kun verosuunnittelu.


      • kysyn vaan
        ex pankkimies kirjoitti:

        sanon vaan

        Pankki myöntää lainat enemmänkin maksukyvyn/luotettavuuden perusteella kuin tarpeen. Vieras pääoma usein sama asia kun verosuunnittelu.

        Miten se vieraspääoma vaikuttaa verotukseen ?


      • merkanttti
        kysyn vaan kirjoitti:

        Miten se vieraspääoma vaikuttaa verotukseen ?

        Jos sillä on toinen navetta Ruotsissa ja se rahoittaa sitä Lichtenstein kautta ja vähentää sitten lainaksi muutetut omat rahat Suomen navetan tuloista Forttumin malliin.


      • kanaattako lypsy
        kysyn vaan kirjoitti:

        Miten se vieraspääoma vaikuttaa verotukseen ?

        Kysyn vaan.

        Voi ei, oletko tosissasi? Olet varmasti kuullut, että on olemassa opinto- ja asuntolainaa, kumpienkin korot ovat vähennyskelpoisia. Samoin on yritysmaailmassa kainojen korot. Tuon tarkemmin en avudu, mutta varmasti tuo jo valoitti hiukan.


      • pieni tarkennus
        kanaattako lypsy kirjoitti:

        Kysyn vaan.

        Voi ei, oletko tosissasi? Olet varmasti kuullut, että on olemassa opinto- ja asuntolainaa, kumpienkin korot ovat vähennyskelpoisia. Samoin on yritysmaailmassa kainojen korot. Tuon tarkemmin en avudu, mutta varmasti tuo jo valoitti hiukan.

        Lainojen korkojen suhteen on monia ehtoja, millä edellytyksellä ovat tai eivät ole vähennyskelpoisia.


      • lievä tarkennus
        pieni tarkennus kirjoitti:

        Lainojen korkojen suhteen on monia ehtoja, millä edellytyksellä ovat tai eivät ole vähennyskelpoisia.

        ps, vähennys oikeus yksinään ei takaa taas summaa rahana korkovähennyksen alku summasta, jonka saat puhtaana tuottona ulos lainojen vähennys oikeuden jälkeen ko. summasta.


      • kysyn vaan
        kanaattako lypsy kirjoitti:

        Kysyn vaan.

        Voi ei, oletko tosissasi? Olet varmasti kuullut, että on olemassa opinto- ja asuntolainaa, kumpienkin korot ovat vähennyskelpoisia. Samoin on yritysmaailmassa kainojen korot. Tuon tarkemmin en avudu, mutta varmasti tuo jo valoitti hiukan.

        Jaaa sinä haet tätä korkovähennystä.
        No mikset heti sanonu ?


      • sanon vaan
        lievä tarkennus kirjoitti:

        ps, vähennys oikeus yksinään ei takaa taas summaa rahana korkovähennyksen alku summasta, jonka saat puhtaana tuottona ulos lainojen vähennys oikeuden jälkeen ko. summasta.

        Jotain on mettässä koko hommassa, jos toiminnan suunnittelussa pääargumentti on verotuksen välttäminen.

        Ei verot tapa kannattaa yritystä, mutta verotuksen totaalinen kiertäminen voi tappaa.


    • 2+2

      Isoilla maitotiloilla tuo kannattavuus kerroin oli lehden ( MT ) mukaan 0,80, sikatiloilla 0,24 ja vastaava luku viljanviljely tiloilla 0,13.

      Jos ei muuta , niin kannattavuuskerron luvut kuitenkin saatu samalla lailla eri tuotantoaloilla ja niiden kannattavuutta voi näin verrata keskenään.

      • niimpäniin

        Kannattavuuskerroin on vain suuntaa antava luku, ei absoluuttinen totuus.


    • mätä maa

      no suomen yritysten kannattavuus kertoimet miksei niitä julkaista aakkosjärjestyksessä sekä kaikkien yritysten nimet ja saamat tuet ja tukien määrät miksi ne salataan kyse miljardeista vuodessa ku nalle yhdisti pankkinsa hän sai ne rahat verovapaasti oliko kyse miljardista miksei kaikille kansalaisille anneta miljardia

      • sanon vaan

        Kyllä yritysten kirjanpitotiedot on täysin julkista kamaa, ne itse julkaisee niitä ja pieneten yritysten tiedot voi kysyä vaikka kaupparekisteristä.

        Pörssilaki velvoittaa julkistamaan kaiken oleellisen tiedon ja jos esim. tulos on heikentymässä niin yrityksen pitää antaa tulosvaroitus.


      • olet varmasti sinkku
        sanon vaan kirjoitti:

        Kyllä yritysten kirjanpitotiedot on täysin julkista kamaa, ne itse julkaisee niitä ja pieneten yritysten tiedot voi kysyä vaikka kaupparekisteristä.

        Pörssilaki velvoittaa julkistamaan kaiken oleellisen tiedon ja jos esim. tulos on heikentymässä niin yrityksen pitää antaa tulosvaroitus.

        satuilen vaan Jaa


      • sanon vaan
        olet varmasti sinkku kirjoitti:

        satuilen vaan Jaa

        Kyllä jokainen joka on joskus sijoittanut pörssiosakkeisiin, niin tämän tietää.
        Yhtiöiden tilinpäätöstiedot on julkista kamaa ja sijoittaja joka ei niitä lue, pelaa riskipeliä.


      • Sinkulle JAA
        sanon vaan kirjoitti:

        Kyllä jokainen joka on joskus sijoittanut pörssiosakkeisiin, niin tämän tietää.
        Yhtiöiden tilinpäätöstiedot on julkista kamaa ja sijoittaja joka ei niitä lue, pelaa riskipeliä.

        sanon vaan

        Olet tosi JAA


    • suurtillalliset puhe

      JAA = joka-alan asiantuntija.

      Joka ei tiedä yhtään mistään mitään.

      Mutt silti omaasta mielestään oikia talous guru.

      3 ha peltua ja liki samanmoinen mehtäala

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      27
      1898
    2. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      133
      1888
    3. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      23
      1838
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      85
      1630
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      62
      1448
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      20
      1256
    7. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      37
      1153
    8. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      38
      1150
    9. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      11
      1148
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      10
      1127
    Aihe