fysiikan harha äly

Mielestäni älykkyyttä kuvaa tiedon kyseenalaistaminen ellei tiedon todenperäisyyttä haluta/kyetä aukottomasti todistamaan.

Onko ihminen älykäs jos häntä kiinnostaa "salaliittoteoriat"? Ei korrelaatiota mutta täysin idiootti tuskin kykenee perehtyyn niihin.

Onko ihminen älykäs jos hän ei kyseenalaista jaettua tietoa? Ei ole.

Ei ole ei kirjoitti:

Mielestäni älykkyyttä kuvaa tiedon kyseenalaistaminen ellei tiedon todenperäisyyttä haluta/kyetä aukottomasti todistamaan.

Onko ihminen älykäs jos häntä kiinnostaa "salaliittoteoriat"? Ei korrelaatiota mutta täysin idiootti tuskin kykenee perehtyyn niihin.

Onko ihminen älykäs jos hän ei kyseenalaista jaettua tietoa? Ei ole.

Lue lisää

Kyllä salaliittoteorioita voi lueskella ja toistella ilman että liika järki päätä pakottaisi.
Myös teorioiden luojilla tuntuu useimmilla olevan enemmän tai vähemmän pallo hukassa.

Jaetun tiedon kyseenalaistaminen riippuu melko paljon tiedosta. En olisi itse kyennyt johtamaan Laplace-muunnosta tai Besselin funktiota. Kyllä ne piti meikäläisen ottaa vastaan ihan vaan jaettuna tietona.

Kategorinen jaetun tiedon kyseenalaistaminen johtaa pohjattomaan suohon. Kenelläkään ihmisellä ei ole mahdollisuutta tarkastaa itse kaikkea tietoa. Sen takia lähdekritiikin hallitseminen on nykymaailmassa yksi tärkeimmistä taidoista.
Netti on ylivoimaisesti suurin tietokeskittymä, mitä ihmiskunta on luonut, mutta se on myös ylivoimaisesti suurin sekopäisen huuhaan keskittymä.

agnoskepo kirjoitti:

Kyllä salaliittoteorioita voi lueskella ja toistella ilman että liika järki päätä pakottaisi.
Myös teorioiden luojilla tuntuu useimmilla olevan enemmän tai vähemmän pallo hukassa.

Jaetun tiedon kyseenalaistaminen riippuu melko paljon tiedosta. En olisi itse kyennyt johtamaan Laplace-muunnosta tai Besselin funktiota. Kyllä ne piti meikäläisen ottaa vastaan ihan vaan jaettuna tietona.

Kategorinen jaetun tiedon kyseenalaistaminen johtaa pohjattomaan suohon. Kenelläkään ihmisellä ei ole mahdollisuutta tarkastaa itse kaikkea tietoa. Sen takia lähdekritiikin hallitseminen on nykymaailmassa yksi tärkeimmistä taidoista.
Netti on ylivoimaisesti suurin tietokeskittymä, mitä ihmiskunta on luonut, mutta se on myös ylivoimaisesti suurin sekopäisen huuhaan keskittymä.

Lue lisää

Paljon helpompaa on hyväksyä pureskelematta virallisia totuuksia kuin perehtyä niihin, saati perehtyä niihin siinä määrin, että kykenee niitä kyseenalaistamaan.

>> Jaetun tiedon kyseenalaistaminen riippuu melko paljon tiedosta.

99,9% kaikesta tiedosta on samantekevää ja muutenkin tylsää. Mitäpä niitä sitten kyseenalaistamaan.

Ei kyseenalaistaminen tarkoita sinänsä sen kummempaa kuin kriittistä suhtautumista jaettuun tietoon ilman, että edes toisi julki mielipiteitään. Näinhän meitä tänä nettiaikana opetetaankin, mikä on kovasti hyvä asia.

Itse olen huomannut, että monesti se virallinen versio asioista ei kestä tarkempaa tarkastelua etenkin mitä enemmän se kytkeytyy valtaan, politiikkaan ja rahaa kuten tieteen tekeminenkin, etenkin nykyisin.

Kritiikittömyyteen toki voi olla myös muita syitä kuin se, että se on vaivatonta eikä vaadi kummempaa älyllistä ponnistelua. Usein erilaiset sidokset ja oman edun tavoittelu (mm. valta, asema ja raha) lisää kritiikittömyyttä tai valikoivaa kyseenalaistamista.

Ei ole ei kirjoitti:

Paljon helpompaa on hyväksyä pureskelematta virallisia totuuksia kuin perehtyä niihin, saati perehtyä niihin siinä määrin, että kykenee niitä kyseenalaistamaan.

>> Jaetun tiedon kyseenalaistaminen riippuu melko paljon tiedosta.

99,9% kaikesta tiedosta on samantekevää ja muutenkin tylsää. Mitäpä niitä sitten kyseenalaistamaan.

Ei kyseenalaistaminen tarkoita sinänsä sen kummempaa kuin kriittistä suhtautumista jaettuun tietoon ilman, että edes toisi julki mielipiteitään. Näinhän meitä tänä nettiaikana opetetaankin, mikä on kovasti hyvä asia.

Itse olen huomannut, että monesti se virallinen versio asioista ei kestä tarkempaa tarkastelua etenkin mitä enemmän se kytkeytyy valtaan, politiikkaan ja rahaa kuten tieteen tekeminenkin, etenkin nykyisin.

Kritiikittömyyteen toki voi olla myös muita syitä kuin se, että se on vaivatonta eikä vaadi kummempaa älyllistä ponnistelua. Usein erilaiset sidokset ja oman edun tavoittelu (mm. valta, asema ja raha) lisää kritiikittömyyttä tai valikoivaa kyseenalaistamista.

Lue lisää

Usein kaltaisesi kritiikistä puhuvat ovat kriittisiä hyvin tasapainottomasti.
UFO hörhöt ovat kriittisiä NASA:aa kohtaan ja nielevät lähes kaiken hömpän, mitä UFO sivustot tarjoavat.
Rokotekriittiset kritisoivat lääketiedettä ja nielevät homeopatiahömpän ja kristallihoidot.
Esimerkkejä olisi lähes loputtomiin.

Agnoskepo oli mielestäni oikeilla linjoilla kirjoittaessaan matemaattisten lausekkeiden kyseenaaistamisen järjetömyydestä tai kaiken tarjotun tiedon epäilemisen järjettömyydestä. Yleensä se virallinen versio kestää jopa yllättävän hyvin, mutta ei kuitenkaan aina. Jos puhutaan tiedon luotettavuudesta, niin sellaiset viralliset instituutiot, kuin yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat tiedon tuottamisen tasossa ratkaisevasti yli sen, mihin maallikko parhaimmillaankaan pystyy. Siksi siltä suunnalta löytyvät suurella todennäköisyydellä luotettavimmat lähteet.

kriittinenrealisti kirjoitti:

Usein kaltaisesi kritiikistä puhuvat ovat kriittisiä hyvin tasapainottomasti.
UFO hörhöt ovat kriittisiä NASA:aa kohtaan ja nielevät lähes kaiken hömpän, mitä UFO sivustot tarjoavat.
Rokotekriittiset kritisoivat lääketiedettä ja nielevät homeopatiahömpän ja kristallihoidot.
Esimerkkejä olisi lähes loputtomiin.

Agnoskepo oli mielestäni oikeilla linjoilla kirjoittaessaan matemaattisten lausekkeiden kyseenaaistamisen järjetömyydestä tai kaiken tarjotun tiedon epäilemisen järjettömyydestä. Yleensä se virallinen versio kestää jopa yllättävän hyvin, mutta ei kuitenkaan aina. Jos puhutaan tiedon luotettavuudesta, niin sellaiset viralliset instituutiot, kuin yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat tiedon tuottamisen tasossa ratkaisevasti yli sen, mihin maallikko parhaimmillaankaan pystyy. Siksi siltä suunnalta löytyvät suurella todennäköisyydellä luotettavimmat lähteet.

Lue lisää

>> Usein kaltaisesi kritiikistä puhuvat ovat kriittisiä hyvin tasapainottomasti.

Tänä päivänä vallitseva suuntaus (tarkennetaan vielä: vapaissa demokratioissa) on kannustaa tiedon kriittiseen tarkasteluun. Sellaista ihmistä ei varmaan olekaan joka kykenee 100% tasapuoliseen kriittisyyteen ja syitä siihen on monia. Yksi on, että kyseisen tahon jakama tieto on todettu useasti paikkansapitämättömäksi ja virheelliseksi (esim. kyseisen tahon kytkentöjen vuoksi), silloin tietysti kriittisyyden taso nousee. Hyviä esimerkki on lääketiede.

Itse kuitenkin pyrin olemaan tasapuolisen kriittinen lähteestä huolimatta.

Ei ole ei kirjoitti:

>> Usein kaltaisesi kritiikistä puhuvat ovat kriittisiä hyvin tasapainottomasti.

Tänä päivänä vallitseva suuntaus (tarkennetaan vielä: vapaissa demokratioissa) on kannustaa tiedon kriittiseen tarkasteluun. Sellaista ihmistä ei varmaan olekaan joka kykenee 100% tasapuoliseen kriittisyyteen ja syitä siihen on monia. Yksi on, että kyseisen tahon jakama tieto on todettu useasti paikkansapitämättömäksi ja virheelliseksi (esim. kyseisen tahon kytkentöjen vuoksi), silloin tietysti kriittisyyden taso nousee. Hyviä esimerkki on lääketiede.

Itse kuitenkin pyrin olemaan tasapuolisen kriittinen lähteestä huolimatta.

Lue lisää

Nimenomaan lähdekritiikki on se, johon tulisi panostaa. On vääjäämätön tosiasia, että suurin osa tiedosta on sellaista, jonka faktualisuutta et pysty itse arvioimaan. Silloin kannattaa luottaa enemmän vakiintuneisiin lähteisiin, kuten yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin kuin magneettimedioihin ja vaihtoehtosivustoihin.
Uskomus uutisten ja artikkelien omaan kriittiseen arviointiin on kestämättömällä pohjalla. Kenenkään ihmisen yleistieto ei riitä siihen, jos mennään laaja-alaisesti vähänkin vaikeammalle alueelle. Asiantuntijatkaan eivät kykene arvioimaan kuin omaa kapeaa sektoriaan.

Suuret luulot? kirjoitti:

Nimenomaan lähdekritiikki on se, johon tulisi panostaa. On vääjäämätön tosiasia, että suurin osa tiedosta on sellaista, jonka faktualisuutta et pysty itse arvioimaan. Silloin kannattaa luottaa enemmän vakiintuneisiin lähteisiin, kuten yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin kuin magneettimedioihin ja vaihtoehtosivustoihin.
Uskomus uutisten ja artikkelien omaan kriittiseen arviointiin on kestämättömällä pohjalla. Kenenkään ihmisen yleistieto ei riitä siihen, jos mennään laaja-alaisesti vähänkin vaikeammalle alueelle. Asiantuntijatkaan eivät kykene arvioimaan kuin omaa kapeaa sektoriaan.

Lue lisää

Sinä nyt selvästi haluat jakaa tiedon kahteen osaan. Siihen jota tuottaa "virallinen" tiedeyhteisö ja siihen jota tuottaa hörhöt. Ei se rajaus nyt ihan tuollainen ole.

Ihan varmasti viralliisella tideyhteisöillä on se paras mahdollisuus tuottaa kaikkein lähinnä totuutta olevaa tietoa. Ongelman muodostaa lähinnä erilaiset sidonnaisuudet.

Ihan esimerkkinä "kohonneen" kolesterolin hoito. Suomessa on käytössä kohtuullisen yksiselitteiset viralliset ohjeet miten kolesterolia tulisi hoitaa. Pääosin lääkärit noudattavat näitä ohjeita joka tarkoittaa sitä, että hoidoksi määrätään kolesterolia alentava lääke. Lääke määrätään koska vallalla on käsitys, ettei kolesterolin alentamiseen ole muuta tehokasta keinoa. Kuitenkin moni on saanut kolesterolinsa alenemaan kohtuullisen pienehköillä elämäntapamuutoksilla, lähinnä: ruokavalio ja painon pudotus. Ehkä tämä ei toimi kaikilla mutta osalla kuitenkin, joten tästä pitäisi lähteä ja vasta sitten miettiä lääkehoitoa. Kyse nimittäin on kohtuullisen rankoista lääkkeistä.

Ei ole ei kirjoitti:

Sinä nyt selvästi haluat jakaa tiedon kahteen osaan. Siihen jota tuottaa "virallinen" tiedeyhteisö ja siihen jota tuottaa hörhöt. Ei se rajaus nyt ihan tuollainen ole.

Ihan varmasti viralliisella tideyhteisöillä on se paras mahdollisuus tuottaa kaikkein lähinnä totuutta olevaa tietoa. Ongelman muodostaa lähinnä erilaiset sidonnaisuudet.

Ihan esimerkkinä "kohonneen" kolesterolin hoito. Suomessa on käytössä kohtuullisen yksiselitteiset viralliset ohjeet miten kolesterolia tulisi hoitaa. Pääosin lääkärit noudattavat näitä ohjeita joka tarkoittaa sitä, että hoidoksi määrätään kolesterolia alentava lääke. Lääke määrätään koska vallalla on käsitys, ettei kolesterolin alentamiseen ole muuta tehokasta keinoa. Kuitenkin moni on saanut kolesterolinsa alenemaan kohtuullisen pienehköillä elämäntapamuutoksilla, lähinnä: ruokavalio ja painon pudotus. Ehkä tämä ei toimi kaikilla mutta osalla kuitenkin, joten tästä pitäisi lähteä ja vasta sitten miettiä lääkehoitoa. Kyse nimittäin on kohtuullisen rankoista lääkkeistä.

Lue lisää

Erillaiset sidonnaisuuden muodostvat ongelman vain hörhendaalien mielikuvituksessa.

"Lääke määrätään koska vallalla on käsitys, ettei kolesterolin alentamiseen ole muuta tehokasta keinoa."

Roskaa.
Vallalla on käsitys, etteivät ihmiset muuta elintapojan, vaan hakevat lääkäriltä mieluummin pilleriä voidakseen vääntää hampparinväärää ja kaljaa kuten ennenkin. Terveen elämän suositukset ovat Suomessa osapuilleen kunnossa. Ongelma on, etteivät ihmiset viitsi noudattaa niitä.
Toiseksi kolesterooliin voidaan elämäntavoilla vaikuttaa, mutta melko vähän. Jos arvot ovat todella korkeat, on lääkitys varmasti hyvä vaihtoehto. Jos hankalia oireita tulee, pitää punnita muut riskitekijät ja niiden kumulatiivinen vakutus. Päätös hoidosta on jokaisen täysi-ikäisen itse tehtävissä. Tosiasiat on kuitenkin hyvä tietää.
Kolmanneksi lääkärin ammatin harjoittaminen ei ole tiedettä.

Ps. Omat kolesterolini ovat erinomaisessa kunnossa, mutta aikuisiän diabetes ei minun kohdallani taltu sen paremmin ruokavaliolla kuin liikunnallakaan (aktiiviliikuntaa yli 400 tuntia vuodessa). Nappia olen joutunut syömään jo 58 ikävuodesta saakka. Lääkkeellä, terveellä ruokavaliolla ja liikunnalla sokeriarvoni ovat reilusti "hyvän hoidon" rajoissa.

agnoskepo kirjoitti:

Erillaiset sidonnaisuuden muodostvat ongelman vain hörhendaalien mielikuvituksessa.

"Lääke määrätään koska vallalla on käsitys, ettei kolesterolin alentamiseen ole muuta tehokasta keinoa."

Roskaa.
Vallalla on käsitys, etteivät ihmiset muuta elintapojan, vaan hakevat lääkäriltä mieluummin pilleriä voidakseen vääntää hampparinväärää ja kaljaa kuten ennenkin. Terveen elämän suositukset ovat Suomessa osapuilleen kunnossa. Ongelma on, etteivät ihmiset viitsi noudattaa niitä.
Toiseksi kolesterooliin voidaan elämäntavoilla vaikuttaa, mutta melko vähän. Jos arvot ovat todella korkeat, on lääkitys varmasti hyvä vaihtoehto. Jos hankalia oireita tulee, pitää punnita muut riskitekijät ja niiden kumulatiivinen vakutus. Päätös hoidosta on jokaisen täysi-ikäisen itse tehtävissä. Tosiasiat on kuitenkin hyvä tietää.
Kolmanneksi lääkärin ammatin harjoittaminen ei ole tiedettä.

Ps. Omat kolesterolini ovat erinomaisessa kunnossa, mutta aikuisiän diabetes ei minun kohdallani taltu sen paremmin ruokavaliolla kuin liikunnallakaan (aktiiviliikuntaa yli 400 tuntia vuodessa). Nappia olen joutunut syömään jo 58 ikävuodesta saakka. Lääkkeellä, terveellä ruokavaliolla ja liikunnalla sokeriarvoni ovat reilusti "hyvän hoidon" rajoissa.

Lue lisää

Ensinnä itse käsittelin kriittistä suhtautumista suhteessa kaikkeen jaettuun tietoon, en ainoastaan tiedeyhteisön jakamaan tietoon.

>> Erillaiset sidonnaisuuden muodostvat ongelman vain hörhendaalien mielikuvituksessa. >>

Kyllä tämä on ihan yleisesti esille nostettu ongelma etenkin kaiken jaetun tiedon suhteen, mutta myös tiedeyhteisön jakaman tiedon suhteen. Yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa on yleensä ohjeet kuinka sidonnaisuuksia pitäisi käsitellä. Sidonnaisuuksien vaikutuksen lisäksi toinen ongelma on, ettei ohjeita noudateta.

Lainaan itseäni:

>> Onko ihminen älykäs jos hän ei kyseenalaista jaettua tietoa? Ei ole. >>

Ei ole ei kirjoitti:

Ensinnä itse käsittelin kriittistä suhtautumista suhteessa kaikkeen jaettuun tietoon, en ainoastaan tiedeyhteisön jakamaan tietoon.

>> Erillaiset sidonnaisuuden muodostvat ongelman vain hörhendaalien mielikuvituksessa. >>

Kyllä tämä on ihan yleisesti esille nostettu ongelma etenkin kaiken jaetun tiedon suhteen, mutta myös tiedeyhteisön jakaman tiedon suhteen. Yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa on yleensä ohjeet kuinka sidonnaisuuksia pitäisi käsitellä. Sidonnaisuuksien vaikutuksen lisäksi toinen ongelma on, ettei ohjeita noudateta.

Lainaan itseäni:

>> Onko ihminen älykäs jos hän ei kyseenalaista jaettua tietoa? Ei ole. >>

Lue lisää

Tuo ei todellakaan ole älykkyyden mitta.

Ei ole ei kirjoitti:

Ensinnä itse käsittelin kriittistä suhtautumista suhteessa kaikkeen jaettuun tietoon, en ainoastaan tiedeyhteisön jakamaan tietoon.

>> Erillaiset sidonnaisuuden muodostvat ongelman vain hörhendaalien mielikuvituksessa. >>

Kyllä tämä on ihan yleisesti esille nostettu ongelma etenkin kaiken jaetun tiedon suhteen, mutta myös tiedeyhteisön jakaman tiedon suhteen. Yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa on yleensä ohjeet kuinka sidonnaisuuksia pitäisi käsitellä. Sidonnaisuuksien vaikutuksen lisäksi toinen ongelma on, ettei ohjeita noudateta.

Lainaan itseäni:

>> Onko ihminen älykäs jos hän ei kyseenalaista jaettua tietoa? Ei ole. >>

Lue lisää

"Ei ole ei", suurin, ylivoimaisesti suurin osa "tiedosta" on paikkansapitämätöntä. Eri aloilla väärän tiedon määrä on erilainen.

Luonnontieteilijä suhtautuu jatkuvasti skeptisesti entiseen tietoon, mutta todellisuudessa sitä tarvitsee muuttaa perin harvoin. Humanistiset tieteet ovat kuin tuuliviiri. Itse asiassa erilaisia tietoja pidetään totena samanaikaisesti. Humanistiset tieteet ovat erittäin alttiina muoti-ilmiöille.

Lääketieteellinen tieto on kaukana luonnontieteellisestä, mutta se on ainoa, mitä meillä on. Tarvitsemme sitä, joten joudumme sitä käyttämään, mutta teemme myös isoja virheitä.

Kaikkein eniten roskatietoa esiintyy keittiöpsykologiassa ja common sense -maailmassa. Kaikkea tietoa tosin epäillään, mutta kaikkea tietoa monet pitävät oikeana. Muoti-ilmiöillä on aivan keskeinen osa.

Auktoriteettiusko on voimissaan KAIKKIALLA muualla, paitsi luonnontieteissä. Kyllä se on fysiikassa lähes nollan luokkaa.

No kenelles niin on käynyt? En edes tiedä, että anarkistit harjoittaisivat jonkinkaltaista aivopesua.

Toisaalta melko harva hemppa luo itse uutta merkittävää tietoa. Salaliittohörhöt ovat hörhöjä, eikä heidän "tiedollaan" ole mitään painoarvoa tiedepalstalla.

Nyt kun fysiikanpalstalla kerran ollaan, osaat varmaan kertoa, mitä sellaista olet fysiikan saralta keksinyt, mitä eivät muut ole sinuna ennen oivaltaneet.
Parempi hokea sellaista opetettua, joka kestää lähdekritiikin, kuin höyrähtää nettipalstojen opetuksiin salaliitoista ja muusta hörheltämisestä.
Niitähän kuitenkin tarkoitit.

Ennen kuin käytät sanaa "anarkisti", on syytä opiskella mitä "anarkisti" ja "anarkia" on todellisuudessa.

Ihmetyttää vaan, kun aina vain fysiikkaa ja kosmologiaa laitetaan peräkammareissa uusiin puihin. Toki evoluutioteoriaakin kumotaan otsa hiessä ja vaahto suussa ja ne ideariihet ovat rukoushuoneissa ja valtakunnansaleilla.
En ole nähnyt, että kukaan näistä itsensä kanssa väitelleistä olisi todistanut esimerkiksi uutta matemaattista teoreemaa. Ja matematiikastahan fysiikassakin on kyse mitä suuremmissa määrin.

eipä pahasti ylennä itseään ;)

Valitettavasti saman tyylisiä ajatuksia voi havaita muuallakin kuin tiedeyhteisössä.

Jos näin on sanonut kirjoitti:

eipä pahasti ylennä itseään ;)

Valitettavasti saman tyylisiä ajatuksia voi havaita muuallakin kuin tiedeyhteisössä.

Siksikö on valitettavaa, kun persjärveläisten peräkammarikosmologien kaikenteoriat eivät herätä muuta kuin naureskelua populaaritiedekeskusteluissa, ja jäävät syystäkin täysin huomioimatta varsinaisissa tiedepiireissä?

Vaikka salkkareita on todella vaikea parodioida, koske he usemmiten tekevät sen paremmin itse, niin kyllllä tuo sentään oli pelkkää parodiaa.

Olihan?

Olette te kuusalkkarit hassuja.
Kerrohan yksikin tekninen innovaatio, joka tuolloin puuttui ja joka olisi tehnyt kuumatkan mahdottomaksi.
Netistä en ole löytänyt ainuttakaan pitävää todistetta siitä, ettei kuussa oltaisi käyty. Olen sentään kysellyt todisteita lähes vuosikymenen ajan. Eli siitä lähtien kun hämmästyksekseni törmäsin kuusalkkareihin. Kaikkia hupaisia väitteitä on kyllä tullut vastaan. Oiskohan sinulla ihan oikeaa faktaa kuussakäyntien kumoamiseksi?

Kirjoitustaitosi kertoo paljon. Vai tahallasiko teet kirjoitusvirheitä ja käyttäydyt kuin tarkkisluokan uhopetteri joka tietää kaikesta kaiken?

agnoskepo kirjoitti:

Olette te kuusalkkarit hassuja.
Kerrohan yksikin tekninen innovaatio, joka tuolloin puuttui ja joka olisi tehnyt kuumatkan mahdottomaksi.
Netistä en ole löytänyt ainuttakaan pitävää todistetta siitä, ettei kuussa oltaisi käyty. Olen sentään kysellyt todisteita lähes vuosikymenen ajan. Eli siitä lähtien kun hämmästyksekseni törmäsin kuusalkkareihin. Kaikkia hupaisia väitteitä on kyllä tullut vastaan. Oiskohan sinulla ihan oikeaa faktaa kuussakäyntien kumoamiseksi?

Lue lisää

Oliko Buzz Aldrinin twiitti tekaistu? Vai onko Buzzin kuuppa jo vähän buzzbuzz?

Minä en välttämättä pidä kieliopin osaamista mitenkään suurena älykkyyden osoituksena. Jos opettaja ei ole osannut niitä opettaa sopivalla murrealueella oikein(on vaikka hämäläismurteiden alueelta) ja opettaa savolaiskakaroita - voi suhtautuminen mennä niin asenteella, että kieliopit väännetään oppilaiden päissä sitten savoilaisittain..

vaan se luonne kirjoitti:

Minä en välttämättä pidä kieliopin osaamista mitenkään suurena älykkyyden osoituksena. Jos opettaja ei ole osannut niitä opettaa sopivalla murrealueella oikein(on vaikka hämäläismurteiden alueelta) ja opettaa savolaiskakaroita - voi suhtautuminen mennä niin asenteella, että kieliopit väännetään oppilaiden päissä sitten savoilaisittain..

Lue lisää

Vaan jos haluat ilmaista itseäsi muutoinkin kuin keveillä murteellisilla pakinoilla, on syytä opetella murteen lisäksi myös kirjakieli.

Kaikki kunnia murteille.
Miu vanhempain olliit Karjala kannakselt ja hyö haastoit Karjala murretta.
Mää ole itte kotosi Raisiost ja mää ole puhunu Turu murret. En mää tiätenkää sitä aitoo ja oikeet vanhaa turkuu ol osannu.
Sit mää asusi Mansesteris nääs. Manses Tepsin kannattajan. Revi siit sit.
Ei mul Ransukoira murre tarttunu, mut mun kakaroihi kyl tarttus.
Pipa pääs rotvalli reunal ja soon moro on se, mitä mää mansesterii osasi.

Nyt mää asu tääl keskisuamalaiste joukos, mitkä ei ol oikke mistää kotosi.
Keskisuamalaise saa ku yhristä hämäläise villkkaure, savolaise suaruure, ja pohjalaise vaatimattomuure.
Sellases porukas mää ny eläkepäivi viätä.

vaan se luonne kirjoitti:

Minä en välttämättä pidä kieliopin osaamista mitenkään suurena älykkyyden osoituksena. Jos opettaja ei ole osannut niitä opettaa sopivalla murrealueella oikein(on vaikka hämäläismurteiden alueelta) ja opettaa savolaiskakaroita - voi suhtautuminen mennä niin asenteella, että kieliopit väännetään oppilaiden päissä sitten savoilaisittain..

Lue lisää

Murteissa on kilelioppi eikä kielioppi ole millään tavalla riippuvainen murteista tai murre-eroista.

Pääosin niistä samoista kielioppia ymmärtämättömistä kakaroista kasvoi niitä vähälahjaisia tai esim. "tunneälykkäitä" ihmisiä.

Tuntuu olevan nykyään aika yleistä, että älykkyyden mittarit käännetään ylösalaisin. Osaaminen ei ole älykkyyttä, kyvykkyys ei ole älykkyyttä, eikä ihmisten ymmärtäminen/lukeminen ole älykkyyttä.

Edustavat viimeistä paria prosenttia Gaussin päissä.
Helppoutta en kuitenkaan allekirjoita. Väite on vähän sama kuin sanoisi, että eniten tienaava 10 % on voi yhtä hyvin kuin vähiten tienaava 10% väestöstä. Eikä se 130 nyt niin kummallinen ÄO vielä ole.

Toinen näkökohta asiaan on se, että fiksuutensa voi sentään peittää, mutta tyhmyyttä useinkaan ei.

19:ssä minuutissa 138 "älypojoa" Mensan virallisessa testissä. Tunnen olevani riittävän älykäs pohtimaan universumin saloja, joiden arvoitusten edessä tunnen itseni kuitenkin niin avuttomaksi ja tyhmäksi. Tunnen tietomääräni perusteella olevaisuuden sietämättömän mahdottomuuden, ja lisäksi tunnen eläväni päässäni, sillä kroppani tuntuu ihan vieraalta. Älyni perusteella on mahdollista, että sielu onkin puhdasta kvanttimateriaa, joka pystyy matkaamaan ajassa. Olen pohtinut keinoa päästä aikaan, jossa kaikilla on sädepyssy ja oma raketti kuplahytillä.

Tri Puolimieli kirjoitti:

19:ssä minuutissa 138 "älypojoa" Mensan virallisessa testissä. Tunnen olevani riittävän älykäs pohtimaan universumin saloja, joiden arvoitusten edessä tunnen itseni kuitenkin niin avuttomaksi ja tyhmäksi. Tunnen tietomääräni perusteella olevaisuuden sietämättömän mahdottomuuden, ja lisäksi tunnen eläväni päässäni, sillä kroppani tuntuu ihan vieraalta. Älyni perusteella on mahdollista, että sielu onkin puhdasta kvanttimateriaa, joka pystyy matkaamaan ajassa. Olen pohtinut keinoa päästä aikaan, jossa kaikilla on sädepyssy ja oma raketti kuplahytillä.

Lue lisää

Jostain tällaistako tarkoitat? Sädepyssyjä ei kuvassa näy.

http://www.google.fi/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&cad=rja&uact=8&ved=0CAcQjRw&url=http://venturebeat.com/2015/01/11/tech-in-2015-get-ready-for-a-jetsons-world/&ei=uW6_VLnxIsm_ygOK-oCwBQ&bvm=bv.83829542,d.bGQ&psig=AFQjCNF7l9moaj8kzMUtiitKQnZyDJkzUA&ust=1421918256794459

Älykkään asema sosiaalisessa yhteisössä on vaikea, vaikka sitä asiantuntemattomasti tavotellaan, Olin koulun toiseksi paras oppilas, myöhemmän testauksen mukaan älykkyys oli 144 pistettä, mutta koska muutamat sarjat täyttyivät, testaaja arveli, että jos hän olisi varautunut ottamaan mukaansa jatkokysymyksiä, tulos olisi ollut vielä muutaman pykälän enemmän.

Kun muut lukivat poikien seikkalukirjoja, merirosvojuttuja ja inkkarikertomuksia, minun kiinnostukseni kohdistui fysiikan ja kemian kirjoihin. Matematiikassa olin parempi kuin opettaja, jolle varsinkin avaruudellinen hahmottaminen ja korkolasku toivat vaikeuksia.

Seuraus oli se, etten voinut kiinnostua mistään, mitä muut harrastivat, Jos keskustelimme jostakin asiasta, jouduin aina opettamaan juurta jaksain ikätovereitani. No eihän he mutkikkaampia asioita ymmärtäneet, eivätkä olleet edes kiinnostuneitä, mutta Aleksanteri Suuren hevosen nimi taas oli heille tuttu.

Suomeksi sanottuna jouduin olemaan ihmisten keskellä yksin. Sama aikuisena, opettamista. Tasavertainen keskusteluseura jäi vain haaveeksi. Moneen monituiseen kertaan toivoin, että olisin keskinkertainen älykkyydeltäni, mutta milläs älykkyyttä laskee, kun on sen syntymälahjana saanut. Kyllä se tuo yksinäisyyttä.

Aly on sitä, mitä älyykkystesteillä mitataan.

Ihmisen älykyys on noussut evoluution mukana sen kautta, että ihmisellä on kyky valita ensisijassa älykkäitä seksikumppaneita. Näin älykkyyttä aiheuttavat geenit lisääntyvät populaatiossa ja periytyvät seuraavalle polvelle.

Kyky havaita älykkyys on siis alitajuinen. Ei älykkyyttä tarvitse määrittää jollakin ulkopuolisella tavalla, sillä ihminen toimii ajattelemattaan, rakastuu älykkääseen useammin kuin vähä-älyiseen.

Jos ihmisellä ei olisi tälläista kykyä havaita kumppanin älykkyys, ei evoluutio olisi voinut toimia älykkyyttä kasvattavasti.

Jätetään siis määrittelyt filosofeille. He suorastaan rakastavat määrittelyä, mutta eivät ole ratkaisseet ensimmäistäkään kysymystä, luonnontieteilijät sen sijaan useita.

täältä katsoen kirjoitti:

Aly on sitä, mitä älyykkystesteillä mitataan.

Ihmisen älykyys on noussut evoluution mukana sen kautta, että ihmisellä on kyky valita ensisijassa älykkäitä seksikumppaneita. Näin älykkyyttä aiheuttavat geenit lisääntyvät populaatiossa ja periytyvät seuraavalle polvelle.

Kyky havaita älykkyys on siis alitajuinen. Ei älykkyyttä tarvitse määrittää jollakin ulkopuolisella tavalla, sillä ihminen toimii ajattelemattaan, rakastuu älykkääseen useammin kuin vähä-älyiseen.

Jos ihmisellä ei olisi tälläista kykyä havaita kumppanin älykkyys, ei evoluutio olisi voinut toimia älykkyyttä kasvattavasti.

Jätetään siis määrittelyt filosofeille. He suorastaan rakastavat määrittelyä, mutta eivät ole ratkaisseet ensimmäistäkään kysymystä, luonnontieteilijät sen sijaan useita.

Lue lisää

"Kyky havaita älykkyys on siis alitajuinen...Jos ihmisellä ei olisi tälläista kykyä havaita kumppanin älykkyys, ei evoluutio olisi voinut toimia älykkyyttä kasvattavasti."

Ei se älyn kehittyminen tuollaista kykyä vaadi. Riittää, kun tyhmemmät "tulivat syödyksi" , ennen kuin pääsivät jatkamaan sukuaan.
Filosofiasta olen suunnilleen samaa mieltä kanssasi.

iuiuiuio kirjoitti:

"Kyky havaita älykkyys on siis alitajuinen...Jos ihmisellä ei olisi tälläista kykyä havaita kumppanin älykkyys, ei evoluutio olisi voinut toimia älykkyyttä kasvattavasti."

Ei se älyn kehittyminen tuollaista kykyä vaadi. Riittää, kun tyhmemmät "tulivat syödyksi" , ennen kuin pääsivät jatkamaan sukuaan.
Filosofiasta olen suunnilleen samaa mieltä kanssasi.

Lue lisää

"iuiuiuo", mainitsemasi efekti vaikuttaa myös. Olet oikeassa.

Parinvalintaa koskevat tutkimukset osoittavat, että ihmiset priorisoivat älykkäitä kumppaneita. Senkin jälkeen, kun surkimukset ovat "tulleet syödyiksi", loput noudattavat älykkyyden suhteen jakaumaa. Älykkäimmät ovat paria valitessa etulyöntiasemassa.

Näin ihminen varmistaa, että mahdolliset jälkeläiset saavat toiselta mahdollisimmat hyvät geenit. Jos ihminen ei priorisoisi älykkyyttä parinvalinnassa, ei tätä mekanismia voisi olla.

>> Kyky ennakoida asioita liittyy selvästikin älykkyyteen.

Riippuu varmaankin asioista. Älykkyys ja abstraktien asioiden hahmottaminen ja kyky hahmottaa monimutkaisia skenaarioita varmaan liittyy älykkyyteen.

Sama tyyppi voi kuitenkin olla täysi toope ennakoimaan ihmisten käyttäytymistä ja reaktioita.

Älykäs töksäyttää jotain mielestään tarpeellista faktaa, esim. Grillijonossa la klo 02:00 - Väistäs vähän läski, sä kyllä ehdit hyvin odottaan kun näkyy olevan tota vararavintoo jo ihan tarpeeks - ymmärtämättä mihin se voi johtaa.

Viisas taas välttää helposti koko tilanteen.

Kaikki voivat kehittyä. Älykäs on kehityksen jälkeen paremmassa lyönnissä kuin samanmääräisen kehityksen kokenut vähä-älyinen.

Olet muuten ihan turhaan kateellinen mensalaisille. Ylivoimaisesti suurin osa poikkeuksellisen lahjakkaista ei halua olla puljun kanssa missään tekemisissä. Kuuluu olevan riitely- ja tappelukerho.

täältä katsoen kirjoitti:

Kaikki voivat kehittyä. Älykäs on kehityksen jälkeen paremmassa lyönnissä kuin samanmääräisen kehityksen kokenut vähä-älyinen.

Olet muuten ihan turhaan kateellinen mensalaisille. Ylivoimaisesti suurin osa poikkeuksellisen lahjakkaista ei halua olla puljun kanssa missään tekemisissä. Kuuluu olevan riitely- ja tappelukerho.

Lue lisää

Kyllähän se mensan yli 140 tulso on sellainen "tatska", että monet pitävät sen piilossa. Ei kannata kadehtia.

1921 kirjoitti:

Kyllähän se mensan yli 140 tulso on sellainen "tatska", että monet pitävät sen piilossa. Ei kannata kadehtia.

Jos tuollaista tulosta kuuluttaa pitkin katuja, niin kyllä menestymisen paineet kasvavat. Jos sitten menestystä ei tulekaan, niin seurauksena voi olla jonkin sortin romahdus.

Enqvist ja Valtaoja vainoavat sinua. He ovat asettaneet aivoihisi mikrosirun, johon he lähettävät sinulle pakkoajatuksia. Ainoa pelastuksesi on, että pujahdat Faradayn häkkiin ja pysyt siellä.

"Vähän toisinkin päin". Enqvistin lause on enemmän kuin totta. Edes toisen alan tutkija ei usein pysty antamaan mitään lisää toisella alalla tutkivalle. Kyllä sinä sen tiedät, vaikka kuinka keljuttaisi.

Mainitut professorit ansaitsevat suuren kiitoksen, että ovat alentuneet selittämään luonnontiedettä maallikoille. Se on äärimmäisen vaikeata ja luonnontieteilijöiden määrään nähden harvinaista. Suurin osa heistä pitäytyy opettamiseen ja tutkimustensa julkaisuun vain tiedelehdissä ja sellaisessa muodossa, jota maallikko ei lainkaan ymmärrä.

Yksittäisen tutkijan panos tieteen edistymisessä on perin pieni aivan harvinaisia poikkeuksia lukuunottamatta. Suurin osa tutkimuksista on maallikolle käsittämättömiä.

Puhut asiasta, jota et tunne. "Happamiahan ne osisivatkin." sanoi kettu pihjajanmarjoista, joita ei tavoittanut.

Molemmat herrat ovat tuottaneet uutta tietoa paljon. Engvistin tieteellisiin tutkimusartikkeleihin löytyy yli 6000 viittausta muilta tutkijoilta ja Valtaojan tutkimuksiinkin on viitattu yli 3000 kertaa. Molemmat ovat tehneet oman alansa perustutkimusta kymmeniä vuosia ja luoneet uutta tietoa. Ei tieteellisiin artikkeleihin korjoiteta vanhaa olemassaolevaa tietoa, kuten sinä harhaisesti tunnut luulevan.

Sinun "totuusesi" on pienen kateellisen mielen tuottama harha.

Luonnontiede ei sisällä aksioomia. Aksioomia on logiikassa ja matematiikassa, jota luonnontiede käyttää, mutta matemaatikot ovat erikseen. Aksioomia ei ole tarvittu lisää.

Lisää lunnonlakeja tiede ei tiettävästi ole tarvinnut pitkään aikaan.

Fysiikan tutkimus operoi toisaalta a) tarkempien ja useampien havaintojen avulla että b) teorian (matematiikkaa ja logiikkaa käyttävän) muodostamisen kautta.

Luonnontiede on TIIMITYÖTÄ, tiedeyhteisön toimintaa kummallakin saralla. Harvoin, perin harvoin, jokin asia on pantavissa määräisen henkilön nimiin, tällöinkin vain muut tutkimukseen osallistujat sivuuttaen.

Fysiikan nobelpalkinnotkin, vaikka annetaan henkilöille, ovat todellisuudessa vain tiimin johtajille.

Monesta asiasta huomaa, ettet lainkaan tunne alaa. Esität kummallisia vaatimuksia. Ei pitäisi esiintyä tietäjänä alalle, kun ei tiedä, miten paljon muut tietävät.

Näyttää, että sinua vaivaisi Dunningin - Krugerin oireyhtymä tai bipolaarisen persoonallisuushäiriön maaninen vaihe. Ongelma on siis psykiatrinen, ei fysiikkaa koskeva.

Ihmiset ovat eritasoisia. Dunningin - Krugerin oireyhtymä liittyy siihen, että ihminen esiintyy tietäjäna asiassa, josta ei oikeasti tiedä. Häneltä siis puuttuu kyky nähdä oma tasonsa.

täältä katsoen kirjoitti:

Ihmiset ovat eritasoisia. Dunningin - Krugerin oireyhtymä liittyy siihen, että ihminen esiintyy tietäjäna asiassa, josta ei oikeasti tiedä. Häneltä siis puuttuu kyky nähdä oma tasonsa.

Lue lisää

Tämän olen palstavaelluksillani huomannut useasti. Olen itse pitkän linjan tekniikan ex-ammattilainen ja olen lueskellut tieteen historiaa ja pääasiassa populaaria tiedekirjallisuutta nelisenkymmentä vuotta. Vain joillain aloilla olen pyrkinyt edes vähän pintaa syvemmälle. Jonkinlainen käsitys on kuitenkin lunnontieteistä muodostunut tuona aikana.
Sen käsityksen valossa tiedän varsin hyvin, ettei itselläni ole luonontieteisiin yhtään mitään annettavaa ja se tietokin, mitä on karttunut, on varsin pinnallista.

Siksi nämä D-K oireyhtymiset ihmetyttävät. Tiedot ovat yleensä paljonkin omaa tasoanikin alempana, mutta silti vaan rinta rottingilla kaadetaan fysiikan paradigmoja. Voiko aikuisen ihmisen todellisuudentaju oikeasti heittää niin paljon?

agnoskepo kirjoitti:

Tämän olen palstavaelluksillani huomannut useasti. Olen itse pitkän linjan tekniikan ex-ammattilainen ja olen lueskellut tieteen historiaa ja pääasiassa populaaria tiedekirjallisuutta nelisenkymmentä vuotta. Vain joillain aloilla olen pyrkinyt edes vähän pintaa syvemmälle. Jonkinlainen käsitys on kuitenkin lunnontieteistä muodostunut tuona aikana.
Sen käsityksen valossa tiedän varsin hyvin, ettei itselläni ole luonontieteisiin yhtään mitään annettavaa ja se tietokin, mitä on karttunut, on varsin pinnallista.

Siksi nämä D-K oireyhtymiset ihmetyttävät. Tiedot ovat yleensä paljonkin omaa tasoanikin alempana, mutta silti vaan rinta rottingilla kaadetaan fysiikan paradigmoja. Voiko aikuisen ihmisen todellisuudentaju oikeasti heittää niin paljon?

Lue lisää

Kyllä se vaan heittää. Appiukkoni selitti aivan varmana, että hän oli erittäin tarkalla taskukellollaan havainnut radion aikamerkin heittävän pari sekuntia puoleen ja toiseen.

Olihan hän sentään käynyt muinaisen kaksivuotisen kansakoulun. Muissakaan asioissa hän ei perääntynyt tuumaakaan.

D-K -oireyhtymä voidaan nimetä myös toisin: pöhöttynyt itseluottamus.

täältä katsoen kirjoitti:

Kyllä se vaan heittää. Appiukkoni selitti aivan varmana, että hän oli erittäin tarkalla taskukellollaan havainnut radion aikamerkin heittävän pari sekuntia puoleen ja toiseen.

Olihan hän sentään käynyt muinaisen kaksivuotisen kansakoulun. Muissakaan asioissa hän ei perääntynyt tuumaakaan.

D-K -oireyhtymä voidaan nimetä myös toisin: pöhöttynyt itseluottamus.

Lue lisää

"D-K -oireyhtymä voidaan nimetä myös toisin: pöhöttynyt itseluottamus. "

Kuten joku asian ilmaisi: "Teoriani on luonnollisesti aivan oikea, maailmankaikkeus vaan toimii väärin"

Näinkö? kirjoitti:

"D-K -oireyhtymä voidaan nimetä myös toisin: pöhöttynyt itseluottamus. "

Kuten joku asian ilmaisi: "Teoriani on luonnollisesti aivan oikea, maailmankaikkeus vaan toimii väärin"

Lue lisää

"Näinkö?", juuri niin. En tunne lausetta, mutta jos joku näin sanoo, se on vahva viittaus D-K -oireyhtymään tai bipolaarisen häiriön maaniseen vaiheeseen.