Hei! Mietiskelin pitkään mikä olisi elämän tarkoitus...tulin siihen tulokseen, että en voi tietää mikä on elämän tarkoitus....mutta voihan sille itse antaa/määritellä tarkoituksen.
Omalla kohdallani koen, että elämäni tarkoitus on rakastaa ja välittää. Noita arvoja voin toteuttaa käytännössä koko loppuelämän ajan, esim. pienillä ja ehkä suuremmillakin hyvillä teoilla, rakastamalla ja välittämällä itsestäni ja läheisistäni jne.
Mikä on teidän mielestänne elämänne tarkoitus tai ns. elämän punainen lanka? :)
Mikä on mielestäsi elämäsi tarkoitus/ns.punainen lanka?
Elmanen
12
259
Vastaukset
- 19+14
Kyllä punainen lanka minulla on se että olen hyväksynyt oman itseni sellaisena kuin olen. Kun on ensin sinut itsensä kanssa, niin sitten voi antaa ympäristölle sitä lämpöä ja välittämistä.
Valitettavasti suvaitsevaisuus on tällä hetkellä yhteiskunnassa vähemään päin. Jos sallisimme ihmisten olla sellaisia kuin he ovat, niin yhteiskuntakin voisi varmaan paremmin. - Eilen näin N>M
Ihan liikutuin. Hiljattain itsekkin mietin samaa, kylläkin vain omalta osaltani sen laajuuden vuoksi..Rakkaus on elämäni punainen lamka. Se on yhtä tärkeä kuin maa, vesi ja ilma, ainakin minulle. Ei niin että saisin sitä takaisin itseeni tai vaatisin sitä muilta. Se on semmonen, tuossa sielun päällä leijuva kevyt, hento hyvyys, jonka tunnen, haluankin välittyvän muille ihmisille, eri tasoisena. minun ei tarvitse rakentaa sen olemassaoloa, se on minussa.
Koen, että rakkauden suuri ote minussa, jaksaa toimimaan erilaisissa elämän tilanteissa, iloissa ja suruissa. - olemme tärkeitä
Kyllä yksi elämän tarkoitus on rakastaa ja välittää ja se liittyy samaan, jonka itse tarkoituksena. Lisäksi tiedän että Jumalalla on iankaikkinen tarkoitus ja suunnitelma olemassaololleni.
Voima rakastamiseen tulee Jumalalta: ja silloin voi välittää ja auttaa myös niitä, jotka eivät ole helppoja lähimmäisiä ja voiman antaa jopa anteeksi. Hei Elmanen.
Kiitos, että otit asian esille.
Kautta ihmiskunnan historian ihminen on kysellyt tavalla tai toisella elämän tarkoitusta.
Itse ajattelen, että kysyminen sinänsä on tärkeintä ja itseisarvo. Vastauksen ei pidä tullakaan kevyesti tai lukittuna, koska kysymys on painoarvoltaan iso ja avoin.
Rakastaminen on myös kristinuskossa nostettu elämän keskeisimpään tehtävään.
Rakkautta toteuttaa myös luomakunta omalla tavallaan.
Ihmisillä rakkauteen liittyy vastuu, vastuu myös pitää huolta itsestään sekä toisista.
Se ainakin on varmaa, ettei elämän syvin vastaus löydy rahalla ostettavista seikoista eikä muutenkaan ulkokohtaisista asioista. Moni sanoo, että vapaaehtoistyö toisten hyväksi antaa syvintä tyydytystä
Itse sain olla jakamassa eräänä työpäivänäni lapsiperheisiin vapaaehtoisten lahjoittamia joululahjoja. Oli todella koskettavaa, miten monet olivat uhranneet aikaansa ja jonkun verran rahaakin, jotta jokin tuntematon, vähävaraisen perheen lapsi saisi tänä jouluna yhden toiveensa täyttyneeksi ja jotta saisi katsella häntä varten tehtyä kaunista pakettia. Myös hakijoiden kiitokset kumpusivat aidosta liikutuksesta. Nenäliinojakin tarvittiin. Siinä kohtaa ei tarvinnut kysellä, mitä mieltä tässä kaikessa on. Sillä hetkellä toteutettiin jotain ikiaikaista toisistamme välittämisen elämäntapaa.
Hyvää joulua kaikille
Meiju, diakoni- Ihme porukkaa
Sääli vain, että suuri osa kristityistä tuntuu unohtavan sen, että elämä on elämistä varten ja tuhlaavat aikansa oletetun taivaspaikkansa varmistamiseen. Itsensä pelastaminen tuntuu olevan se asia joka ohjaa kaikkea toimintaa, mitä henkilökohtaisesti pidän aika erikoisena piirteenä.
- elinikäisesti sairas
Meiju, luin tuon kertomuksesi. oletko ajatellut, että siinä oli kuitenkin kyseessä perhe eli jotkut elämän perusasiat olivat kunnossa. Oli perhe eli mikroyhteisö toisistaan enempi tai vähempi välittävistä ja yhteen hiileen puhaltavista ihmisistä.
Mielessäni heräsi kysymys: entäpä jos olisit vienyt joululahjoja tai yhden lahjan ihmiselle, jolla ei ole läheisiä ihmissuhteita, ei ole ikinä ollut. Mitä silloin olisit ajatellut rakastamisesta, kun ihmisellä ei yrityksistään huolimatta ole jäänyt elämään yhtään ihmistä, josta hän voisi välittää? Saati että joku välittäisi siitä ihmisestä.
Ymmärrän näkökohtasi vapaaehtoistyöstä. Sitä vain pitäisi löytää itselle oikea "laji". Esimerkiksi itselleni ei sovi vanhustyö, jota iso osa vapaaehtoistyöstä on, en ole siitä kiinnostunut enkä sopisi sinne persoonaltani ollenkaan.
- elinikäinen sairas
Mielestäni elämälläni ei ole mitään tarkoitusta. Minua ei auta yhtään se, että yritän vartavasten sellaista hakea ja toistella kliseitä "elämä on lahja" ja "kaikella on tarkoituksensa2 ja muita vastaavia.
Olen syntynyt tänne vahingossa ja ollut ei-toivottu äpärä, millä sinänsä ei ole enää väliä, koska nämä on jauhettu moneen kertaan terapioissa. Mutta huonot lähtökohdat se antoi ja koko elämässäni ei ole ollut läheisiä ihmisiä, siis sellaisia, jotka olisivat vastanneet siihen tunteeseen, että välitän heistä. Olen saanut välittää etäältä ja salaa.
Koko elämä on mennyt vain siihen, että olen yrittänyt selviytyä ahdistuksen, paniiikkikohtauksien ja keskittymishäiriön kanssa päivästä toiseen. Kyllä mieleen on usein tullut, että on tämä jo nähty.
Edellisestä huolimatta elämässä on ollut mukavia hetkiä, jotka ovat liittyneet, työhön, harrasteisiin, matkusteluun ja yksinoloon. Ja tunteeseen, että helskutin hyvin olen selviytynyt rajoitteistani huolimatta.
Mutta noin yleisesti olen sitä mieltä, että ei meidän kaikkien ihmisten elämällä mitään tarkoitusta ole. Me vain synnymme maailmaan ja osa meistä ei selviydy, kuka mistäkin syistä. Ihmisten pitäisi kauhean tarkkaan miettiä, laittaako maailmaan lapsia. Kun ihan hyvistä lähtökohdistakin käsin voi elämä mennä pieleen. Kuka toivoisi elinikäistä kärsimystä tai edes pitkäaikaista kärsimystä lapselleen?- Realisti -74
Tuossa olet ihan oikeassa. Elämän syntyminen on täysin biologisesti selitettävissä oleva oleva prosessi johon ei ihmeitä vaadita, jollei seksin harrastamista sellaisena pidä.
- elämän-tarkoitus
Ehkä elämän tarkoitus on etsiä sitä elämän tarkoitusta niin kauan kunnes löytää sen oman tarkoituksensa tässä elämässä. Itse koen tärkeänä miettiä sitä tarkoitusta, enkä ole niin realisti että ajattelen että me vain synnytään tänne ja sitten kuollaan ja maadutaan maahan. Koen tarvetta miettiä syvällisiä ja hengellisiä asioita. Se osittain erottaa ihmisen eläimistä. Ei sillä ettäkö eläimissä olisi mitään vikaa mutta ihmisellä on kyky korkeampaan ajatteluun.
- elinikäisesti sairas
Minulle kyllä riittää ihan matalampikin ajattelun taso! En ole tippaakaan kiinnostunut ns. syvällisistä ja hengellisistä asioista, mutta se ei tee ajattelutoiminnastani yhtään sen huonompaa.
Ajattelua, josta on hyötyä tai huvia, voi olla niin monenlaista. Minulle esimerkiksi tuottaa hupia keksiä kaikenlaisia mielikuvitustarinoita, hulluja juttuja, jossa mennään reaalimaailman yli. Jos minulla ei olisi ( muun lisäksi) ADHD:ta, kykenisin keskittymään ja kirjoittamaan ne, nyt se on vaikeaa.
Jos elämälle välttämättä halutaan määritellä jokin tarkoitus, niin sanoisin, että se on kasvaa koko ajan yhä enempi minuksi itsekseni, siksi ihmiseksi, joka aidosti olen. Se kasvaminen tarkoittaa monia asioita ja eri elämänalueilla, ei pelkästään oman pään sisällä. Nimenomaan ei pelkästään oman pään sisällä, vaan vuorovaikutuksessa ulkopuolisen maailman kanssa ihminen todentuu, vaikka iso osa työstä onkin tehtävä siellä omassa päänupissa. - elämän-tarkoitus
elinikäisesti sairas kirjoitti:
Minulle kyllä riittää ihan matalampikin ajattelun taso! En ole tippaakaan kiinnostunut ns. syvällisistä ja hengellisistä asioista, mutta se ei tee ajattelutoiminnastani yhtään sen huonompaa.
Ajattelua, josta on hyötyä tai huvia, voi olla niin monenlaista. Minulle esimerkiksi tuottaa hupia keksiä kaikenlaisia mielikuvitustarinoita, hulluja juttuja, jossa mennään reaalimaailman yli. Jos minulla ei olisi ( muun lisäksi) ADHD:ta, kykenisin keskittymään ja kirjoittamaan ne, nyt se on vaikeaa.
Jos elämälle välttämättä halutaan määritellä jokin tarkoitus, niin sanoisin, että se on kasvaa koko ajan yhä enempi minuksi itsekseni, siksi ihmiseksi, joka aidosti olen. Se kasvaminen tarkoittaa monia asioita ja eri elämänalueilla, ei pelkästään oman pään sisällä. Nimenomaan ei pelkästään oman pään sisällä, vaan vuorovaikutuksessa ulkopuolisen maailman kanssa ihminen todentuu, vaikka iso osa työstä onkin tehtävä siellä omassa päänupissa.Ihan syvälliseltä ja tietyllä tavalla hengellisiltä nuo sinunkin ajatukset kuulostavat. Olen samaa mieltä siitä että yksi elämän tarkoituksista on kasvaa enemmän omaksi aidoksi itsekseni. Päästä pois siitä ajatuksesta että mitä mun pitäisi olla ja mitä muut ihmiset odottavat minun olevan.
- elinikäisesti sairas
elämän-tarkoitus kirjoitti:
Ihan syvälliseltä ja tietyllä tavalla hengellisiltä nuo sinunkin ajatukset kuulostavat. Olen samaa mieltä siitä että yksi elämän tarkoituksista on kasvaa enemmän omaksi aidoksi itsekseni. Päästä pois siitä ajatuksesta että mitä mun pitäisi olla ja mitä muut ihmiset odottavat minun olevan.
Minä en kyllä yhtään ajatellut sitä näkökulmaa, että mitä ne "muut" ajattelevat. Että muut estäisivät ihmistä kasvamasta omaksi itsekseen. Hullua, siis jotenkin outoa, miten sama asia voidaan ymmärtää eri tavoin. Johtuu vissiin siitä, ettei minulla ole ns. läheisiä eikä kukaan odota minulta yhtään mitään.
Minusta olisi päinvastoin ollut positiivista, jos joku olisi joskus odottanut. Olisin ollut enempi kiinni reaalimaailmassa ja oppinut nuorempana ohjaamaan omaa elämääni. Käytännön asiat olisivat paremmalla tolalla, jos olisin oppinut hoitamaan niitä sillä tavoin kuin ne parjatut muut niitä yleensä hoitavat. Yleensä nimittäin ihmiset pyrkivät hoitamaan asioitaan oman itsensä hyväksi. Minä en osannut sitä tehdä. Siksi olen äärettömän pahoillani, ettei kukaan muu, ammattiauttajat mukaan lukien, ole minua nuorempana ohjannut. Tänä päivänä tilanne lienee toinen ja nuorten ei anneta ajelehtia passiivisena sängyssä makaamassa vuosia. Eikä tuhlata vuosikausia aikaa opinnoissa, joissa ei suoriteta edes peruskurssia.
Rajoitteet tulla enemmän omaksi itsekseen siten kuin ajattelin niitä edellisessä viestissäni ovat isoksi osaksi oman pään sisäisiä. Esimerkiksi juuri siten, ettei tiedä mitä tahtoo. Ei edes tahdo mitään. Ei osaa ohjata omaa elämäänsä. Ajelehtii passiivisena tajuamatta, että koko ajan vain tekee hallaa itselleen. Ettei pidä itseään riittävän arvokkaana tehdäkseen omasta elämästään sen, mitä siitä on tehtävissä. Rajoitteista huolimatta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 545369
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap233457Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei281582Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei1951503- 761066
MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna251013Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee49897Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel259826Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.71789Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..35788