Niin, miten suuntaa antavia on kattiloiden teholuokitus.Esim. Atmos DC 25 GS ja Atmos DC 32 GS on lähes sama kattila, mutta tehtaan ilmoittama teholuokitus toinen. Atmos DC 40 GS on jo huomattavasti erilainen kattila.
Samoin Veda 35M teholuokitus on 35kw, mutta yllättävän pieni ja kevyt kattila.
Mutta, olipa tehtaan ilmoittamat tehot suuntaa-antavia tai harhaanjohtavia, niin miten kauan lämmittelet todellisuudessa varaajaa näillä kattilatyypeillä? Varaajan koko ja lataus taso on vaihteleva, mutta on suuntaa antava.
Kattiloiden teholuokitus
163
1894
Vastaukset
- Arska0132
YR-30:sta ja 60:sta ainakin tiedän että teho on ilmoitettu aika maltillsiesti, 60:sta irtoaa yli 80 kW hyvillä puilla ja kunnon vedolla jos ei haittaa että savut lämpi'v't 250-280 asteeseen
Tuon Veda 35 todellinen teho kiinnostaa. Kattila on pienehkö, mutta mikä on sen todellinen teho? Miten tehokkaasti se lämmittää varaajaa? Noiden Atmoksien teho lienee kohdillaan, koska on suuren tehtaan tuotoksia ja testiajettuja.
- Arska0132
Silmämääräisesti Veda on aika iso tilavuudeltaan, mutta lämmöntalteenottopintaa ei ole hirveästi. 6 syöksytorvea mitkä ovat yli 100mm halkaisijaltaan ja rinnakkain, ei ihme jos savukaasjen lämpötila jää 300 asteeseen. Nyrkkisääntönä mennee 15-20 kW tehoa / neliö lämmöntalteenottopintaa.
Arska0132 kirjoitti:
Silmämääräisesti Veda on aika iso tilavuudeltaan, mutta lämmöntalteenottopintaa ei ole hirveästi. 6 syöksytorvea mitkä ovat yli 100mm halkaisijaltaan ja rinnakkain, ei ihme jos savukaasjen lämpötila jää 300 asteeseen. Nyrkkisääntönä mennee 15-20 kW tehoa / neliö lämmöntalteenottopintaa.
Mielenkiinnon takia tarkistin asian. Veda 35:ssa tuubiputkien sisähalkaisia on 80mm ja pituus 650mm. Tulipinta-ala siis 0.98m2. Jos tuo tarkistamani asia pitää paikkansa, niin savukaasujen lämpötila lie täydellä teholla alhainen. Lisäksi, jos savukaasujen ohjaimet ovat putkissa.
Taas Atmos DC 32 GS olisi vain 0.6m2 . Siis kyseessä on puhdistettavat pinnat.
Niin, tämän päivän kaikki käänteispalo kattilat tuntuvat yllättävän pieniltä omaan Jämä YP kattilaan verrayen. Tosin rakenne ja toiminta on kokonaan erilainen. Jos käänteispalo kattilasta ei huomioida itse varasto säiliötä, niin 30.....40 kw kattilat ovat todella nysiä. Monasti itse varastopesä vie suuren osan kattilan tilavuudesta.- näin se vaan on
markkulievonen kirjoitti:
Mielenkiinnon takia tarkistin asian. Veda 35:ssa tuubiputkien sisähalkaisia on 80mm ja pituus 650mm. Tulipinta-ala siis 0.98m2. Jos tuo tarkistamani asia pitää paikkansa, niin savukaasujen lämpötila lie täydellä teholla alhainen. Lisäksi, jos savukaasujen ohjaimet ovat putkissa.
Taas Atmos DC 32 GS olisi vain 0.6m2 . Siis kyseessä on puhdistettavat pinnat.
Niin, tämän päivän kaikki käänteispalo kattilat tuntuvat yllättävän pieniltä omaan Jämä YP kattilaan verrayen. Tosin rakenne ja toiminta on kokonaan erilainen. Jos käänteispalo kattilasta ei huomioida itse varasto säiliötä, niin 30.....40 kw kattilat ovat todella nysiä. Monasti itse varastopesä vie suuren osan kattilan tilavuudesta.Tuossa erään käyttäjän lambda projektin savukaasulämpöjä ja tietoja Vedasta. Eipä kovin alhaisilta näytä.
"Koska pienten (oksien) ja isojen puiden (koivuklapit) palaminen on niin erilaista, niin päädyimme kahteen eri ohjelmaan, jotka valitaan kytkimellä. Pienten puiden softassa lämpötila jouduttiin päästämään korkeammalle (260 - 270C), kun koivuklapeilla pysytään 220 - 230C. Pienten puiden kohdalla enempi rajoittaminen sai aikaan kitupaloa ja sitten savutussahduksia koko maakuntaan!
Lisäksi kumpaankin softaan tehtiin hiillosvaihetoiminta, jossa lämpötilan laskiessa alle 190C seurataan lambdaa: sen noustessa yli 2,2 todetaan oltavan hiillosvaiheessa ja ensiöläppäkin suljetaan. Puhallin ja kiertovesipumppu jää päälle, ne sammutetaan käsin.
Softanvääntö (ja opettelu) kesti kahdeksisen kuukautta Flowcode 5:llä ja säätöperiaate on 5 asteen välein tapahtuva säätö, jossa on 10 sek viive.
Nyt noin neljän kuukauden kokemuksella homma toimii pääosin ongelmitta. Kitupoltosta johtuvia savutussahduksia ei juurikaan esiinny, joskus puista riippuen lämpötila nousee 300C. Seuraan sisällä lämpötilaa Olssonin etäpaistomittarilla, josta näen milloin on aika mennä sammuttamaan puhallin."
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=359.30 näin se vaan on kirjoitti:
Tuossa erään käyttäjän lambda projektin savukaasulämpöjä ja tietoja Vedasta. Eipä kovin alhaisilta näytä.
"Koska pienten (oksien) ja isojen puiden (koivuklapit) palaminen on niin erilaista, niin päädyimme kahteen eri ohjelmaan, jotka valitaan kytkimellä. Pienten puiden softassa lämpötila jouduttiin päästämään korkeammalle (260 - 270C), kun koivuklapeilla pysytään 220 - 230C. Pienten puiden kohdalla enempi rajoittaminen sai aikaan kitupaloa ja sitten savutussahduksia koko maakuntaan!
Lisäksi kumpaankin softaan tehtiin hiillosvaihetoiminta, jossa lämpötilan laskiessa alle 190C seurataan lambdaa: sen noustessa yli 2,2 todetaan oltavan hiillosvaiheessa ja ensiöläppäkin suljetaan. Puhallin ja kiertovesipumppu jää päälle, ne sammutetaan käsin.
Softanvääntö (ja opettelu) kesti kahdeksisen kuukautta Flowcode 5:llä ja säätöperiaate on 5 asteen välein tapahtuva säätö, jossa on 10 sek viive.
Nyt noin neljän kuukauden kokemuksella homma toimii pääosin ongelmitta. Kitupoltosta johtuvia savutussahduksia ei juurikaan esiinny, joskus puista riippuen lämpötila nousee 300C. Seuraan sisällä lämpötilaa Olssonin etäpaistomittarilla, josta näen milloin on aika mennä sammuttamaan puhallin."
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=359.30Hienon puun / risujen polttaminen ei onnistune millään kattilalla hallitusti, jos kattila on suunniteltu klapipuille.
Monen kattilan savukaasujen lämpötila täydellä teholla on 250C kahta puolen. Olisikin mielenkiintoista tietää, mikä on Veda 35 teho, jos savukaasujen lämpötila on tuo 300C:tta.- Pientä koivua
markkulievonen kirjoitti:
Hienon puun / risujen polttaminen ei onnistune millään kattilalla hallitusti, jos kattila on suunniteltu klapipuille.
Monen kattilan savukaasujen lämpötila täydellä teholla on 250C kahta puolen. Olisikin mielenkiintoista tietää, mikä on Veda 35 teho, jos savukaasujen lämpötila on tuo 300C:tta.Taitaa olla yli 35 kw on kuultua kun on kuivaa koivua ollut menossa mukana.
- teho1
Tuosta Kespes 25 kw:sta valmistaja ilmoittaa tehoalueen 15-40 kw. Kokemuksen perusteella irtoaa ainakin tuo 40 kw hyvällä polttoaineella. Alaraja ei varmasti aina tavoitettavissa, jos pyrkiin puhtaaseen polttoon. Riippuu toki polttoaineesta. Esim. hake tai turve paremmin säädettävissä kuin klapi.
- AtmosMiäs
Tuo riippuu niin monesta asiasta joten aika vaikea antaa tarkkaa lukemaa. Männyllä voi lukema olla 22kW ja koivulla 32kW. Ainakin näin atmoksen käyttökokemuksista päätellen. Mäntyä saa lykätä pesän täyteen niin saa saman tuloksen kun koivulla 2/3 pesällisellä. Jos puu on kosteaa niin tehot putoaa reilusti. Joskus polttelin mäntyrankaa mitä ei ollut halottu, vain sivut avattu. Noilla ei saanut oikein tehoja irti ja kattilakin toimi huonosti. Puut oli kuitenkin olleet huhtikuusta kuivamassa syyskuulle. Pyöreäpuu vaan kuivaa paljon hitaammin kun halkaistu. Tuntuu että mänty vielä lykkää pihkaa tuohon avattuun kylkeen ja näin hidastaa kuivumista.
Sanoisin että 32kW atmoksella saa 2000l hyvällä puulla alhaalta ylös 95 mutta ei huonolla puulla, siis yhdellä täytöllä. Jos alkulämpö on 40 paikkeilla. Ja paloaika tuolla täydellä pesällä on varmaa 4-5h paikkeilla. Eli keskiteho olisi noin 20kW, hyvällä suomalaisella koivulla. Mutta painotan että nämä ovat vaan arvioita jotka perustuvat mutuun ja varaajaan siirtyneeseen energiaan. En ole punninnut puita, enkä muuta vastaavaa tarkkuuslaskentaa suorittanut. Realistina olen käyttänyt 80% hyötysuhdetta arvioissani.Mutta, miten kattilan tehoon vaikuttisi puulaji? Karkeasti kaikilla maassamme kasvavilla puulajeilla on sama energia arvo PAINOON nähden. Karkeasti 4.2kwh/ kg. Taas tilavuudella energiaan nähden on eroja.
Samoin eri puulajit kaasuuntuvat erilailla.
Eli käytännön tasolla. Jos varastopesän täytät kouvulla tai haapa puulla, niin energia määrä on eri eli haapa palaa nopeammin kuin kouvu. Taas itse kattilan teho on sama. Tosin erilainen puun kaasuuntuminen vaikuttaa kattilan säätöihin.- AtmosMiäs
markkulievonen kirjoitti:
Mutta, miten kattilan tehoon vaikuttisi puulaji? Karkeasti kaikilla maassamme kasvavilla puulajeilla on sama energia arvo PAINOON nähden. Karkeasti 4.2kwh/ kg. Taas tilavuudella energiaan nähden on eroja.
Samoin eri puulajit kaasuuntuvat erilailla.
Eli käytännön tasolla. Jos varastopesän täytät kouvulla tai haapa puulla, niin energia määrä on eri eli haapa palaa nopeammin kuin kouvu. Taas itse kattilan teho on sama. Tosin erilainen puun kaasuuntuminen vaikuttaa kattilan säätöihin.Kuitenkaan käytännön tasolla et saa mäntypuulla samaa tehoa kun reilulla kunnon koivulla. Mänty muutenkin toimii huonosti monessakin käänteispalossa. Liian kevyttä puuta. Ei painu palaessa alaspäin, holvaa ja takkuaa. Tervaiset puut tarttuvat toisiinsa. Eli palaminen on epätäydellistä ja siksi antaa tehoa heikosti. Polttaa helposti reiän arinan suuttimen kohdalle. Sen tiedän että energia sisältö on aika sama mutta käytännössä ero on suuri. Teorioitahan voi esittää mutta käytäntö on tämä. Siksi nyt vältänkin männyn polttamista omassa kattilassani. Muutama klapi menee koivun seassa.
AtmosMiäs kirjoitti:
Kuitenkaan käytännön tasolla et saa mäntypuulla samaa tehoa kun reilulla kunnon koivulla. Mänty muutenkin toimii huonosti monessakin käänteispalossa. Liian kevyttä puuta. Ei painu palaessa alaspäin, holvaa ja takkuaa. Tervaiset puut tarttuvat toisiinsa. Eli palaminen on epätäydellistä ja siksi antaa tehoa heikosti. Polttaa helposti reiän arinan suuttimen kohdalle. Sen tiedän että energia sisältö on aika sama mutta käytännössä ero on suuri. Teorioitahan voi esittää mutta käytäntö on tämä. Siksi nyt vältänkin männyn polttamista omassa kattilassani. Muutama klapi menee koivun seassa.
Juuri noin. Mänty kaasuuntuu helpommin ja muodistaa helposti tervaa jne...Samoin YP kattilasta huomaa, miten hiilloskin on erilainen kuin lehtipuun.
Yleensä, miten herkästi tämän päivän kattilassa puut holvaantuvat? Lie vielä merkki/ rakenne kohtainen.- AtmosMiäs
markkulievonen kirjoitti:
Juuri noin. Mänty kaasuuntuu helpommin ja muodistaa helposti tervaa jne...Samoin YP kattilasta huomaa, miten hiilloskin on erilainen kuin lehtipuun.
Yleensä, miten herkästi tämän päivän kattilassa puut holvaantuvat? Lie vielä merkki/ rakenne kohtainen.Sanotaan näin atmoksen kohdalla että koivu voittoinen täyttö ei oikeastaan holvaa koskaan. Pelkkä mänty joskus, ehkä yksi kymmenestä. Ja männyn kohdalla tuo ongelma on kai lähinnä siinä että se reikä palaa siihen suuttimen kohtaa nopeasti ja palaminen siirtyy liian ylös. Joka laskee tehoa ja arinakivi joutuu koville kun palaminen tapahtuu väärässä paikassa. Tuotahan ei sitten näe ennen kun avaa luukun ja katsoo. Usein kävin niin sanotusti pudottamassa pesän kun poltin mäntyä pelkästään. Eli luukku auki ja hiilihangolla painoin puita alemmas. Yllättävän paljon se putoaa ja sitten palaminen taas tehostuus. Koivulla tuota ei tarvitse tehdä. Atmoksen kattiloissahan tuo varastopesä on alhaalta viistottu juuri sen holvaamisen estämiseksi. Yllättävän hyvin se palaa loppuun asti. Yleensä vai etu ja takareunaan jää hiukan palamatonta tavaraa. Siis hiiliä ei palamatonta puuta.
Muista kattiloista ei ole kokemusta. AtmosMiäs kirjoitti:
Sanotaan näin atmoksen kohdalla että koivu voittoinen täyttö ei oikeastaan holvaa koskaan. Pelkkä mänty joskus, ehkä yksi kymmenestä. Ja männyn kohdalla tuo ongelma on kai lähinnä siinä että se reikä palaa siihen suuttimen kohtaa nopeasti ja palaminen siirtyy liian ylös. Joka laskee tehoa ja arinakivi joutuu koville kun palaminen tapahtuu väärässä paikassa. Tuotahan ei sitten näe ennen kun avaa luukun ja katsoo. Usein kävin niin sanotusti pudottamassa pesän kun poltin mäntyä pelkästään. Eli luukku auki ja hiilihangolla painoin puita alemmas. Yllättävän paljon se putoaa ja sitten palaminen taas tehostuus. Koivulla tuota ei tarvitse tehdä. Atmoksen kattiloissahan tuo varastopesä on alhaalta viistottu juuri sen holvaamisen estämiseksi. Yllättävän hyvin se palaa loppuun asti. Yleensä vai etu ja takareunaan jää hiukan palamatonta tavaraa. Siis hiiliä ei palamatonta puuta.
Muista kattiloista ei ole kokemusta.Niimpä. Atmos on huomioinut myös tuon polton loppuvaiheen. Kaikki palava tavara laskeutuu arinan /suutin kiven reunoille. Mitä laakeampi pohja, sitä ongelmallisempi tämä kekäleiden loppuun palaminen.
Näin ymmärrän ja Veda 35 lie kekäleiden loppuunpalamisessa lie ongelmaa. Hiillos/ kekäleet jää liian laajalle alueella ja lämptila ei riitä loppuun polttamiseen. Atmoksessahan on tähän liittyen lyhyt pesä.
Suo siellä vetelä täällä.
- niin että
Klapitouhu on mennyttä aikaa, hakkeeseen siirryin kymmenen vuotta sitten enkä koskaan palaa takaisin.
näillä keleillä kolmisen vuorokautta on huoltoväli. asensin vanhaan etnaan 30 kw pannuun. sillä lämpiää liki neljösataa neliötä alle tonnilla vuosi.
eikö s eole melko helppoa ja halpaa.Kerroppa mitkä tekijät tukevat klapikattilasta hekekattilaan siirtymiseen? Jos kokonaisuutta tarkastelee ja käänteispaloisen klapikattilan / varaajan käytön kokee työlääksi, niin kaikin puolin järkevin ratkaisu on siirtyminen maalämpöön.
PS:
Muuten kaikki tulipalot, jotka liittyvät puulämmitykseen ovat olleet hakelämmitykseen liittyviä. Ei mikään harvinaisuus tänäkin päivänä, miten hakelämpölaitos roihuaa / palaminen etenee väärään suuntaan.- palaa ei pala
markkulievonen kirjoitti:
Kerroppa mitkä tekijät tukevat klapikattilasta hekekattilaan siirtymiseen? Jos kokonaisuutta tarkastelee ja käänteispaloisen klapikattilan / varaajan käytön kokee työlääksi, niin kaikin puolin järkevin ratkaisu on siirtyminen maalämpöön.
PS:
Muuten kaikki tulipalot, jotka liittyvät puulämmitykseen ovat olleet hakelämmitykseen liittyviä. Ei mikään harvinaisuus tänäkin päivänä, miten hakelämpölaitos roihuaa / palaminen etenee väärään suuntaan.No minulla ei ole edes mahdollista maalämpö on pohjavesialueella rakennukset ei tule lupaa sellaiseen.
nuo palojutut liittyy kaikki käyttäjän osaamattomuuteen sitänäkee sellaisia sotkumoukkuja jossa etukuormaajalla säiliötä täytetään ja koko kohde on kuivan hakkeen ja roskan peitossa liki kantta myöten kun laiskuuttaan ei viitsitä siivota.
ja takatulenkin voi estää vaatomattomalla automatiikalla jos on hiukankin sellaista silmää käyttäjällä.
mutta kuten sanottua on isäntiä joille kaikki tekniikka menee hilseen yli siellä sitten tapahtuu vaikka mitä. - Hake isoihin systeem
Hake on isompaan touhuun sopivampi. Ei ole kovin nerokas pienempiin systeemeihin eli esim 4 asukasta ja 120m tivis tupa. Pahimmilla pakkasilla joita vain muutama vuodessa olisi silloin hake ok. Hake vie paljon tilaa ja melkeimpä pitää etukuormaaja traktori olla lämmityksessä kokoajan . Harvempi ukko sankojen kanssa hakkeella heiluu.
Kyllä rehellinen halkokattila on silloin paras jos itse haluaa puuhommia harrastaa. Se on semmoista kerta vuorokaudessa maksimissaan puuhaa ja pannuhuoneessa ei tartte rampata kuin kerran vrk riipuen miten on järjestellyt kattilan tai varaajan koko suhteet.
En ole tutustunut lambdallisiin hakekattiloihin ja niiden hintoihin,vielä.
- AtmosMiäs
Hake touhu sopii ainoastaan suureen kulutukseen. Eipä kannata 170m2 neliön lämmitykseen hakevehkeitä laittaa. Varsinkaan kun ei ole erillistä lämpökeskusta. Liian kallista hupaa tehdä lämpökeskus ja sinne vielä hakevehkeet, sellainen 50000 euron sijoitus. Samaan rakennukseen en mene asumaan hakejärjestelmän kanssa, liian vaarallista.
Maalämpö maksaa 15000€ ja jää rahaa sähköön ja remontteihin vielä 35000€. Ja käyntiväli "pannuhuoneessa" kuukausi. Jää hakkeen hommaamiset ja kärräämiset pois. Ja nykyisellä sähkönhinnalla minun vuosittaiset kulut olisi maalämmöllä alle 900€.
Mutta nyt mennään klapitouhulla niin kauan kun jaksaa ja vehkeet toimii. Sitten tehdään metsään aukko ja laitetaan maalämpö.- niin niin
No minulle hake ei maksanut pajoakaan kun oli jo klapitouhut omassa rakennuksessaan ja tilaa muutenkin, olisko maksanut koko touhu kolmeakaan tuhatta euroissa.
se oli silloin nyt on nyt ilmeisesti.
Kattiloiden teholuokituksen tarkkuus lie sidottu valmistajaan. Esim, suuri kattilan valmistaja Atmos, niin on kalliit testitilat kattiloiden testaamiseen ja siten helposti voivat määrittää kattioiden tehon.
Taas pienissä mittasuhteissa pyöriviltä valmistajilta puuttuu kokonaan testitilat ja menetelmät ja eivät siten tiedä tarkalleen tuotteensa tehoa. Samoin miten pienet muutokset vaikuttavat tehoon ja päästöihin.- 3+3
Tartteeko tehon pitääkään niin kilowatilleen paikkaansa? Valmistaja saattaa koeajaa vain yhden mallin. Saadaan tietoon teho arinapinta-alalta. Lisäksi konvektion mitoitus jne..
Nyt kun on nämä tiedossa, voidaan karkeasti suunnitella muita malleja.
Toinen juttu on sitten kuinka homma toimii käytännön olosuhteissa. On monenlailla vetävää hormia. Kuivaa ja märkää puuta, eri laatuja. Tietysti lämmittäjillä vielä omat tapansa. 3+3 kirjoitti:
Tartteeko tehon pitääkään niin kilowatilleen paikkaansa? Valmistaja saattaa koeajaa vain yhden mallin. Saadaan tietoon teho arinapinta-alalta. Lisäksi konvektion mitoitus jne..
Nyt kun on nämä tiedossa, voidaan karkeasti suunnitella muita malleja.
Toinen juttu on sitten kuinka homma toimii käytännön olosuhteissa. On monenlailla vetävää hormia. Kuivaa ja märkää puuta, eri laatuja. Tietysti lämmittäjillä vielä omat tapansa.>Tartteeko tehon pitääkään niin kilowatilleen paikkaansa? <
Tuolla tiedolla ei liene muuta merkitystä kuin lämmityksen kokonaisuutta suunnitteltaessa ja hintavertailussa.
- Arska0132
Olisi mielenkiintoista nähdä rinnakkain näitä klapikattiloita puolueettomassa testissä, hyötysuhde ja käytettävyys tutkittuna...tuo ruotsalaisomsiteinen firma oli erään herran asiasta kysellessä myötämielinen, kunnes kuuli että heidän tuotteensa olisi ollut kotimaista vanhaa kattilanvalmistajaa vastassa jossain 50-60 kW teholuokassa,heiltä loppui kerralla mielenkiinto testaamiseeen..olisikohan tullut liian pahasti pataan 30v sitten suunnitellulta kattilalta kun eivät uskaltaneet lähteä mukaan?
- AtmosMiäs
Eiköhän nykyaikana ole enemmän päästöt suunnittelun kohteena kun teho ja hyötysuhde. Niistä on jo aikaa sitten otettu kaikki mahdollinen irti. Nyt sitten kilpaillaan kenen kattila palaa puhtaimmin. Suomessahan tulla ei ole mitään merkitystä mutta euroopassa se alkaa olemaan tärkein asia.
>Eiköhän nykyaikana ole enemmän päästöt suunnittelun kohteena kun teho ja hyötysuhde. <
Mutta, eikö korkea hyötysuhde kulje käsi kädessä vähäisten päästöjen kanssa. Samoin pienitehoinen kattila on vaikea suunnitella vähäpäästöiseki esim. alle 20kw teholla.
Kun kyseessä on puu ja sen kaasuunnuttaminen ja kaasun polttaminen hallitusti koko lämmityksen ajan. Alusta loppuun, niin vaatinee monen tekijän ratkaisemista. Lähes kaikki kattilat saa palamaan "videoinnin ajan " puhtaasi, mutta kokonaisuus silti on tavoittamattomisssa.- AtmosMiäs
markkulievonen kirjoitti:
>Eiköhän nykyaikana ole enemmän päästöt suunnittelun kohteena kun teho ja hyötysuhde. <
Mutta, eikö korkea hyötysuhde kulje käsi kädessä vähäisten päästöjen kanssa. Samoin pienitehoinen kattila on vaikea suunnitella vähäpäästöiseki esim. alle 20kw teholla.
Kun kyseessä on puu ja sen kaasuunnuttaminen ja kaasun polttaminen hallitusti koko lämmityksen ajan. Alusta loppuun, niin vaatinee monen tekijän ratkaisemista. Lähes kaikki kattilat saa palamaan "videoinnin ajan " puhtaasi, mutta kokonaisuus silti on tavoittamattomisssa.Kuka tarvitsee alle 20kW puukattilaa. Niillä ladataan aina nykyään energiavaraajaa. Nykyään pyritään mahdollisimman nopeaan lataukseen mahdollisimman vähällä työllä. Eli tehdään isopesäisiä tehokkaita kattiloita. Joilla saadaan ladattu mahdollisimman suuri varaaja yhdellä pesällisellä. Tämä helpottaa lämmitystyötä ja harventaa pannuhuoneessa käyntejä. Tähän kun yhdistetään energiataloudellinen talo niin saadaan aikaan aika helppohoitoinen järjestelmä.
Niin tarkoitin sitä että hyötysuhde on jo niin lähellä maksimia että sitä ei voi enää kehittää. Nyt keskitytään päästöihin. AtmosMiäs kirjoitti:
Kuka tarvitsee alle 20kW puukattilaa. Niillä ladataan aina nykyään energiavaraajaa. Nykyään pyritään mahdollisimman nopeaan lataukseen mahdollisimman vähällä työllä. Eli tehdään isopesäisiä tehokkaita kattiloita. Joilla saadaan ladattu mahdollisimman suuri varaaja yhdellä pesällisellä. Tämä helpottaa lämmitystyötä ja harventaa pannuhuoneessa käyntejä. Tähän kun yhdistetään energiataloudellinen talo niin saadaan aikaan aika helppohoitoinen järjestelmä.
Niin tarkoitin sitä että hyötysuhde on jo niin lähellä maksimia että sitä ei voi enää kehittää. Nyt keskitytään päästöihin.Kyllä noille pienillekin kattiloille on käyttäjiä eri kohteissa. Lämmityskattiloita tarvitaan erilaisiin kohteisiin.
Mutta, sitä se vielä uupuu, jos/kun laitetaan rajoitteet typenoksiideille ja yleensä pien hiukkasille. Kun median tiedotuksia kuuntelee, niin tiedotuksien mukaan tuli (lue saaste) on keksitty muutama vuosikymmen sitten. Ihan kuin satoja ja tuhansia vuosia sitten puun polttaminen olisi ollut saasteetonta. Nyt on tästä puun polttamisesta / saastuttajana syntynyt hirveä mekkala.
Niin, vaikka todellisuudessa tänä päivän puuta mahdolllistutaan polttamaan kaikkein vähiten saastuttaen.Sen ymmärtää jokainen, miten selkeään savuuttamalla polttamiseen tulisi tarttua ihan hormipalon estämisen takia.- 2+16
AtmosMiäs kirjoitti:
Kuka tarvitsee alle 20kW puukattilaa. Niillä ladataan aina nykyään energiavaraajaa. Nykyään pyritään mahdollisimman nopeaan lataukseen mahdollisimman vähällä työllä. Eli tehdään isopesäisiä tehokkaita kattiloita. Joilla saadaan ladattu mahdollisimman suuri varaaja yhdellä pesällisellä. Tämä helpottaa lämmitystyötä ja harventaa pannuhuoneessa käyntejä. Tähän kun yhdistetään energiataloudellinen talo niin saadaan aikaan aika helppohoitoinen järjestelmä.
Niin tarkoitin sitä että hyötysuhde on jo niin lähellä maksimia että sitä ei voi enää kehittää. Nyt keskitytään päästöihin.Pienitehoisilla kattiloilla on tosiaan oma käyttäjäkuntansa. Toki usein niitä käytetään ilman varaajaa jos ei ole tilaa sille tai muuten järkevää syytä hankkia sitä.
On kattiloita jotka on suunniteltu tähän käyttöön, enkä tarkoita nyt mitään yläpalo-kaksoiskattiloita.
Itselläni on tämä paljon manattu Kespes-kattila. Se korvasi edellisen varaajaa lämmittävän kattilan, joka oli liian työläs systeemi. - selitä meille
2+16 kirjoitti:
Pienitehoisilla kattiloilla on tosiaan oma käyttäjäkuntansa. Toki usein niitä käytetään ilman varaajaa jos ei ole tilaa sille tai muuten järkevää syytä hankkia sitä.
On kattiloita jotka on suunniteltu tähän käyttöön, enkä tarkoita nyt mitään yläpalo-kaksoiskattiloita.
Itselläni on tämä paljon manattu Kespes-kattila. Se korvasi edellisen varaajaa lämmittävän kattilan, joka oli liian työläs systeemi.Miten se varaaja systeemi muka oli työläämpi kun nykyinen. Jos kulutus on sama niin saman määrän sinne joutuu puuta kantamaan. Toinen kattila vaan palaa kerralla ja toinen kytee monta päivää tai oikeastaan koko vuoden.
- 2+16
selitä meille kirjoitti:
Miten se varaaja systeemi muka oli työläämpi kun nykyinen. Jos kulutus on sama niin saman määrän sinne joutuu puuta kantamaan. Toinen kattila vaan palaa kerralla ja toinen kytee monta päivää tai oikeastaan koko vuoden.
Selitän.. Varaaja hiukan alimitoitettu alaan nähden. Ei siinä muuta tarvita.
Vähän energiasyöppöjä nämä vanhat rakennukset..
Käytettävä puumäärä ei ole mihinkään vähentynyt. Taitaa olla hiukan lisääntynyt, kun lisättiin piiriin muitakin rakennuksia kattilavaihdon aikana.
Työmäärä on kuitenkin vähentynyt minimiin, jos sitä vertaa edellisen kattilan päivystykseen. Menisikö nyt keskimäärin aikaa 10 min/vrk ? - 2+16
selitä meille kirjoitti:
Miten se varaaja systeemi muka oli työläämpi kun nykyinen. Jos kulutus on sama niin saman määrän sinne joutuu puuta kantamaan. Toinen kattila vaan palaa kerralla ja toinen kytee monta päivää tai oikeastaan koko vuoden.
Pikku lisäys tuohon.. "Toinen kattila vaan palaa kerralla ja toinen kytee monta päivää tai oikeastaan koko vuoden"
Monella on sellainen käsitys, että ilman varaajaa toimiva kattila on melkoinen savuttaja. Kyllä sen toki sellaiseksi saakin, jos ajellaan huonoilla säädöillä, eikä kattilasta paljon huolehdita.
Ainakin tuossa omassa kattilassa on selkeät tyhjäkäynti ja polttojaksot. Palaminen alkaa kun lämpö laskee noin 85 c ja lakkaa muutaman asteen päälle 90 c.
Kun kaikki on kunnossa, niin palaminen on ok. Sen huomaa mm. piipun päästä ja konvektiokanavista.
Niin, noihin kattilan tehoihin palatakseni. Suuntaa antavan tehon voi laskea kun tietää varaajan koon / lämmitettävän vesimäärän ja lämmön nousun.
Meidän tapauksessa on 2m3 varaaja, jonka lämmittämiseen menee aikaa n 6h. Tehokas lämmittämisaika on alle 5h. Varaajan lämmön nousu, jos on täysin "kylmä" varaaja on 75C. Energgia määrä reilu 180kwh.
Laskennallisesti valmistajan ilmoittama teho 40kw pitänee paikkansa.- vaihtakaa jo
Jäspillä joudut polttelemaan tuohon määrää jo monta pesällistä varmaan 4 täyttöä ?
Mietippä kun laitat esim. Atmoksen dc 40gs pörisemään niin selviät puolen tunnin työllä. Pesään mahtuu 170 litraa puuta joten yksi pesällinen riittää. Ja hyötysuhde on ainakin 10% parempi. Latauspumppua ohjaamaan automatiikkaa. Niin pannuhuoneessa ei tarvitse käydä sytytyksen jälkeen. Automatiikka sammuttaa kattilan ja latauspumpun.
Tuota juuri tarkoittaa nykyaikaisen ja vanhan järjestelmän ero. 5.5h säästettyä aikaa per lämmityskerta. Vuodessa 200 lämmityskertaa niin säästettyjä tunteja 1100. Aika paljon, tekee 8h työpäivinä 137 kpl.
Tätä voi miettiä kaikki joilla on pannuhuoneen nurkassa se vanha yläpalo ruokittavana. Voidaan sanoa että tuo on jo huollettava, yksi lapsi lisää perheessä. vaihtakaa jo kirjoitti:
Jäspillä joudut polttelemaan tuohon määrää jo monta pesällistä varmaan 4 täyttöä ?
Mietippä kun laitat esim. Atmoksen dc 40gs pörisemään niin selviät puolen tunnin työllä. Pesään mahtuu 170 litraa puuta joten yksi pesällinen riittää. Ja hyötysuhde on ainakin 10% parempi. Latauspumppua ohjaamaan automatiikkaa. Niin pannuhuoneessa ei tarvitse käydä sytytyksen jälkeen. Automatiikka sammuttaa kattilan ja latauspumpun.
Tuota juuri tarkoittaa nykyaikaisen ja vanhan järjestelmän ero. 5.5h säästettyä aikaa per lämmityskerta. Vuodessa 200 lämmityskertaa niin säästettyjä tunteja 1100. Aika paljon, tekee 8h työpäivinä 137 kpl.
Tätä voi miettiä kaikki joilla on pannuhuoneen nurkassa se vanha yläpalo ruokittavana. Voidaan sanoa että tuo on jo huollettava, yksi lapsi lisää perheessä.>Jäspillä joudut polttelemaan tuohon määrää jo monta pesällistä varmaan 4 täyttöä ?<
Jos haluaa polttaa puita käänteispalomaisesti, niin puiden lisäys on n. 25 min välein reilun neljän tunnin aikana. Lämmityskertoja n 100. Aikoinaan 130 kertaa vuodessa.
Tuo Atmos DC 40 GS on yksi verteenotettava kattila samoin kuin Veda 35. Molemmilla on hyvät ja huonot puolensa. Polttelen harvoin klapi puuta ja tähän asiaan liittyen Veda on parempi vaihtoehto.
Yleisesti ajatellen Atmos lie klapi poltossa parhaimpiin kuuluva kattila. Taas Vedan saa räätälöitynä ja mieleisekseen sopivana.
Niin, lämmittämistä en koe työksi / työlääksi, vaan paikalla olemiseen. Mutta, se on totta, miten helppompi olisi lämmitys käänteispalo kattilalla. Opetella puumäärä varaajan lämmittämiseen nähden ja poltella puut kertalisäyksellä.
Juuri tuohon liittyen haluaisin tietää. Antaako pesällinen 180kwh lämpöenergiaa.
Mutta, ettei todellisuus unohtuisi, niin perustilassa oleva YP kattila on erikoisen huono hyötysuhteiltaan ja erikoisesti punainen lanka on käyttöön / lisäyksiin liittyen. Alkuperäisessä muodossa YP kattilaa ei saa palamaan puhtaasti millään konstilla.- klapikattila
markkulievonen kirjoitti:
>Jäspillä joudut polttelemaan tuohon määrää jo monta pesällistä varmaan 4 täyttöä ?<
Jos haluaa polttaa puita käänteispalomaisesti, niin puiden lisäys on n. 25 min välein reilun neljän tunnin aikana. Lämmityskertoja n 100. Aikoinaan 130 kertaa vuodessa.
Tuo Atmos DC 40 GS on yksi verteenotettava kattila samoin kuin Veda 35. Molemmilla on hyvät ja huonot puolensa. Polttelen harvoin klapi puuta ja tähän asiaan liittyen Veda on parempi vaihtoehto.
Yleisesti ajatellen Atmos lie klapi poltossa parhaimpiin kuuluva kattila. Taas Vedan saa räätälöitynä ja mieleisekseen sopivana.
Niin, lämmittämistä en koe työksi / työlääksi, vaan paikalla olemiseen. Mutta, se on totta, miten helppompi olisi lämmitys käänteispalo kattilalla. Opetella puumäärä varaajan lämmittämiseen nähden ja poltella puut kertalisäyksellä.
Juuri tuohon liittyen haluaisin tietää. Antaako pesällinen 180kwh lämpöenergiaa.
Mutta, ettei todellisuus unohtuisi, niin perustilassa oleva YP kattila on erikoisen huono hyötysuhteiltaan ja erikoisesti punainen lanka on käyttöön / lisäyksiin liittyen. Alkuperäisessä muodossa YP kattilaa ei saa palamaan puhtaasti millään konstilla." Polttelen harvoin klapi puuta ja tähän asiaan liittyen Veda on parempi vaihtoehto."
Niin klapikattila on klapikattila. Sekapolttojätteenhävityslaitokset on sitten erikseen. Jos sellaista hakee niin ihan turha etsiä sitä keraamisista käänteispalokattiloista. Joku vanhan tyyppinen alapaloinen on siihen ihan sopiva. Sinne saa mätätä roskat, kumisaappaat, risut, kävyt, lastulevyt, purkujätteet, vaipat yms. Niitä saa vironpuolelta pariin tonniin. Siinä yksi jätteenkäsittelylaitos.
http://www.hemeltron.fi/unica-sensor-40-kw-alapalokattila klapikattila kirjoitti:
" Polttelen harvoin klapi puuta ja tähän asiaan liittyen Veda on parempi vaihtoehto."
Niin klapikattila on klapikattila. Sekapolttojätteenhävityslaitokset on sitten erikseen. Jos sellaista hakee niin ihan turha etsiä sitä keraamisista käänteispalokattiloista. Joku vanhan tyyppinen alapaloinen on siihen ihan sopiva. Sinne saa mätätä roskat, kumisaappaat, risut, kävyt, lastulevyt, purkujätteet, vaipat yms. Niitä saa vironpuolelta pariin tonniin. Siinä yksi jätteenkäsittelylaitos.
http://www.hemeltron.fi/unica-sensor-40-kw-alapalokattilaKerroppa näkemyksesi miten paljon esim. Atmoskattilassa vaikuttaa keramiikka hyötysuhteeseen. Suutin on kaikissa kattiloissa keraaminen.
Muuten ymmärrätkö miksi Atmoskattilan varastopesän seinämille on lisätty keramiikka?
Niin, itse pidän kattilaa hyvänä, jossa palaa hyvällä hyötysuhteella myös eripituiset laudan / lankun pätkät ja yleensä erimuotoinen kuiva puu.
Taas kehno käänteispalokattila on, joka vaatii toimiakseen CNC tarkkuudella olevaa klapia.- klapikattila
markkulievonen kirjoitti:
Kerroppa näkemyksesi miten paljon esim. Atmoskattilassa vaikuttaa keramiikka hyötysuhteeseen. Suutin on kaikissa kattiloissa keraaminen.
Muuten ymmärrätkö miksi Atmoskattilan varastopesän seinämille on lisätty keramiikka?
Niin, itse pidän kattilaa hyvänä, jossa palaa hyvällä hyötysuhteella myös eripituiset laudan / lankun pätkät ja yleensä erimuotoinen kuiva puu.
Taas kehno käänteispalokattila on, joka vaatii toimiakseen CNC tarkkuudella olevaa klapia."Niin, itse pidän kattilaa hyvänä, jossa palaa hyvällä hyötysuhteella myös eripituiset laudan / lankun pätkät ja yleensä erimuotoinen kuiva puu"
Juuri tuon takia ei kannata ostaa huippukattilaa kun polttoainekaan ei ole huippua. Noilla lankuilla ja muulla palavalla et saa siitä huippukattilasta yhtään enempää irti kun tavallisesta alapalosta. Ei siihen hommaan kannata laittaa lambdaohjattua huippukattilaa kun se ei ole siihen suunniteltu.
Kai ymmärrät mitä tarkoitan. Käänteispalot on suunniteltu polttamaan klapia. Ei mitään puun rojua ja erimittaisia laudan ja lankun pätkiä. Varmasti saat noilla puilla aikaan savua, takkuamista ja huonon lopputuloksen.
Polttopuut on yleensä metsänpuita, jotka tehdään omaan kattilaan sopiviksi tai tilataan siihen sopiviksi. Sitten on tietysti nämä keräilijät jotka polttavat kaiken mikä käteen tulee ja palaa. Heille ei nykykattilat sovellu.
Suosittelen ihan suosiolla sitä perus alapaloa niin sen voit täyttää ihan millä haluat ja missä järjestyksessä tahansa. - kaikkea sitä....
klapikattila kirjoitti:
"Niin, itse pidän kattilaa hyvänä, jossa palaa hyvällä hyötysuhteella myös eripituiset laudan / lankun pätkät ja yleensä erimuotoinen kuiva puu"
Juuri tuon takia ei kannata ostaa huippukattilaa kun polttoainekaan ei ole huippua. Noilla lankuilla ja muulla palavalla et saa siitä huippukattilasta yhtään enempää irti kun tavallisesta alapalosta. Ei siihen hommaan kannata laittaa lambdaohjattua huippukattilaa kun se ei ole siihen suunniteltu.
Kai ymmärrät mitä tarkoitan. Käänteispalot on suunniteltu polttamaan klapia. Ei mitään puun rojua ja erimittaisia laudan ja lankun pätkiä. Varmasti saat noilla puilla aikaan savua, takkuamista ja huonon lopputuloksen.
Polttopuut on yleensä metsänpuita, jotka tehdään omaan kattilaan sopiviksi tai tilataan siihen sopiviksi. Sitten on tietysti nämä keräilijät jotka polttavat kaiken mikä käteen tulee ja palaa. Heille ei nykykattilat sovellu.
Suosittelen ihan suosiolla sitä perus alapaloa niin sen voit täyttää ihan millä haluat ja missä järjestyksessä tahansa.Heh heh.. Meinaatko tosissasi ,ettei atmoskattilalla voi polttaa rakennusjätteitä ja vielä puhtaasti palaen????
- jätteenhävittäjät
kaikkea sitä.... kirjoitti:
Heh heh.. Meinaatko tosissasi ,ettei atmoskattilalla voi polttaa rakennusjätteitä ja vielä puhtaasti palaen????
Voihan sillä polttaa mutta ei se ole siihen tarkoitettu. Polttaa saa vaikka kumisaappaita jos haluaa. Kyllä ne siellä palaa. Eri asia sitten palaako niin kun kattilan valmistaja on suunnitellut. Kaikkea voi käyttää niin kun itse haluaa ja niin kun valmistaja on sen suunnitellut. En ole missään väittänyt ettei nykyisillä keraamisilla kattiloilla voi polttaa jotain jätteitä. Mutta ei varmasti toimi niin kun pitäisi.
He hee heeee... Kaikkea sitä näiltä jätelämmittäjiltä kuuleekin. - atmos...
jätteenhävittäjät kirjoitti:
Voihan sillä polttaa mutta ei se ole siihen tarkoitettu. Polttaa saa vaikka kumisaappaita jos haluaa. Kyllä ne siellä palaa. Eri asia sitten palaako niin kun kattilan valmistaja on suunnitellut. Kaikkea voi käyttää niin kun itse haluaa ja niin kun valmistaja on sen suunnitellut. En ole missään väittänyt ettei nykyisillä keraamisilla kattiloilla voi polttaa jotain jätteitä. Mutta ei varmasti toimi niin kun pitäisi.
He hee heeee... Kaikkea sitä näiltä jätelämmittäjiltä kuuleekin.Kerro mitä ongelmia tuo parrun pätkiä poltettaessa? Olen huomannut miten kaikki puut kaasuuntuvat ja kaasu palaa puhtaasti kammiossa.
Kattila on SUUNNITELTU puun kaasuunnuttamiseen ja palavan kaasun polttamiseen. klapikattila kirjoitti:
"Niin, itse pidän kattilaa hyvänä, jossa palaa hyvällä hyötysuhteella myös eripituiset laudan / lankun pätkät ja yleensä erimuotoinen kuiva puu"
Juuri tuon takia ei kannata ostaa huippukattilaa kun polttoainekaan ei ole huippua. Noilla lankuilla ja muulla palavalla et saa siitä huippukattilasta yhtään enempää irti kun tavallisesta alapalosta. Ei siihen hommaan kannata laittaa lambdaohjattua huippukattilaa kun se ei ole siihen suunniteltu.
Kai ymmärrät mitä tarkoitan. Käänteispalot on suunniteltu polttamaan klapia. Ei mitään puun rojua ja erimittaisia laudan ja lankun pätkiä. Varmasti saat noilla puilla aikaan savua, takkuamista ja huonon lopputuloksen.
Polttopuut on yleensä metsänpuita, jotka tehdään omaan kattilaan sopiviksi tai tilataan siihen sopiviksi. Sitten on tietysti nämä keräilijät jotka polttavat kaiken mikä käteen tulee ja palaa. Heille ei nykykattilat sovellu.
Suosittelen ihan suosiolla sitä perus alapaloa niin sen voit täyttää ihan millä haluat ja missä järjestyksessä tahansa.Jos tutkitaan TARKOIN näiden kahden, Atmos 40kw ja Veda 35 kattiloiden rakennetta, niin todellisuudessa Atmos kattila muuntautuu / sopii paremmin jätepuun polttamiseen. Puun kaasuunnnuttaminen on hallitumpaa ja todenneköisesti myös laajemmin säädeltyvä.
Mutta, atmoskattilan oikeaoppinen täyttö jätepuulla on hankalampaa kuin Vedassa.
Puhtaasti palamisen / hallitun kaasuunnuttamisen edellytys on täyttää palotila/ säiliö riittävän tiiviiiksi. Toki jätepuu palaa vaikka täyttäisi säiliön heitto menetelmällä. Sikin sokin ristikolleen. Punainen lanka siis on hallittu puun kaasuunnuttaminen, joka epämääräisen puun takia ei ole niin helppoa kuin klapilla poltettaessa.
Mutta, jos tarkkoja ollaan, niin joka isännällä on oma käsitys oikeankokoisesta klapista. Toisella suuret nöykkymäiset halot ja toisella ohuemmaksi halottu. No, tuokaan ei tuo ongelmaa , jos säädöissä on huomioitu klapin koko.- kokeiltu on
atmos... kirjoitti:
Kerro mitä ongelmia tuo parrun pätkiä poltettaessa? Olen huomannut miten kaikki puut kaasuuntuvat ja kaasu palaa puhtaasti kammiossa.
Kattila on SUUNNITELTU puun kaasuunnuttamiseen ja palavan kaasun polttamiseen.Jos sinne pesään heittelee erimittaisia kapuloita laudanpätkiä ja lankunpätkiä niin tulee sellainen harva sekapesä jossa puut on miten sattuu. Toiset puut pystyssä ja toiset lappeellaan. Tuollainen täyttö ei laskeudu tasaisesti ja niin kun sen pitäisi. Palaminen alkaa tapahtumaan yläpesässä. Seka sikiö täyttö ei pala kunnolla. Se on ihan sama kaasuuntuuko vai ei. Jos ne asettelee sinne kauniisti ja tiiviisti niin voi palaa hyvinkin. Mutta kuka tuohon hommaan nyt alkaa. Tämä koskee kaikkia käänteispaloja ei vaan atmosta.
kokeiltu on kirjoitti:
Jos sinne pesään heittelee erimittaisia kapuloita laudanpätkiä ja lankunpätkiä niin tulee sellainen harva sekapesä jossa puut on miten sattuu. Toiset puut pystyssä ja toiset lappeellaan. Tuollainen täyttö ei laskeudu tasaisesti ja niin kun sen pitäisi. Palaminen alkaa tapahtumaan yläpesässä. Seka sikiö täyttö ei pala kunnolla. Se on ihan sama kaasuuntuuko vai ei. Jos ne asettelee sinne kauniisti ja tiiviisti niin voi palaa hyvinkin. Mutta kuka tuohon hommaan nyt alkaa. Tämä koskee kaikkia käänteispaloja ei vaan atmosta.
Ihan vain sivumennen. Lankuilla ja laudanpätkillä voi jokaisen tulipesän täyttää niin, ettei sitä saa kunnolla edes syttymään. Siis pakattu tavara on kuin kiintokuutio käsite.
Siis se harvuus on taas epämääräinen käsite.
- Pyrokraatti
Palomääräyksiä tuntemattomille nämä ovat tietenkin käsittämättömiä asioita.
- todellinen tehoko???
Mitkä ovat käsittämättömiä asioita?
- atmosmiäs
Kyllä se nyt on niin että jos käänteispaloon kaatelee jotain laudanpätkiä ja muuta romua niin ei se kyllä oikein kunnolla toimi. Tulee liian harva täyttö ja se alkaa palamaan yläpesässä. On kokeiltu ja todettu surkeaksi. Jos on jotain oikean mittaisia lankkuja ja lautoja niin ne kyllä palaa. Mutta ei mikään sellainen kaadettu tai heitelty sikin sokin tyyli. Se täyttö pitäisi päästä laskeutumaan polton aikana ja tuollainen sotku ei laskeudu. Kunnon puuta vaatii. Alapalot sitten on tuollaiselle palikka tavaralle paremmin sopivia. Mutta takkuaa se laskeutuminen varmaan sielläkin. Alkupesällisessä kyllä nuo pätkät menee ja siihen hiilloksen päälle sitten kunnon suomalaista metsässä kasvanutta oikean mittaista koivua niin jo alkaa lämpöä tulemaan ja varaaja latautumaan. Ja eipä palo takkua.
Kerroppa mitä eroa on käänteispalo- ja alapalokattilassa ? Ero on erittäin pieni, jos ollenkaan. Käänteispalossa on vain kammiomainen kaasujen palotila.
Puiden polttamiseen liittyvät ongelmat / kaasuuntuminen on molemmissa samat. Mutta, kuten jo huomioit, niin ei epämääräistä jätepuuta voi poltella miten sattuu, vaan on löydettävä oikea täyttö tiheys ja säädöt sen mukaiset. Niin, jos päämääränä on puhtaasti palaminen.
- ......
Täällä näyttää olevan yleinen käsitys, että kääntespalokattilassa polttoaine ikäänkuin valuu alaspäin palon edistyessä. Kyllä minulla on kyllä se käsitys, että klapikasa muuttuu hehkuvaksi hiilikasaksi alhaalta ylöspäin ja sitten loppuvaiheessa tuo hiilikasa romahtaa alas. Myös on käsitys, että lämpö siirtyy ainoastaan niissä tuliputkissa kattilaveteen. Ainakin Vedassa pesä on joka kantilta suuluukkua lukuunottamatta vesivaipan ympäröimä, joten kyllä huomattava osa tuon hehkuvan hiilikasan tuottamasta lämmöstä siirtyy jo pesässä terässeinämän läpi suoraan kattilaveteen. Suuluukku, jossa on uuniin päin keraaminen laatta, on niin kuuma, että ei taatusti kärsi kättä pitää, siis lämpötila lienee satoja asteita. Tuon suuluukun kanavia pitkin puhallin työntää ensiöilmaa pannuun, joten kyllä se aikalailla siinä esilämpiää.
Käänteispalo juuri eroaa siinä alapalokattilasta, että jälkimmäisessä ei tapahdu minkäänlaista lämmön siirtymistä siellä pesässä, jossa ne klapit todellakin valuvat alaspäin.Siinä tuo holvaantuminen on ongelma, ei saa olla liian pitkiä tai venkuroita puita, mieluummin ihan pyöreitä, ne valuvat helpommin kuin halotut.Noinhan se lie suurin piirtein. Säiliössä tapahtuu puun kaasuuntuminen kytöpalon kautta ja tähän kytöpaloon liittyen säiliön reunat pikeentyvät. Todella jonkinverran lämpöä syntyy myös tässä vaiheessa. Ymmärtääkseni keraamisen arinan kesto liittyy juuri tuohon tekijään eli arinan yläpuolella tulisi aina olla vain kytöpaloa,- ei hapettunutta korkealämpöistä kaasujen palamista.
Niin, juuri tuohon liittyy, miten on yks haillee minkalaista puuta kaasuunnutetaan kunhan vain palaminen on kytöpalamista.Tietysti myös jonkun verran valumistakin tapahtuu alimmaisten puiden muuttuessa hiillokseksi ja palaen pois ja samalla ylempänä olevat ehjät puut painavat puu kasaa yhä alemmas.
Toisaalta millä nopeudella kytöpalo puissa nousee ylöspäin eli mikä on normaali tilanteessa hiilloksen paksuus.- ei yläpesään
Juuri sinne yläpesään ei sen palon saisi käänteispalossa levitä ollenkaan. Pitäisi palaa mahdollisimman pienellä alueella varastopesän alaosassa tai oikeastaan puitten pitäisi kyteä. Ensiöilmaa on rajusti liikaa jos palo alkaa valtaamaan yläpesää ja sen nimikin on varastopesä, ei siis palopesä. Toki lämpö siirtyy joka paikasta missä vesi on. Ja kyllä aika useassa alapalokattilassakin on vesi varastopesän ympärillä. Ja kyllä molemmissa kattioissa se polttoaine painuu alaspäin, tietysti siitä syystä että alta palaa tavaraa pois. Ei se koko klapikasa muutu ensin hiillokseksi.
ei yläpesään kirjoitti:
Juuri sinne yläpesään ei sen palon saisi käänteispalossa levitä ollenkaan. Pitäisi palaa mahdollisimman pienellä alueella varastopesän alaosassa tai oikeastaan puitten pitäisi kyteä. Ensiöilmaa on rajusti liikaa jos palo alkaa valtaamaan yläpesää ja sen nimikin on varastopesä, ei siis palopesä. Toki lämpö siirtyy joka paikasta missä vesi on. Ja kyllä aika useassa alapalokattilassakin on vesi varastopesän ympärillä. Ja kyllä molemmissa kattioissa se polttoaine painuu alaspäin, tietysti siitä syystä että alta palaa tavaraa pois. Ei se koko klapikasa muutu ensin hiillokseksi.
Noinhan sen tulisi olla eli arinan yläpuolella tulisi olla vain sen verran kytöpaloa mitä täydellä taholla tarvitaan kaasuja poltettavaksi.
Mutta, arjen todellisuus lie toinen. Mitä näiden kattiloiden omistajien kirjoituksiin /viesteihin on uskomista, niin varastopesä on kauttaaltaan pien vallassa. Muutamilta on jumittunut ohituspellin vipukin.
Niin, varastopesässä palamisen määrään vaikuttaa tuo ilman määrä ja taas kaasuuntumiseen lämpötila. Kuten näemme, niin monella valmistajalla on kattilassaan erilainen rakenne juuri pinta-alan / siten lämpötilan kautta tapahtuvaan puun kaasuunnuttamiseen. Mitä laakeampi ja kuumemepi arinan ja pesän pinta-ala, sitä runsaampi puun kaasuuntuminen.(Vesitilaa vasten oleva puu ei kaasuunnu).- Arto Sotavalta
ei yläpesään kirjoitti:
Juuri sinne yläpesään ei sen palon saisi käänteispalossa levitä ollenkaan. Pitäisi palaa mahdollisimman pienellä alueella varastopesän alaosassa tai oikeastaan puitten pitäisi kyteä. Ensiöilmaa on rajusti liikaa jos palo alkaa valtaamaan yläpesää ja sen nimikin on varastopesä, ei siis palopesä. Toki lämpö siirtyy joka paikasta missä vesi on. Ja kyllä aika useassa alapalokattilassakin on vesi varastopesän ympärillä. Ja kyllä molemmissa kattioissa se polttoaine painuu alaspäin, tietysti siitä syystä että alta palaa tavaraa pois. Ei se koko klapikasa muutu ensin hiillokseksi.
Alapalokattilassa on myös varastopesä, käänteispalossa ei ole ensiöilmaa. Käänteispalossa, siell'hän se saatananmoinen kuumuus onkin palopesässä, kun se on keraamilla vuorattu. Arinan paikalla voi olla aukko, minkä alle toisioilma johdetaan. Se pyrolyysikaasu savukaasuimurilla ja toisioilmalla poltetaan pakokanavassa.
- Sotaaikainen?
Arto Sotavalta kirjoitti:
Alapalokattilassa on myös varastopesä, käänteispalossa ei ole ensiöilmaa. Käänteispalossa, siell'hän se saatananmoinen kuumuus onkin palopesässä, kun se on keraamilla vuorattu. Arinan paikalla voi olla aukko, minkä alle toisioilma johdetaan. Se pyrolyysikaasu savukaasuimurilla ja toisioilmalla poltetaan pakokanavassa.
Kyllä siellä käänteispalossa on ensiöilma ja oikein sädettävä. Parhaissa tuo säätyy automaattisesti palotapahtuman edetessä. Ja se kaasuuntuva polttoaine poltetaan toisiopalotilassa.
Mistä näitä asiantuntijoita löytyy. - Poltin
Sotaaikainen? kirjoitti:
Kyllä siellä käänteispalossa on ensiöilma ja oikein sädettävä. Parhaissa tuo säätyy automaattisesti palotapahtuman edetessä. Ja se kaasuuntuva polttoaine poltetaan toisiopalotilassa.
Mistä näitä asiantuntijoita löytyy.Ei ole kaikissa. Mistä näitä neroja löytyy. Ensiöilma polttaa kaasun ennenaikojaan. Arinallisissa kattiloissa on ensiöilma.
http://www.inforse.org/europe/dieret/Biomass/B kotolnadrevo kusoveschema.jpg - kerro lisää
Poltin kirjoitti:
Ei ole kaikissa. Mistä näitä neroja löytyy. Ensiöilma polttaa kaasun ennenaikojaan. Arinallisissa kattiloissa on ensiöilma.
http://www.inforse.org/europe/dieret/Biomass/B kotolnadrevo kusoveschema.jpgÄlä jauha paskoo. Kyllä kaikissa käänteispaloissa on ensiöilma. Kerro nyt sitten meille miten se liekki "imetään" suuttimen läpi jos ilmaa ei tule mistään.
- Grateful dead
kerro lisää kirjoitti:
Älä jauha paskoo. Kyllä kaikissa käänteispaloissa on ensiöilma. Kerro nyt sitten meille miten se liekki "imetään" suuttimen läpi jos ilmaa ei tule mistään.
TULEEHAN SINNE TOISIOILMAA PALOTILAAN. Siinähän se sinisellä näkyy kuvassa.
"savukaasuimurilla" - kerro lisää
Grateful dead kirjoitti:
TULEEHAN SINNE TOISIOILMAA PALOTILAAN. Siinähän se sinisellä näkyy kuvassa.
"savukaasuimurilla"Jaa tuo varastopesä on sinun mallin mukaan umpio ja ilmaa tulee vaan alapesään. Kerro vielä se miten se ilma kiertää tuon varastopesän kautta ja tuo sen kaasun poltettavaksi toisiopesään. Olet niin ulkona asiasta kun olla ja voi.
- Ensio Bensina
kerro lisää kirjoitti:
Älä jauha paskoo. Kyllä kaikissa käänteispaloissa on ensiöilma. Kerro nyt sitten meille miten se liekki "imetään" suuttimen läpi jos ilmaa ei tule mistään.
Kun ensiöilmaa on liikaa ja silloin käänteispalo muuttuu alapaloksi, toimii hetken, mutta ei tuota pitkään toisiopalolle palavaa kaasua.
- Ilma on kaasuseos
kerro lisää kirjoitti:
Jaa tuo varastopesä on sinun mallin mukaan umpio ja ilmaa tulee vaan alapesään. Kerro vielä se miten se ilma kiertää tuon varastopesän kautta ja tuo sen kaasun poltettavaksi toisiopesään. Olet niin ulkona asiasta kun olla ja voi.
Saahan se jäännösilmaa alakautta. Miten se voi umpio olla, jos siinä on pohjassa tai kyljessä iso aukko.
- kerro lisää
Ilma on kaasuseos kirjoitti:
Saahan se jäännösilmaa alakautta. Miten se voi umpio olla, jos siinä on pohjassa tai kyljessä iso aukko.
Kai ymmärrät sen että ilman pitää virrata varastopesän läpi juuri sen takia että kaasuuntuminen onnistuu ja seos tulee arinanläpi ja sitten toisioilmalla poltetaan se tehokkasti loppuun. Ja juuri tämä pesän läpi virtaava ilma on ensiöilma. Sinun mallissa tätäkö ei ole ollenkaan. Ilma tulee ainoastaan toisiopesään. Jos imuri imee kokoajan niin se jäännösilma ei millään pääse alakautta kiertämään yläpesän kautta.
- pitää olla
Ensio Bensina kirjoitti:
Kun ensiöilmaa on liikaa ja silloin käänteispalo muuttuu alapaloksi, toimii hetken, mutta ei tuota pitkään toisiopalolle palavaa kaasua.
Niin mutta ensiöilmaa pitää kuitenkin olla että kaasuuntuminen on mahdollista.
- Haukion kala
kerro lisää kirjoitti:
Kai ymmärrät sen että ilman pitää virrata varastopesän läpi juuri sen takia että kaasuuntuminen onnistuu ja seos tulee arinanläpi ja sitten toisioilmalla poltetaan se tehokkasti loppuun. Ja juuri tämä pesän läpi virtaava ilma on ensiöilma. Sinun mallissa tätäkö ei ole ollenkaan. Ilma tulee ainoastaan toisiopesään. Jos imuri imee kokoajan niin se jäännösilma ei millään pääse alakautta kiertämään yläpesän kautta.
Muttei pala.
- Takaakunisomaha
pitää olla kirjoitti:
Niin mutta ensiöilmaa pitää kuitenkin olla että kaasuuntuminen on mahdollista.
Tuossahan justiin selitettiin, että ilma tulee "takakautta" vastavirtaan.
- pitää olla
Takaakunisomaha kirjoitti:
Tuossahan justiin selitettiin, että ilma tulee "takakautta" vastavirtaan.
Kuka selitti ja missä. Vastavirrasta ei ole kukaan muu kirjoittanut kun sinä. Taitaa kavereilla olla hiukan toimintaperiaatteet kadoksissa. Kovasti vaan kirjoitetaan asiantuntijana. Ja kerroppa kun imuri imee niin miten se vastavirtaus on toteutettu. Ainut virtaussuunta on hormiin päin. Ensiöilman on päästävä jotain muuta kautta varastopesään kun tuosta arinan aukosta. Vai siitäkö se sitten menee vastavirtaan. Kertokaa nyt mistä se menee vastavirtaan. Ja jos se menee sinne pesään niin se on ensiöilmaa.
- Jaarakalle
pitää olla kirjoitti:
Kuka selitti ja missä. Vastavirrasta ei ole kukaan muu kirjoittanut kun sinä. Taitaa kavereilla olla hiukan toimintaperiaatteet kadoksissa. Kovasti vaan kirjoitetaan asiantuntijana. Ja kerroppa kun imuri imee niin miten se vastavirtaus on toteutettu. Ainut virtaussuunta on hormiin päin. Ensiöilman on päästävä jotain muuta kautta varastopesään kun tuosta arinan aukosta. Vai siitäkö se sitten menee vastavirtaan. Kertokaa nyt mistä se menee vastavirtaan. Ja jos se menee sinne pesään niin se on ensiöilmaa.
Sinne menee ilma ihan väkisin, kun se ei suinkaan ole tyhjiössä se kammio. Onhan siinä se lambda, mikä säätää paloilmaa
- haluaa tietää
Jaarakalle kirjoitti:
Sinne menee ilma ihan väkisin, kun se ei suinkaan ole tyhjiössä se kammio. Onhan siinä se lambda, mikä säätää paloilmaa
No kerro mistä se menee?
- pitää olla
Jaarakalle kirjoitti:
Sinne menee ilma ihan väkisin, kun se ei suinkaan ole tyhjiössä se kammio. Onhan siinä se lambda, mikä säätää paloilmaa
Minäkin haluaisin sen tietää kun se ei mene yläkautta ja se varastopesän ainut reikä oli se arinan reikä. Miten se väkisin sinne menee ja jos menee niin se on sitten ensiöilmaa. Vai onko se nurkantakaa salaa kierrätettyä toisioilmaa.
- Yritänkovasti
haluaa tietää kirjoitti:
No kerro mistä se menee?
Yritän selittää, käänteispalo tarkoittaa sitä pyörrettä kuvassa ja siitä pyörteestä karkaa kuumaa happea takaisin. Tämä on just se hyötysuhdetta nostava tekijä. Pesää ei viilennetä kylmällä ilmalla.
- Olet se sama pölhö
pitää olla kirjoitti:
Minäkin haluaisin sen tietää kun se ei mene yläkautta ja se varastopesän ainut reikä oli se arinan reikä. Miten se väkisin sinne menee ja jos menee niin se on sitten ensiöilmaa. Vai onko se nurkantakaa salaa kierrätettyä toisioilmaa.
Ei tässä mitään arinaa tarvita. Se ei mene väkisin vaan pitoisuuksien ja lämmön mukaan. Termodynamiikan lakien mukaan virtaus on kylmästä kuumaan. En tätä enää jauha noin tyhmälle jätkälle.
- huru-ukoille lukemis
Poltin kirjoitti:
Ei ole kaikissa. Mistä näitä neroja löytyy. Ensiöilma polttaa kaasun ennenaikojaan. Arinallisissa kattiloissa on ensiöilma.
http://www.inforse.org/europe/dieret/Biomass/B kotolnadrevo kusoveschema.jpgNyt luet oikein tarkkaan ja sitten lopetat turhan paskan jauhamisen.
"1.1.3 Käänteispalokattila
Käänteispalokattiloita on tullut markkinoillemme viime vuosina muutamia eri malleja. Kattiloissa on varastopesä, josta polttoaine valuu arinalle palamisen edistyessä. Liekit menevät arinan lävitse ja palotila on arinan alla. Ensiöilma johdetaan arinan yläpuolelle polttoaineen lävitse ja toisioilma arinan alla olevaan palotilaan, jossa kaasut palavat. Arinat joutuvat alttiiksi lämpörasitukselle, koska palamisilma ei jäähdytä niitä. Siksi näiden kattiloiden arinat tehdään keraamisista massoista tai tulenkestävästä teräksestä. Palaminen on hyvin säädettävissä, koska palamisvyöhykkeellä on pieni määrä polttoainetta kerrallaan. Kattilan vetovastus on suuri, joten savupiipun veto ei riitä ja tarvitaan palamisilmapuhallin. Puhallin voi olla kattilan etupuolella tulipesään puhaltava tai vaihtoehtoisesti kattilan jälkeen, jolloin puhallin tekee kattilan alipaineiseksi ja puhaltaa savukaasut savuhormiin. Koska kattilassa on puhallin, sitä voidaan käyttää rakennuksissa, joissa on matala savupiippu. Kattila on yleensä varustettu termostaateilla, jotka ohjaavat puhaltimen käyntiä. Kattilatermostaatti ohjaa puhaltimen käyntiä kattilaveden lämpötilan perusteella. Kattilaveden lämpötilan laskettua liiaksi puhallin käynnistyy ja se pysähtyy veden lämmittyä tarpeeksi. Savukaasutermostaatti pysäyttää puhaltimen, kun savukaasun lämpötila laskee polttoaineen loppuessa. Kattilavesitermostaatilla ohjataan myös varaajan vesipumpun käyntiä. Kattilat on enimmäkseen tarkoitettu varaavaan lämmitykseen, mutta niitä on myös kehitetty suoraan lämmitykseen sopiviksi. Tällöin palamisilmaluukut ovat sähkötoimisia ja kattilatermostaatin ohjaamia."
http://jukuri.mtt.fi/bitstream/handle/10024/443348/vtiedote71_95.pdf?sequence=1
Ja lukea voivat kaikki muutkin jotka eivät tiedä asioista mitään mutta antavat kaikkia palamisteorioita. - kuka on pölhö
Olet se sama pölhö kirjoitti:
Ei tässä mitään arinaa tarvita. Se ei mene väkisin vaan pitoisuuksien ja lämmön mukaan. Termodynamiikan lakien mukaan virtaus on kylmästä kuumaan. En tätä enää jauha noin tyhmälle jätkälle.
Ha haa koeta nyt selitellä typeriä uskomuksiasi. Vai pyörteitä ja termodynamiikkaa. Voi vidu sentään. Opettele ensin edes se että palaminen tarvitsee happea.
- haluaa tietää
Yritänkovasti kirjoitti:
Yritän selittää, käänteispalo tarkoittaa sitä pyörrettä kuvassa ja siitä pyörteestä karkaa kuumaa happea takaisin. Tämä on just se hyötysuhdetta nostava tekijä. Pesää ei viilennetä kylmällä ilmalla.
Kerro nyt vaikka ensin se missä tässä kuvassa on se pyörre mistä karkaa kuumaa happea takaisin ja mihin se karkaa. Ei ainakaan tuo liekin läpi varastopesään.
http://www.tbsecocentre.co.uk/wp-content/uploads/2012/10/P1020331reduced.jpg Poltin kirjoitti:
Ei ole kaikissa. Mistä näitä neroja löytyy. Ensiöilma polttaa kaasun ennenaikojaan. Arinallisissa kattiloissa on ensiöilma.
http://www.inforse.org/europe/dieret/Biomass/B kotolnadrevo kusoveschema.jpg>Ensiöilma polttaa kaasun ennenaikojaan. Arinallisissa kattiloissa on ensiöilma.<
Ajattelist asiaa tarkemmin. Todellisuudessa ensiöilmalla määritellään poltettavan kaasun määrä. Mitä enemmän ensiöilmaa ohjataan kytöpaloon, sitä enemmän poltettavaa kaasua muodostuu.
Tavallaan ensiöilma on kuin suutin vanhoissa kaasutin moottoreissa. Suuttimen koolla määritellään seos.huru-ukoille lukemis kirjoitti:
Nyt luet oikein tarkkaan ja sitten lopetat turhan paskan jauhamisen.
"1.1.3 Käänteispalokattila
Käänteispalokattiloita on tullut markkinoillemme viime vuosina muutamia eri malleja. Kattiloissa on varastopesä, josta polttoaine valuu arinalle palamisen edistyessä. Liekit menevät arinan lävitse ja palotila on arinan alla. Ensiöilma johdetaan arinan yläpuolelle polttoaineen lävitse ja toisioilma arinan alla olevaan palotilaan, jossa kaasut palavat. Arinat joutuvat alttiiksi lämpörasitukselle, koska palamisilma ei jäähdytä niitä. Siksi näiden kattiloiden arinat tehdään keraamisista massoista tai tulenkestävästä teräksestä. Palaminen on hyvin säädettävissä, koska palamisvyöhykkeellä on pieni määrä polttoainetta kerrallaan. Kattilan vetovastus on suuri, joten savupiipun veto ei riitä ja tarvitaan palamisilmapuhallin. Puhallin voi olla kattilan etupuolella tulipesään puhaltava tai vaihtoehtoisesti kattilan jälkeen, jolloin puhallin tekee kattilan alipaineiseksi ja puhaltaa savukaasut savuhormiin. Koska kattilassa on puhallin, sitä voidaan käyttää rakennuksissa, joissa on matala savupiippu. Kattila on yleensä varustettu termostaateilla, jotka ohjaavat puhaltimen käyntiä. Kattilatermostaatti ohjaa puhaltimen käyntiä kattilaveden lämpötilan perusteella. Kattilaveden lämpötilan laskettua liiaksi puhallin käynnistyy ja se pysähtyy veden lämmittyä tarpeeksi. Savukaasutermostaatti pysäyttää puhaltimen, kun savukaasun lämpötila laskee polttoaineen loppuessa. Kattilavesitermostaatilla ohjataan myös varaajan vesipumpun käyntiä. Kattilat on enimmäkseen tarkoitettu varaavaan lämmitykseen, mutta niitä on myös kehitetty suoraan lämmitykseen sopiviksi. Tällöin palamisilmaluukut ovat sähkötoimisia ja kattilatermostaatin ohjaamia."
http://jukuri.mtt.fi/bitstream/handle/10024/443348/vtiedote71_95.pdf?sequence=1
Ja lukea voivat kaikki muutkin jotka eivät tiedä asioista mitään mutta antavat kaikkia palamisteorioita.>Käänteispalokattiloita on tullut markkinoillemme viime vuosina muutamia eri malleja.<
Ettei väärää mielikuvaa syntyisi, niin huomioikaa miten kirjoitus on vuodelta 1995. Tuon jälkeen kaikki kattilatyypit ovat kehittyneet aimo harppauksen. Yläpalo kattilakin.- Ilmassa happea 21 %
kuka on pölhö kirjoitti:
Ha haa koeta nyt selitellä typeriä uskomuksiasi. Vai pyörteitä ja termodynamiikkaa. Voi vidu sentään. Opettele ensin edes se että palaminen tarvitsee happea.
Sulle on jankutettu tuota lambdaa, mikä säätää ilmakerrointa. Puukattilassa ilmakerroin on 2-15, mikä on huono arvo, mutta tässä puhaltimella ja toisiolman määräällä laitetaan palaminen kuntoon. Ei tätä voi selittää sellaiselle joka ei ymmärrä palamisen perusteita tai ei ole riittävän välkky ottamaan selvää.
Mitä suurempi ilmakerroin on, sitä enemmän ylimääräistä ilmaa menee tulipesään. Suuri ilmakerroin vähentää noen muodostumista, mutta heikentää palamishyötysuhdetta.
Koska palamisilma ja savukaasu eivät sekoitu tulipesässä täysin toisiinsa, tarvitaan ylimääräistä ilmaa, jotta palaminen olisi mahdollisimman täydellistä. - hienot teoriat
Poltin kirjoitti:
Ei ole kaikissa. Mistä näitä neroja löytyy. Ensiöilma polttaa kaasun ennenaikojaan. Arinallisissa kattiloissa on ensiöilma.
http://www.inforse.org/europe/dieret/Biomass/B kotolnadrevo kusoveschema.jpgTälläisen kattilan minäkin haluan. Uusinta uutta ja säädettävyys huipussaan näillä ominaisuuksilla.
-ei ole ensiöilmaa
-Arinan paikalla voi olla aukko, minkä alle toisioilma johdetaan
-pyrolyysikaasu savukaasuimurilla ja toisioilmalla poltetaan pakokanavassa.
-jäännösilmaa alakautta
-ilma tulee "takakautta" vastavirtaan.
-Sinne menee ilma ihan väkisin
-käänteispalo tarkoittaa sitä pyörrettä kuvassa ja siitä pyörteestä karkaa kuumaa happea takaisin
-Ei tässä mitään arinaa tarvita
-Termodynamiikan lakien mukaan virtaus on kylmästä kuumaan
Näillä mennään. Koska uusi malli tulee tuotantoon?
He haa haa hee heee heee ;D Kyllä siinä kalpenee vedat, atmokset, attackit, etat, hertzit ja frölingit. - Tässä
haluaa tietää kirjoitti:
Kerro nyt vaikka ensin se missä tässä kuvassa on se pyörre mistä karkaa kuumaa happea takaisin ja mihin se karkaa. Ei ainakaan tuo liekin läpi varastopesään.
http://www.tbsecocentre.co.uk/wp-content/uploads/2012/10/P1020331reduced.jpghttp://www.process-heating.com/ext/resources/PH/2002/08/Files/Images/116295.gif
- kuka on pölhö
Ilmassa happea 21 % kirjoitti:
Sulle on jankutettu tuota lambdaa, mikä säätää ilmakerrointa. Puukattilassa ilmakerroin on 2-15, mikä on huono arvo, mutta tässä puhaltimella ja toisiolman määräällä laitetaan palaminen kuntoon. Ei tätä voi selittää sellaiselle joka ei ymmärrä palamisen perusteita tai ei ole riittävän välkky ottamaan selvää.
Mitä suurempi ilmakerroin on, sitä enemmän ylimääräistä ilmaa menee tulipesään. Suuri ilmakerroin vähentää noen muodostumista, mutta heikentää palamishyötysuhdetta.
Koska palamisilma ja savukaasu eivät sekoitu tulipesässä täysin toisiinsa, tarvitaan ylimääräistä ilmaa, jotta palaminen olisi mahdollisimman täydellistä.Ei ole kysymys toisioilmasta vaan siitä että te väitätte että ensiöilmaa ei ole käänteispalokattilassa ollenkaan. Ja siitä että se ei mene varastopesän läpi ollenkaan. Se tässä oli jutun juuri. Ei mikään lambda-anturi. Koeta nyt ymmärtää. Mistä juttu lähti, tästä se lähti..
"Alapalokattilassa on myös varastopesä, käänteispalossa ei ole ensiöilmaa."
Puun kaasutus ei onnistu ilman varastopesän kautta tulevaa ensiöilmaa. Jopa vakola on sen tunnustanut...
"Ensiöilma johdetaan arinan yläpuolelle polttoaineen lävitse ja toisioilma arinan alla olevaan palotilaan, jossa kaasut palavat."
Menikö tämä jo lopulta perille vai vieläkö haluat vänkätä ensiöilmattomasta kattilasta lisää. - haluaa tietää
Tässä kirjoitti:
http://www.process-heating.com/ext/resources/PH/2002/08/Files/Images/116295.gif
Ja väität että käänteispalossa se ensiöilma menee arinan läpi varastopesään palamisen aikana... He hee heee
- KATOPPOIKA
kuka on pölhö kirjoitti:
Ei ole kysymys toisioilmasta vaan siitä että te väitätte että ensiöilmaa ei ole käänteispalokattilassa ollenkaan. Ja siitä että se ei mene varastopesän läpi ollenkaan. Se tässä oli jutun juuri. Ei mikään lambda-anturi. Koeta nyt ymmärtää. Mistä juttu lähti, tästä se lähti..
"Alapalokattilassa on myös varastopesä, käänteispalossa ei ole ensiöilmaa."
Puun kaasutus ei onnistu ilman varastopesän kautta tulevaa ensiöilmaa. Jopa vakola on sen tunnustanut...
"Ensiöilma johdetaan arinan yläpuolelle polttoaineen lävitse ja toisioilma arinan alla olevaan palotilaan, jossa kaasut palavat."
Menikö tämä jo lopulta perille vai vieläkö haluat vänkätä ensiöilmattomasta kattilasta lisää.Vakola 1950 luvulla, hyvät lähteet sulla.
How does the CrossFire™ Combustion System work?
It delivers impressive low-demand performance, modulates output to meet demand, encourages flexible fuel use and so much more, all while delivering clean, efficient heat.
» Click here to learn more
http://www.greenwoodusa.com/ - kuka on pölhö
KATOPPOIKA kirjoitti:
Vakola 1950 luvulla, hyvät lähteet sulla.
How does the CrossFire™ Combustion System work?
It delivers impressive low-demand performance, modulates output to meet demand, encourages flexible fuel use and so much more, all while delivering clean, efficient heat.
» Click here to learn more
http://www.greenwoodusa.com/Tuo ei ole käänteispalokattila. Löytyy kyllä uudempiakin lähteitä, mutta vakolakin on JO 1995 selvittänyt käänteispalokattilan toimintaperiaatteen. Sinä et näköjään vieläkään.
- kuka on pölhö
KATOPPOIKA kirjoitti:
Vakola 1950 luvulla, hyvät lähteet sulla.
How does the CrossFire™ Combustion System work?
It delivers impressive low-demand performance, modulates output to meet demand, encourages flexible fuel use and so much more, all while delivering clean, efficient heat.
» Click here to learn more
http://www.greenwoodusa.com/Sitä paitsi tuossakin se ensiöilma tulee alhaalta. Ja sitten ylhäältä annetaan toisioilmaa joka polttaa kaasun. Sama toimintaperiaate mutta aivan erilainen rakenne. Mutta niin kun sanoin ei käänteispalokattila.
- Crossfire se on
kuka on pölhö kirjoitti:
Sitä paitsi tuossakin se ensiöilma tulee alhaalta. Ja sitten ylhäältä annetaan toisioilmaa joka polttaa kaasun. Sama toimintaperiaate mutta aivan erilainen rakenne. Mutta niin kun sanoin ei käänteispalokattila.
Kuka on väittänyt sitä käänteispaloksi, siinähän lukee Crossfire.
- kuka on pölhö
Crossfire se on kirjoitti:
Kuka on väittänyt sitä käänteispaloksi, siinähän lukee Crossfire.
Miten se sitten liittyy tähän käänteispalo keskusteluu?
Mutta eipä tuokaan laitos toimi ilman ensiöilmaa.
- hyvin kaasuuntuu
Klapitouhut hylkäsin kymmenen vuotta sitten, enkä koskaan palaa siihen touhuun.
sitä ennen lämmitin kakskymmentä vuotta klapeilla ja hyvin tunnen senkin touhun.
mutta ei onneksi enää, eli siirtykää jo askel eteenpäin sen puulämmön kans.
hankin vetomaatin haketouhun ja ostan valmiin tavaran noin 6 - 700 e menee lämmityskausi 220 päivää ja on sata kertaa helpompaa.- Maalämpö 10
Ja hakekasojen jälkeen seuraava vaihe on maalämpö. Niin on äijät tehneet ja valitteleevat että voi sentään miksei jo aiemmin ja myyvät pois turhaksi jääneitä koneitaan.
- maalämpö harkinnassa
Maalämpö 10 kirjoitti:
Ja hakekasojen jälkeen seuraava vaihe on maalämpö. Niin on äijät tehneet ja valitteleevat että voi sentään miksei jo aiemmin ja myyvät pois turhaksi jääneitä koneitaan.
Hakekasojen jälkeen on hiiltynyt lämpökeskus. Sitten vasta maalämpö. Maalämpö on liian kallis suureen kulutukseen, ainakin vielä. Ei minkäänlaista kilpailuvalttia hakkeeseen nähden. Mutta ei sovi hake pieneen kulutukseen, maalämpö taas sopii. Ostoklapit ja maalämpö 50/50. Omanmetsän puut ja maalämpö 1/100. Toiset jaksaa 2v toiset 50v, jokaisen oma valinta. Itse siirryn maalämpöön jossain vaiheessa. Mutta voi mennä 10v tai 2v. Vielä on mukava metsässä käydä ja kaadella ne vuoden puuta ja ajella ne mönkkärillä kotiin. Kevät auringossa halkoa ne kirveellä. Rahan takia en tätä tee, ehkä omavaraisuuden takia tai harrastuksen vuoksi. Synnyinkodissa oli öljylämmitys joten ei ole edes tullut verenperintönä. Onhan se kiva talvella poltella niitä omin pikku kätösin tehtyjä puita. Ja miettiä että on sitä jotain pystynyt tekemään. Mutta vehkeet pitää olla hyvät ja puhtaasti palavat. Kukaan ala huoltamaan mitään yläpaloa.
- peukalo paikallaan
maalämpö harkinnassa kirjoitti:
Hakekasojen jälkeen on hiiltynyt lämpökeskus. Sitten vasta maalämpö. Maalämpö on liian kallis suureen kulutukseen, ainakin vielä. Ei minkäänlaista kilpailuvalttia hakkeeseen nähden. Mutta ei sovi hake pieneen kulutukseen, maalämpö taas sopii. Ostoklapit ja maalämpö 50/50. Omanmetsän puut ja maalämpö 1/100. Toiset jaksaa 2v toiset 50v, jokaisen oma valinta. Itse siirryn maalämpöön jossain vaiheessa. Mutta voi mennä 10v tai 2v. Vielä on mukava metsässä käydä ja kaadella ne vuoden puuta ja ajella ne mönkkärillä kotiin. Kevät auringossa halkoa ne kirveellä. Rahan takia en tätä tee, ehkä omavaraisuuden takia tai harrastuksen vuoksi. Synnyinkodissa oli öljylämmitys joten ei ole edes tullut verenperintönä. Onhan se kiva talvella poltella niitä omin pikku kätösin tehtyjä puita. Ja miettiä että on sitä jotain pystynyt tekemään. Mutta vehkeet pitää olla hyvät ja puhtaasti palavat. Kukaan ala huoltamaan mitään yläpaloa.
Kyllähän ne hiiltyneet hakelaitokset suunnilleen aina johtuu hiiltyneestä isännästä ja poropeukaloisesta käytöstä.
kaikki tekniikka vaatii hiukan silmää asioille ja kaikilla ei sitä vaan ole.
siinä sitten vakuutusyhtiön kanssa ratkotaan mikä oli mitäkin.
- eimainosta
Yleinen harhakäsitys täällä lienee se että alapalo ja käänteispalokattila on samanlaisia kattiloita. Äläkä taas pyydä minua selvittämään sitä eroa.
Tuossa on aika lyhyt ja ytimekäs selvitys eri kattiloiden toiminnasta. Mainos vihaajat älköön lukeko firman nimeä ;)
http://www.ouka.fi/documents/486338/47f2a13c-0cc4-4b05-ab72-55f7f2ff958e - kehitys...
Alapalokattiloita on joka lähtöön ja ovat kehittyneet vuosien varrella. Samoin käänteispalokattiloita on monen moisia. Ei näitä kattiloita voi tänä päivänä eroitella toisistaan.
Mitään selkeää tekijää ei löydy.- Näinhän se on
Härkävankkureita on joka lähtöön ja ovat kehittyneet vuosien varrella. Samoin autoja on monen moisia. Ei näitä kulkuneuvoja voi tänä päivänä eroitella toisistaan.
Mitään selkeää tekijää ei löydy - Härkävankkurikuski?
Näinhän se on kirjoitti:
Härkävankkureita on joka lähtöön ja ovat kehittyneet vuosien varrella. Samoin autoja on monen moisia. Ei näitä kulkuneuvoja voi tänä päivänä eroitella toisistaan.
Mitään selkeää tekijää ei löydyNiin onhan se höyrymoottori ja nykyaikainen suorasuihkutusmoottori molemmat moottoreita. Et varmaan niidenkään eroa huomaa.
Todellinen tietoniekka tämä kaveri, ei erota härkävankkureita autosta. Kannattaisiko teidän kahden joskus poistua sieltä pihapiiristä. - Näinhän se on
Härkävankkurikuski? kirjoitti:
Niin onhan se höyrymoottori ja nykyaikainen suorasuihkutusmoottori molemmat moottoreita. Et varmaan niidenkään eroa huomaa.
Todellinen tietoniekka tämä kaveri, ei erota härkävankkureita autosta. Kannattaisiko teidän kahden joskus poistua sieltä pihapiiristä.Niin onhan se alapalokattila ja nykyaikainen käänteispalokattila molemmat kattiloita. Et varmaan niidenkään eroa huomaa.
Todellinen tietoniekka tämä kaveri, ei erota alapalokattilaa käänteispalokattilasta. Kannattaisiko teidän kahden joskus poistua sieltä pihapiiristä. - pitikö ottaa huikka
Näinhän se on kirjoitti:
Niin onhan se alapalokattila ja nykyaikainen käänteispalokattila molemmat kattiloita. Et varmaan niidenkään eroa huomaa.
Todellinen tietoniekka tämä kaveri, ei erota alapalokattilaa käänteispalokattilasta. Kannattaisiko teidän kahden joskus poistua sieltä pihapiiristä.Saitko nyt sanottua oikein kaasuuntumisen kautta!
- eimainosta
Onhan nyt käänteispalolla ja alapalolla selkeä ero. Jo rakenteesta sen erottaa kumpi on. Juuri tuo "samanlaisuus" on se harhakäsitys. Sen eron kyllä huomaa jos vaikka kuukkelilla hakee kuvahaualla ensin alapalokattilan ja sitten käänteispalokattilan tai kirjoittaa hakuun "wood gasification boiler"
Katselkaa kuvia niin sieltä se selkeä ero löytyy. Mutta jos asian haluaa välttämättä nähdä niin että eroa ei ole niin aivan sama minulle. Minä ainakin näen ja tiedän sen eron polttotekniikassakin. - mihin kaasu meni
Se on käytännössä helposti sillä tavalla että hieno käänteispalo muuttuu tiesmiksipaloksi ellei puu ole kuivaa ja muutenkin sopivaa, melkein höylättyä se pitäisi olla että teoria ja käytäntö kohtaavat.
mutta suomimiehellähän on aina rutikuivat hyvät koivuklapit monivuotiset sorvatut ja millilleen samanpituiset.
näitä näkee pihojen sivuilla ja ulkosaunan seinustoilla pitkin poikin suomenmaata vanha karhuntaljan suojamuovi päällä ja sen päällä pari autonrengasta.- keräilijälämmittäjät
Toimii kyllä mainiosti tavallisella suomalaisella puulla. Kuivaa toki pitää olla, niin kun aina poltettava puu. Rutikuivaa ei tarvitse olla 20% kosteus on riittävä kuivuus. Paremminkin niin päin ettei liian kuivaa saa olla. Puut saa jäädä reilunkokoisiksi koska kattila toimii isoillakin puilla puhtaasti ja tehokkaasti. Näin ollen helpottaa puiden pilkontaa. Pituudessa riittää 5cm tarkkuus, yleensäkin puut tehdään määrämittaan eikä vain pätkitä summissa. Liiteri kuuluu jokaisen puulämmittäjän pihapiiriin.
Nuo mistä sinä kerrot on jätesekapolttolämmittäjiä. Joille on ihan sama mitä sinne pesään menee kun vaan vesi jotenkin lämpenee. Poltettavan tavaran he keräilevät rakennustyömailta, kauppojen takapihoilta ja tienvarsilta. Kaikki jäte poltetaan.
6v lämmitelty käänteispalokattilalla ja oman metsän puilla. Hienosti toimii. Laitteita pitää osata käyttää ja käyttää niihin sopivaa polttoainetta. Se on kyllä tosi että käänbteispalo ei ole jätteenkäsittelylaitos. Mutta on se kyllä kumma kun puukattilassa ei voi klapia polttaa vaan se pitää olla moneen kertaan käytettyä jätepuuta. Ja märkääkin vielä. Nämä säästölämmittäjät täällä kitisevät ettei toimi. Surkeaa sakkia nämä "keräilijälämmittäjät". >näitä näkee pihojen sivuilla ja ulkosaunan seinustoilla pitkin poikin suomenmaata vanha karhuntaljan suojamuovi päällä ja sen päällä pari autonrengasta. <
Vaikka nykyään puhutaan saasteista ja saastuttamisesta, niin ihmettelen tätä puun varastointia maassamme. Ensimmäinen askel saasteettomuuteen puun poltossa on lakisääteisesti ohjata tulisijojen omistajat varastoimaan puut varastoissa. Poltettavat puut pitäisi varastoida aina sisätiloissa,- ei ulkopinoissa. Ulos pinottuna ja sieltä poltettuna puun kosteus on järkyttävällä tasolla, ainakin näinä kosteina syksyinä / talvina.
Siis puun varastointiin aivan säännökset kuin on öljylämmitykseen liittyen.
- ei mainosta
Kannattaisiko kaikkien teorioitansa tänne kirjoittelevien hiukan ensin paneutua esim. käänteispalokattilan sielun elämään. Sitten voisi tutkia miten se ilma siellä kulkee. Ja miten palotahtuma oikein menee. Tuntuu olevan joillekin vaikea ymmärtää. Varmaan näistä pyrolyyseistä, pyörteistä, vastavirta ja muista höpöttäjät eivät ole edes nähneet kattilaa kun kuvisssa netissä. Hyvä sekin niistä selviää kyllä toimintaperiaate aika selvästi. Mutta on ihan turha alkaa kehittelemään juttua ensiöilmattomasta käänteispalosta ja siitä että paloilma kiertäisi jotenkin edes takaisin varastopesän ja toisiopesän välillä. Siellä on liikettä ainoastaan yhteen suuntaan, hormiin päin. Ja kyllä se ilma tulee sinne varastopesään ihan muuta kautta kun sen arinasuuttimen läpi. Ja jos ei tule niin epä ole kaasutuspaloakaan toisiopesässä. Siinä yksi selventävä kuva, katsokaa tarkkaan mistä se ilma tulee...
http://lh4.ggpht.com/_mUSOvJ4LG_0/SlYuNDy5xsI/AAAAAAAAANw/ncQb0tOcFQs/Picture2_thumb[9].jpg?imgmax=800- Lampada Crossfire
Semmosen selittämänä, joka ei ymmärrä, mikä on jäännöshappi.
- jälkeenjäännöskö ???
Lampada Crossfire kirjoitti:
Semmosen selittämänä, joka ei ymmärrä, mikä on jäännöshappi.
Jäännöshappi ei liity mitenkään käänteispalokattiloiden toimintaperiaatteeseen. Palamisen säätöön voi liittyä. Toimintaperiaatetta tässä haettiin, ei mitään anturiarvoja. Olet tainnut oppia uuden sanan kun sitä hoet joka vastauksessa.
- Leakproof doors
jälkeenjäännöskö ??? kirjoitti:
Jäännöshappi ei liity mitenkään käänteispalokattiloiden toimintaperiaatteeseen. Palamisen säätöön voi liittyä. Toimintaperiaatetta tässä haettiin, ei mitään anturiarvoja. Olet tainnut oppia uuden sanan kun sitä hoet joka vastauksessa.
Negative pressure in the boiler reduces smoke.
https://www.youtube.com/watch?v=gKZJFOsDLmU - Tulta munille
jälkeenjäännöskö ??? kirjoitti:
Jäännöshappi ei liity mitenkään käänteispalokattiloiden toimintaperiaatteeseen. Palamisen säätöön voi liittyä. Toimintaperiaatetta tässä haettiin, ei mitään anturiarvoja. Olet tainnut oppia uuden sanan kun sitä hoet joka vastauksessa.
Olet, niin tyhmä ettet käsitä, että jäännöshapen polttamisella nostetaan palmislämpötila näihin sfääreihin ilman katalysaattoria. Ilman sitä kaasu ei pala. Käänteispalon periaate selviää, kun laitat toholla kurkkupurkkiin lieskaa, se kääntyy 180 astetta, siinä on sinulle hölmöläinen käänteispalon periaate.
http://www.smokelessheat.com/Media/GasificationDiagram.jpg - poltaomatmunat
Tulta munille kirjoitti:
Olet, niin tyhmä ettet käsitä, että jäännöshapen polttamisella nostetaan palmislämpötila näihin sfääreihin ilman katalysaattoria. Ilman sitä kaasu ei pala. Käänteispalon periaate selviää, kun laitat toholla kurkkupurkkiin lieskaa, se kääntyy 180 astetta, siinä on sinulle hölmöläinen käänteispalon periaate.
http://www.smokelessheat.com/Media/GasificationDiagram.jpgEdelleenkään ei lyyty mitenkään toimintaperiaatteeseen.
- taitaa palaa jo
Tulta munille kirjoitti:
Olet, niin tyhmä ettet käsitä, että jäännöshapen polttamisella nostetaan palmislämpötila näihin sfääreihin ilman katalysaattoria. Ilman sitä kaasu ei pala. Käänteispalon periaate selviää, kun laitat toholla kurkkupurkkiin lieskaa, se kääntyy 180 astetta, siinä on sinulle hölmöläinen käänteispalon periaate.
http://www.smokelessheat.com/Media/GasificationDiagram.jpgKyllä se kaasu poltetaan ihan tavallisella hapella. No jos sen joku on jo hengittänyt sisään ja ulos niin sitä voisi kutsua jäännöshapeksi.
- atmosmiäs
Jos kävis laittamassa Atmokseen tulet. Onneksi siinä on ensiöilmakin. Muuten voisi tulla yöllä kämpässä kylymä.
- ei mainosta
Näissä sinun mainosvideoissa ei ole mitään uutta. Kaikki tuo on jo kerrottu. Joten mitä uutta näistä pitäisi oppia. Vai ajattelitko pommittaa näitä mainosvideoita sen takia ettei kukaan enää hoksaa sinun tyhmyyttäsi siitä mitä ylempänä väitit?
- Ei ole pakko katsoa
Et sinä niistä mitään opi, siihen olet liian tyhmä.
- turhiavideoita
Ei ole pakko katsoa kirjoitti:
Et sinä niistä mitään opi, siihen olet liian tyhmä.
Ei edelleenkään toimi ilman ensiöilmaa....
- hienot teoriat
Kuinkahan kauan tämä hörhö jaksaa jauhaa että se ilma menee ylöspäin varastopesään siitä arinan reiästä :D
Ja käänteispalossa ei tarvita ensiöilmaa ollenkaan :D
Ja että joku pyörre imee sen jäännöshapen sinne varastopesään ja imuri sitten imee takaisin ja saa aikaan jonkun sfäärin ilman katalysaattoria :D
Ja uutena juttuna kurkkupurkkikäänteispalo :D - felix kattila
Tämä kaveri on päättänyt mullistaa koko kattilateollisuuden. Aika vakuuttavaa tekstiä. Odotetaan sitä uutta mullistavaa kattilaa missä puu kaasuuntuu jäännöshapella ja samaa savukaasua kierrätetään kattilan sisällä ja se ei mene edes hormiin välillä. Saatiin maailmaan ensimmäinen päästötön puukattila. mikähän sen nimeksi tulee. Varmaan felix, kurkkupurkin mukaan.
Olen edelleen sitä mieltä, että ihmiselle on annettava mahdollisuus perääntyä.
Niin, jokainen ymmärtää,- jos ei intä, miten käänteispalokattilassa/kin ensiöilman määrä varasto/palamistilaan ja on tärkein tekkijä. Jos tähän pesään ei annettaisi ilmaa, niin tilanne olisi sama, jos sulkisi 100% vedon.
Jos kuviteltaisiin, miten arinan yläpuolella saataisi ihmeellisesti korkea lämpötila, (ilman ensiöilmaa)joka kaasuunnuttaisi puun, niin tämäkään tilanne ei riittäisi kattilan palamiseen. Säiliön reunat vain pikeentyisi vielä voimakkaammin, koska syntynyt kaasu ei kulkisi arinan alapuolelle. Ensiö ilma on juuri se "kuljetin",joka vie palavan kaasun palokammioon poltettavaksi korkeammassa lämpötilassa.
Taas tuohon kammiossa palamiseen toisio ilman johtamista on toteutettu eri menetelmin. Atmos antaa toisioilman kuuman arinakiven kautta/läpi ja esim. Veda heikommin lämmitettynä kammion eteen. Atmos siis hapettaa kaasun , kaasun kulkiessa arinakiven läpi ja Veda itse palokammiossa.
- atmosmiäs
Tuonhan nyt näköö jo kaukaa että joku maahis/suorasähkö/muu pelle yrittää päteä hienoilla videoilla. Ei raukka ole edes kattilla luonnossa nähänyt saatika siinä yhtään puuta polttanut. Yrittää tulla neuvomaan sellaisia jotka on näiden kanssa vuosia pelannut ja säädellyt ENSIÖ ja TOISIO ilmoja. Vai pitäisikö sanoa hienosti Primääri-ilma ja Sekundääri ilma.
Hyvin muuten taas syttyi. JÄÄNNÖShiilet kasalle arinan reiän ympärille. Reilut klapit siihen molemminpuolin ja palavalla tuohella tuli hiilille. Imuri päälle ja siihen puut päälle. Ja pesä täyteen. Minuutin päästä palokaasut 200 ja sitten luukku kiinni. Siitä ne sitten rauhoittuu kun tuo primääri-ilma vähenee kun tulee vaan varastopesän reijistä mistä kuuluukin. Pidän aina hetken luukkua raolla niin saa alkuvoimaa. Ehkä 100l meni puita pesään. Sillä taas vanha talo pärjää näillä keleillä hyvinkin vuorokauden. On se hienoa että on hyvin toimiva kattila pannuhuoneessa joka on helppo sytyttää ja pitää puhtaana. Ja antaa tehoakin aikas kivasti suomalaisella koivulla.- atmos miäs
markkulievonen kirjoitti:
Mistä kohtaa Atmoksessa tulee ensiöilma varastopesään?
Reikiä on monta. Keraamisissa sivukivissä on molemmin puolin 4 ja ylempänä rautaosassa 4 molemmin puolin muistaakseni myös. Jostain atmoksen kuvista nuo reiät varmaan löytyy.
atmos miäs kirjoitti:
Reikiä on monta. Keraamisissa sivukivissä on molemmin puolin 4 ja ylempänä rautaosassa 4 molemmin puolin muistaakseni myös. Jostain atmoksen kuvista nuo reiät varmaan löytyy.
Niin, tuosta videosta näkyy miten arinaan tulee ilma kiven takapäässä olevasta pyöreästä reiästä, joka ei näy kun kivi on paikallaan. Ilma jakaantuu moniin tiehyeihin ja samalla jäähdyttää kiveä.
Mutta, eikö Atmoksessa tule muuta kautta korvausilmaa tuohon pesään?Mistään videosta / kuvasta en ole havainnut.
https://www.youtube.com/watch?v=FL1DINiPObo- jolupuki
markkulievonen kirjoitti:
Niin, tuosta videosta näkyy miten arinaan tulee ilma kiven takapäässä olevasta pyöreästä reiästä, joka ei näy kun kivi on paikallaan. Ilma jakaantuu moniin tiehyeihin ja samalla jäähdyttää kiveä.
Mutta, eikö Atmoksessa tule muuta kautta korvausilmaa tuohon pesään?Mistään videosta / kuvasta en ole havainnut.
https://www.youtube.com/watch?v=FL1DINiPOboPitäisikö katsoa niitä kuvia uudelleen?
http://www.atmos.eu/english/images/kotle-001-kotle-na-drevo/kotle-001-03.png - markkulievonen.
jolupuki kirjoitti:
Pitäisikö katsoa niitä kuvia uudelleen?
http://www.atmos.eu/english/images/kotle-001-kotle-na-drevo/kotle-001-03.pngLie rakenteita erilaisia, mutta videossa, jossa asennetaan keramiikat kattilaan, niin näkyy vain yksi kattilan rakenteessa oleva kanava, josta ilma tulee ja haaraantuu eri kohtiin. Siis arinakivissä on ilma kanavat.
- jolupuki
markkulievonen. kirjoitti:
Lie rakenteita erilaisia, mutta videossa, jossa asennetaan keramiikat kattilaan, niin näkyy vain yksi kattilan rakenteessa oleva kanava, josta ilma tulee ja haaraantuu eri kohtiin. Siis arinakivissä on ilma kanavat.
Kyllähän tuossa videossakin näkyy ne reiät kivissä ja sitten rautaosassa jos osaa katsoa. Siinä ainakin kun asentaa niitä kivien tiisteitä näky etureunassa yksi reikä. Ne reiät on näissä keraamisilla sivukivillä varustetuissa juuri niin kun "atmosmiäs" kertoi. Mutta rauta osassa taitaa olla vaan 2 kpl reikää per puoli. Reikien määrä tietenkin vaihtelee pesän pituuden mukaan. Mallejahan on monia. Ja niissä malleissa missä ei ole niitä sivukiviä ilmansyöttö on varmaan siten erilainen. Oli siitä kuvakin muistaakseni puulämmityskeskusteluissa.
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=450.0
Kuvien katsominen vaatii kirjautumista sivuiile.
- Takaapäintuntuuparha
Joku onneton typerys omalla nimellään avannut tällaisen keskustelun.
- takkaa päin
Sanoisin kanssa että takkaa päin juu.
Niin, ensiöilman määrä ja kattilan palopesän/ varastopesän muoto vaikuttaa miten voimakkaasti säiliö pikeentyy. Piki on juuri ylimääräiseksi jäänyttä palamatonta kaasua, joka ei ole kulkenut palokammioon. Onneksi tämä piki ei syövytä rakenteita.
Niin, ihanteellilsin tilanne olisi, jos kaikki puusta irtoava kaasu kulkisi palokammioon poltettavaksi, eikä jäisi varastopesään.- .......
Yleensä on hyvä polttaa sekapuuta, silloin lehtipuun poltto välillä polttaa pois noita havupuiden aiheuttamaa pikikerrosta siellä pesässä. Ei jatkuva kuorellisen koivunkaan poltto ole järkevää, sillä siitä taas jää tavaraa sinne savupiippuun. Koivua kun polttaa, niin kattila kyllä on jatkuvasti harmaa, ei tietokaan pien mustasta.
Kova on tuo väittely käänteispalon periaatteesta.Kyllä vieläkin olen sitä mieltä, että klapikasa siellä uunissa palaessaan hiiltyy ja hehkuva hiilikerros nousee ylöspäin. Siihenhän tuo vähäpäästöisyys perustuu, palokaasut pakotetaan tuon hiilikerroksen läpi alapalotilaan, jossa sitten pienellä lisähapella poltetaan niitä palokaasuja. Olen joskus katsellut animaatiota tuosta periaatteesta, oliko se video joskus Termax:n nettisivulla. Jos siellä on tulessa vain pieni vyöhyke arinareiän yläpuolella ja yläpuolella täysin palamtonta puuta, niin eihän se eroa juuri lainkaan alapalokattilasta(esim. Arimax 35) - ei mainosta
....... kirjoitti:
Yleensä on hyvä polttaa sekapuuta, silloin lehtipuun poltto välillä polttaa pois noita havupuiden aiheuttamaa pikikerrosta siellä pesässä. Ei jatkuva kuorellisen koivunkaan poltto ole järkevää, sillä siitä taas jää tavaraa sinne savupiippuun. Koivua kun polttaa, niin kattila kyllä on jatkuvasti harmaa, ei tietokaan pien mustasta.
Kova on tuo väittely käänteispalon periaatteesta.Kyllä vieläkin olen sitä mieltä, että klapikasa siellä uunissa palaessaan hiiltyy ja hehkuva hiilikerros nousee ylöspäin. Siihenhän tuo vähäpäästöisyys perustuu, palokaasut pakotetaan tuon hiilikerroksen läpi alapalotilaan, jossa sitten pienellä lisähapella poltetaan niitä palokaasuja. Olen joskus katsellut animaatiota tuosta periaatteesta, oliko se video joskus Termax:n nettisivulla. Jos siellä on tulessa vain pieni vyöhyke arinareiän yläpuolella ja yläpuolella täysin palamtonta puuta, niin eihän se eroa juuri lainkaan alapalokattilasta(esim. Arimax 35)Ilmasäädöistä, kattilasta ja muista tekijöistä riippuen tuo hiilloksen paksuus pohjalla. Mutta kyllä se palaa alhaalta ja palamaton puuaines painuu alaspäin. Onhan siellä varmaan 20cm tuota hiillosta pohjalla parhaana aikana, mutta myös täysin palamattomia puita päällä. Tuo olen ihan omakohtaisesti todennut monta kertaa. Sen takia käänteispalo toimii paremmin painavalla puulla, esim koivulla.
Muuten tuo sinun tietosi on juuri oikea. Eli hiilloksen läpi poltetaan kaasut. Arinalla annetaan lisähappea ja kaasut poltetaan loppuun toisiopesässä. Juuri näin se toimii. Ja harvahan tietää kuinka paksu tuo hiillikerros on varastopesässä, harva varmaan on sitä mitannut, mutta ei se ole pieni alue arinan ympärillä.
- Edestäpäin
Katsokaapas kuinka saksassa tutkitaan ettei ensiöilmaa pääse pilaamaan palotapahtumaa uudenaikaisessa kattilassa kohdassa 3:40.
https://www.youtube.com/watch?v=KWUbsPhp57w- markkulievonen.
Kerro tarkemmin kun en ymmärrä mistä havainnnostasi on kysymys?
- ymmärrystävailla???
Täällä edelleen tämä jästipää jaksaa väittää ettei ensiöilmaa tarvita. Etkö jo tajua lopettaa. Ensiöilma on pakollinen mutta määrä pitää olla oikea. Selitäpä miten tuo liekki tulee varastopesästä arinan läpi jos sieltä kautta ei ilmaa/virtausta ole. Ja ei sieltä ole virtausta jos sinne ei mitään kautta mene korvausilmaa. Vai miten ajattelit sen imurin vetävän palokaasuja varastopesän kautta.
Ne tutkivat tuossa 3.40 kohdalla ettei luukku vuoda ja sekota tarkasti säädettyä ensiöilmaa. - Imuri vetää kyllä
ymmärrystävailla??? kirjoitti:
Täällä edelleen tämä jästipää jaksaa väittää ettei ensiöilmaa tarvita. Etkö jo tajua lopettaa. Ensiöilma on pakollinen mutta määrä pitää olla oikea. Selitäpä miten tuo liekki tulee varastopesästä arinan läpi jos sieltä kautta ei ilmaa/virtausta ole. Ja ei sieltä ole virtausta jos sinne ei mitään kautta mene korvausilmaa. Vai miten ajattelit sen imurin vetävän palokaasuja varastopesän kautta.
Ne tutkivat tuossa 3.40 kohdalla ettei luukku vuoda ja sekota tarkasti säädettyä ensiöilmaa.Täällä joku tai jotkut luulevat kattilaa joksikin ihmeelliseksi umpioksi.
Sitä sanotaan termiseksi kaasuttamiseksi myötävirtaan. Tämä on se periaate, jota tänä päivänä käytetään tietokoneohjattuna. - Fluidized bed gasifi
Imuri vetää kyllä kirjoitti:
Täällä joku tai jotkut luulevat kattilaa joksikin ihmeelliseksi umpioksi.
Sitä sanotaan termiseksi kaasuttamiseksi myötävirtaan. Tämä on se periaate, jota tänä päivänä käytetään tietokoneohjattuna. - turhaa hommaa
Fluidized bed gasifi kirjoitti:
On kai turha linkitellä tänne tuollaisia siiloja kun eivät mitenkään liity puukattilohin.
- Just for you
turhaa hommaa kirjoitti:
On kai turha linkitellä tänne tuollaisia siiloja kun eivät mitenkään liity puukattilohin.
Semmoselle jonka abstraktion ymmärrystaso on matala.
http://www.fao.org/docrep/t0512e/T0512e13.gif
- ........
Selvastihän se suurin palotapahtuma on siellä lähempänä arinan reikää ja ongelmahan on yleensä se, että sinne palaa sellainen tyhjä tila, joka sitten jossain vaiheessa romahtaa kasaan ja sinne tipahtaa sellaista hieman vähemmän palanutta tilalle. Ei se iisi ole sellaista jatkuvaa puun alasvalumista, vaan tapahtuu silloin tällöin, kun puun paino päällä voittaa tuon hötön puun alakerroksen kantokyvyn.
Kyllä alapalokattilassakin on ongelmia tuon puun alasvalumisen kanssa, kylä sitä savupiipun päästä näkee, milloin puut holvaavat.Nonhan se on ja palaminenhan pesässä pyrkii muutoinkin nousemaan yhä ylemmäs. Käytännön tasolla palaminen ei liene tasaista kuin videoinnissa annetaan ymmärtää. Poltettavan puun laatu/ koko vaikuttanee eniten tuohon alas valumisen tasaisuuteen.
Niin, joku kun kehittelisi pesään sotkian/ annostelijan,joka pitäisi tasaisena arinan yläpuolella puiden /kekäleiden laskeutumisen. Näin puiden kaasuuntuminen olisi tasaista ja koko lämmitysjakso palamiseltaan kuin videoinneissa.- siinä se
markkulievonen kirjoitti:
Nonhan se on ja palaminenhan pesässä pyrkii muutoinkin nousemaan yhä ylemmäs. Käytännön tasolla palaminen ei liene tasaista kuin videoinnissa annetaan ymmärtää. Poltettavan puun laatu/ koko vaikuttanee eniten tuohon alas valumisen tasaisuuteen.
Niin, joku kun kehittelisi pesään sotkian/ annostelijan,joka pitäisi tasaisena arinan yläpuolella puiden /kekäleiden laskeutumisen. Näin puiden kaasuuntuminen olisi tasaista ja koko lämmitysjakso palamiseltaan kuin videoinneissa.siinä riittäisi metallivevy joka saranasta alaspäin riippuisi ja jota määrävälein hiukan liikautettaisiin sivuttain muttaman kerran. se purkaisi holvaantumisen ja laskeuttaisi hiiltymät aina alaspäin.
siinä se kirjoitti:
siinä riittäisi metallivevy joka saranasta alaspäin riippuisi ja jota määrävälein hiukan liikautettaisiin sivuttain muttaman kerran. se purkaisi holvaantumisen ja laskeuttaisi hiiltymät aina alaspäin.
Niin, jos holvaantumisessa on kyse vain palamattomien puiden liian vähäisestä painosta, niin yksinkertaisin tapa tämä olisi ratkaista painon avulla. Teräs ristikko, joka laskeutuu puiden mukana kohti arinan pintaa pitäen arinan yläpuolella olevan hiilloksen riittävän tiiviinä..
- pyro maaniko
Kyllä ne vähän lapselliselta näyttää mm ne keltaset päältä latattavat arimaxit joita mailla näki aikoja taapäin kun vertaa vaikkapa tuohon ylläolevan linkin esittelyyn.
taidamme olla aikamoista takapajulaa ja varsin monella se pajukko onkin sitä asuinpiiriä edelleenkin.
ja tuosta ensiöilmasta eli näin äkkiä asiaa tuntematta sen paremmin ajattelsi että se yks osa sitä ilmaa jotya palaminen kaipaa olisi hyvä kierrättää vaikka suuluukkujen kautta ja varastopesästä palauttaa sitten sen paloaukon kautta prosessiin.
siinä tuuletettaisiin palokaasuja alaspäin jotka sitten prosessissa hydyttävät kokonaisuutta.- lämpeneese
Kyllä se ensiöilma ja toisioilma kunnon kattiloissa esilämmitetään. Jos sitä aletaan kierrätämään niin palotapahtuma sekoilee. Palaminen vaatii happea ei kerran palanutta savukaasua. Ja eiköhän nämä kattila insinöörit ole sen vaihtoehdon jo aikoja sitten tutkineet.
- niin se palaa se
lämpeneese kirjoitti:
Kyllä se ensiöilma ja toisioilma kunnon kattiloissa esilämmitetään. Jos sitä aletaan kierrätämään niin palotapahtuma sekoilee. Palaminen vaatii happea ei kerran palanutta savukaasua. Ja eiköhän nämä kattila insinöörit ole sen vaihtoehdon jo aikoja sitten tutkineet.
no ei se niin varmaa ole se tutkiminen ja insinöörityö siinäkään asiassa.
suomessakin tehtiin 80 -luvulla kattiloita joista ei kyllä juuri se insinööritutkiminen näkynyt oli ne niin kömpelöitä kyhäelmiä varsin monet mallit.
eli kokeiluja ne oli ja heti ensimmäinenkin kattila piti saada myytyä kun kaikilta oli rahat loppu jo aloitettaessa pannuyritystä.
eikä tuossa ole kyse pakokaasujen kierrätyksestä vaan raittiin paloilman tuontia pitkin kuumia pintoja ja varastopesän yläosaan lopuksi josta huutelevat mennessään jo höyrystyvien klapien kaasuja sinne poltopisteeseen. - lämpeneese
niin se palaa se kirjoitti:
no ei se niin varmaa ole se tutkiminen ja insinöörityö siinäkään asiassa.
suomessakin tehtiin 80 -luvulla kattiloita joista ei kyllä juuri se insinööritutkiminen näkynyt oli ne niin kömpelöitä kyhäelmiä varsin monet mallit.
eli kokeiluja ne oli ja heti ensimmäinenkin kattila piti saada myytyä kun kaikilta oli rahat loppu jo aloitettaessa pannuyritystä.
eikä tuossa ole kyse pakokaasujen kierrätyksestä vaan raittiin paloilman tuontia pitkin kuumia pintoja ja varastopesän yläosaan lopuksi josta huutelevat mennessään jo höyrystyvien klapien kaasuja sinne poltopisteeseen.Noinhan se toimii jo nyt esim. atmoksessa. Ei siis uusi keksintö. Ja suomalaiset ei edes osaa puukattiloita tehdä, se nyt on tiedetty jo vuosikymmeniä.
- Km9003
lämpeneese kirjoitti:
Kyllä se ensiöilma ja toisioilma kunnon kattiloissa esilämmitetään. Jos sitä aletaan kierrätämään niin palotapahtuma sekoilee. Palaminen vaatii happea ei kerran palanutta savukaasua. Ja eiköhän nämä kattila insinöörit ole sen vaihtoehdon jo aikoja sitten tutkineet.
Ei se ole kerran palanutta kaasua vaan pyrolyysikaasua, jota kuumennetaan, niin ei tarvita katalyyttiä. Jos sille liian varhaisessa vaiheessa annetaan happea, niin se palaa ennen aikojen ja tuottaa tervaa ja nokea.
- Eihapellaturata
Km9003 kirjoitti:
Ei se ole kerran palanutta kaasua vaan pyrolyysikaasua, jota kuumennetaan, niin ei tarvita katalyyttiä. Jos sille liian varhaisessa vaiheessa annetaan happea, niin se palaa ennen aikojen ja tuottaa tervaa ja nokea.
Laitteiston toiminta perustuu niin sanottuun palamattomaan tuleen, eli palamisilma johdetaan tulipunaisena hehkuvan hiilikerroksen läpi, kuten normaalissakin palotapahtumassa, mutta sille ei anneta tarpeeksi happea.
- Woodgas
Joku kotimainen "keksijä" on sattunut nimeämään kaasutuksen ja kaasun polton puhtaasti erittelevät, uudempaan tekniikkaan perustuvat kattilat Suomessa "käänteispaloisiksi", mitä luultavimmin ymmärtämättä olennaista ja nähtyään ns. perus mallin kuvan. Muualla nimitys kuvaa olennaista eroa liittyen kattilan toimintaan "Wood Gasification boiler" tai "Der Holzvergaserkessel".
Miksi kaasun polton täytyy tapahtua "käänteisesti", alaspäin (verrattuna yläpaloon?) kattilan luokittelua tehtäessä? Nykyisin törmää yhä useammin "perinteisestä", suomalaisen määritelmän kriteerit täyttävästä poikkeavaan wood gasification tai holzvergaser kattilan rakenteeseen. - Arto Sotavalta
Täältä puuttuvat häkäpönttoasiantuntijat.
http://cdn.discogs.com/ceKtZUUD3QnfJbVOTEczc34md3I=/fit-in/597x595/filters:strip_icc():format(jpeg):mode_rgb():quality(96)/discogs-images/R-4738162-1376584905-5372.jpeg.jpg - Arska0132
Yhtä lailla ala-kuin käänteispaloisessakin alimpana on hehkuva hiilikerros joka palaa hiiltymällä, sen päällä kerros kuivatislautuvaa polttoainetta, jossa puusta haihtuu palavia kaasuja kunnes jäljellä on vain hiiltä, ja koko loppu kasa kuivuu ja lämpiää. Vesihöyry ja palavat kaasut kulkevat hiilikerroksen läpi jossa hiilidioksidi hajoaa hiilimonoksidiksi, vesi ja hiili muodostavat vetyä ja hiilidioksidia(häkää), jotka palavat toisioilman hapella kaasuliekillä.
"niin se palaa se" passaako kysyä mitä valmistajia tarkoitat? Käytännön tasolla alapalo kattilan palamiseen liittyvät tekijät eroaa käänteispalokattilan toiminnasta huomattavasti. Tuohon liittyy, miten 80- luvulla alapalokattilat helposti syöpyivät säiliön sisältä puhki. Säilön seinämiin muodostui syövyttävää happoa pinnan pysyessä kosteana.
Tuohon ongelmaan liittyi myös kattilan rakenne eli kattilan lämpötilaerot olivat suuria.
Ymmärtääkseni myös käänteispalo kattila vaatii hyvän veden kierrätyksen (kattilan suunnitelu) estäessä pesän syöpymistä. Tosin itse säiliön lömpötila on korkeampi käänteispalokattilassa puiden hiillostuessa paksummalta kerrokselta. Samoin ensiöilma työntää kosteutta pois käänteispalokatttilan pesästä.- Arska0132
Pesä syöpyy sisältä pyrolyysikaasujen vaikutuksesta, veden kierto ei paljoa auta siihen kun kuumenevasta puusta haihtuu luonnontärpättejä, rikin ja kloorin oksideja ja vettä (-->rikki-ja suolahappoa), vika on materiaalin ja polttoaineen valinnassa, jos vain klapeja polttaa niin normaali kylmäsitkeä rakenneteräs kestää hyvin kymmeniä vuosia mutta hake on sen verran pienempää palakooltaan ja kuivatislautuu nopeammin -->isompi happopäästö jolloin makasiini tulisi olla AISI 316:tta(18% Cr 10% Ni 3% Mn) tai tulenkestävää levyä. Mustan levyn syöpymisnopeus omakotitalon lämmityskäytössä on kokemusperäisesti luokkaa 1mm / 3kk hakkeella lämmittäessä. Palaturvetta en suosittelisi kokeilemaan uuten kuin haponkestävässä pesässä ja silloinkin korkeintaan puolet puun seassa, turpeen käryt ovat vielä syövyttävämpiä ja kuumempoia kuin puun.
Eikös kattilaan tulevan tuloveden lämpötilan nostaminen juuri estä kondesoitumisen muodostusta ja siten teräksen syöpymistä? Tiedän, miten kattila aikoinaan syöpyi muutamassa vuodessa tuloputken läheisyydestä kylmän veden aiheuttaman kondessoitumisen takia.
En tiedä, mutta väittävät, miten kriittinen lämpötila olisi 65C. kondesoitumisen estämistä ajatellen.- Arska0132
Terminen korroosio on eri asia kuin pyrolyysikaasujen syövytys, mutta joissakin kattiloissa on tehty aikanaan se virhe että paluuvesi on ohjattu johonkin alakulmaan, ja saatu aikaan puhkiruostuva rakenne; paras paikka paluulle kestävyyden kannalta on kannessa jotta saataisiin kattilan veden lämpö mahdollisimman tasaiseksi sen 50 asteen lämpötilaeron sijasta. Kaukolämpölaitoksissa ja yli 200 kW kattiloissa yleisesti rakennetaan ristiinshunttaus, jossa kattialsta lähtevällä, vaikka 105-asteisella, vedellä lämmitetään paluuvettä esim. 85-95 asteeseen ja samalla kertaa paluuvedellä jäähdytetään putkistoon lähtevä vesi 105 asteesta 80-90 asteeseen.
65 astetta on ihan liian alhainen, palokaasuista tervat tiivistyvät kattilan tulipintoihin jos veden lämpö laskee alle 80:n, aina pitäisi koettaa sada veden lämpö psymään yli 85 asteen koko lämmityksen ajan tuon tervakondensoitumisen takia. Veden kolmoispiste on 140 asteen hujakoilla, eli tätä alemmassa lämpötilassa riittävän kylläinen höyry pisaroituu, vaikka lämpötila on yli kiehumispisteen. Monessa kattilassa on valitettavasti vakiona jotain 72-asteisia termostaatteja, joita ei välttämättä putkimieskään tajua vaihtaa kattilaa asentaessa esim. 82- tai 88-asteisiin. Tällä vältettäisiin paljon kattiloiden tervaantumisongelmia.- markkulievonen.
>Tällä vältettäisiin paljon kattiloiden tervaantumisongelmia. <
Tervaantuminen kriittisistä pinnoista on jo harvinaista tämän päivän käänteispalokattiloilla.Niin, puhtaasti palamisen ansiosta. Taas palopesä pikeentyy kitupolton / puun kaasuuntumisen tähden.
Täysin pikeentymätöntä kattilaa ei liene, vaikka lämpötila saataisi kauttaaltaan 90C.
>Terminen korroosio on eri asia kuin pyrolyysikaasujen syövytys, mutta joissakin kattiloissa on tehty aikanaan se virhe että paluuvesi on ohjattu johonkin alakulmaan, ja saatu aikaan puhkiruostuva rakenne;<
Jos tuo mielikuvasi olisi totta, niin 80% kattiloista olisi puhkiruostuvia susia. Atmos kattiloissa kauttaaltaan kattilan tulovesi on alanurkkaan tuleva ja ymmärrän, että näin veden kierto on saatu ohjatuksi tehokkaasti kattilan etuosaan.
Niin, itse ymmärrän, miten puusta vapautuvat syövyttävät aineet vaikuttavat syövyttävästi yhdessä juuri kostean kondensoitumisen kanssa. Jos kattilan pinta on kuiva, niin syöpymistä ei tapahdu. >paras paikka paluulle kestävyyden kannalta on kannessa jotta saataisiin kattilan veden lämpö mahdollisimman tasaiseksi sen 50 asteen lämpötilaeron sijasta. <
Mutta, eihän oikein asennetussa kattilassa veden lämpötilaero ole kuin muutaman asteen,.- alle 10 astetta.
Omassa kattilassani on 82C termostaatti ja "veden sekoittaja" ja siten kattilan paluuvesi on lämmityksen aikana 77......79C. Lämpötilaan vaikuttaa kierovesipunmpun teho ja putkistus kulmineen.- Arska0132
markkulievonen kirjoitti:
>paras paikka paluulle kestävyyden kannalta on kannessa jotta saataisiin kattilan veden lämpö mahdollisimman tasaiseksi sen 50 asteen lämpötilaeron sijasta. <
Mutta, eihän oikein asennetussa kattilassa veden lämpötilaero ole kuin muutaman asteen,.- alle 10 astetta.
Omassa kattilassani on 82C termostaatti ja "veden sekoittaja" ja siten kattilan paluuvesi on lämmityksen aikana 77......79C. Lämpötilaan vaikuttaa kierovesipunmpun teho ja putkistus kulmineen.Kovinkaan monessa klapikattilassa ei ole shunttia vakiona, ja järjestelmän kokonaisrakenne vaikuttaa paluuveden lämpötilaan, mikä taas vaikuttaa termiseen korroosioon ja lämpötilanvaihtelujen aikaansaamaan väsymiseen. Pahin ratkaisu taitaa olla se että iso varaaja yhdistetään johonkin tyhjennysyhteeseen ja kannesta otetaan latauspumpulla kuumaa vettä varaajaan niin paluuvesi voi olla 20-80 asteen välillä.
Tuo musta/AISI-sekasauma taas on arka, mikäli ei hitsata puikolla (parempi hitsiaineen liittyminen perusaineeseen kuin autopeltivermeillä ja yliseostettu hitsiaine, magin lämmöntuonti ei lämmitä saumaa riittävän leveältä jo shitsari tekee pienenkin virheen), toinen pointti on se että levyillä pitää olla joustotilaa ja happoinen ohuempaa kuin musta niin minimoidaan lämpölaajenemisen repiminen saumaan. - miksi kuvittelet??
Arska0132 kirjoitti:
Kovinkaan monessa klapikattilassa ei ole shunttia vakiona, ja järjestelmän kokonaisrakenne vaikuttaa paluuveden lämpötilaan, mikä taas vaikuttaa termiseen korroosioon ja lämpötilanvaihtelujen aikaansaamaan väsymiseen. Pahin ratkaisu taitaa olla se että iso varaaja yhdistetään johonkin tyhjennysyhteeseen ja kannesta otetaan latauspumpulla kuumaa vettä varaajaan niin paluuvesi voi olla 20-80 asteen välillä.
Tuo musta/AISI-sekasauma taas on arka, mikäli ei hitsata puikolla (parempi hitsiaineen liittyminen perusaineeseen kuin autopeltivermeillä ja yliseostettu hitsiaine, magin lämmöntuonti ei lämmitä saumaa riittävän leveältä jo shitsari tekee pienenkin virheen), toinen pointti on se että levyillä pitää olla joustotilaa ja happoinen ohuempaa kuin musta niin minimoidaan lämpölaajenemisen repiminen saumaan.Missä aikakaudessa elänet??? Jokaiseen kattilaan asennetaan ladomat järjestelmä tai vastaava.
Tämä on kattilan valmistajan vaatimus jo takuu ehdoissa. - Arska0132
miksi kuvittelet?? kirjoitti:
Missä aikakaudessa elänet??? Jokaiseen kattilaan asennetaan ladomat järjestelmä tai vastaava.
Tämä on kattilan valmistajan vaatimus jo takuu ehdoissa.Ei kaikkien valmistajien, eikä ole välttämätön jos kattila tilataan yhteillä vapaakierrolle varaajaan, yleistä vanhemilla asiakkailla että halutaan 50mm putkitus varaajaan vapaakierrolla. Silloin paluuyhde tulee korkeussuunnassa n.40 cm kattilan yläreunan alapuolelle kohtaan jossa on iso vesitila, jotta kylmä paluuvesi sekoaa hyvin kattilan kuumaan veteen. Ei kaikkiin järjestelmiin tule latauspumppuja, ja vaikka tulisikin niin kyllä niitä klapikattiloita menee paljon vanhojen tilalle, joissa sitä ei ole alun alkaenkaan ollut. Millä valmistajalla takuu vaatii laddomatin, ja kieliikö se siitä että valmsitaja tietää käyvän huonosti jos paluu kytketään liian alas?
- Panu5vkandansa
"Terminen korroosio on eri asia kuin pyrolyysikaasujen syövytys,"
No on juu, koska jälkimmäinen on hölynpölyä, vain kondenssilla on merkitystä.
- NiCrMoa
Virumislujuus ei riitä, niin päällystetään keraameilla.
Teräkseen lisätään kromia ja nikkeliä, niin se kestää kuumuutta. Ruostumattomissa ongelmana on suuri lämpölaajenemiskerroin.- markkulievonen.
Niimpä. Tu on totta, miten hitsatut saumat elävät muuttuvissa lämpötiloissa, jos yhdistetaaän teräs ja Aisi 316. Moni on joutunut korjailemaan saumaoja vuosien saatossa
- 1+8
markkulievonen. kirjoitti:
Niimpä. Tu on totta, miten hitsatut saumat elävät muuttuvissa lämpötiloissa, jos yhdistetaaän teräs ja Aisi 316. Moni on joutunut korjailemaan saumaoja vuosien saatossa
Tuo haponkestävä / musta rakenne tuskin on mikään ongelma, jos se on vain oikeaoppisesti tehty.
Oma kattila (kespes) on noin puoliksi haponkestävää terästä. Kokonaan mustasta ei edes tehdä.
Sisäosat hitsataan puikolla. Sekaliitoksissa taisi olla useampikin lisäaine käytössä.
Valmistustekniikka hiukan aataminaikuinen, mutta toisaalta voi odottaa pitkää ikää.
Yksi tietysti kestoikää lisäävä on, että kattila tykkää lämmöstä.. Alta 80 asteen "lämmittäjiltä" eli säästäjiltä, saattaa kattila laskea alleen jo alta kymmenen vuoden. - ei kestä..
1+8 kirjoitti:
Tuo haponkestävä / musta rakenne tuskin on mikään ongelma, jos se on vain oikeaoppisesti tehty.
Oma kattila (kespes) on noin puoliksi haponkestävää terästä. Kokonaan mustasta ei edes tehdä.
Sisäosat hitsataan puikolla. Sekaliitoksissa taisi olla useampikin lisäaine käytössä.
Valmistustekniikka hiukan aataminaikuinen, mutta toisaalta voi odottaa pitkää ikää.
Yksi tietysti kestoikää lisäävä on, että kattila tykkää lämmöstä.. Alta 80 asteen "lämmittäjiltä" eli säästäjiltä, saattaa kattila laskea alleen jo alta kymmenen vuoden.Vahoissa kattiloissa ainakin saumoja on jouduttu korjailemaan.
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
eerikäinen novassa sanoi ei kukaan enää aja manuaalivaihteilla
meillä on 3 autoa talissa ja kaikissa manuaalilaatikot, on meillä vielä tämmöiset vaikka toisin puhutaan.1831994Ilo, joka nousee silmiisi saakka
kun katseemme kohtaavat. Olet energinen, aito, ihana. Välillä tuijotat suoraan silmiini - enkä hämmenny, katson takaisin671686Jokaisella on omat syntinsä
Minä olisin niin mielelläni sinun. Ehkä joskus viittasitkin siihen. Olet nainen ajatuksissani jatkuvasti ja taidat tietä791492En oikeasti
Tiennyt että sinulla on ollut vaikeuksia ja huonoja aikoja. Olen oikeasti pahoillani, ja olisin myös toiminut eritavoin1461406- 481324
90-luvulla maa syöksyi lamaan, ja silloinkin oli syypäinä samat tahot kuin nyt
Laman aiheuttajat olivat demarivetoinen virheellinen finanssipolitiikka, sekä ay-liikkeen taipumattomuus tilanteessa mik1191072- 173987
Vakava varoitus perussuomalaisista!
Keskustan Annika Saarikolta veret seisauttavaa tekstiä, lukekaa uutinen kokonaisuudessaan, tässä siitä maistiainen: ”Ke212938Mä olisin niin iloinen
Jos vielä joskus nähtäis.. Ollaanko tulkittu mies toisiamme väärin?. Kumpikin luuli ettei toinen tykkää, vaikka molemmat60784Olisitko ihminen minulle. Ihan ihminen vain.
Tiedätkö, että saan kyyneleet silmiini, niin syvästi sinua kaipaan. Meidän välillä on jotain todella syvää, kaunista ja43774