Näin teen fyysikosta filosofin

Mielenkiintoista.

Onko luonto eli Schrödingerin kissa mittauksen jälkeen loogisesti kaksiarvoinen?

Alkuräjähdysteoria on kvanttifysiikan totuuksien vastainen.

ammann kirjoitti:

Mielenkiintoista.

Onko luonto eli Schrödingerin kissa mittauksen jälkeen loogisesti kaksiarvoinen?

Alkuräjähdysteoria on kvanttifysiikan totuuksien vastainen.

Lue lisää

Kvanttifysiikka kykenee kertomaan vain alkeishiukkastason tapahtumista. Schrödingerin kissa on yksi väärinymmärretimmistä analogioista. Kvantilliset ilmiöt kuolevat dekoherenssiin paljon ennen kissin kokoa.

Alkuräjähdysteoria ei ole kvanttifysiikan vastainen, mutta sinä yrität tehdä kvanttifysiikasta lasten palikkapeliä. Sitä se ei ole.

Jos haluat filosofoida, lue alkuun Kallio-Tamminen: "Kvantillinen todellisuus". Se on kirjoitettu kvanttifyysikon filosofian alaa olevan väitöskirjan perusteella. Ei ole herättänyt fyysikoiss sen suurempaa keskustelua. Fyysikko laskee, ei filosofoi.

ei filosofiaa kirjoitti:

Kvanttifysiikka kykenee kertomaan vain alkeishiukkastason tapahtumista. Schrödingerin kissa on yksi väärinymmärretimmistä analogioista. Kvantilliset ilmiöt kuolevat dekoherenssiin paljon ennen kissin kokoa.

Alkuräjähdysteoria ei ole kvanttifysiikan vastainen, mutta sinä yrität tehdä kvanttifysiikasta lasten palikkapeliä. Sitä se ei ole.

Jos haluat filosofoida, lue alkuun Kallio-Tamminen: "Kvantillinen todellisuus". Se on kirjoitettu kvanttifyysikon filosofian alaa olevan väitöskirjan perusteella. Ei ole herättänyt fyysikoiss sen suurempaa keskustelua. Fyysikko laskee, ei filosofoi.

Lue lisää

Hyvä on, matematiikkaa sitten.

1) Onko alkuräjähdys täysin varma tapahtuma?
2) Mikä on alkuräjähdyksen todennäköisyys?

ei filosofiaa kirjoitti:

Kvanttifysiikka kykenee kertomaan vain alkeishiukkastason tapahtumista. Schrödingerin kissa on yksi väärinymmärretimmistä analogioista. Kvantilliset ilmiöt kuolevat dekoherenssiin paljon ennen kissin kokoa.

Alkuräjähdysteoria ei ole kvanttifysiikan vastainen, mutta sinä yrität tehdä kvanttifysiikasta lasten palikkapeliä. Sitä se ei ole.

Jos haluat filosofoida, lue alkuun Kallio-Tamminen: "Kvantillinen todellisuus". Se on kirjoitettu kvanttifyysikon filosofian alaa olevan väitöskirjan perusteella. Ei ole herättänyt fyysikoiss sen suurempaa keskustelua. Fyysikko laskee, ei filosofoi.

Lue lisää

Mielestäni Schrödingerin kissa -paradoksi on tieteellisen ajattelun keskeisin ongelma, koska siinä otetaan kantaa siihen, millainen maailma on ja miten sitä pitäisi
lähestyä.

Mikä on sen oikea ratkaisu?

Mitä mieltä on fyysikko ja mitä filosofi?

Laskea vai filosofoida?

ammann kirjoitti:

Mielestäni Schrödingerin kissa -paradoksi on tieteellisen ajattelun keskeisin ongelma, koska siinä otetaan kantaa siihen, millainen maailma on ja miten sitä pitäisi
lähestyä.

Mikä on sen oikea ratkaisu?

Mitä mieltä on fyysikko ja mitä filosofi?

Laskea vai filosofoida?

Lue lisää

Kvanttifysiikan suuri mies Feynman sanoi "laskea."
En tiedä, että filosofiset pohdinnat olisivat juurikaan vieneet tiedettä eteenpäin. Köpenhaminalaisen koulukunnan tulkintaa voidaan pitää mielenkiintoisena, mutta mitä fysiikkaan tulee, niin hekin laskivat.

ammann kirjoitti:

Hyvä on, matematiikkaa sitten.

1) Onko alkuräjähdys täysin varma tapahtuma?
2) Mikä on alkuräjähdyksen todennäköisyys?

1. Alkuräjähdysteorioita on yksityiskohdiltaan erilaisia, mutta tietääkseni kilpailevaa teoriaa ilman minkäänlaista alkuräjähdystä, ei ole. Täysin varmat väittämät kuuluvat uskontoihin, eivät tieteeseen. Sanotaan, että BB on järjellisen epäilyn ulkopuolella.

2. Edellisen perusteella alkuräjähdyksen todennäköisyys on suurella varmuudella 1.

Toisessa ketjussa yliopiston fysiikan kurssikirjaan viitannutta arvosteltiin auktoriteettiuskoiseksi. Minun fysiikanopintoni ovat sen verran suppeat, että kosmologian perusteiden kohdalla minun on pakko uskoa auktoriteetteihin. Mikäli nyt tiedemaailman konsensusta voidaan pitää auktoriteettinä.

Tieteestä ja miksi ei filosofiastakin on ihan kiva keskustella ja vääntää kättä sen populaarin tiedonkin varassa, mitä maallikko voi parhaimmillaan kyetä omaksumaan. Meikäläisen tietotasolla olevalla ei kuitenkaan ole mitään uutta annettavaa mihinkään tieteenhaaraan.

agnoskepo kirjoitti:

Kvanttifysiikan suuri mies Feynman sanoi "laskea."
En tiedä, että filosofiset pohdinnat olisivat juurikaan vieneet tiedettä eteenpäin. Köpenhaminalaisen koulukunnan tulkintaa voidaan pitää mielenkiintoisena, mutta mitä fysiikkaan tulee, niin hekin laskivat.

Lue lisää

Tuokin on eräänlainen filosofisen pohdinnan tulos, että tieteen täytyy edetä laskemalla ja kokeellisella todentamisella. Se on luonnontieteen filosofiaa, jonka paljolti fysiikkaan toi Galileo Galilei.

agnoskepo kirjoitti:

1. Alkuräjähdysteorioita on yksityiskohdiltaan erilaisia, mutta tietääkseni kilpailevaa teoriaa ilman minkäänlaista alkuräjähdystä, ei ole. Täysin varmat väittämät kuuluvat uskontoihin, eivät tieteeseen. Sanotaan, että BB on järjellisen epäilyn ulkopuolella.

2. Edellisen perusteella alkuräjähdyksen todennäköisyys on suurella varmuudella 1.

Toisessa ketjussa yliopiston fysiikan kurssikirjaan viitannutta arvosteltiin auktoriteettiuskoiseksi. Minun fysiikanopintoni ovat sen verran suppeat, että kosmologian perusteiden kohdalla minun on pakko uskoa auktoriteetteihin. Mikäli nyt tiedemaailman konsensusta voidaan pitää auktoriteettinä.

Tieteestä ja miksi ei filosofiastakin on ihan kiva keskustella ja vääntää kättä sen populaarin tiedonkin varassa, mitä maallikko voi parhaimmillaan kyetä omaksumaan. Meikäläisen tietotasolla olevalla ei kuitenkaan ole mitään uutta annettavaa mihinkään tieteenhaaraan.

Lue lisää

Alkuräjähdysteorian mukaan todennäköisyys sille tapahtumalle, että sinä luet tätä tekstiä, on häviävän pieni. Etkö ole täysin varma omasta olemassaolostasi, koska alkuräjähdysteoria ennustaa toisin? Täysi varmuus on oikea alkuarvo päättelylle.

ammann kirjoitti:

Alkuräjähdysteorian mukaan todennäköisyys sille tapahtumalle, että sinä luet tätä tekstiä, on häviävän pieni. Etkö ole täysin varma omasta olemassaolostasi, koska alkuräjähdysteoria ennustaa toisin? Täysi varmuus on oikea alkuarvo päättelylle.

Lue lisää

Täysi varmuus on oikea arvo jo tapahtuneelle tapahtuneelle, on sen tapahtuminen ollut kuinka epätodennäköistä tahansa.

Itse asiassa jos valitsemme minkä tahansa riittävän kompleksisen prosessin, sen tulos on aina hyvin epätodennäköinen. Mutta jos jokin tulos realisoituu, on sen todennäköisyys silloin tasan1.

Ja kyllä. Olen varma omasta olemassaolostani, vaikka juuri minunkaltaiseni ihmisen syntyminen olisi ollut miten epätodennäköistä tahansa.

pkeckman kirjoitti:

Tuokin on eräänlainen filosofisen pohdinnan tulos, että tieteen täytyy edetä laskemalla ja kokeellisella todentamisella. Se on luonnontieteen filosofiaa, jonka paljolti fysiikkaan toi Galileo Galilei.

Lue lisää

Itse kannatan kriittistä relismia, jos tieteenfilosofioista täytyy jotain kannattaa. Tieteenfilosofia on pohjaton suo ja lähinnä ammattifilosofien kenttää. Tieteen tekijöille filosofioilla ei juurikaan ole merkitystä. Luonnontieteissä tohtorintutkinnon saa käymättä ainuttakaan filosofian kurssia.

agnoskepo kirjoitti:

Itse kannatan kriittistä relismia, jos tieteenfilosofioista täytyy jotain kannattaa. Tieteenfilosofia on pohjaton suo ja lähinnä ammattifilosofien kenttää. Tieteen tekijöille filosofioilla ei juurikaan ole merkitystä. Luonnontieteissä tohtorintutkinnon saa käymättä ainuttakaan filosofian kurssia.

Lue lisää

Luonnontieteellisen tohtorintutkinnon opinnoissa on sitten mielestäni melko suuri vajavaisuus. Esimerkiksi tieteen historia ja filosofia -kurssit olisivat kehittäviä, sillä auttavathan ne näkemään miten tiede on kehittynyt ja miten se on saavuttanut nykyisen asemansa. Itse kävin niitä opintoja mielenkiinnon vuoksi jo ensimmäisenä opintovuotenani. Onhan se ensin muodostettava näkemys siitä mitä tiede on ennenkuin sitä alkaa harrastamaan. (jätin kyllä opinnot kesken).

pkeckman kirjoitti:

Luonnontieteellisen tohtorintutkinnon opinnoissa on sitten mielestäni melko suuri vajavaisuus. Esimerkiksi tieteen historia ja filosofia -kurssit olisivat kehittäviä, sillä auttavathan ne näkemään miten tiede on kehittynyt ja miten se on saavuttanut nykyisen asemansa. Itse kävin niitä opintoja mielenkiinnon vuoksi jo ensimmäisenä opintovuotenani. Onhan se ensin muodostettava näkemys siitä mitä tiede on ennenkuin sitä alkaa harrastamaan. (jätin kyllä opinnot kesken).

Lue lisää

Kuulemma joku yliopisto vaatii myös tieteenfilosofiaa tohtorintutkintoon, mutta ilmeisesti eivät läheskään kaikki. Tämä kertonee jotain luonnontieteilijöiden filosofian arvostuksesta.
Tieteen historia on kiinnostava ja jokaisen pitäisi ainakin omalta alaltaan hallita myös historiaa, mutta sekään ei ole vaatimuksena tohtorintutkinossa. Minulle tieteenhistoria on jonkinlainen intohimo; ollut jo neljättäkymmentä vuotta. Alkaa kirjahyllystä loppua tila.

agnoskepo kirjoitti:

Täysi varmuus on oikea arvo jo tapahtuneelle tapahtuneelle, on sen tapahtuminen ollut kuinka epätodennäköistä tahansa.

Itse asiassa jos valitsemme minkä tahansa riittävän kompleksisen prosessin, sen tulos on aina hyvin epätodennäköinen. Mutta jos jokin tulos realisoituu, on sen todennäköisyys silloin tasan1.

Ja kyllä. Olen varma omasta olemassaolostani, vaikka juuri minunkaltaiseni ihmisen syntyminen olisi ollut miten epätodennäköistä tahansa.

Lue lisää

Mitä muuta matematiikka on kuin filosofointia, tiedon tuottamista ajattelemalla?

agnoskepo kirjoitti:

Kuulemma joku yliopisto vaatii myös tieteenfilosofiaa tohtorintutkintoon, mutta ilmeisesti eivät läheskään kaikki. Tämä kertonee jotain luonnontieteilijöiden filosofian arvostuksesta.
Tieteen historia on kiinnostava ja jokaisen pitäisi ainakin omalta alaltaan hallita myös historiaa, mutta sekään ei ole vaatimuksena tohtorintutkinossa. Minulle tieteenhistoria on jonkinlainen intohimo; ollut jo neljättäkymmentä vuotta. Alkaa kirjahyllystä loppua tila.

Lue lisää

Eri tieteet ovat Suuren Synteesin tekijöitä. Eiköhän ns. Viimeinen teoria ole jonkinlainen Suuri Synteesi ja luonteeltaan induktiivinen.

ammann kirjoitti:

Mitä muuta matematiikka on kuin filosofointia, tiedon tuottamista ajattelemalla?

Matematiikka on eksaktia, filosofia on kaukana eksaktista.
Filosofiassa voidaan esittää täysin päinvastaisia väitteitä, jotka ovat kuitenkin filosofisesti oikein. Matemaatiikassa näin ei voida tehdä.

Oletkohan perehtynyt itse lainkaan moderniin filosofiaan, esimerkisi relativismiin? Ovatko seuraavat nimet tuttuja (Lainaukset; Ilkka Niiniluoto: Totuuden Rakastaminen):

Fayerabed, (tiedettä ei voi erottaa astrologiasta, keijukaistaruista,kreationismista ja voodoosta" )

Latour, (oletan, että tiede ei ole rationaalinen)

Collins (luonnollisella maailmalla on pieni tai olematon osuus tieteellisen tiedon konstuoimisessa)

Woolgar (tieteelliset objektit, kuten pulsarit eivät ole olemassa ennen
keksimistään, vaan syntyvät sosiaalisten verkostojen myötä)

Paljonko luulet luonnontieteilijöiden antavan painoarvoa tällaisille filosofeille tutkimustyötä tehdessään? Entä voiko heidän ajatelmiaan rinnastaa matematiikkaan?

pkeckman kirjoitti:

Tuokin on eräänlainen filosofisen pohdinnan tulos, että tieteen täytyy edetä laskemalla ja kokeellisella todentamisella. Se on luonnontieteen filosofiaa, jonka paljolti fysiikkaan toi Galileo Galilei.

Lue lisää

Voisiko filosofointi olla johtopäätösten perustelua? Silloin fyysikonkaan ei tarvitsisi kieltää filosofointiaan.

ammann kirjoitti:

Eri tieteet ovat Suuren Synteesin tekijöitä. Eiköhän ns. Viimeinen teoria ole jonkinlainen Suuri Synteesi ja luonteeltaan induktiivinen.

Itse en usko "Suureen Synteesiin". Fysiikassa GUT on ehkä mahdollinen, mutta kaikki tieteet yhdistävä "Suuri Synteesi" lienee haavetta. Esimerkiksi biologian eri osa-alueiden tutkijat eivät ymmärrä enää edes toistensa käyttämää terminologiaa, menetelmistä ja tutkimusartikkeleista puhumattakaan.

ammann kirjoitti:

Voisiko filosofointi olla johtopäätösten perustelua? Silloin fyysikonkaan ei tarvitsisi kieltää filosofointiaan.

Kukaan täysipäinen ei kiistä kokeellisen fysiikan saavutuksia, mutta jos teoreettisen fysiikan kurssia täytyy reivata, niin silloin reivataan.

agnoskepo kirjoitti:

Matematiikka on eksaktia, filosofia on kaukana eksaktista.
Filosofiassa voidaan esittää täysin päinvastaisia väitteitä, jotka ovat kuitenkin filosofisesti oikein. Matemaatiikassa näin ei voida tehdä.

Oletkohan perehtynyt itse lainkaan moderniin filosofiaan, esimerkisi relativismiin? Ovatko seuraavat nimet tuttuja (Lainaukset; Ilkka Niiniluoto: Totuuden Rakastaminen):

Fayerabed, (tiedettä ei voi erottaa astrologiasta, keijukaistaruista,kreationismista ja voodoosta" )

Latour, (oletan, että tiede ei ole rationaalinen)

Collins (luonnollisella maailmalla on pieni tai olematon osuus tieteellisen tiedon konstuoimisessa)

Woolgar (tieteelliset objektit, kuten pulsarit eivät ole olemassa ennen
keksimistään, vaan syntyvät sosiaalisten verkostojen myötä)

Paljonko luulet luonnontieteilijöiden antavan painoarvoa tällaisille filosofeille tutkimustyötä tehdessään? Entä voiko heidän ajatelmiaan rinnastaa matematiikkaan?

Lue lisää

Fyysikoilla on vapaa tahto toteuttaa fysiikan filosofia aivan mieleisekseen.

agnoskepo kirjoitti:

Itse en usko "Suureen Synteesiin". Fysiikassa GUT on ehkä mahdollinen, mutta kaikki tieteet yhdistävä "Suuri Synteesi" lienee haavetta. Esimerkiksi biologian eri osa-alueiden tutkijat eivät ymmärrä enää edes toistensa käyttämää terminologiaa, menetelmistä ja tutkimusartikkeleista puhumattakaan.

Lue lisää

Et taida olla Aalto -yliopiston palkkalistoilla?

agnoskepo kirjoitti:

Itse en usko "Suureen Synteesiin". Fysiikassa GUT on ehkä mahdollinen, mutta kaikki tieteet yhdistävä "Suuri Synteesi" lienee haavetta. Esimerkiksi biologian eri osa-alueiden tutkijat eivät ymmärrä enää edes toistensa käyttämää terminologiaa, menetelmistä ja tutkimusartikkeleista puhumattakaan.

Lue lisää

Vaikka fysiikassa saataisiinkin aikaiseksi mahtipontista nimeä kantava GUT eli Grand Unified Theory eli Kaiken Teoria, niin minulle se ei selittäisi eikä merkitsisi mitään, sillä se olisi minun käsityskyvylleni liian monimutkainen. Ihmisenä kaipaisin kuitenkin jotain kaikenkattavaa maailmankuvaa. Koska tiede ei pysty sitä tarjoamaan, niin jonkinlaisen Suuren Synteesin ntekeminen jää minulla uskon, ei tiedon, asiaksi. Toki pyrin muokkaamaan maailmankuvaani ja uskoani sellaiseksi, että se on sopusoinnussa tieteellisen maailmakuvan kanssa. En usko Jeesukseen enkä siihen, että Maailma luotiin kuusi ja puoli tuhatta vuotta sitten. Minun uskoni ytimessä on se, että jonkinlainen Jumaluus ohjaa (ehkä) maailman tapahtumia siinä aukossa, minkä kvanttifysiikan sattumanvaraisuus jättää. (ehkä) siksi, että uskoni on kovin häilyvää.

ammann kirjoitti:

Et taida olla Aalto -yliopiston palkkalistoilla?

Olen eläkkeellä.

pkeckman kirjoitti:

Vaikka fysiikassa saataisiinkin aikaiseksi mahtipontista nimeä kantava GUT eli Grand Unified Theory eli Kaiken Teoria, niin minulle se ei selittäisi eikä merkitsisi mitään, sillä se olisi minun käsityskyvylleni liian monimutkainen. Ihmisenä kaipaisin kuitenkin jotain kaikenkattavaa maailmankuvaa. Koska tiede ei pysty sitä tarjoamaan, niin jonkinlaisen Suuren Synteesin ntekeminen jää minulla uskon, ei tiedon, asiaksi. Toki pyrin muokkaamaan maailmankuvaani ja uskoani sellaiseksi, että se on sopusoinnussa tieteellisen maailmakuvan kanssa. En usko Jeesukseen enkä siihen, että Maailma luotiin kuusi ja puoli tuhatta vuotta sitten. Minun uskoni ytimessä on se, että jonkinlainen Jumaluus ohjaa (ehkä) maailman tapahtumia siinä aukossa, minkä kvanttifysiikan sattumanvaraisuus jättää. (ehkä) siksi, että uskoni on kovin häilyvää.

Lue lisää

Kuten nimimerkistäni näkee, olen nykyään agnostikko. Tunnen kyllä sekä herätyskristillisyyden, että K.V. Laurikaisen "aukkojen Jumalan". Laurikaisen ajattelu edustaa teismiä, joka ei ole ristiriidassa tieteelisen maailmankuvan kanssa. Eri asia sitten on, onko niillä juurikaan yhteistä rajapintaa.

GUT:n suhteen olen aivan samaa mieltä. Arkijärjellä sitä ei tule kukaan tajuamaan, muodostuu siitä millainen tahansa, eikä siitä siten oikein ole maailmankuvan perusteeksi. Mielestäni mailmankuvan pitäisi perustua asioihin, joita kykenee edes pinnallisesti ymmärtämään. Toisaalta tieteen suhteen joutuu pakostakin luottamaan tiedemaailman konsensukseen. Ainakaan minun evääni eivät riitä minkään luonnontieteellisen tieteenalan tulosten kritisointiin.

ammann kirjoitti:

Kukaan täysipäinen ei kiistä kokeellisen fysiikan saavutuksia, mutta jos teoreettisen fysiikan kurssia täytyy reivata, niin silloin reivataan.

Sekä teoreettisen- että kokeellisen fysiikan tuloksia reivataan, kun riittävää näyttöä löytyy. Fysiikan, kuten muidenkin luonnontieteiden kurssikirjat, kulkevat aina jälkijunassa. Maisterivaiheen jälkeen tohtoriopinnoissa ei juurikaan kirjoja lueta, vaan teoreettinen alaan perehtyminen tapahtuu tiedeartikkelien kautta.

agnoskepo kirjoitti:

Kuten nimimerkistäni näkee, olen nykyään agnostikko. Tunnen kyllä sekä herätyskristillisyyden, että K.V. Laurikaisen "aukkojen Jumalan". Laurikaisen ajattelu edustaa teismiä, joka ei ole ristiriidassa tieteelisen maailmankuvan kanssa. Eri asia sitten on, onko niillä juurikaan yhteistä rajapintaa.

GUT:n suhteen olen aivan samaa mieltä. Arkijärjellä sitä ei tule kukaan tajuamaan, muodostuu siitä millainen tahansa, eikä siitä siten oikein ole maailmankuvan perusteeksi. Mielestäni mailmankuvan pitäisi perustua asioihin, joita kykenee edes pinnallisesti ymmärtämään. Toisaalta tieteen suhteen joutuu pakostakin luottamaan tiedemaailman konsensukseen. Ainakaan minun evääni eivät riitä minkään luonnontieteellisen tieteenalan tulosten kritisointiin.

Lue lisää

Olen Arkijärjen asialla.

ammann kirjoitti:

Olen Arkijärjen asialla.

Miksi sitten höpötät filosofiasta?

agnoskepo kirjoitti:

Täysi varmuus on oikea arvo jo tapahtuneelle tapahtuneelle, on sen tapahtuminen ollut kuinka epätodennäköistä tahansa.

Itse asiassa jos valitsemme minkä tahansa riittävän kompleksisen prosessin, sen tulos on aina hyvin epätodennäköinen. Mutta jos jokin tulos realisoituu, on sen todennäköisyys silloin tasan1.

Ja kyllä. Olen varma omasta olemassaolostani, vaikka juuri minunkaltaiseni ihmisen syntyminen olisi ollut miten epätodennäköistä tahansa.

Lue lisää

Miten ennustetaan menneisyyttä? Mitä todennäköisyysteoria sanoo menneisyyden ennustamisesta?

agnoskepo kirjoitti:

1. Alkuräjähdysteorioita on yksityiskohdiltaan erilaisia, mutta tietääkseni kilpailevaa teoriaa ilman minkäänlaista alkuräjähdystä, ei ole. Täysin varmat väittämät kuuluvat uskontoihin, eivät tieteeseen. Sanotaan, että BB on järjellisen epäilyn ulkopuolella.

2. Edellisen perusteella alkuräjähdyksen todennäköisyys on suurella varmuudella 1.

Toisessa ketjussa yliopiston fysiikan kurssikirjaan viitannutta arvosteltiin auktoriteettiuskoiseksi. Minun fysiikanopintoni ovat sen verran suppeat, että kosmologian perusteiden kohdalla minun on pakko uskoa auktoriteetteihin. Mikäli nyt tiedemaailman konsensusta voidaan pitää auktoriteettinä.

Tieteestä ja miksi ei filosofiastakin on ihan kiva keskustella ja vääntää kättä sen populaarin tiedonkin varassa, mitä maallikko voi parhaimmillaan kyetä omaksumaan. Meikäläisen tietotasolla olevalla ei kuitenkaan ole mitään uutta annettavaa mihinkään tieteenhaaraan.

Lue lisää

Meillä on kaksi kilpailevaa päättelytulosta tämän hetken arvosta, suurempi kuin 0 ja 1. Ensimmäinen on alkuräjähdysteorian mukainen ja toinen on Arkijärjen mukainen. Mikä on havaittu arvo?

ammann kirjoitti:

Mielestäni Schrödingerin kissa -paradoksi on tieteellisen ajattelun keskeisin ongelma, koska siinä otetaan kantaa siihen, millainen maailma on ja miten sitä pitäisi
lähestyä.

Mikä on sen oikea ratkaisu?

Mitä mieltä on fyysikko ja mitä filosofi?

Laskea vai filosofoida?

Lue lisää

Miksi Schrödingerin boksiin laitetaan elävä kissa? Miksei kuollutta kissaa, kolikkoa tai kuutiota?

ammann kirjoitti:

Kukaan täysipäinen ei kiistä kokeellisen fysiikan saavutuksia, mutta jos teoreettisen fysiikan kurssia täytyy reivata, niin silloin reivataan.

"Kukaan täysipäinen ei kiistä kokeellisen fysiikan saavutuksia"


"Not so fast, says a new generation of physicists: While the underlying physical laws haven't changed, new ways of "tricking" those laws to permit seemingly impossible actions have begun to appear. For example, work that began in 2007 proved that under special conditions, light could be made to move along a curved trajectory—a finding that is already beginning to find some practical applications."

Read more at: http://phys.org/news/2015-01-analysis-self-propel-subatomic-particles.html#jCp

ammann kirjoitti:

Kukaan täysipäinen ei kiistä kokeellisen fysiikan saavutuksia, mutta jos teoreettisen fysiikan kurssia täytyy reivata, niin silloin reivataan.

"Individual protons and neutrons in atomic nuclei turn out not to behave according to the predictions made by existing theoretical models. This surprising conclusion, reached by an international team of physicists including staff members from the Faculty of Physics at the University of Warsaw (UW), forces us to reconsider how we have been describing large atomic nuclei for the past several decades."

Read more at: http://phys.org/news/2015-01-revealing-secrets-atomic-nuclei.html#jCp

ammann kirjoitti:

Kukaan täysipäinen ei kiistä kokeellisen fysiikan saavutuksia, mutta jos teoreettisen fysiikan kurssia täytyy reivata, niin silloin reivataan.

Jännä että tutkijat itse saavat kyseenalaistaa vanhan ja väärän fysiikan saavutuksia? Ilmeisesti nämä tutkijat eivät ole täysipäisiä?

"Nyt tehdyssä kokeessa skotlantilainen tutkimusryhmä käytti erityistä maskia, joka muutti fotonien muotoa. Näin muutetut fotonit laitettiin kilpasille tavallisten fotonien kanssa.

Vaikka ero oli erittäin pieni, muokatut fotonit liikkuivat hieman tavallisia fotoneita hitaammin.

"Tämä löytö todistaa yksiselitteisesti, että valon eteneminen voidaan hidastaa alle yleisesti hyväksytyn arvon 299 792 458 metriä sekunnissa, jopa kun matkataan ilmassa tai tyhjiössä", väittää tutkimuksessa mukana ollut Jacquiline Romero Glasgow'n yliopistosta.

Tutkijoiden mukaan tulos tulee todennäköisesti muuttamaan sitä, miten tiede tutkii ja näkee valon."

https://www.avaruus.fi/uutiset/kosmologia-ja-teoreettinen-fysiikka/ensimmaista-kertaa-historiassa-valo-saatiin-kulkemaan-valonnopeutta-hitaammin.html

Kiitos tarkkanäköisestä kommentista. Olet mielestäni suurelta osin oikeassa.

Tuntuu kuitenkin, että olet sekoittanut teismin ja deismin. Jälkimäisessä ajatellaan, että Jumalan luotua kaikkeuden, hän on jättänyt sen noudattamaan luonnonlakeja puuttumatta enää asiaan. Teismi taas määritellään Wikissä näin: "Olemassaoloa koskevana eli ontologisena käsityksenä teismi on väitelause, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa."

Laurikainen oli mielestäni teisti, jonka Jumala vaikutti Heisenbergin epätarkkuuksien puitteissa. Aukkojen jumalalla viitataan tällaiseen ajattelutapaan.

Muuten olen kanssasi samaa mieltä.

Henkilökohtainen usko on eri asia kuin uskonnot ja niiden oppirakennelmat, jotka nekin ovat vain ihmisten tuotosta, joten miksi en minä, ihminen, voisi luoda itselleni omaa uskontoa siinä missä profeetatkin ovat luonneet sellaisia, joihin sitten muutkin ovat uskoneet. Eksistentialismiin taipuvaisena melkeinpä vaadin itseltäni luomaan oman käsitykseni uskon asioista, jotka tosin ovat hyvin häilyviä ja epämääräisiä - eräällä tavalla kokoajan vasta kehitteillä. Usko käsittelee todellisuuden toisia tasoja kuin tiede. Niiden ei tarvitse olla ristiriidassa, sillä ne ottavat kantaa todellisuuden eri tasoihin. On kyllä totta, että evoluutioteorian mukaan eläinlajienkehitys on sattuman ja luonnonvalinnan tuotosta ja siinä mielessä uskoni on ristiriidassa tieteen kanssa. Mutta tiedekin on vain jotain, johon henkilökohtaisella tasolla voi suhtautua omalla tavallaan. Minun Jumalan johdatus muistuttaa palon Jungin synkronisiteettia. Jumalan ottaminen tieteellisiiin selityksiin ei hyödytä ketään, tiede käsittelee tietoa, usko uskoa. Uskominen ja tietäminen ovat eri asioita. Uskoa ei voi perustella eikä siitä voi väitellä, se on omakohtainen asia.

pkeckman kirjoitti:

Henkilökohtainen usko on eri asia kuin uskonnot ja niiden oppirakennelmat, jotka nekin ovat vain ihmisten tuotosta, joten miksi en minä, ihminen, voisi luoda itselleni omaa uskontoa siinä missä profeetatkin ovat luonneet sellaisia, joihin sitten muutkin ovat uskoneet. Eksistentialismiin taipuvaisena melkeinpä vaadin itseltäni luomaan oman käsitykseni uskon asioista, jotka tosin ovat hyvin häilyviä ja epämääräisiä - eräällä tavalla kokoajan vasta kehitteillä. Usko käsittelee todellisuuden toisia tasoja kuin tiede. Niiden ei tarvitse olla ristiriidassa, sillä ne ottavat kantaa todellisuuden eri tasoihin. On kyllä totta, että evoluutioteorian mukaan eläinlajienkehitys on sattuman ja luonnonvalinnan tuotosta ja siinä mielessä uskoni on ristiriidassa tieteen kanssa. Mutta tiedekin on vain jotain, johon henkilökohtaisella tasolla voi suhtautua omalla tavallaan. Minun Jumalan johdatus muistuttaa palon Jungin synkronisiteettia. Jumalan ottaminen tieteellisiiin selityksiin ei hyödytä ketään, tiede käsittelee tietoa, usko uskoa. Uskominen ja tietäminen ovat eri asioita. Uskoa ei voi perustella eikä siitä voi väitellä, se on omakohtainen asia.

Lue lisää

Anteeksi, että huomasin kommenttisi vasta nyt. Käsitteille teismi ja deismi tehdään todellakin ero. Olet oikeassa. Laurikainen oli teismin ja Kaitselmuksen kannattaja. Hän siis punoi Heisenbergin epämääräisyysperiaatteesta mahdollisuuden päämäärähakuisuuteen.

Ajatuksesi, että uskonnot eivät olisi ristiriidassa tieteen kanssa, koska ne käsittelevät "eri tasoja", on suosittu, mutta epälooginen ratkaisu. Tieteellisen kuvan mukaan eri tasot ovat redusoitavissa (periaatteessa) toisiksensa, joten ei ole eri tasoja kuin kielessämme.

Jotkut ajattelevat, että suhde olisi kuin tosiasioita koskevilla lauseilla ja moraalisilla lauseilla. Sekin epäonnistuu, sillä uskonnot sisältävät viljalti selkeitä tosiasiaväitteitä, jotka ovat eri kuin tieteen havainnot.

Uskonnot ovat muodostaneet TEOREETTISIA muotoja, kun teologit ovat yrittäneet harmonisoida yhteen sopimattomia palasia. Kun uskontoja opetetaan ihmisille, tarjotaan juuri näitä teoreettisia muotoja, mutta todellisuudessa ei ole ketään, joka olisi omaksunut kaiken siinä muodossa.

Uskonnolliset katsomukset ovat AINA enemmän tai vähemmän yksilöllisiä, idiosynkraattisia, ja teoreettisen uskonnon kannalta harhaoppisia. Koska KAIKKI poikkeavat jollakin tavalla teoreettisesta uskonnosta, ei sitä ole olemassakaan kuin kirjoissa tai puheessa. Todellinen uskonto on monimuotoista ja joustavaa.

al jabr kirjoitti:

Anteeksi, että huomasin kommenttisi vasta nyt. Käsitteille teismi ja deismi tehdään todellakin ero. Olet oikeassa. Laurikainen oli teismin ja Kaitselmuksen kannattaja. Hän siis punoi Heisenbergin epämääräisyysperiaatteesta mahdollisuuden päämäärähakuisuuteen.

Ajatuksesi, että uskonnot eivät olisi ristiriidassa tieteen kanssa, koska ne käsittelevät "eri tasoja", on suosittu, mutta epälooginen ratkaisu. Tieteellisen kuvan mukaan eri tasot ovat redusoitavissa (periaatteessa) toisiksensa, joten ei ole eri tasoja kuin kielessämme.

Jotkut ajattelevat, että suhde olisi kuin tosiasioita koskevilla lauseilla ja moraalisilla lauseilla. Sekin epäonnistuu, sillä uskonnot sisältävät viljalti selkeitä tosiasiaväitteitä, jotka ovat eri kuin tieteen havainnot.

Uskonnot ovat muodostaneet TEOREETTISIA muotoja, kun teologit ovat yrittäneet harmonisoida yhteen sopimattomia palasia. Kun uskontoja opetetaan ihmisille, tarjotaan juuri näitä teoreettisia muotoja, mutta todellisuudessa ei ole ketään, joka olisi omaksunut kaiken siinä muodossa.

Uskonnolliset katsomukset ovat AINA enemmän tai vähemmän yksilöllisiä, idiosynkraattisia, ja teoreettisen uskonnon kannalta harhaoppisia. Koska KAIKKI poikkeavat jollakin tavalla teoreettisesta uskonnosta, ei sitä ole olemassakaan kuin kirjoissa tai puheessa. Todellinen uskonto on monimuotoista ja joustavaa.

Lue lisää

Unohtui alusta, kelle kommentti oli. Alku oli "agnoskepolle" ja loppu "pkeckmanille".

al jabr kirjoitti:

Anteeksi, että huomasin kommenttisi vasta nyt. Käsitteille teismi ja deismi tehdään todellakin ero. Olet oikeassa. Laurikainen oli teismin ja Kaitselmuksen kannattaja. Hän siis punoi Heisenbergin epämääräisyysperiaatteesta mahdollisuuden päämäärähakuisuuteen.

Ajatuksesi, että uskonnot eivät olisi ristiriidassa tieteen kanssa, koska ne käsittelevät "eri tasoja", on suosittu, mutta epälooginen ratkaisu. Tieteellisen kuvan mukaan eri tasot ovat redusoitavissa (periaatteessa) toisiksensa, joten ei ole eri tasoja kuin kielessämme.

Jotkut ajattelevat, että suhde olisi kuin tosiasioita koskevilla lauseilla ja moraalisilla lauseilla. Sekin epäonnistuu, sillä uskonnot sisältävät viljalti selkeitä tosiasiaväitteitä, jotka ovat eri kuin tieteen havainnot.

Uskonnot ovat muodostaneet TEOREETTISIA muotoja, kun teologit ovat yrittäneet harmonisoida yhteen sopimattomia palasia. Kun uskontoja opetetaan ihmisille, tarjotaan juuri näitä teoreettisia muotoja, mutta todellisuudessa ei ole ketään, joka olisi omaksunut kaiken siinä muodossa.

Uskonnolliset katsomukset ovat AINA enemmän tai vähemmän yksilöllisiä, idiosynkraattisia, ja teoreettisen uskonnon kannalta harhaoppisia. Koska KAIKKI poikkeavat jollakin tavalla teoreettisesta uskonnosta, ei sitä ole olemassakaan kuin kirjoissa tai puheessa. Todellinen uskonto on monimuotoista ja joustavaa.

Lue lisää

Tiede pyrkii etsimään tapahtumille luonnollisia kausaalisia syitä. Tällöin esimerkiksi Jumalan johdatus ei voi olla luonnontieteellisen tutkimuksen kohteena. Siis esimerkiksi tässä mielessä usko ja tiede tutkivat todellisuuden eri tasoja. Henkinen todellisuus on kuitenkin joillekin yhtä todellista kuin materiaalinen. Kuitenkaan näkemys, että kaikessa on Jumalan johdatusta ei ole ristiriidassa nykyaikaisen tieteellisen todellisuuskäsityksen kanssa, sillä kvanttifysiikan mukaan on olemassa tapahtumia, joille ei löydy kausaalista syytä.

pkeckman kirjoitti:

Tiede pyrkii etsimään tapahtumille luonnollisia kausaalisia syitä. Tällöin esimerkiksi Jumalan johdatus ei voi olla luonnontieteellisen tutkimuksen kohteena. Siis esimerkiksi tässä mielessä usko ja tiede tutkivat todellisuuden eri tasoja. Henkinen todellisuus on kuitenkin joillekin yhtä todellista kuin materiaalinen. Kuitenkaan näkemys, että kaikessa on Jumalan johdatusta ei ole ristiriidassa nykyaikaisen tieteellisen todellisuuskäsityksen kanssa, sillä kvanttifysiikan mukaan on olemassa tapahtumia, joille ei löydy kausaalista syytä.

Lue lisää

Toinen puoli asiaa on se, että kaikkien suurimpien uskontojen peruskirjat ja opit ovat monelta osin luonnontieteellisten tosiasioiden vastaisia.

Aukkojen epäjumala kirjoitti:

Toinen puoli asiaa on se, että kaikkien suurimpien uskontojen peruskirjat ja opit ovat monelta osin luonnontieteellisten tosiasioiden vastaisia.

"Aukkojen epäjumala", olen kassasi vahvasti samaa mieltä.
Ei tule kyseeseen, että tiedettä voisi entrata uskontoihin sopivaksi. Tiede on tyystin autonominen ja omalakinen.

Vaikka uskontoja entraisi kuinka, ne jäävät silti sisäisestikin ristiriitaisiksi ja tieteen kanssa aivan yhteensopimattomiksi.

pkeckman kirjoitti:

Tiede pyrkii etsimään tapahtumille luonnollisia kausaalisia syitä. Tällöin esimerkiksi Jumalan johdatus ei voi olla luonnontieteellisen tutkimuksen kohteena. Siis esimerkiksi tässä mielessä usko ja tiede tutkivat todellisuuden eri tasoja. Henkinen todellisuus on kuitenkin joillekin yhtä todellista kuin materiaalinen. Kuitenkaan näkemys, että kaikessa on Jumalan johdatusta ei ole ristiriidassa nykyaikaisen tieteellisen todellisuuskäsityksen kanssa, sillä kvanttifysiikan mukaan on olemassa tapahtumia, joille ei löydy kausaalista syytä.

Lue lisää

"pkeckman", edellä kerroin jo tieteen käsityksen "tasoista", reduktiosta ja uskonnon ja tieteen tosiasiasiaväitteistä. Minusta ne eivät anna mitään mahdollisuutta yhteensovittamiseen.

Aukkojen epäjumala kirjoitti:

Toinen puoli asiaa on se, että kaikkien suurimpien uskontojen peruskirjat ja opit ovat monelta osin luonnontieteellisten tosiasioiden vastaisia.

Niin ovatkin, mutta minä en uskossani välitä mitään institutionaalista uskonnoista.

al jabr kirjoitti:

"pkeckman", edellä kerroin jo tieteen käsityksen "tasoista", reduktiosta ja uskonnon ja tieteen tosiasiasiaväitteistä. Minusta ne eivät anna mitään mahdollisuutta yhteensovittamiseen.

Lue lisää

Onneksi esimerkiksi minun uskoni ei ole millään tavalla riippuvainen sinun näkemyksistäsi. Minun käsityksissäni tiede jopa tukee uskontoani.

pkeckman kirjoitti:

Onneksi esimerkiksi minun uskoni ei ole millään tavalla riippuvainen sinun näkemyksistäsi. Minun käsityksissäni tiede jopa tukee uskontoani.

"pkeckman", anteeksi, en tarkoittanut, että kyse olisi vain minun näkemyksestäni vaan luonnontieteen konsensuksesta, jolle ovat ihan loogiset ja empiiriset syynsä. Minun henkilökohtaisella suhtautumisellani tuskin on suurta painoarvoa, mutta olen kyllä tieteen kannalla.

Olen iloinen, että olet voinut voittaa tämän dilemman itseäsi tyydyttävällä tavalla. :)

pkeckman kirjoitti:

Tiede pyrkii etsimään tapahtumille luonnollisia kausaalisia syitä. Tällöin esimerkiksi Jumalan johdatus ei voi olla luonnontieteellisen tutkimuksen kohteena. Siis esimerkiksi tässä mielessä usko ja tiede tutkivat todellisuuden eri tasoja. Henkinen todellisuus on kuitenkin joillekin yhtä todellista kuin materiaalinen. Kuitenkaan näkemys, että kaikessa on Jumalan johdatusta ei ole ristiriidassa nykyaikaisen tieteellisen todellisuuskäsityksen kanssa, sillä kvanttifysiikan mukaan on olemassa tapahtumia, joille ei löydy kausaalista syytä.

Lue lisää

Onko kello todiste ajan olemassaolosta?

Onko Raamattu todiste Jumalan olemassaolosta?

ammann kirjoitti:

Onko kello todiste ajan olemassaolosta?

Onko Raamattu todiste Jumalan olemassaolosta?

Ei ja ei.