Katson nyt viime vuosien tilastoja yliopistoon x linjalle x päässeistä, ja on merkitty erikseen "alhaisin koepisteiden määrä, jolla saattoi tulla valituksi
" ja "alhaisin yhteispisteiden määrä, jolla saattoi tulla valituksi"
Pääseekö osa hakijoista siis pelkillä pääsykoepisteillä sisään, vaikka olisikin huonot lähtöpisteet ja yhteispisteiden määrä ei yltäisi tuohon alimpaan, mutta koepisteet kyllä?
En ikävä kyllä lukiossa kuunnellut opoa koska oli vielä teini angstia ja masennusta, mutta nyt olisi aikomus ottaa vihdoin itseäni niskasta kiinni.
Otetaanko osa hakijoista siis pelkkien koepisteiden perusteella sisään, vai eikö minulla ole mitään mahdollisuuksia huonojen lähtöpisteideni takia?
koepisteet ja yhteispisteet
3+11
9
325
Vastaukset
- 123568
Lähtöpisteiden perusteella sinut kutsutaan pääsykokeisiin. Pääsykokeen pisteillä sinut valitaan kouluun. Eli näinollen kun laitat viisi koulua toive järjestyksessä, niin voi olla ettet pääse toive 1 pääsykokeisiin vaan vaikkapa toive 3 pääsykokeisiin. Riippuen millaisilla pisteillä pääsee kokeisiin. Kuitenkin pääsykoe voi mennä niin hyvin, että pääset koepisteillä hakutoive 1 kouluun sisään.
- Tässä selvennystä
Nyt sekotat yliopiston ja AMK:n haut keskenään ja ne sattuvat olemaan täysin erilaisia. Yliopiston pääsykokeisiin vain mennään ilmoittautumisen jälkeen ilman erillisiä kutsuja ellei toisin hakuoppaassa ole ilmoitettu. Yliopistohaussa ei myöskään ole hakutoiveita muuta kuin poikkeustapauksissa. Esim. luokanopettajaksi voi hakea yhdellä kokeella kolmeen yliopistoon ja silloin hakutoiveet pitää laittaa jos tekee niin, mutta muuten ei ellei yliopisto tai valtio testaile uusia menetelmiä.
Yliopiston pääsykokeiden pisteytys riippuu tilanteesta. Normaalisti kuitenkin pelkällä pääsykokeella pääsee tietty määrä opiskelijoita ja loput valitaan yhteispistemäärän mukaan. Tämä käytäntö tosin vaihtelee yliopistoittain ja aloittain, mutta tämä on se yleisin käytäntö. Tosin, Jyväskylän yliopiston historian laitos testasi juuri uutta menetelmää jossa oli pääsykokeen sijaan motivaatiohaastattelu, johon kutsuttiin sata historian yo-kokeen ja yo-todistuksen pisteiden summan perusteella.
Lyhyesti sanoen, tarkista hakuoppaista. Niitä löytyy yliopistojen omilta sivuilta kunhan osaa etsiä. Yliopistojen pääsykokeet eivät ole standardoituja koska yliopistot ovat itsenäisiä laitoksia ja päättävät hakumenetelmistä täysin itsenäisesti paitsi valtakunnallisissa kokeissa. Sen takis mitään en voi sanoa varmuudella. Kerro mihin aiot hakea niin voin auttaa paremmin. Jos mahdollista, kysy mieluiten kuitenkin suoraan opolta, sillä hän osaa neuvoa minua paremmin.
Opiskelen itse yliopistossa ja kävin tuon rumpan viime vuonna. Se ei ollut vaikea mutta valintamenetelmistä piti ottaa itse selvää. - Tässä selvennystä
Tässä selvennystä kirjoitti:
Nyt sekotat yliopiston ja AMK:n haut keskenään ja ne sattuvat olemaan täysin erilaisia. Yliopiston pääsykokeisiin vain mennään ilmoittautumisen jälkeen ilman erillisiä kutsuja ellei toisin hakuoppaassa ole ilmoitettu. Yliopistohaussa ei myöskään ole hakutoiveita muuta kuin poikkeustapauksissa. Esim. luokanopettajaksi voi hakea yhdellä kokeella kolmeen yliopistoon ja silloin hakutoiveet pitää laittaa jos tekee niin, mutta muuten ei ellei yliopisto tai valtio testaile uusia menetelmiä.
Yliopiston pääsykokeiden pisteytys riippuu tilanteesta. Normaalisti kuitenkin pelkällä pääsykokeella pääsee tietty määrä opiskelijoita ja loput valitaan yhteispistemäärän mukaan. Tämä käytäntö tosin vaihtelee yliopistoittain ja aloittain, mutta tämä on se yleisin käytäntö. Tosin, Jyväskylän yliopiston historian laitos testasi juuri uutta menetelmää jossa oli pääsykokeen sijaan motivaatiohaastattelu, johon kutsuttiin sata historian yo-kokeen ja yo-todistuksen pisteiden summan perusteella.
Lyhyesti sanoen, tarkista hakuoppaista. Niitä löytyy yliopistojen omilta sivuilta kunhan osaa etsiä. Yliopistojen pääsykokeet eivät ole standardoituja koska yliopistot ovat itsenäisiä laitoksia ja päättävät hakumenetelmistä täysin itsenäisesti paitsi valtakunnallisissa kokeissa. Sen takis mitään en voi sanoa varmuudella. Kerro mihin aiot hakea niin voin auttaa paremmin. Jos mahdollista, kysy mieluiten kuitenkin suoraan opolta, sillä hän osaa neuvoa minua paremmin.
Opiskelen itse yliopistossa ja kävin tuon rumpan viime vuonna. Se ei ollut vaikea mutta valintamenetelmistä piti ottaa itse selvää.Anteeksi, en lukenut aloittajan viestiä kunnolla eikä sinulla ole opoa. Käy yliopistojen sivuja läpi tutkien hakumenetelmiä. Uusinta hakuopasta ei ole tainnut vielä tulla, mutta voit katsoa viime vuotisia valintamenetelmiä ne kun harvoin muuttuvat radikaalisti.
- Opiskelumotivaatio
Lyhyesti kyllä yliopistoon otetaan usein kahdella tavalla sisään. Jos vaikka linjalle otetaan 50 oppilasta voi olla että 35 yhteispisteissä parhaiten sijoittunutta otetaan ja loput 15 pelkkien valintakoepisteiden perusteella.
- Ohituskaistalta ohi
Yliopistoon otetaan oikeastaan kolmella tavalla sisään eli edellä esitettyjen lisäksi on hyvä muistaa ruotsinkielisten kiintiöt yliopistoissa.
Nämä kiintiöihmiset pudottavat paremmin menestyneet suomenkieliset yliopistouralta. Joissakin yliopistoissa on jopa yli 50% ruotsalaiskiintiöt, esim. Vaasassa.
- toivoa on
Yliopistoissa melkein kaikkiin tiedekuntiin otetaan
puolet yhteispisteillä ja toinen puoli pelkillä pääsykoepisteillä. Poikkeuksia on.
Mutta siis huonoinkaan todistus ei sulje tietä yliopistoon. - Luulot pois
Helsingin yliopistossa tai Vaasassa EI ole kiintiötä ruotsinkielisille.
Molemmissa yliopistoissa ON ruotsinkielisiä opintolinjoja, jonne muiden pääsyvaatimusten LISÄKSI vaaditaan todistus hyvästä ruotsinkielen taidosta.
Hakijan äidinkielellä ei haussa siis ole merkitystä vaan hakijan kielitaidolla.
Terveisin
Yliopistossa ruotsinkielisellä linjalla opiskeleva suomenkielinen- Valehtelu turhaa
"Luulot pois" kirjoittaa aivan mielettömän sepustuksen - eli juuri niitä luuloja ja ennakkoluuloja, tai sitten hän yrittää tahallaan hämätä ja siksi valehtelee.
Lukekaapa seuraava selvitys aiheesta: - Tärkeä tietää
Valehtelu turhaa kirjoitti:
"Luulot pois" kirjoittaa aivan mielettömän sepustuksen - eli juuri niitä luuloja ja ennakkoluuloja, tai sitten hän yrittää tahallaan hämätä ja siksi valehtelee.
Lukekaapa seuraava selvitys aiheesta:Oikiksissa jopa yli 50% kielikiintiöitä Ruotsinkielisille
Kaikissa Suomen yliopistoissa on moottoritietasoiset ohituskaistat Suomen ruotsalaisille.
Hyvä malliesimerkki ruotsinkielisten yli 50 %:in kiintiöistä sekä eriarvoistavasta pääsykoetemppuilusta on mm. Vaasan oikeustieteellisen valintamenettely.
Opetushan Vaasan oikeustieteellisessä tapahtuu kaikille opiskelijoille molemmilla kielillä: noin puolet opetuksesta annetaan ruotsinkielellä ja puolet suomenkielellä. Koska rinnakkaisopetusta ei järjestetä, suomenkieliset saavat näin osittain ruotsinkielistä opetusta ja ruotsinkieliset vastaavasti suomenkielistä opetusta.
1) Pääsykoetemppuilu:
Vaikka molemmilla kieliryhmillä on täysin sama opinto-ohjelma, järjestetään niille täysin eri pääsykokeet. Tämä vain sen vuoksi, että näin ei pysty vertailemaan eri kieliryhmien pisteitä keskenään. Tämä on tarpeen kohdan 2) vuoksi, koska näin ei voida osoittaa absoluuttisilla luvuilla, että toisen kieliryhmän opiskelijat pääsisivät opiskelemaan vähäisemmillä tiedoilla kuin toisen.
Toisin sanoen paremmin menestyvän kieliryhmän ja korkeamman pistemäärän saavuttaneet pyrkijät syrjäytetään huonommin menestyvän kieliryhmän edustajilla. Näin kielikiintiöiden avulla heikommin menestyneet ruotsinkieliset vievät koulutuspaikan paremmin menestyneiltä suomenkielisiltä.
2) Kielikiintiöjärjestelmä
Heikommin menestyneiden ruotsinkielisten sisäänpääsy yliopistoon varmistetaan kohdan 1) lisäksi vielä kielikiintiöjärjestelmällä. Sisään otetaan TASAN YHTÄ PALJON MOLEMMISTA KIELIRYHMISTÄ eli ruotsinkielisillä on 50 %:n kielikiintiö.
Voiko tasa-arvoa vielä räikeämmin loukata kaksikielisessä maassa, jossa molempien kieliryhmien pitäisi saada sama kohtelu?
Suora lainaus Vaasan oikeustieteellisen opinto-oppaasta:
”Opiskelijavalinta ja opinnot
Vaasan oikeustieteellinen koulutus saa uudet opiskelijansa osana Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijavalintaa. Vaasaa varten on vahvistettu oma opiskelijakiintiönsä. Opiskelijoita otetaan vuosittain 16-20, joista 8-10 suomenkielistä ja 8-10 ruotsin kieltä taitavaa. Opiskelijavalinnassa on erilliset valintakokeet suomen kieltä taitaville ja ruotsin kieltä taitaville hakijoille.
Opetus Vaasassa on kaksikielistä. Noin puolet opetuksesta annetaan ruotsin kielellä ja puolet suomen kielellä. Koska rinnakkaisopetusta ei järjestetä, suomenkieliset opiskelijat saavat osittain ruotsinkielistä opetusta ja ruotsinkieliset vastaavasti suomenkielistä opetusta.”
*-*-*
Kaiken tämän lisäksi ruotsinkieliset voivat hakea ILMAN vaikeaa KIELIKOETTA kaikkiin Suomen ja RUOTSIN lakitieteellisiin fakulteetteihin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitä hittoa tapahtuu nuorille miehillemme?
Mikä on saanut heidän päänsä sekaisin ja kadottamaan järjellisyytensä normaalista elämästä ja ryhtymään hörhöiksi? https3413841En sitten aio sinua odotella
Olen ollut omasta halustani yksin, mutta jossain vaiheessa aion etsiä seuraa. Tämä on aivan naurettavaa pelleilyä. Jos e831709- 431510
Martina jättää triathlonin: "Aika kääntää sivua"
Martina kirjoittaa vapaasti natiivienkusta suomeen käännetyssä tunteikkaassa tekstissä Instassaan. Martina kertoo olevan591473En vain ole riittävä
Muutenhan haluaisit minut oikeasti ja tekisit jotain sen eteen. Joo, ja kun et varmaan halua edes leikisti. Kaikki on o281318Kuka sinä oikeen olet
Joka kirjoittelet usein minun kanssa täällä? Olen tunnistanut samaksi kirjoittajaksi sinut. Miksi et anna mitään vinkkej511302Oon pahoillani että
Tapasit näin hyödyttömän, arvottoman, ruman ja tylsän ihmisen niinku minä :(581285Persut vajosivat pinnan alle
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps) tietämättömyys hallinnonalansa leikkauksista on pöyristyttänyt Suomen ka1941231Hei, vain sinä voit tehdä sen.
Only you, can make this world seem right Only you, can make the darkness bright Only you and you alone Can make a change61190- 261167